Kun palataan 1900-luvun alkuun, suomalaisten ravinnon perusta oli viljoissa ja perunassa, ja lämpimiä aterioita syötiin 3–4 kertaa päivässä sekä satunnaisesti lihaa. Hiilihydraatit ovat olleet vahva osa suomalaisten ruokavaliota pitkään, mutta kansakunta lähti lihoamaan kunnolla ehkä siinä 70-luvulta lähtiessä. 1900-luvun alussa proteiinin saanti oli vähäisempää ja painottui kasviksiin, mutta lisääntyi vuosisadan loppua kohden lihankulutuksen kasvaessa.
Kansa on ollut hoikimmillaan silloin, kun on syöty eniten perunaa ja viljaa sekä vähiten proteiinia, joka sekin on saatu pääasiassa viljoista, muista kasvikunnan tuotteista ja maitotuotteista. Tästä ei tietenkään voida vetää suoria johtopäätöksiä suuntaan jos toiseen, kuten ei omista kokemuksista kouluruokailuista.
Kun miettii tiettyä ruokavaliota, niin maailman tutkituin ruokavalio, Välimeren ruokavalio, on yksi terveellisimmistä keskivertokuluttajalle. Samaa ajatusta tukevat myös nykyiset, tutkittuun tietoon perustuvat ruokasuositukset, jotka painottaa käytännössä kasvispainotteista, kuiturikasta ruokavaliota ja makrojen laatua.
Suomalaisilla on ollut jo pitkään hyvin tietoa siitä, miten pitää kilot kurissa ja elämän kokonaisuudessaan terveellisempänä. Mutta näin ei vain tunnu tapahtuvan.