Lihavuusepidemia

[3dfx]

Jep. Itse syön nykyään tavallisesti 3 kertaa päivässä. Joskus 2 tai 4. Tuota enemmän yleensä lähinnä joissain poikkeustilanteissa, eli jos on vaikkapa juurikin jossain tapahtumassa jossa ruokaa tuputetaan vähän joka suunnasta. Tämä on osittain ihan tottumiskysymys, kun tällaiseen hieman harvempaan ruokailurytmiin tottuu niin ei kaipaa yhtään enempää, ja nälkäkin pysyy poissa ongelmitta.
Joku virallinen suositus on nykyään kai 5, ja välillä tuntuu että osa syö kyllä vielä tuotakin tiheämmin.
edit: harrastan vieläpä melko aktiivisesti liikuntaa, eikä silti tunnu että pitäisi olla syömässä joka välissä. Vai onko se sitten juuri avaintekijä, kun aineenvaihdunta ja hormonitoiminta kai pelaa paremmin jos liikkuu.

Itsellä juuri sama, yleensä en kovin mielelläni edes lisää syömiskertoja, mitä nyt jossain tapahtumassa voin syödä esim. makkaran koska makkaran syöminen tapahtumassa on kivaa. Jos tiedän että tulee pidempi ruokaväli, syön sitten ennen sitä pidempää ruokailuväliä enemmän. Olen huomannut että sopii ainakin omalle elimistölle paremmin tämmäinen että syö harvemmin.

5 kertaa kuulostaa aika isolta määrältä kokonaisuudessaan jos joka kerta tosiaan syödään jotain kunnolla eikä oteta esimerkiksi joku keksi kahvin kanssa ja lasketa sitä syömiseksi.

 

[3dfx]

Vai onko kaikki ravitsemusterapeutit yms ihan hakoteillä, kun laittavat televisiossa normaaleja laihaläskejä suomalaisia syömään terveellisesti ”isoja” määriä. Ei nekään kovin terveiltä ihmisiltä näytä joiden päivittäinen ruokavalio on 10-15 kuppia kahvia ja parin päivän välein syödään jotain, jos muistetaan.

Televisiossa haetaan varmaan jotain wow-factoria enemmän kuin yritetään ohjata ihmisiä parempaan. Siinä kun sitä työtä tehdään lähtökohtaisesti katsojille eikä sille asiakkaalle. Lisäksi tuotesijoittelulla yritetään saada iso määrä tuotteita samaan "mainokseen".

 

[3dfx]

Olen huomannut saman käytännössä. Fyysisesti passiivisissa töissä tulee jokin pakkotoiminto mennä syömään tai jos ei nyt syömään, kahville koko ajan. Fyysisissä töissä riittää yleensä, että nesteyttää. Siltä väliltä menee yleensä ilman mitään flowssa pidempäänkin. Koskee myös työpöytätyötä jos siinä tehdään oikeasti jotain. Aika useinhan istumatyö on kivesten neppailua(hevonpaskatyötä ja kampaviinerihommia on maa täynnä), mutta voi olla myös 2/3 tai ainakin 2/5.

outo homma sillä ajattelin että tuo jatkuva syöminen ehkä loppuisi kun siirryn päätetyöhön. Fyysisessä työssä oli jotenkin vielä perusteltua että ehkä ne sitten tarttee sen ruuan jaksaakseen. No, ei tuntunut loppuvan vaan enemmänkin lisääntyi huoli, että pysyykö hengissä jos ei syö kahteen tuntiin mitään.

 

[Tonnin Seteli]

outo homma sillä ajattelin että tuo jatkuva syöminen ehkä loppuisi kun siirryn päätetyöhön. Fyysisessä työssä oli jotenkin vielä perusteltua että ehkä ne sitten tarttee sen ruuan jaksaakseen. No, ei tuntunut loppuvan vaan enemmänkin lisääntyi huoli, että pysyykö hengissä jos ei syö kahteen tuntiin mitään.

