Lihavuusepidemia

[finWeazel]

Tästä tulikin mieleen, että miksi hedelmiä suositellaan syötävän niin paljon? Meneekö hyödyt haittojen (paljon sokeria) edelle?

Sopivasti valitsee niin aika vähän tulee kaloreita hedelmistä/marjoista versus karkit, kakut, sipsit, munkit jne. 100g mansikoita 45kcal. 100g mustikka 57kcal. Marjoja saa paljon syödä grammamäärissä, että alkaa lihomaan.

Esimerkkinä 37g geisha patukka 207kcal versus 460g mansikkaa samat kalorit. Veikkaan, että 37g geishaa ja haluaa lisää, 460g mansikoita niin voi mahassa tuntua joltain. Saati sitten, että syö vaikka 3 geisha patukkaa mistä tulee 111g tai 1.38kg mansikoita.

 

[JRan]

Sopivasti valitsee niin aika vähän tulee kaloreita hedelmistä/marjoista versus karkit, kakut, sipsit, munkit jne. 100g mansikoita 45kcal. 100g mustikka 57kcal. Marjoja saa paljon syödä grammamäärissä, että alkaa lihomaan.

Esimerkkinä 37g geisha patukka 207kcal versus 460g mansikkaa samat kalorit. Veikkaan, että 37g geishaa ja haluaa lisää, 460g mansikoita niin voi mahassa tuntua joltain. Saati sitten, että syö vaikka 3 geisha patukkaa mistä tulee reilu 100g tai melkein 1.5kg mansikoita.

Näihin geeni-tutkimuksiin voitaisiin lisätä vielä ne, jotka on lihonnut hevi-osastolta ostetuilla tuotteilla ja mikä geeni sen aiheuttaa.

Samalla voitaisiin tutkia appelsiinin hintaa verrattuna mäntymetsän oksien määrän, näistäkin saisi ihan valideja tutkimuksia, jos menetelmät on oikeat.

 

[Viljor2]

Esimerkkinä 37g geisha patukka 207kcal versus 460g mansikkaa samat kalorit. Veikkaan, että 37g geishaa ja haluaa lisää, 460g mansikoita niin voi mahassa tuntua joltain. Saati sitten, että syö vaikka 3 geisha patukkaa mistä tulee 111g tai 1.38kg mansikoita.

Ruokateollisuus on venytetty niin äärimmilleen missä valmistajat kilpailee ainoastaan makunautinto mielessä mitään keinoja kaihtamatta, koska lainsäädäntöä ei ole rajoitettu mitenkään. Herkkujen perus raaka-aineetkin, sokeri, rasva, hiilari on vielä niin halpoja maailmanmarkkinoilla että hintakin jää tuollaiselle patukalle viideosaan siitä mitä tollainen mansikka rasia maksaisi jos kalorit lasketaan tasureihin.

Mut toisaalta ei mitään globaalia lainsäädäntöä voi luodakaan, siis esim kuinka paljon sokeria tai rasvaa saa olla 100gssa jotain herkkua, koska ihmiset kuitenkin sitten siirtyisi tekemään kotiin kunnon makeiset.

 

[finWeazel]

Ruokateollisuus on venytetty niin äärimmilleen missä valmistajat kilpailee ainoastaan makunautinto mielessä mitään keinoja kaihtamatta, koska lainsäädäntöä ei ole rajoitettu mitenkään. Herkkujen perus raaka-aineetkin, sokeri, rasva, hiilari on vielä niin halpoja maailmanmarkkinoilla että hintakin jää tuollaiselle patukalle viideosaan siitä mitä tollainen mansikka rasia maksaisi jos kalorit lasketaan tasureihin.

Mut toisaalta ei mitään globaalia lainsäädäntöä voi luodakaan, siis esim kuinka paljon sokeria tai rasvaa saa olla 100gssa jotain herkkua, koska ihmiset kuitenkin sitten siirtyisi tekemään kotiin kunnon makeiset.

Aika paljon tuntuu sillä saavan optimoitua hintaa ja makua, että yrittää ostaa sesongissa olevaa tuotetta. Suomessa tietty haastavaa, kun on pitkä talvi. Toivoisi parempia marjahilloja ilman lisäsokeria mitä vois sotkea rahkan sekaan. Pakastetuotteet tietty auttaa myös paljon. Varsinkin vihreät pavut tulee nykyään ostettua megaisoissa pakastepusseissa.

 

[Pisara]

Nykyään jo joutuu etsimään valmisruokia joihin ei ole lisätty sokeria, kun jopa lihapulla ja perunamuusi ateriaankin on lisätty.

 

[3dfx]

Niin. Voi kai tuon ideologianakin nähdä.

Oma näkemykseni on yleisesti se, että jokaisella täysikäisellä tulisi olla oikeus tehdä ihan mitä tahansa niin kauan, kun siitä ei ole haittaa kenellekään muulle.

Yhteiskunnalla taasen on nähdäkseni oikeus tehdä haitallisista asioista esim. verotuksellisin keinoin niin kalliita, että haitalliseen toimintaan ryhtymisen kynnys nousee.

Yksinkertaista.

Selvästikään isolle osalle suomalaisista oma terveys, toimintakyky tai estetiikka ei ole riittävä motivaattori syödä järkevästi ja tarpeenmukaisesti. Jotain tarttis keksiä.

mitä haittaa sinulle on siitä jos joku on ylipainoinen?

Kuka haittaverottaa verottajaa verotuksen epäkohdentumisesta tulevista haitoista?

Nää asiat on toki yksinkertaisia jos vedetään vaan mutkat suoraksi ja heitellään ihmisille tuollaisia kollektiivisia rangaistuksia. Eli maksaa haittaveroa vaikka vuotunen suklaan syönti jää yhteen sulkaalevyyn ja olisi alipainoinen...suklaasta ei tuossa yhteydessä ole nähdäkseni haittaa.

Mulle ei aukea edelleenkään se miksei tälläisten asioiden voi vaan antaa olla. Jos joku on läski niin ihan sama, syökööt mitä syö.

 

[Liverbox2.0]

Nykyään jo joutuu etsimään valmisruokia joihin ei ole lisätty sokeria, kun jopa lihapulla ja perunamuusi ateriaankin on lisätty.

Kirjaimellisesti ensimmäinen hakutulos ja näyttää sisältävän sokeria niinkin paljon kuin 0,8 g/100 g.

HK Pullat ja muusi 430g | S-kaupat ruoan verkkokauppa

Tilaa HK Pullat ja muusi 430g ja muut ruokaostokset S-kaupat-palvelusta nyt suoraan kotiovellesi toimitettuna.

www.s-kaupat.fi

 

[3dfx]

Sopivasti valitsee niin aika vähän tulee kaloreita hedelmistä/marjoista versus karkit, kakut, sipsit, munkit jne. 100g mansikoita 45kcal. 100g mustikka 57kcal. Marjoja saa paljon syödä grammamäärissä, että alkaa lihomaan.

Esimerkkinä 37g geisha patukka 207kcal versus 460g mansikkaa samat kalorit. Veikkaan, että 37g geishaa ja haluaa lisää, 460g mansikoita niin voi mahassa tuntua joltain. Saati sitten, että syö vaikka 3 geisha patukkaa mistä tulee 111g tai 1.38kg mansikoita.

tässäkin melko äärimmäiset esimerkit nyt. En ainakaan itse pidä marjoja ja hedelmiä minään substituuttina sipseille ja munkeille. Alkuperäinen pointti on itselläni se, että ihan terveellisen ja vähäsokerisen perusruokavalion saa aika halvalla koostettua. Monella vaan tuntuu että hinta on tekosyy kun otetaan esimerkiksi jotain kallista ja ihan ihmeellistä mitä pitäs alkaa syömään jollon ei muka riitä rahat ja ei kannata tehä mitään.

Vähän sama kun sanoisi että ei voi hankkia autoa kun ei rahat riitä uuteen mersuun. Geishaakin voi syödä jos sellasta haluaa syödä tai niitä marjoja. Jos ne määrät on jotenkin kohtuullisia niin homma OK.

 

[thinknad]

mitä haittaa sinulle on siitä jos joku on ylipainoinen?

Kuka haittaverottaa verottajaa verotuksen epäkohdentumisesta tulevista haitoista?

