Linux distrokeskustelu

[Hyrava]

Ehkä en vaan ole tarpeeksi pätevä keskustelemaan aiheesta, joten oon sitten yksin mielipiteineni.
Olen vaan havainnut, että osa ei esim. kykene päästämään irti Grubista, kun Systemd-boot valtaa alaa jne. tai eri FS:t. Mutta kaipa toi on vähän eri asia kuin distroista tappelu. Kaipa sitä joku varmaan pelailee pelejä CentOSillakin tms.

Itse taas ihmettelen että mitä väliä sillä on käyttääkö joku distro Systemd-bootia, Grubia tai vaikka wanhaa Liloa kunhan kyseisellä käyttiksellä voi tehdä ne asiat mitä sillä haluaa tehdä. Peruskäytössä kuitenkaan noilla ei ole juurikaan väliä, samalla tavalla se linux käynnistyy kaikilla. Kyllä nuo vaihtuu kaikissa distroissa aikanaan jos sille nähdään tarvetta. Valitkoon jokainen sen distron missä on ne ominaisuudet mitä tarvitsee/haluaa, turha noista on mielestäni tapella.

 

[Mukava]

Grub taitanee olla nykyisistä ainoota jotka tukee vielä vanhaa bios-boottia kun taas systemd-boot on UEFI only ja taisi reFind olla myös.

Eli grub tulenee säilymään nöissä päädistroissa vielä pitkään ja sitten eivät halua eriyttää uefi ja bios lataajia koska vaatisi enemmän ylläpitoa näiden hallintaan.

CachyOS:llä siirryin itse käyttämään systemd-boottia, huomattavasti yksinkertaisempi ylläpidettävä kuin Grub. Toisaalta siitä puuttuu teema-tuki (jis nyt sellaista joku kaipaa)

 

[soundmodel]

Itse taas ihmettelen että mitä väliä sillä on käyttääkö joku distro Systemd-bootia, Grubia tai vaikka wanhaa Liloa kunhan kyseisellä käyttiksellä voi tehdä ne asiat mitä sillä haluaa tehdä. Peruskäytössä kuitenkaan noilla ei ole juurikaan väliä, samalla tavalla se linux käynnistyy kaikilla. Kyllä nuo vaihtuu kaikissa distroissa aikanaan jos sille nähdään tarvetta. Valitkoon jokainen sen distron missä on ne ominaisuudet mitä tarvitsee/haluaa, turha noista on mielestäni tapella.

Tuo on markkinointijuttu. Arvaa kuinka moni uusi käyttäjä jää GNU/Linuxiin, jos niille tulee mielikuva, että GNU/Linux on aina kuin Arch vs että se on kuin Ubuntu. Keskivertokäyttäjä tuskin miettii kauan, jääkö GNU/Linux, jos OSX/Windows toimii jo.

 

[Mukava]

Tuo on markkinointijuttu. Arvaa kuinka moni uusi käyttäjä jää GNU/Linuxiin, jos niille tulee mielikuva, että GNU/Linux on aina kuin Arch vs että se on kuin Ubuntu. Keskivertokäyttäjä tuskin miettii kauan, jääkö GNU/Linux, jos OSX/Windows toimii jo.

Keskivertokäyttäjä ei edes mieti että mikähän käynnsityslataaja tässä on ja harvempi distro edes antaa sitä päättää asennuksen aikana.

Eli tällä ei ole mitään vaikutusta siihen järjestelmän käytettävyyteen, kaikilla vaihtoehdoilla kone kyllä boottaa sinne desktopille normaalisti (ellei asennuksessa satu jotain menemään pieleen)

 

[Barbarossa]

Grub taitanee olla nykyisistä ainoota jotka tukee vielä vanhaa bios-boottia kun taas systemd-boot on UEFI only ja taisi reFind olla myös.

Eli grub tulenee säilymään nöissä päädistroissa vielä pitkään ja sitten eivät halua eriyttää uefi ja bios lataajia koska vaatisi enemmän ylläpitoa näiden hallintaan.