Outo hommahan se onkin. Selittynee sillä, että jos on jotain tehtävääkin eikä pelkästään mieti miten tästä tylsyydestä pääsisi tauolle, on muutakin ajateltavaa kuin "syönpä tästä pari pullavaa". Ravinnon tarve on eri asia. En minäkään ole ylipainoa useaan kertaan kehittänyt sillä että oli nälkä vaan juomalla kaljaa. Ravinnon tarvetta esiintyy eri syistä eikä se taida fyysisessä työssä oikein tyydyttyä jos tempaisee tuplavisklit kolalla.

 

[Joku_242]

Eikös paljon syömisellä ole kuitenkin positiivisia terveysvaikutuksia? Jos siis puhutaan normaalin ruuan syömisestä eikä mistään roskaruuasta tai herkuista. Luulisi, että sillä olisi jotain merkitystä sairauksien yms ehkäisyyn, että keho toimisi paremmin jos sille antaa polttoainetta.

Vai onko kaikki ravitsemusterapeutit yms ihan hakoteillä, kun laittavat televisiossa normaaleja laihaläskejä suomalaisia syömään terveellisesti ”isoja” määriä. Ei nekään kovin terveiltä ihmisiltä näytä joiden päivittäinen ruokavalio on 10-15 kuppia kahvia ja parin päivän välein syödään jotain, jos muistetaan.

Isot määrät ei välttämättä tarkoita isoja kaloreita. Vaikka 150g tomaatti about 35kal ja 100g parsa 35kcal. Näyttää isolta määrältä kun viereen laittaa 1/3 osan eli 12g geisha patukasta. Molemmissa seteissä sama määrä energiaa. Ne varmaan vaihtaa ravintoköyhiä ja energiatiheitä ratkaisuja terveellisimpiin ei niin energiatiheisiin vaihtoehtoihin. Sama juttu jos vaihtaa jonkun erittäin energiatiheän sokerijugurtin rasvattomaan rahkaan. Tuskin ne yli kulutuksen laittaa syömään paitsi jos on joku tavoite kuten kuntosaliharjoittelu+lihaksenkasvatus mielessä.

Eikö nälän tunteen hallinta ole se juttu isoissa, mutta energiatiheydeltään pienissä annoksissa? Muutenhan olisi aika sama että mistä ravinnon saa, kunhan jotenkin saa myös välttämättömät vitamiinit.

 

[asddsa]

Outo hommahan se onkin. Selittynee sillä, että jos on jotain tehtävääkin eikä pelkästään mieti miten tästä tylsyydestä pääsisi tauolle, on muutakin ajateltavaa kuin "syönpä tästä pari pullavaa". Ravinnon tarve on eri asia. En minäkään ole ylipainoa useaan kertaan kehittänyt sillä että oli nälkä vaan juomalla kaljaa. Ravinnon tarvetta esiintyy eri syistä eikä se taida fyysisessä työssä oikein tyydyttyä jos tempaisee tuplavisklit kolalla.

Yhdenlainen ongelma kyllä sekin, jos tylsyyttä lääkitään syömisellä.

 

[Taneli-]

5 kertaa kuulostaa aika isolta määrältä kokonaisuudessaan jos joka kerta tosiaan syödään jotain kunnolla eikä oteta esimerkiksi joku keksi kahvin kanssa ja lasketa sitä syömiseksi.

Yleensähän noissa "syö 3-4 tunnin välein jotain" sen "jotain" pitäisi olla luokkaa pari viipaletta omenasta, kesällä vaikka viipale vesimelonia tai muutama pähkinä että verensokeri pysyisi tasaisena mutta ihmiset joilla ei ole mitään ideaa mitä tuo tarkoittaa syövät sitten sen perinteisen: alkupalat, alkuruokakeitto, pääruoka leivällä, kahvi leivoksella ja jälkiruoka minkä päälle ehkä vielä jäätelöä käyttäen lähemmäs tunnin syömiseen ja alkavat miettiä jo seuraavaa ateriaa...

 

[asddsa]

Yleensähän noissa "syö 3-4 tunnin välein jotain" sen "jotain" pitäisi olla luokkaa pari viipaletta omenasta, kesällä vaikka viipale vesimelonia tai muutama pähkinä että verensokeri pysyisi tasaisena mutta ihmiset joilla ei ole mitään ideaa mitä tuo tarkoittaa syövät sitten sen perinteisen: alkupalat, alkuruokakeitto, pääruoka leivällä, kahvi leivoksella ja jälkiruoka minkä päälle ehkä vielä jäätelöä käyttäen lähemmäs tunnin syömiseen ja alkavat miettiä jo seuraavaa ateriaa...