Nää asiat on toki yksinkertaisia jos vedetään vaan mutkat suoraksi ja heitellään ihmisille tuollaisia kollektiivisia rangaistuksia. Eli maksaa haittaveroa vaikka vuotunen suklaan syönti jää yhteen sulkaalevyyn ja olisi alipainoinen...suklaasta ei tuossa yhteydessä ole nähdäkseni haittaa.

Mulle ei aukea edelleenkään se miksei tälläisten asioiden voi vaan antaa olla. Jos joku on läski niin ihan sama, syökööt mitä syö.

Yksinkertainen vastaus ottamatta kantaa: koska yhteiskunta maksaa ylipainosta koituvat terveydenhoitokulut, ja yhteiskunnan rahat (jota ei tunnu riittävän) otetaan veronmaksajien taskusta. Muuta syytä ei pitäisi olla, ja tuokin syy tulee mutkan kautta sen johdosta että se sama yhteiskunta jonka rahoja tuohon käytetään samalla pakottaa käyttämään rahoja siihen.

 

[KeljuK]

mutkat suoraksi ja heitellään ihmisille tuollaisia kollektiivisia rangaistuksia. Eli maksaa haittaveroa vaikka vuotunen suklaan syönti jää yhteen sulkaalevyyn ja olisi alipainoinen

No ekaksi, jos joku syö yhden levyn suklaata vuodessa, niin se on ihan sama maksaako se euron vai kympin.

Ylipainoisuuteen, ihan kapitalistisesta lähtökohdasta, voitaisiin purkaa merkittävä määrä sotepalveluita yksityisen terveysvakuutusten puoleen, ja ne mittais riskitekijät kuten nikotiinin veressä, maksa-arvot, verenpaineet ja painoindeksit.

Valtio pistäis jonkun palvelusetelin millä katetaan määrä x sillä mitä on terveellisesti elävän keskimääräiset sairaanhoitokulut + yllättävät onnettomuudet. Mut muuten terveydenhuolto vakuutusten taakse ei-itseaiheutettujen sairauksien osalta, ja niitä hankkivat sitten hankkivat vakuutukset ihan kun kolareita ja ylinopeussakkoja jatkuvasti aiheuttavat autoilijatkin. Eli riskiryhmä maksaa.

On aivan käsittämätön ajatus että maksan tupakoivan/läskin /tupakoivan läskin elämäntapahoidot kun tehokkain lääke olisi liikunta ja röökin jättäminen.

Et sen verran se kuuluu mullekin, maksan ne sairaalakulut

 

[Taneli-]

Yksinkertainen vastaus ottamatta kantaa: koska yhteiskunta maksaa ylipainosta koituvat terveydenhoitokulut, ja yhteiskunnan rahat (jota ei tunnu riittävän) otetaan veronmaksajien taskusta.

No tämä, eihän se minua muuten haittaa jos joku päättää esim. kotonaan tupakoida, juoda tai syödä itsensä kuoliaaksi. Mutta jos siitä seuraa sitten isoja laskuja yhteiskunnalle on ihan järkevää että esim. verotuksella (sokeri ja muu lihottava, tupakka ja vastaavat sekä alkoholi ja muut sellaiset tuotteet) huolehditaan sitten näistä kuluista tai ainakin pyritään siihen.

Jos joku kuluttaa vähemmän hän maksaa vähemmän, jos joku ei kuluta yhtään hän ei maksa yhtään. Kuulostaa ihan reilulta. Eli jos joku ei tupakoi, ei käytä alkoholia tai lihottavia tuotteita hän ei maksa niistä tuotteista. Paitsi tietysti ehkä muina veroina jos pelkästään näiden tuotteiden verotus ei tuota tarpeeksi että sairaanhoitokulut näistä tuotteista johtuen saataisiin katetuksi...

 

[3dfx]

No ekaksi, jos joku syö yhden levyn suklaata vuodessa, niin se on ihan sama maksaako se euron vai kympin.

Ylipainoisuuteen, ihan kapitalistisesta lähtökohdasta, voitaisiin purkaa merkittävä määrä sotepalveluita yksityisen terveysvakuutusten puoleen, ja ne mittais riskitekijät kuten nikotiinin veressä, maksa-arvot, verenpaineet ja painoindeksit.

Valtio pistäis jonkun palvelusetelin millä katetaan määrä x sillä mitä on terveellisesti elävän keskimääräiset sairaanhoitokulut + yllättävät onnettomuudet. Mut muuten terveydenhuolto vakuutusten taakse ei-itseaiheutettujen sairauksien osalta, ja niitä hankkivat sitten hankkivat vakuutukset ihan kun kolareita ja ylinopeussakkoja jatkuvasti aiheuttavat autoilijatkin. Eli riskiryhmä maksaa.

Ei todellakaan ole "ihan sama". Miksi sen ihmisen pitää maksaa euron levystä kymppi "haittaveroa" jos kyseessä ei ole haitta? Tästä tulee 9 euron suuruinen haitta sille levyn ostajalle, mistä tätä 9 euron verotuksen väärän kohdentumisen aiheuttamaa haittaa voi haittaverottaa? Jos kerta haittoja nyt halutaan verottaa.

 

[finWeazel]

tässäkin melko äärimmäiset esimerkit nyt.

Vastasin postaukseen missä kirjoitettiin allaolevasti. En esittänyt argumenttia sen tangentin suuntana mihin yrität mun sanomisia vääntää

Tästä tulikin mieleen, että miksi hedelmiä suositellaan syötävän niin paljon? Meneekö hyödyt haittojen (paljon sokeria) edelle?

 

[kaarlos]

En ainakaan itse pidä marjoja ja hedelmiä minään substituuttina sipseille ja munkeille.

Mikset? Mulla ainakin perus leffasnacksi on siivutettu omena jossa on toi noin 55 kcal sadassa grammassa. Pink Ladya ostaa niin tekstuuri ompusta on kivan rouhea.

 

[Taneli-]

Ei todellakaan ole "ihan sama". Miksi sen ihmisen pitää maksaa euron levystä kymppi "haittaveroa" jos kyseessä ei ole haitta? Tästä tulee 9 euron suuruinen haitta sille levyn ostajalle, mistä tätä 9 euron verotuksen väärän kohdentumisen aiheuttamaa haittaa voi haittaverottaa? Jos kerta haittoja nyt halutaan verottaa.

Tuskin sitä raakasuklaata aletaan niin rankasti verottaa eli eiköhän edelleen lapsi saa sitä kaakaota tai äiti voi ostaa leivontasuklaalevyn että saa jouluksi tehtyä kakun. Mutta sellainen porsas joka vetää vaikka päivittäin sen 5kpl 200g Fazerin sinistä levyä naamaan kun "nyt tarjouksesta 10€ saa eikä ole oikein nälkä niin ei jaksa ruokaa tehdä" voi ehkä joutua miettimään uutta (toivottavasti terveellisempää) syötävää tai ainakin uuden tekosyyn...

 

[3dfx]

No tämä, eihän se minua muuten haittaa jos joku päättää esim. kotonaan tupakoida, juoda tai syödä itsensä kuoliaaksi. Mutta jos siitä seuraa sitten isoja laskuja yhteiskunnalle on ihan järkevää että esim. verotuksella (sokeri ja muu lihottava, tupakka ja vastaavat sekä alkoholi ja muut sellaiset tuotteet) huolehditaan sitten näistä kuluista tai ainakin pyritään siihen.

Jos joku kuluttaa vähemmän hän maksaa vähemmän, jos joku ei kuluta yhtään hän ei maksa yhtään. Kuulostaa ihan reilulta. Eli jos joku ei tupakoi, ei käytä alkoholia tai lihottavia tuotteita hän ei maksa niistä tuotteista. Paitsi tietysti ehkä muina veroina jos pelkästään näiden tuotteiden verotus ei tuota tarpeeksi että sairaanhoitokulut näistä tuotteista johtuen saataisiin katetuksi...

pitäisikö urheilijoillekkin asettaa kollektiivinen rangaistus, koska urheiluvammat maksetaan myös sieltä samasta pussista? Vai onko tässä joku käsittämätön suomi-hierarkia että paikkansa saa paskoa juostessaan pallon perässä tai luistellessaan kiekon perässä ja tapellessaan siitä, mutta ei syömällä liikaa karkkia tai juomalla viinaa...