CachyOS:llä siirryin itse käyttämään systemd-boottia, huomattavasti yksinkertaisempi ylläpidettävä kuin Grub. Toisaalta siitä puuttuu teema-tuki (jis nyt sellaista joku kaipaa)

Bios oli käytössä nykymittapuulla jo antiikkisessa x86-raudassa, sillä ei ole minkäänlaista tulevaisuutta minkä vuoksi distrojen tarvitsisi sitä huomioida uusissa versioissa. Jos joku haluaa ajaa museorautaa niin siihen voi käyttää sitten museodistroakin.

 

[soundmodel]

Keskivertokäyttäjä ei edes mieti että mikähän käynnsityslataaja tässä on ja harvempi distro edes antaa sitä päättää asennuksen aikana.

Eli tällä ei ole mitään vaikutusta siihen järjestelmän käytettävyyteen, kaikilla vaihtoehdoilla kone kyllä boottaa sinne desktopille normaalisti (ellei asennuksessa satu jotain menemään pieleen)

No mutta se ei mieti myöskään onko terminal Unix- vai BSD-tyylinen tai onko .exe Snap vai AppImage.

Minusta esim. apt oli jo ihan hyvä.

 

[Hyrava]

Bios oli käytössä nykymittapuulla jo antiikkisessa x86-raudassa, sillä ei ole minkäänlaista tulevaisuutta minkä vuoksi distrojen tarvitsisi sitä huomioida uusissa versioissa. Jos joku haluaa ajaa museorautaa niin siihen voi käyttää sitten museodistroakin.

Edelleen on paljon kaikenlaisia sulautettuja järjestelmiä ja vastaavia (eli ei tavalliseen desktop-käyttöön tarkoitettuja) joissa ei ole UEFI:a. Miksi pitäisi eriyttää niissä toimiva versio erikseen kun helpompi vaan ylläpitää yhtä versiota joka toimii molemmissa. Tavallisen tallaajan tietokone nyt tukee UEFI:a mutta on paljon spesiaalimpiakin laitteita joissa käytetään samoja distroja kuin "Pertti Peruskäyttäjän" koneessa.

 

[soundmodel]

UEFI:sta ei ole etua ellei käytä erittäin suuria tallennustiloja. Lisäksi UEFI-CSM toimii yleensä ajureille paremmin. Esim. oma näytönohjain ei buuttaa UEFI:lla.

Sitä UI:takaan ei tarvitse, jos on hyvä bios.

UEFI on ylihypetetty keskivertokäyttäjälle.

 

[Pörkyle]

Ongelma pakettimanagereissakaan ei ole, että niitä on, vaan se, että on epäkäytännöllistä, jos niitä on monta erilaista, kun pitäisi olla vain OS X -tyylinen .app. Itsellä AppImage on toiminut parhaiten.

Ubuntu tosiaan targettaa kuitenkin käyttäjäystävällistä GNU/Linuxia. Siinä on vaan plussat ja miinukset.

Tavallaan voisi tietysti antaa käyttäjän valita, mitä käyttää, mutta usein samoja paketteja ei ole kaikilla formaateilla.



Niin siis minusta esim. Void on turha projekti, koska Debian + FreeBSD on best of the both worlds. Void:n kaltainen ei muuta GNU/Linuxin huonoja puolia mitenkään ja lisää niitä, koska se luo n+1 standardin, joka rikkoo yhteensopivuuden muiden GNU/Linuxien kanssa. Yleensäkin nämä tuntuvat kuuluvan jatkumoon "PacBSD ja kumppanit", joissa yritetään tehdä GNU/Linuxista vähemmän huono yhdistämällä sitä johonkin muuhun, vaikka tosiasiassa tätä parannusta ei voi tehdä tai se on vain kosmeettinen. Void saattaisi kuitenkin olla parempi inkarnaatio Arch:n goaleille.