Terveen ihmisen keho osaa säädellä verensokerin tasoa ihan itsekseen. Diabetikot erikseen.

 

[Taneli-]

Terveen ihmisen keho osaa säädellä verensokerin tasoa ihan itsekseen. Diabetikot erikseen.

Tuohon en ota kantaa, kerroin vain mitä THL:n suositus sanoi. En itsekään tee tuota koska minusta siinä tulee esim. happohyökkäys hampaita vastaan niin useasti (enkä jaksa kantaa mukanani jotain valmiiksi viipaloitua hedelmää esim. jatkuvasti).

"
Mistä on kyse?

• Asiantuntija sanoo, että tasainen ruuan tarve ei juurikaan vaihtele yksilöstä riippuen.
• THL:n suosituksen mukaan sekä aikuisten että lasten tulisi syödä noin 3–4 tunnin välein. Päivässä tulisi syödä 5–6 kertaa.
• Kun verensokeri pysyy tasaisena, on helpompi välttää ahmimista. Siksi pienet annokset usein ovat parempia kuin harvoin syödyt suuret annokset.

"
+
"
Esimerkiksi suositusten ateriarytmiin kuuluu niin lämpimiä kuin kylmiä aterioita, ja ateriarytmistä puhuttaessa terveellisellä aterialla tarkoitetaan myös välipalaa, kuten esimerkiksi piimää, marjoja, leseitä ja siemeniä sisältävää juomaa, täytettyä sämpylää tai hedelmäsalaattia.

– Ateria käytetään neljässä tunnissa, verensokeripitoisuudestakin voidaan mitata sitä. Verensokerihan on ihmisen peruspolttoaine, minkä täytyy olla tietyllä tasolla, jotta ihminen jaksaa liikuttaa lihaksia, sydän jaksaa pumpata ja ajattelu pelaa. Siihen tarvitsemme hyvän verensokeritason, joka ei saa olla liian alhainen, mutta ei myöskään liian korkea.

Kuitenkaan koko ajan ei kannata syödä.

– Syömisessä ja energiapitoisten juomien juomisessa täytyy pitää välillä tauko, sillä kahden tunnin välein tapahtuva pikkupalojen napsiminen on terveyden kannalta huono asia.

Kuusipalo lisää, että eroavaisuuksia löytyy siitä, kuinka ihminen reagoi nälkään.

– Meillä ei ole olemassa fysiologisia hälyttimiä, kaikki ihmiset eivät reagoi esimerkiksi nälän tunteeseen samalla tavalla. Nälän tunteen voi myös sammuttaa juomalla vaikka limsaa tai mehua ja jättää sitten syömättä sen takia, ettei reagoi oikein siihen nälkään. Se on toki opettelun asia, Kuusipalo toteaa.
"

Itsekin ehkä sitten (tuon artikkelin mukaan) sorrun mieluummin siihen että juon vettä tai hiilihapotettua vettä useamman kerran päivässä enkä edes ajattele sitä niin että korvaisin jonkun aterian sillä. Lisäksi sorrun tähän samaan mitä artikkelissakin sanotaan enkä oikeasti laske sitä "ateriaksi" jos otan yhden mandariinin, banaanin tai lasillisen vaikka piimää...

"
Kuusipalo huomauttaa, että ihmiset tarkoittavat aterialla usein eri asiaa kuin mitä ravitsemussuosituksissa on ja ehkä ahdistuvat siitä, etteivät ehdi laittaa tai syödä lämpimiä lautasmallin mukaisia aterioita. Esimerkiksi suositusten ateriarytmiin kuuluu niin lämpimiä kuin kylmiä aterioita, ja ateriarytmistä puhuttaessa terveellisellä aterialla tarkoitetaan suosituksissa myös välipalaa, kuten esimerkiksi piimää, marjoja, leseitä ja siemeniä sisältävää juomaa, täytettyä sämpylää tai hedelmäsalaattia.