 

[Taneli-]

pitäisikö urheilijoillekkin asettaa kollektiivinen rangaistus, koska urheiluvammat maksetaan myös sieltä samasta pussista?

Yleensä on vakuutus. Eli onhan se fakta että: "Urheiluvammat ovat Suomessa toiseksi suurin tapaturmaluokka ja niistä suurin osa johtuu ylirasituksesta. Urheiluvammoille altistavia riskitekijöitä ovat pitkät viikoittaiset juoksukilometrit ja aiemmin saatu alaraajavamma. Vammojen syntyyn liittyy usein korkea ikä ja kovatehoinen harjoittelu. Vaikka harjoitteluvirheet johtavat useisiin rasitusvammoihin, noin 40 % vammoista aiheutuu biomekaanisista tekijöistä. Suurin osa urheiluvammoista olisi ehkäistävissä.

Juoksun aikana jalkaterän pienet lihakset ovat merkittävässä roolissa pitäen yllä jalkaterän tasapainoa. Niiden lihasvoimaharjoittelulla on merkittävää hyötyä alaraajan ja jalkaterän toimintaan sekä ennaltaehkäisevää vaikutusta nilkkaan ja jalkaterään kohdistuviin vammoihin".

Mutta siinä vakuutuksen ottaja maksaa sen itse ja vakuutusyhtiö sitten tekee sen päätöksen antaako vakuutuksen. Esim. Duudsoneille sitä vakuutusta ei anneta..

Mutta herää kysymys onko sitten itse maksettavaa vakuutusta mikä kattaisi esim. maksakirroosin, keuhkosyövän tai kotihoidon kun on syönyt itsensä sellaiseen kuntoon ettei pysty enää liikkumaan?

 

[3dfx]

Tuskin sitä raakasuklaata aletaan niin rankasti verottaa eli eiköhän edelleen lapsi saa sitä kaakaota tai äiti voi ostaa leivontasuklaalevyn että saa jouluksi tehtyä kakun. Mutta sellainen porsas joka vetää vaikka päivittäin sen 5kpl 200g Fazerin sinistä levyä naamaan kun "nyt tarjouksesta 10€ saa eikä ole oikein nälkä niin ei jaksa ruokaa tehdä" voi ehkä joutua miettimään uutta (toivottavasti terveellisempää) syötävää tai ainakin uuden tekosyyn...

periaatteellinen ongelma ei ratkea tällä selityksellä. Vaikka maksaisin 1 sentin haittaveroa asiasta X, mikä ei ole minulla haitta, mistä verotuksen huonon kohdentumisen minulle aiheuttama 1 sentin haitta haittaverotetaan?

Näihin ongelmiin tarttisi keksiä jotian muita ratkaisuja kuin tollasia mutkat suoriksi, "yksi tyrii, kaikkia rangaistaan"- tyyppisiä juttuja. Kun ne ei kohdennu mitenkään järkevästi koskaan ja ne ei ota huomioon edes ihmisten varallisuuksia. Mun mielestäni siinä on iso periaatteellinen ongelma jos rikas saa olla lihava, mutta köyhä ei, ja sellanen ajatus noissa haittaverotuksissa on taustalla.

Mainittin jo tuon ihmeellisen syömisen ympärille rakennetun työkulttuurin mikä suomessa tuntuu olevan. Sitäkin voisi alkaa jollain tapaa muuttamaan. Mun nähdäkseni tässä keskustelussa oltiin jäljillä siinä, että anoreksiaa painotetaan aika paljon kaikkialla ja ikäänkuin se että syö koko ajan jotain on olevinaan hyvä juttu ettei ainakaan ole anorektikko.

 

[Jumputin]

Näihin geeni-tutkimuksiin voitaisiin lisätä vielä ne, jotka on lihonnut hevi-osastolta ostetuilla tuotteilla ja mikä geeni sen aiheuttaa.

Samalla voitaisiin tutkia appelsiinin hintaa verrattuna mäntymetsän oksien määrän, näistäkin saisi ihan valideja tutkimuksia, jos menetelmät on oikeat.

Ei näissä jutuissa ole oikein järkeä. Toki ne ovat vain sun mielipiteitä, mutta Ihmetyttää mistä moinen viha tiedettä kohtaan johtuu. Onko se jotenkin sulta pois?

Mutta onneksi lihavuuden tutkintaan satsataan ja tieto lisääntyy.

 

[Taneli-]

periaatteellinen ongelma ei ratkea tällä selityksellä. Vaikka maksaisin 1 sentin haittaveroa asiasta X, mikä ei ole minulla haitta, mistä verotuksen huonon kohdentumisen minulle aiheuttama 1 sentin haitta haittaverotetaan?

Siitä sitten vaan taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. On perintöveroa, alkoholiveroa, polttoaineveroa, autoveroa, asuntoveroa.. kaikki mitä ostat ja jopa työ mitä teet on verotettua. Vaikka voidaan kysyä paljonko haittaa sinulle on niistä. Mutta ei muuta kuin kyselyä eduskuntaan miksi joudut maksamaan yhtään mistään veroja jos niistä ei sinusta aiheudu sinulle haittaa joten "et halua maksaa"...

 

[3dfx]

Yleensä on vakuutus. Eli onhan se fakta että: "Urheiluvammat ovat Suomessa toiseksi suurin tapaturmaluokka ja niistä suurin osa johtuu ylirasituksesta. Urheiluvammoille altistavia riskitekijöitä ovat pitkät viikoittaiset juoksukilometrit ja aiemmin saatu alaraajavamma. Vammojen syntyyn liittyy usein korkea ikä ja kovatehoinen harjoittelu. Vaikka harjoitteluvirheet johtavat useisiin rasitusvammoihin, noin 40 % vammoista aiheutuu biomekaanisista tekijöistä. Suurin osa urheiluvammoista olisi ehkäistävissä.

Juoksun aikana jalkaterän pienet lihakset ovat merkittävässä roolissa pitäen yllä jalkaterän tasapainoa. Niiden lihasvoimaharjoittelulla on merkittävää hyötyä alaraajan ja jalkaterän toimintaan sekä ennaltaehkäisevää vaikutusta nilkkaan ja jalkaterään kohdistuviin vammoihin".

Mutta siinä vakuutuksen ottaja maksaa sen itse ja vakuutusyhtiö sitten tekee sen päätöksen antaako vakuutuksen. Esim. Duudsoneille sitä vakuutusta ei anneta..

Mutta herää kysymys onko sitten itse maksettavaa vakuutusta mikä kattaisi esim. maksakirroosin, keuhkosyövän tai kotihoidon kun on syönyt itsensä sellaiseen kuntoon ettei pysty enää liikkumaan?

urheilussa missä vaaditaan lisenssi, on vakuutus mikä kattaa ymmärtääkseni välittömät vammat. Pitkäaikaisvammoja ei taida kattaa, ja höntsäsarjoissa ja "hupiurheilussa" ei mitään vakuutuksia kai ole.

Se "vakuutus" mikä kattaa nuo mitä myöhemmin mainitsit on julkinen terveydenhuolto. Se on ihan siltä varalta että kaikkea sattuu ja siksi se kattaa kaikki. Kuitenkin sekin on eräänlainen fakta, että vaikka agregaattitasolla voidaan katsoa korrelaatio ja kausaliteettisekijöitä vaikka keuhkosyövän ja tupakoinnin välillä, on aika hankalaa tehdä niitä yksilötasolla. Mun mielestäni kansanterveystyötä voidaan tehdä, mutta näitä nykyisiä kollektiivisiin rangaistuksiin perustuvia malleja en hyväksy ollenkaan. Se on kiusantekoa eikä terveystyötä.