Mikä standardi? Voidin ja Debianin ei minusta tarvikkaan olla 100% keskenään yhteensopivia ja molemmathan on täysin itsenäisiä projekteja, en näe syytä miksi esim. void pakettien pitäisi toimia debianissa tai toisinpäin. Solus on myös täysin itsenäinen eikä ole mitään tekemistä muiden distrojen kanssa että kai sekin on sitten turha distro.

Debianin LTS versiot hyviä palvelinhommiin ja miksei työpöytäkäytössäkin jos ei haittaa että tuoreimmat sovellukset joutuu aina hekemaan sovellusten omilta sivuilta tai lisäilemään itse milloin mitäkin repoja.

 

[soundmodel]

Siksi, koska on epätodennäköistä, että niche-distro voi saada yhtä paljon kehitystä kuin jokin vakiintuneempi.

 

[Mukava]

Siksi, koska on epätodennäköistä, että niche-distro voi saada yhtä paljon kehitystä kuin jokin vakiintuneempi.

Noh jos joku päättää sen "niche distron" kehittä niin eiköhän sitä myös ylläpidä sen mitä tarvitsee.

Ja jos sulle kaikki nuu paitsi debian on nocheä niin se taitaa enimmäkseen olla sun ongelma, ei niiden käyttäjien. Ei niitä käyttäjiä esim Void:lla olisi jos eivät kokisi tarpeelliseksi.

 

[soundmodel]

No vertailun vuoksi sanotaan, että myöskään FreeBSD:n tasoiselle ei ole riittävästi kehittäjiä.

 

[Barbarossa]

Edelleen on paljon kaikenlaisia sulautettuja järjestelmiä ja vastaavia (eli ei tavalliseen desktop-käyttöön tarkoitettuja) joissa ei ole UEFI:a. Miksi pitäisi eriyttää niissä toimiva versio erikseen kun helpompi vaan ylläpitää yhtä versiota joka toimii molemmissa. Tavallisen tallaajan tietokone nyt tukee UEFI:a mutta on paljon spesiaalimpiakin laitteita joissa käytetään samoja distroja kuin "Pertti Peruskäyttäjän" koneessa.

Näihin harvemmin mitään työpöytädistroja käytetäänkään. Useampia ollut tusaamassa jo työn vuoksi eikä toistaiseksi ole ollut yhdessäkään Ubuntua, Debiania tai Fedoraa saati Archia. Kyllä ne ovat olleet juuri siihen tarpeeseen sorvattuja, esim. Yocto löytyy usein taustalta.

 

[Hyrava]

Näihin harvemmin mitään työpöytädistroja käytetäänkään. Useampia ollut tusaamassa jo työn vuoksi eikä toistaiseksi ole ollut yhdessäkään Ubuntua, Debiania tai Fedoraa saati Archia. Kyllä ne ovat olleet juuri siihen tarpeeseen sorvattuja, esim. Yocto löytyy usein taustalta.

Debiania olen muutamissa purnukoissa nähnyt ainakin käytettävän. Tosin, onhan noissa monesti vähän kevyemmäksi viilattuja käyttiksiä kuten Alpine tai OpenWRT tms. Ja esimerkiksi RaspberryPi:ssähän yleisesti käytetään esim Raspbiania joka on Debian-johdannainen.

 

[keskiverto]

Kaipa sitä joku varmaan pelailee pelejä CentOSillakin tms.

Toivottavasti ei. CentOS on kuollut ja kuopattu.