Jos ruokarytmi on pahasti pielessä, parempaan voi opetella tietoisesti. Huono rytmi ei välttämättä tunnu kehossa heti, mutta voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä esimerkiksi lihomista tai muita ongelmia.

– Täytyy tietysti ensin katsoa syy siihen, miksi ruokavalio on pielessä. Esimerkiksi kerran päivässä kunnollisen aterian syöminen ei ole ihmisen luonnollinen rytmi. THL:n suositus perustuu ihmisen luonnolliseen rytmiin, Kuusipalo sanoo.
"

Eli minustakin "ateria" on jotain missä käytetään hieman aikaa, yleensä lautasta ja syödään useampia eri ainesosia. Mutta tuon jutun mukaan joku hedelmäsalaatti tai yksi leipä voi olla se ateria. Toki samaa mieltä olen siitä että kun toinen ääripää toteaa että "yksi ateria päivässä riittää" niin varsinkin kasvava nuori ei pysty syömään niin paljoa että se yksi ainoa ruoka koko vuorokauden aikana riittäisi varsinkin jos sillä tarkoitetaan että MITÄÄN ei sen lisäksi suuhun laiteta, ehkä maksimissaan lasillinen tai pari vettä muun vuorokauden aikana...

 

[Joku_242]

Tuohon en ota kantaa, kerroin vain mitä THL:n suositus sanoi. En itsekään tee tuota koska minusta siinä tulee esim. happohyökkäys hampaita vastaan niin useasti (enkä jaksa kantaa mukanani jotain valmiiksi viipaloitua hedelmää esim. jatkuvasti).

"
Mistä on kyse?

• Asiantuntija sanoo, että tasainen ruuan tarve ei juurikaan vaihtele yksilöstä riippuen.
• THL:n suosituksen mukaan sekä aikuisten että lasten tulisi syödä noin 3–4 tunnin välein. Päivässä tulisi syödä 5–6 kertaa.
• Kun verensokeri pysyy tasaisena, on helpompi välttää ahmimista. Siksi pienet annokset usein ovat parempia kuin harvoin syödyt suuret annokset.

"
+
"
Esimerkiksi suositusten ateriarytmiin kuuluu niin lämpimiä kuin kylmiä aterioita, ja ateriarytmistä puhuttaessa terveellisellä aterialla tarkoitetaan myös välipalaa, kuten esimerkiksi piimää, marjoja, leseitä ja siemeniä sisältävää juomaa, täytettyä sämpylää tai hedelmäsalaattia.

– Ateria käytetään neljässä tunnissa, verensokeripitoisuudestakin voidaan mitata sitä. Verensokerihan on ihmisen peruspolttoaine, minkä täytyy olla tietyllä tasolla, jotta ihminen jaksaa liikuttaa lihaksia, sydän jaksaa pumpata ja ajattelu pelaa. Siihen tarvitsemme hyvän verensokeritason, joka ei saa olla liian alhainen, mutta ei myöskään liian korkea.

5-6 ruokailua päivässä on ihan helvetisti. Itseäni ei millään edes huvita syödä noin paljoa, esim. jätän aamupalan yleensä väliin kun töissä muut menee lounaalle niin tolkuttoman aikaisin, ja seuraavan kerran alkaa tulla nälkä vasta illalla... enkä silti huomaa mitään väsymystä tai nälkäkiukkuja tjsp.

 

[asddsa]

5-6 ruokailua päivässä on ihan helvetisti

Ainakin jos tässä tosiaan puhutaan jostain kunnon ruokailuista, eikä esim. siitä että syödään kahvin kanssa joku keksi tai pari tms.

 

[JRan]

Terveen ihmisen keho osaa säädellä verensokerin tasoa ihan itsekseen. Diabetikot erikseen.

Tämä on juurikin näin, mutta tosiaan joillakin ihmisillä ei vaan henkinen kompetenssi riitä siihen, että voisi olla esim. 6h syömättä. Alkaa pyörryttämään, pakko ahmia jotain (esim. toimiston kaapista keksit jne.)