 

[3dfx]

Siitä sitten vaan taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. On perintöveroa, alkoholiveroa, polttoaineveroa, autoveroa, asuntoveroa.. kaikki mitä ostat ja jopa työ mitä teet on verotettua. Vaikka voidaan kysyä paljonko haittaa sinulle on niistä. Mutta ei muuta kuin kyselyä eduskuntaan miksi joudut maksamaan yhtään mistään veroja jos niistä ei sinusta aiheudu sinulle haittaa joten "et halua maksaa"...

miten tämä nyt liittyy haittaverojen periaatteellisiin ongelmiin? Eikö todellakaan muka ole mitään muuta tapaa hoitaa asioita kuin verottaminen tai voisiko asian jopa vaan antaa olla. Jos naapuri on läski ja siten saa terveyshaittoja ja hoitoa niihin, mitä ihmeen merkitystä asialla loppuviimein on. Pitäs vaan olla ilonen että itse on terve, mutta mahis on samoihin hoitoihin jos tulee jotain terveysvaivaa jossain vaiheessa, itseaiheutettua tai sattumanvaraista. Se naapuri siitä läskiydestään ja terveysvaivoistaan oletetusti enemmän kärsii kuin asiasta moralisoivat.

 

[oltsandeeri]

Verottaa voi myös itse lihavuutta eikä tuotteita, joilla lihavuus on helpoin saavuttaa. Tai toisin päin, tukea veronalennuksilla ei-lihavia. Keppiä ja porkkanaa.

Lihavuusepidemia on myös riski kansalliselle turvallisuudelle. Kunnolla kehonsa jutiloinut ei kriisitilanteessa ole kovinkaan hyödyllinen monessakaan tehtävässä.

 

[Taneli-]

Se "vakuutus" mikä kattaa nuo mitä myöhemmin mainitsit on julkinen terveydenhuolto. Se on ihan siltä varalta että kaikkea sattuu ja siksi se kattaa kaikki.

Suosittelen jos et ole kuullut ihan tapaturmavakuutuksen hankkimista.
"
Mitä kuuluu tapaturmavakuutukseen?

Tapaturmavakuutus korvaa lääkärinpalkkioita, hoito- ja tutkimuskuluja, lääkkeitä ja sairaalamaksuja, usein ilman omavastuuta. Myös seuraavat saattavat sisältyä tapaturmavakuutukseen: Kuolemantapauskorvaus on tapaturmavakuutukseen sisällytettävä henkivakuutus. Urheiluturva korvaa urheilussa sattuneiden vammojen hoitoa.26.3.2024
"

Tosin joku maksakirroosi, lihavuusleikkaus jne. EI ole tapaturma eikä sellaisen hoitoa korvata jos itse sellaisen on hankkinut.

Eikö todellakaan muka ole mitään muuta tapaa hoitaa asioita kuin verottaminen tai voisiko asian jopa vaan antaa olla

Köyhemmissä maissa tätä on yritetty. Esim. kun tuli Korona kriisiä niin joissakin maissa omaiset huolehtivat. Valitettavasti se vaan toimi pahimmillaan siten että ruumiita tiputettiin / kärrättiin ihan kadulle odottamaan että "joku" huolehtii niistä.

Eli verottamisella on puolensa ja ilman sitä tulee ongelmia. Se EI vaan toimi että vasta sitten yritetään verottaa kun henkilöllä on ongelma ja hän tarvitsee jotain. Kun siinä vaiheessa ei välttämättä enää ole kykenevä työhön tai muuten hankkimaan sitä rahaa mistä maksaa 100% ne kulut mitä menisi tuohon palveluun.

Ilmeisesti et nyt vain ymmärrä mitä yritän tässä sanoa joten antaa olla.

 

[asddsa]

outoa on myös se, että ihmiset menee töihin lähinnä syömään ja koko työpäivä jaksotetaan jonkun koko ajan tapahtuvan syömisen ympärille. Lattiahommassa joka kahvitauko pitäs syödä iha helvetisti ja käydä vielä erikseen lounaalla syömässä lisää. Siis syödä suunnilleen 2 tunnin välein. Toimistohommassa tuo 2 tuntia tuntuu myös olevan joku raja minkä jälkeen ihmisten mielestä tyyliin kuolee jos ei syö ja jotain ihan naurettavia taukoja täytyy pitää kesken työn kun koko ajan pitää syödä...

Jotain ongelmaa on jollei vaikka 4 tuntia pysty olemaan syömättä. Syödään jotain turhaa mössöä tai joku muu.

Hyvin sanottu, olen välillä ihmetellyt aivan samaa. Ainakin meillä töissä melkein kaikki ryntää syömään heti kun läheiset lounasravintolat aukeaa kello 10-11. Jos on joku työpaikan tapahtuma niin yleensä on aivan hillittömästi ruokaa tarjolla. Ilmeisesti joidenkin mielestä elämän pitäisi olla yhtä syömistä.

On ehkä haitallista, että aina joka paikassa tunnutaan korostavan aivan suhteettoman paljon sitä, että pitää syödä tarpeeksi. Onhan tuokin sinänsä totta, itsensä näännyttäminen ei kannata. Mutta tuntuu että ihmiset on jotenkin onnistuttu aivopesemään sellaiseen ajatusmaailmaan, että syödä pitää vähän väliä ja vieläpä melko suuria määriä.

 

[3dfx]

Suosittelen jos et ole kuullut ihan tapaturmavakuutuksen hankkimista.
"
Mitä kuuluu tapaturmavakuutukseen?

Tapaturmavakuutus korvaa lääkärinpalkkioita, hoito- ja tutkimuskuluja, lääkkeitä ja sairaalamaksuja, usein ilman omavastuuta. Myös seuraavat saattavat sisältyä tapaturmavakuutukseen: Kuolemantapauskorvaus on tapaturmavakuutukseen sisällytettävä henkivakuutus. Urheiluturva korvaa urheilussa sattuneiden vammojen hoitoa.26.3.2024
"

Tosin joku maksakirroosi, lihavuusleikkaus jne. EI ole tapaturma eikä sellaisen hoitoa korvata jos itse sellaisen on hankkinut.

Ilmeisesti et nyt vain ymmärrä mitä yritän tässä sanoa joten antaa olla.

en kyllä nyt ymmärrä.

 

[JRan]

Ei näissä jutuissa ole oikein järkeä. Toki ne ovat vain sun mielipiteitä, mutta Ihmetyttää mistä moinen viha tiedettä kohtaan johtuu. Onko se jotenkin sulta pois?

Mutta onneksi lihavuuden tutkintaan satsataan ja tieto lisääntyy.

Näen nämä vaan eri asioina. Eli lihavan pään silittely ja voivottelu, sitten on taas tutkimukset, jotka tarjoavat meille jotain uutta ja hyödyllistä. Eli en vihaa tiedettä vaan turhaa selittelyä lihavuuden ympärillä. Eikä siinä ymmärrän kyllä pointtisi, että aina jotain tuolta voidaan löytää. En silti usko, että tiede ratkaisee ongelmaa, joka johtuu mukavuudenhalusta ja siitä, että kaikessa mennään maku edellä.

 

[3dfx]

Hyvin sanottu, olen välillä ihmetellyt aivan samaa. Ainakin meillä töissä melkein kaikki ryntää syömään heti kun läheiset lounasravintolat aukeaa kello 10-11. Jos on joku työpaikan tapahtuma niin yleensä on aivan hillittömästi ruokaa tarjolla. Ilmeisesti joidenkin mielestä elämän pitäisi olla yhtä syömistä.

On ehkä haitallista, että aina joka paikassa tunnutaan korostavan aivan suhteettoman paljon sitä, että pitää syödä tarpeeksi. Onhan tuokin sinänsä totta, itsensä näännyttäminen ei kannata. Mutta tuntuu että ihmiset on jotenkin onnistuttu aivopesemään sellaiseen ajatusmaailmaan, että syödä pitää vähän väliä ja vieläpä melko suuria määriä.

Minusta avaintekijöitä on juuri nämä mainitsemasi kulttuurilliset asiat, eikä täälläkin kovasti korostettu verotus ja vastaava rankaiseminen. Itsellä on aivan sama kokemus tullut eteen kaikissa työpaikoissa kaikilla hierarkian tasoilla, tuolle kulttuurille jos voisi tehdä jotain. Melko hankalaa on välillä sopeutua oman 2-3 kertaa päivässä syömisrytmin kanssa tuohon syömismäärään mitä työelämässä on tullut vastaan. Monella on myös melkosen suuret eväsmäärät mitä sinne töihin kaksin käsin kannetaan, itellä tyyliin vähimmäis määrä millä päivän pärjää eli joku pari kolme paistettua kanamunaa pienessä eväsrasiassa tai jotain eilisiä ruuanjämiä.