 

[TemeV]

Täällähän on taas pari Linux-keskustelujen klassikkoteemaa käsillä, joten voisi kai tiivistää mihin näissä yleensä päädytään:
1) Distroja on paljon, koska niitä voi olla. Jos joku haluaa uudenlaisen distron ja päättää sellaisen tehdä sekä julkaista, niin ei sitä voi estää. Tähän asiaan ei ole tulossa muutosta. Hyvä puoli on, että ei niitä niche distroja tarvi käyttää, eikä niiden kehitys mitenkään hidasta sen oman lemppari distron kehitystä.
2) Valinnan vara on hyvä asia. Jos sinulla on lemppari distro, niin käytä sitä ja anna muiden käyttää omia lemppareitaan. Ei oo pakko distrohoppailla, jos ei tahdo, mutta saa jos tahtoo.
3) "Distrojen moninaisuus aiheuttaa Linux-untuvikolle haastetta ja hidastaa Linuxin markkinaosuuden kasvua työpöydillä." Mutta Linux-kehittäjät ei varsinaisesti edes tavoittele pääsyä peruskäyttäjien työpöydille. Pitää muistaa, että peruskäyttäjä ei asenna tietokoneeseensa uutta käyttöjärjestelmää. Ei edes uudelleen asenna sitä Windowsia. Ei ole oikein mitään temppua mikä muuttaisi tämän. Markkinaosuus kaikista tietokoneista (mukaan lukien puhelimet) on nykyään jo ihan älytön. Linux elää ja voi hyvin, vaikka kukaan ei käyttäisi sitä työpöydällä.

 

[JRan]

Toivottavasti ei. CentOS on kuollut ja kuopattu.

Kyllä ja CentOS Stream toimii oikein hyvin.

Täällähän on taas pari Linux-keskustelujen klassikkoteemaa käsillä, joten voisi kai tiivistää mihin näissä yleensä päädytään:
1) Distroja on paljon, koska niitä voi olla. Jos joku haluaa uudenlaisen distron ja päättää sellaisen tehdä sekä julkaista, niin ei sitä voi estää. Tähän asiaan ei ole tulossa muutosta. Hyvä puoli on, että ei niitä niche distroja tarvi käyttää, eikä niiden kehitys mitenkään hidasta sen oman lemppari distron kehitystä.
2) Valinnan vara on hyvä asia. Jos sinulla on lemppari distro, niin käytä sitä ja anna muiden käyttää omia lemppareitaan. Ei oo pakko distrohoppailla, jos ei tahdo, mutta saa jos tahtoo.
3) "Distrojen moninaisuus aiheuttaa Linux-untuvikolle haastetta ja hidastaa Linuxin markkinaosuuden kasvua työpöydillä." Mutta Linux-kehittäjät ei varsinaisesti edes tavoittele pääsyä peruskäyttäjien työpöydille. Pitää muistaa, että peruskäyttäjä ei asenna tietokoneeseensa uutta käyttöjärjestelmää. Ei edes uudelleen asenna sitä Windowsia. Ei ole oikein mitään temppua mikä muuttaisi tämän. Markkinaosuus kaikista tietokoneista (mukaan lukien puhelimet) on nykyään jo ihan älytön. Linux elää ja voi hyvin, vaikka kukaan ei käyttäisi sitä työpöydällä.

Hyvä tiivistys ja kolmos kohdan loppu on selkeästi tässäkin ketjussa se vaikeimmin ymmärrettävä asia. Eli Linux ei todellakaan pyöritä työpöytiä nyt eikä tulevaisuudessa, vaan Linux on muutaman vuosikymmenen pyörittänyt maailmaa ja jatkaa samalla tavalla, samalla kun MS ja Apple kilpailee työpöytäkäyttäjistä.

Itse kuulen muissa ympyröissä usein, että Linux ei tule koskaan yleistymään, koska ... lista syitä ... Todellisuudessa 99% Internetistä pyörii Linuxilla ja käytännössä kaikki supertietokoneet pyörii myös Linuxilla. Suurin osa pilvipalveluista pyörii Linuxin päällä, äly-TV:t, Androidit, sulautetut järjestelmät, autojen älykkäämmät ominaisuydet, yli puolet älykelloista, kotiautomaatio jne jne jne. lista on loputon. Desktopit ei ole koskaan ollut se juttu ja nyt kun se on nostanut päätään, niin uusia Linux lähetyssaarnaajia onkin löytynyt pilvin pimein huutamaan, että mikä distro on paras!