 

[3dfx]

Näen nämä vaan eri asioina. Eli lihavan pään silittely ja voivottelu, sitten on taas tutkimukset, jotka tarjoavat meille jotain uutta ja hyödyllistä. Eli en vihaa tiedettä vaan turhaa selittelyä lihavuuden ympärillä. Eikä siinä ymmärrän kyllä pointtisi, että aina jotain tuolta voidaan löytää. En silti usko, että tiede ratkaisee ongelmaa, joka johtuu mukavuudenhalusta ja siitä, että kaikessa mennään maku edellä.

Itse näen "selittelyn" ideana todeta se, että jokaisilla ihmisillä on ihan millä vaan mittarilla mitattuna ns. paheita ja aivan turhaa alkaa korostamaan omia paheita jonain hyväksyttävinä ja "parempina" ja naapurin paheita vaatimaan rangaistavaksi, kunhan niistä nyt ei suoraa ja kohtuutonta haittaa tule.

Tämmästä ihan outoa syyttelyä ja turhien minä hyvä, sinä paha- asetelmien luomista on aika monenmoinen julkinen keskustelu Suomessa. Tavoitteena kai olisi, että jokainen pystyisi elämään paheidensa kanssa (mitkä tulee varmasti sieltä geeneitstä isolta osin) niin hyvän elämän kuin mahdollista ja saada apua kun sitä tarvitsee. Sen sijaan että kaikkia vaan rangaistaan koko ajan täysillä ja poissuljetaan sekä syyllistetään kaikesta, en yhtään ihmettele että tälläisessä ilmapiirissä mielenterveys ihmisillä pettää, itsekkin koen ahdistavaksi.

 

[JRan]

Itse näen "selittelyn" ideana todeta se, että jokaisilla ihmisillä on ihan millä vaan mittarilla mitattuna ns. paheita ja aivan turhaa alkaa korostamaan omia paheita jonain hyväksyttävinä ja "parempina" ja naapurin paheita vaatimaan rangaistavaksi, kunhan niistä nyt ei suoraa haittaa tule.

Tämmästä ihan outoa syyttelyä ja turhien minä hyvä, sinä paha- asetelmien luomista on aika monenmoinen julkinen keskustelu Suomessa. Tavoitteena kai olisi, että jokainen pystyisi elämään paheidensa kanssa (mitkä tulee varmasti sieltä geeneitstä isolta osin) niin hyvän elämän kuin mahdollista ja saada apua kun sitä tarvitsee. Sen sijaan että kaikkia vaan rangaistaan koko ajan täysillä ja syyllistetään kaikesta.

Niin sitten taas toinen kulma tähän voi olla se, että onko järkeä tehdä geeni-tutkimuksia, joilla yritetään selittää esimerkiksi lihavuutta? Edelleen se intake vs kulutus menee samalla tavalla ihan sama mitkä geenit on. Jos lihavalle tulee nälästä "paha mieli", niin silloin voisi ajatella niitä ihmisiä, jotka elävät elämänsä kalorivajeessa ja mitään ulospääsyä ei välttämättä ole. Ja muistella niitä kertoja, kun söi pahoinvointiin asti, että ei olisi kannattanut.

Sitähän Suomen kulttuuri on ollut koko Suomen historian ajan. Paheista rangaistaan, rikasta rangaistaan, omaisuudesta rangaistaan, autosta rangaistaan, matkustamisesta rangaistaan, elämästä rangaistaan jne. niin en nyt ymmärrä, että miten lihavan rankaiseminen poikkeaa tästä.

 

[asddsa]

Minusta avaintekijöitä on juuri nämä mainitsemasi kulttuurilliset asiat, eikä täälläkin kovasti korostettu verotus ja vastaava rankaiseminen. Itsellä on aivan sama kokemus tullut eteen kaikissa työpaikoissa kaikilla hierarkian tasoilla, tuolle kulttuurille jos voisi tehdä jotain. Melko hankalaa on välillä sopeutua oman 2-3 kertaa päivässä syömisrytmin kanssa tuohon syömismäärään mitä työelämässä on tullut vastaan. Monella on myös melkosen suuret eväsmäärät mitä sinne töihin kaksin käsin kannetaan, itellä tyyliin vähimmäis määrä millä päivän pärjää eli joku pari kolme paistettua kanamunaa pienessä eväsrasiassa tai jotain eilisiä ruuanjämiä.

Jep. Itse syön nykyään tavallisesti 3 kertaa päivässä. Joskus 2 tai 4. Tuota enemmän yleensä lähinnä joissain poikkeustilanteissa, eli jos on vaikkapa juurikin jossain tapahtumassa jossa ruokaa tuputetaan vähän joka suunnasta. Tämä on osittain ihan tottumiskysymys, kun tällaiseen hieman harvempaan ruokailurytmiin tottuu niin ei kaipaa yhtään enempää, ja nälkäkin pysyy poissa ongelmitta.
Joku virallinen suositus on nykyään kai 5, ja välillä tuntuu että osa syö kyllä vielä tuotakin tiheämmin.
edit: harrastan vieläpä melko aktiivisesti liikuntaa, eikä silti tunnu että pitäisi olla syömässä joka välissä. Vai onko se sitten juuri avaintekijä, kun aineenvaihdunta ja hormonitoiminta kai pelaa paremmin jos liikkuu.

 

[Smugu]

Mutta tuntuu että ihmiset on jotenkin onnistuttu aivopesemään sellaiseen ajatusmaailmaan, että syödä pitää vähän väliä ja vieläpä melko suuria määriä.

Eikös paljon syömisellä ole kuitenkin positiivisia terveysvaikutuksia? Jos siis puhutaan normaalin ruuan syömisestä eikä mistään roskaruuasta tai herkuista. Luulisi, että sillä olisi jotain merkitystä sairauksien yms ehkäisyyn, että keho toimisi paremmin jos sille antaa polttoainetta.

Vai onko kaikki ravitsemusterapeutit yms ihan hakoteillä, kun laittavat televisiossa normaaleja laihaläskejä suomalaisia syömään terveellisesti ”isoja” määriä. Ei nekään kovin terveiltä ihmisiltä näytä joiden päivittäinen ruokavalio on 10-15 kuppia kahvia ja parin päivän välein syödään jotain, jos muistetaan.

 

[finWeazel]

Eikös paljon syömisellä ole kuitenkin positiivisia terveysvaikutuksia? Jos siis puhutaan normaalin ruuan syömisestä eikä mistään roskaruuasta tai herkuista. Luulisi, että sillä olisi jotain merkitystä sairauksien yms ehkäisyyn, että keho toimisi paremmin jos sille antaa polttoainetta.

Vai onko kaikki ravitsemusterapeutit yms ihan hakoteillä, kun laittavat televisiossa normaaleja laihaläskejä suomalaisia syömään terveellisesti ”isoja” määriä. Ei nekään kovin terveiltä ihmisiltä näytä joiden päivittäinen ruokavalio on 10-15 kuppia kahvia ja parin päivän välein syödään jotain, jos muistetaan.

Isot määrät ei välttämättä tarkoita isoja kaloreita. Vaikka 150g tomaatti about 35kal ja 100g parsa 35kcal. Näyttää isolta määrältä kun viereen laittaa 1/3 osan eli 12g geisha patukasta. Molemmissa seteissä sama määrä energiaa. Ne varmaan vaihtaa ravintoköyhiä ja energiatiheitä ratkaisuja terveellisimpiin ei niin energiatiheisiin vaihtoehtoihin. Sama juttu jos vaihtaa jonkun erittäin energiatiheän sokerijugurtin rasvattomaan rahkaan. Tuskin ne yli kulutuksen laittaa syömään paitsi jos on joku tavoite kuten kuntosaliharjoittelu+lihaksenkasvatus mielessä.

 

[JRan]

Jep. Itse syön nykyään tavallisesti 3 kertaa päivässä. Joskus 2 tai 4. Tuota enemmän yleensä lähinnä joissain poikkeustilanteissa, eli jos on vaikkapa juurikin jossain tapahtumassa jossa ruokaa tuputetaan vähän joka suunnasta. Tämä on osittain ihan tottumiskysymys, kun tällaiseen hieman harvempaan ruokailurytmiin tottuu niin ei kaipaa yhtään enempää, ja nälkäkin pysyy poissa ongelmitta.
Joku virallinen suositus on nykyään kai 5, ja välillä tuntuu että osa syö kyllä vielä tuotakin tiheämmin.
edit: harrastan vieläpä melko aktiivisesti liikuntaa, eikä silti tunnu että pitäisi olla syömässä joka välissä. Vai onko se sitten juuri avaintekijä, kun aineenvaihdunta ja hormonitoiminta kai pelaa paremmin jos liikkuu.

Itse menen neljällä ruoalla ja hyvinkin tarkkaan 2500kcal tulee syötyä. Ainoa hyöty siitä esimerkiksi 5 syömisestä on se, että energia jakautuu tasaisemmin koko päivälle. Eli ei siis mitään oikeaa hyötyä, jos asia ei ole jotenkin ongelma.

Eikös paljon syömisellä ole kuitenkin positiivisia terveysvaikutuksia? Jos siis puhutaan normaalin ruuan syömisestä eikä mistään roskaruuasta tai herkuista. Luulisi, että sillä olisi jotain merkitystä sairauksien yms ehkäisyyn, että keho toimisi paremmin jos sille antaa polttoainetta.

Vai onko kaikki ravitsemusterapeutit yms ihan hakoteillä, kun laittavat televisiossa normaaleja laihaläskejä suomalaisia syömään terveellisesti ”isoja” määriä. Ei nekään kovin terveiltä ihmisiltä näytä joiden päivittäinen ruokavalio on 10-15 kuppia kahvia ja parin päivän välein syödään jotain, jos muistetaan.

Ei "paljon syömisellä" vaan oikean määrän syömisellä on terveysvaikutuksia. Eli kyllähän sitä voi terveellistäkin ruokaa liikaa syödä ja tämä ei varmaan ole tarkoitus muilla, kuin ihmisillä, jotka haluaa esimerkiksi tehdä siitä ylimääräisestä lihasta. Muilla se kertyy läskiksi. Toisaalta nämä ihmiset jotka syö joskus ja jouluna on käytännössä aina moodissa, jossa elimistö pyrkii varastoimaan kaiken, myöskin elimistö alkaa rajoittamaan tekemistä, alkaa kummasti väsyttämään jne. Nämä johtuu ihan siitä, että elimistö yrittää pitää ihmisen hengissä, vaikka ihminen kaltoinkohtelee sitä.

Mikä on laihaläski? Onko jotain esimerkkiä mihin viittaat?

 

[Tonnin Seteli]

outoa on myös se, että ihmiset menee töihin lähinnä syömään ja koko työpäivä jaksotetaan jonkun koko ajan tapahtuvan syömisen ympärille. Lattiahommassa joka kahvitauko pitäs syödä iha helvetisti ja käydä vielä erikseen lounaalla syömässä lisää. Siis syödä suunnilleen 2 tunnin välein. Toimistohommassa tuo 2 tuntia tuntuu myös olevan joku raja minkä jälkeen ihmisten mielestä tyyliin kuolee jos ei syö ja jotain ihan naurettavia taukoja täytyy pitää kesken työn kun koko ajan pitää syödä...

Jotain ongelmaa on jollei vaikka 4 tuntia pysty olemaan syömättä. Syödään jotain turhaa mössöä tai joku muu.

Olen huomannut saman käytännössä. Fyysisesti passiivisissa töissä tulee jokin pakkotoiminto mennä syömään tai jos ei nyt syömään, kahville koko ajan. Fyysisissä töissä riittää yleensä, että nesteyttää. Siltä väliltä menee yleensä ilman mitään flowssa pidempäänkin. Koskee myös työpöytätyötä jos siinä tehdään oikeasti jotain. Aika useinhan istumatyö on kivesten neppailua(hevonpaskatyötä ja kampaviinerihommia on maa täynnä), mutta voi olla myös 2/3 tai ainakin 2/5.

Rikas saa olla läski mutta köyhä ei saa olla. Kiva ideologia...

Tämähän on jossain määrin toteutunut. Kun lihavuudesta tulee taas varakkuuden merkki, alkaa bodypositiivisuus tulla muotiin. Ei liene tarpeen mainita saatavilla olevan läskipornon määrästä.

 

[Smugu]

Isot määrät ei välttämättä tarkoita isoja kaloreita. Vaikka 150g tomaatti about 35kal ja 100g parsa 35kcal. Näyttää isolta määrältä kun viereen laittaa 1/3 osan eli 12g geisha patukasta. Molemmissa seteissä sama määrä energiaa. Ne varmaan vaihtaa ravintoköyhiä ja energiatiheitä ratkaisuja terveellisimpiin ei niin energiatiheisiin vaihtoehtoihin. Sama juttu jos vaihtaa jonkun erittäin energiatiheän sokerijugurtin rasvattomaan rahkaan. Tuskin ne yli kulutuksen laittaa syömään paitsi jos on joku tavoite kuten kuntosaliharjoittelu+lihaksenkasvatus mielessä.

Joo mutta viittaamani käyttäjä puhui että ihmisillä on tarve syödä usein ja paljon. Periaatteessa siis tuon usein ja paljon pystyy hoitaa myös järkevästi ja esim töissä lounasbuffassa jos lappaa yli puoli lautasta salaattia, niin ei siihen liikaa saa edes mahtumaan sitä energiatiheämpää kamaa.

 

[Smugu]

Mikä on laihaläski? Onko jotain esimerkkiä mihin viittaat?

Lue vaikka tuosta.

Bull Mentula: Tätä laihaläski-termi tarkoittaa – tunnistatko itsesi?

Bull Mentula toteaa että laihaläski-ilmiö on hänelle hyvinkin tuttu.

www.mtvuutiset.fi

 

[finWeazel]

Joo mutta viittaamani käyttäjä puhui että ihmisillä on tarve syödä usein ja paljon. Periaatteessa siis tuon usein ja paljon pystyy hoitaa myös järkevästi ja esim töissä lounasbuffassa jos lappaa yli puoli lautasta salaattia, niin ei siihen liikaa saa edes mahtumaan sitä energiatiheämpää kamaa.

Meitä on moneen junaan. Mikä on yhdelle hyvä ei toimi toiselle ollenkaan. Elämäntilanteita ja tavoitteita myös kovin erilaisia.

Osa porukasta oli se sitten geeneissä tai opituissa tavoissa haluaa popsia jotain koko ajan. Äärimmäinen esimerkki kakkostyypin diabeetikko jonka ehkä on ihan terveyssyistäkin ylläpidettävä tietynlaista ruokavaliota ja rytmiä tai käy huonosti. Toisessa ääripäässä porukkaa jotka syö kerran päivässä koska heille se tuntuu miellyttävimmältä tavalta syödä.

Nykytiedon valossa elimistö tasaa syömisestä sisäänotettuja ravinteita ja energiaa päivän ja viikkojen aikajänteellä. Ei ole mitään pakottavaa tarvetta syödä 5x päivässä. Jopa 1 ateria päivässä riittää pitkälle. Punttispeden ja proteiinisynteesin kannalta proteiinien ajoitus selitetty videolla hyvin kattavasti auki. Liian pitkä paremmin referoitavaksi.

 

[3dfx]

Jep. Itse syön nykyään tavallisesti 3 kertaa päivässä. Joskus 2 tai 4. Tuota enemmän yleensä lähinnä joissain poikkeustilanteissa, eli jos on vaikkapa juurikin jossain tapahtumassa jossa ruokaa tuputetaan vähän joka suunnasta. Tämä on osittain ihan tottumiskysymys, kun tällaiseen hieman harvempaan ruokailurytmiin tottuu niin ei kaipaa yhtään enempää, ja nälkäkin pysyy poissa ongelmitta.
Joku virallinen suositus on nykyään kai 5, ja välillä tuntuu että osa syö kyllä vielä tuotakin tiheämmin.
edit: harrastan vieläpä melko aktiivisesti liikuntaa, eikä silti tunnu että pitäisi olla syömässä joka välissä. Vai onko se sitten juuri avaintekijä, kun aineenvaihdunta ja hormonitoiminta kai pelaa paremmin jos liikkuu.

Itsellä juuri sama, yleensä en kovin mielelläni edes lisää syömiskertoja, mitä nyt jossain tapahtumassa voin syödä esim. makkaran koska makkaran syöminen tapahtumassa on kivaa. Jos tiedän että tulee pidempi ruokaväli, syön sitten ennen sitä pidempää ruokailuväliä enemmän. Olen huomannut että sopii ainakin omalle elimistölle paremmin tämmäinen että syö harvemmin.

5 kertaa kuulostaa aika isolta määrältä kokonaisuudessaan jos joka kerta tosiaan syödään jotain kunnolla eikä oteta esimerkiksi joku keksi kahvin kanssa ja lasketa sitä syömiseksi.

 

[3dfx]

Vai onko kaikki ravitsemusterapeutit yms ihan hakoteillä, kun laittavat televisiossa normaaleja laihaläskejä suomalaisia syömään terveellisesti ”isoja” määriä. Ei nekään kovin terveiltä ihmisiltä näytä joiden päivittäinen ruokavalio on 10-15 kuppia kahvia ja parin päivän välein syödään jotain, jos muistetaan.

Televisiossa haetaan varmaan jotain wow-factoria enemmän kuin yritetään ohjata ihmisiä parempaan. Siinä kun sitä työtä tehdään lähtökohtaisesti katsojille eikä sille asiakkaalle. Lisäksi tuotesijoittelulla yritetään saada iso määrä tuotteita samaan "mainokseen".

 

[3dfx]

Olen huomannut saman käytännössä. Fyysisesti passiivisissa töissä tulee jokin pakkotoiminto mennä syömään tai jos ei nyt syömään, kahville koko ajan. Fyysisissä töissä riittää yleensä, että nesteyttää. Siltä väliltä menee yleensä ilman mitään flowssa pidempäänkin. Koskee myös työpöytätyötä jos siinä tehdään oikeasti jotain. Aika useinhan istumatyö on kivesten neppailua(hevonpaskatyötä ja kampaviinerihommia on maa täynnä), mutta voi olla myös 2/3 tai ainakin 2/5.

outo homma sillä ajattelin että tuo jatkuva syöminen ehkä loppuisi kun siirryn päätetyöhön. Fyysisessä työssä oli jotenkin vielä perusteltua että ehkä ne sitten tarttee sen ruuan jaksaakseen. No, ei tuntunut loppuvan vaan enemmänkin lisääntyi huoli, että pysyykö hengissä jos ei syö kahteen tuntiin mitään.

 

[Tonnin Seteli]

outo homma sillä ajattelin että tuo jatkuva syöminen ehkä loppuisi kun siirryn päätetyöhön. Fyysisessä työssä oli jotenkin vielä perusteltua että ehkä ne sitten tarttee sen ruuan jaksaakseen. No, ei tuntunut loppuvan vaan enemmänkin lisääntyi huoli, että pysyykö hengissä jos ei syö kahteen tuntiin mitään.

Outo hommahan se onkin. Selittynee sillä, että jos on jotain tehtävääkin eikä pelkästään mieti miten tästä tylsyydestä pääsisi tauolle, on muutakin ajateltavaa kuin "syönpä tästä pari pullavaa". Ravinnon tarve on eri asia. En minäkään ole ylipainoa useaan kertaan kehittänyt sillä että oli nälkä vaan juomalla kaljaa. Ravinnon tarvetta esiintyy eri syistä eikä se taida fyysisessä työssä oikein tyydyttyä jos tempaisee tuplavisklit kolalla.

 

[Joku_242]

Eikös paljon syömisellä ole kuitenkin positiivisia terveysvaikutuksia? Jos siis puhutaan normaalin ruuan syömisestä eikä mistään roskaruuasta tai herkuista. Luulisi, että sillä olisi jotain merkitystä sairauksien yms ehkäisyyn, että keho toimisi paremmin jos sille antaa polttoainetta.

Vai onko kaikki ravitsemusterapeutit yms ihan hakoteillä, kun laittavat televisiossa normaaleja laihaläskejä suomalaisia syömään terveellisesti ”isoja” määriä. Ei nekään kovin terveiltä ihmisiltä näytä joiden päivittäinen ruokavalio on 10-15 kuppia kahvia ja parin päivän välein syödään jotain, jos muistetaan.

Isot määrät ei välttämättä tarkoita isoja kaloreita. Vaikka 150g tomaatti about 35kal ja 100g parsa 35kcal. Näyttää isolta määrältä kun viereen laittaa 1/3 osan eli 12g geisha patukasta. Molemmissa seteissä sama määrä energiaa. Ne varmaan vaihtaa ravintoköyhiä ja energiatiheitä ratkaisuja terveellisimpiin ei niin energiatiheisiin vaihtoehtoihin. Sama juttu jos vaihtaa jonkun erittäin energiatiheän sokerijugurtin rasvattomaan rahkaan. Tuskin ne yli kulutuksen laittaa syömään paitsi jos on joku tavoite kuten kuntosaliharjoittelu+lihaksenkasvatus mielessä.

Eikö nälän tunteen hallinta ole se juttu isoissa, mutta energiatiheydeltään pienissä annoksissa? Muutenhan olisi aika sama että mistä ravinnon saa, kunhan jotenkin saa myös välttämättömät vitamiinit.

 

[asddsa]

Outo hommahan se onkin. Selittynee sillä, että jos on jotain tehtävääkin eikä pelkästään mieti miten tästä tylsyydestä pääsisi tauolle, on muutakin ajateltavaa kuin "syönpä tästä pari pullavaa". Ravinnon tarve on eri asia. En minäkään ole ylipainoa useaan kertaan kehittänyt sillä että oli nälkä vaan juomalla kaljaa. Ravinnon tarvetta esiintyy eri syistä eikä se taida fyysisessä työssä oikein tyydyttyä jos tempaisee tuplavisklit kolalla.

Yhdenlainen ongelma kyllä sekin, jos tylsyyttä lääkitään syömisellä.

 

[Taneli-]

5 kertaa kuulostaa aika isolta määrältä kokonaisuudessaan jos joka kerta tosiaan syödään jotain kunnolla eikä oteta esimerkiksi joku keksi kahvin kanssa ja lasketa sitä syömiseksi.

Yleensähän noissa "syö 3-4 tunnin välein jotain" sen "jotain" pitäisi olla luokkaa pari viipaletta omenasta, kesällä vaikka viipale vesimelonia tai muutama pähkinä että verensokeri pysyisi tasaisena mutta ihmiset joilla ei ole mitään ideaa mitä tuo tarkoittaa syövät sitten sen perinteisen: alkupalat, alkuruokakeitto, pääruoka leivällä, kahvi leivoksella ja jälkiruoka minkä päälle ehkä vielä jäätelöä käyttäen lähemmäs tunnin syömiseen ja alkavat miettiä jo seuraavaa ateriaa...

 

[asddsa]

Yleensähän noissa "syö 3-4 tunnin välein jotain" sen "jotain" pitäisi olla luokkaa pari viipaletta omenasta, kesällä vaikka viipale vesimelonia tai muutama pähkinä että verensokeri pysyisi tasaisena mutta ihmiset joilla ei ole mitään ideaa mitä tuo tarkoittaa syövät sitten sen perinteisen: alkupalat, alkuruokakeitto, pääruoka leivällä, kahvi leivoksella ja jälkiruoka minkä päälle ehkä vielä jäätelöä käyttäen lähemmäs tunnin syömiseen ja alkavat miettiä jo seuraavaa ateriaa...

Terveen ihmisen keho osaa säädellä verensokerin tasoa ihan itsekseen. Diabetikot erikseen.

 

[Taneli-]

Terveen ihmisen keho osaa säädellä verensokerin tasoa ihan itsekseen. Diabetikot erikseen.

Tuohon en ota kantaa, kerroin vain mitä THL:n suositus sanoi. En itsekään tee tuota koska minusta siinä tulee esim. happohyökkäys hampaita vastaan niin useasti (enkä jaksa kantaa mukanani jotain valmiiksi viipaloitua hedelmää esim. jatkuvasti).

"
Mistä on kyse?

• Asiantuntija sanoo, että tasainen ruuan tarve ei juurikaan vaihtele yksilöstä riippuen.
• THL:n suosituksen mukaan sekä aikuisten että lasten tulisi syödä noin 3–4 tunnin välein. Päivässä tulisi syödä 5–6 kertaa.
• Kun verensokeri pysyy tasaisena, on helpompi välttää ahmimista. Siksi pienet annokset usein ovat parempia kuin harvoin syödyt suuret annokset.

"
+
"
Esimerkiksi suositusten ateriarytmiin kuuluu niin lämpimiä kuin kylmiä aterioita, ja ateriarytmistä puhuttaessa terveellisellä aterialla tarkoitetaan myös välipalaa, kuten esimerkiksi piimää, marjoja, leseitä ja siemeniä sisältävää juomaa, täytettyä sämpylää tai hedelmäsalaattia.

– Ateria käytetään neljässä tunnissa, verensokeripitoisuudestakin voidaan mitata sitä. Verensokerihan on ihmisen peruspolttoaine, minkä täytyy olla tietyllä tasolla, jotta ihminen jaksaa liikuttaa lihaksia, sydän jaksaa pumpata ja ajattelu pelaa. Siihen tarvitsemme hyvän verensokeritason, joka ei saa olla liian alhainen, mutta ei myöskään liian korkea.

Kuitenkaan koko ajan ei kannata syödä.

– Syömisessä ja energiapitoisten juomien juomisessa täytyy pitää välillä tauko, sillä kahden tunnin välein tapahtuva pikkupalojen napsiminen on terveyden kannalta huono asia.

Kuusipalo lisää, että eroavaisuuksia löytyy siitä, kuinka ihminen reagoi nälkään.

– Meillä ei ole olemassa fysiologisia hälyttimiä, kaikki ihmiset eivät reagoi esimerkiksi nälän tunteeseen samalla tavalla. Nälän tunteen voi myös sammuttaa juomalla vaikka limsaa tai mehua ja jättää sitten syömättä sen takia, ettei reagoi oikein siihen nälkään. Se on toki opettelun asia, Kuusipalo toteaa.
"

Itsekin ehkä sitten (tuon artikkelin mukaan) sorrun mieluummin siihen että juon vettä tai hiilihapotettua vettä useamman kerran päivässä enkä edes ajattele sitä niin että korvaisin jonkun aterian sillä. Lisäksi sorrun tähän samaan mitä artikkelissakin sanotaan enkä oikeasti laske sitä "ateriaksi" jos otan yhden mandariinin, banaanin tai lasillisen vaikka piimää...

"
Kuusipalo huomauttaa, että ihmiset tarkoittavat aterialla usein eri asiaa kuin mitä ravitsemussuosituksissa on ja ehkä ahdistuvat siitä, etteivät ehdi laittaa tai syödä lämpimiä lautasmallin mukaisia aterioita. Esimerkiksi suositusten ateriarytmiin kuuluu niin lämpimiä kuin kylmiä aterioita, ja ateriarytmistä puhuttaessa terveellisellä aterialla tarkoitetaan suosituksissa myös välipalaa, kuten esimerkiksi piimää, marjoja, leseitä ja siemeniä sisältävää juomaa, täytettyä sämpylää tai hedelmäsalaattia.

Jos ruokarytmi on pahasti pielessä, parempaan voi opetella tietoisesti. Huono rytmi ei välttämättä tunnu kehossa heti, mutta voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä esimerkiksi lihomista tai muita ongelmia.

– Täytyy tietysti ensin katsoa syy siihen, miksi ruokavalio on pielessä. Esimerkiksi kerran päivässä kunnollisen aterian syöminen ei ole ihmisen luonnollinen rytmi. THL:n suositus perustuu ihmisen luonnolliseen rytmiin, Kuusipalo sanoo.
"

Eli minustakin "ateria" on jotain missä käytetään hieman aikaa, yleensä lautasta ja syödään useampia eri ainesosia. Mutta tuon jutun mukaan joku hedelmäsalaatti tai yksi leipä voi olla se ateria. Toki samaa mieltä olen siitä että kun toinen ääripää toteaa että "yksi ateria päivässä riittää" niin varsinkin kasvava nuori ei pysty syömään niin paljoa että se yksi ainoa ruoka koko vuorokauden aikana riittäisi varsinkin jos sillä tarkoitetaan että MITÄÄN ei sen lisäksi suuhun laiteta, ehkä maksimissaan lasillinen tai pari vettä muun vuorokauden aikana...

 

[Joku_242]

Tuohon en ota kantaa, kerroin vain mitä THL:n suositus sanoi. En itsekään tee tuota koska minusta siinä tulee esim. happohyökkäys hampaita vastaan niin useasti (enkä jaksa kantaa mukanani jotain valmiiksi viipaloitua hedelmää esim. jatkuvasti).

"
Mistä on kyse?

• Asiantuntija sanoo, että tasainen ruuan tarve ei juurikaan vaihtele yksilöstä riippuen.
• THL:n suosituksen mukaan sekä aikuisten että lasten tulisi syödä noin 3–4 tunnin välein. Päivässä tulisi syödä 5–6 kertaa.
• Kun verensokeri pysyy tasaisena, on helpompi välttää ahmimista. Siksi pienet annokset usein ovat parempia kuin harvoin syödyt suuret annokset.

"
+
"
Esimerkiksi suositusten ateriarytmiin kuuluu niin lämpimiä kuin kylmiä aterioita, ja ateriarytmistä puhuttaessa terveellisellä aterialla tarkoitetaan myös välipalaa, kuten esimerkiksi piimää, marjoja, leseitä ja siemeniä sisältävää juomaa, täytettyä sämpylää tai hedelmäsalaattia.

– Ateria käytetään neljässä tunnissa, verensokeripitoisuudestakin voidaan mitata sitä. Verensokerihan on ihmisen peruspolttoaine, minkä täytyy olla tietyllä tasolla, jotta ihminen jaksaa liikuttaa lihaksia, sydän jaksaa pumpata ja ajattelu pelaa. Siihen tarvitsemme hyvän verensokeritason, joka ei saa olla liian alhainen, mutta ei myöskään liian korkea.

5-6 ruokailua päivässä on ihan helvetisti. Itseäni ei millään edes huvita syödä noin paljoa, esim. jätän aamupalan yleensä väliin kun töissä muut menee lounaalle niin tolkuttoman aikaisin, ja seuraavan kerran alkaa tulla nälkä vasta illalla... enkä silti huomaa mitään väsymystä tai nälkäkiukkuja tjsp.

 

[asddsa]

5-6 ruokailua päivässä on ihan helvetisti

Ainakin jos tässä tosiaan puhutaan jostain kunnon ruokailuista, eikä esim. siitä että syödään kahvin kanssa joku keksi tai pari tms.

 

[JRan]

Terveen ihmisen keho osaa säädellä verensokerin tasoa ihan itsekseen. Diabetikot erikseen.

Tämä on juurikin näin, mutta tosiaan joillakin ihmisillä ei vaan henkinen kompetenssi riitä siihen, että voisi olla esim. 6h syömättä. Alkaa pyörryttämään, pakko ahmia jotain (esim. toimiston kaapista keksit jne.)

Eipä se nyt tosiaan ole rakettitiedettä jakaa päivän ruoat 3, 4 tai 5 osaan. Varmaan jos on kovassa energiavajeessa (dietillä), niin se viisikin ruokaa voi olla perusteltu. Itselle aikataulujen puitteissa se on 3-4, yleensä 4. Itse syön kyllä iltapainotteisesti. Välillä saattaa siis kello olla kolme ja en ole syönyt vielä mitään. Siitä sitten päivästä riippuen saatan syödä ruoat suht nopealla tahdilla, esim. 3 ruokaa ~3-4h väleillä.

Nämäkin on asioita millä ei ole oikeasti mitään merkitystä niin kauan, kun on itse kontrollissa ja tietää mitä tekee.

Kyllähän sen huomaa, että ei tässä ketjussa pyöri ihmisiä, jotka on ravitsemuksen suhteen hakoteillä, vaan päin vastoin. Mielipiteitä voi olla monenlaisia, mutta selkeästi ne ihmiset tietää eniten, joilla ei ole asian kanssa ongelmaa.