Eipä se nyt tosiaan ole rakettitiedettä jakaa päivän ruoat 3, 4 tai 5 osaan. Varmaan jos on kovassa energiavajeessa (dietillä), niin se viisikin ruokaa voi olla perusteltu. Itselle aikataulujen puitteissa se on 3-4, yleensä 4. Itse syön kyllä iltapainotteisesti. Välillä saattaa siis kello olla kolme ja en ole syönyt vielä mitään. Siitä sitten päivästä riippuen saatan syödä ruoat suht nopealla tahdilla, esim. 3 ruokaa ~3-4h väleillä.

Nämäkin on asioita millä ei ole oikeasti mitään merkitystä niin kauan, kun on itse kontrollissa ja tietää mitä tekee.

Kyllähän sen huomaa, että ei tässä ketjussa pyöri ihmisiä, jotka on ravitsemuksen suhteen hakoteillä, vaan päin vastoin. Mielipiteitä voi olla monenlaisia, mutta selkeästi ne ihmiset tietää eniten, joilla ei ole asian kanssa ongelmaa.

 

[Smugu]

5-6 ruokailua päivässä on ihan helvetisti. Itseäni ei millään edes huvita syödä noin paljoa, esim. jätän aamupalan yleensä väliin kun töissä muut menee lounaalle niin tolkuttoman aikaisin, ja seuraavan kerran alkaa tulla nälkä vasta illalla... enkä silti huomaa mitään väsymystä tai nälkäkiukkuja tjsp.

Tässä on paljon sitten yksilöllisiä eroja. Itse en ole edes lihava ja kyllä ruoka maistuu parin-kolmen tunnin välein. Vaikka söisin pizzan tai kebabrullan nyt, niin muutaman tunnin päästä maistuisi taas vastaava ateria.

Edit. Toki pystyn olla syömättä vaikka 24h jos haluan ei siinä ole ongelmaa.

 

[Awelonian]

Vaikka (luultavasti) kaikki sen tietävätkin niin yksi syy on toki myös siinä että lihottava ruoka (varsinkin Jenkeissä, miksei myös täällä Suomessa) on helposti halvempaa ja helpommin saatavilla.

Jos menee katsomaan paljonko terveellinen ruoka, kasvikset jne. maksavat se on aika kallista lisättynä siihen faktan että moni ei viitsi / osaa / halua itse tehdä sitä ruokaa niin tulee vaan halvemmaksi ostaa sitä valmista grillattua broileria esim. kuin ottaa salaattipöydästä annosta lähikaupassa. (Juu, broileri on toki terveellisempää kuin ehkä jokin vielä epäterveellisempi ruoka, mutta Suomalainen ja länsimaalainen ihminen syö suhteessa PALJON enempi lihaa ja makkaraa kuin vihanneksia, kasviksia, riisiä ja perunaa esim.)

Lainataan nyt myös toisesta ketjusta (osaa siitä) mitä kirjoitin:
"voin suositella Zeroh! juomatiiviste 0.8l vadelma makua, toki se maksaa sen 4,45€ K-lähikaupasta mutta yllättävän hyvää. Ei sokeria, nolla kaloria."

Eli jos joku laskee että syö vihanneksia koska lihapiirakkaan tuli myös ketsuppia ja sinappia (joten siemeniä ja tomaattia on syöty vuorokauden aikana) ja tietysti viljatuotteita (se piirakan kuori), etikkaa sekä kurkkua (hampurilaiskastiketta reippaasti sekaan), juustoa (maitotuotteet) ja jälkiruuaksi pussillinen sipsejä dipillä (eli perunaa ja lisää maitotuotteita sekä erilaisia mausteita tjsp mitä nyt dippikastikkeessa onkaan) ei tuo "laskeminen" perustu ihan siihen mitä peruskoulussa on opetettu vaikka kuinka onkin helppoa itseään pettää...

Tuota kuulee usein sanottavan, mutta jos miettii että esim. kerrosateria Hesellä on kympin, sillä kympillä saa kyllä ostettua vihanneksia, hedelmiä, lihaa/kanaa, pastaa, perunaa ja ties mitä. Se suurin syy on omasta mielestäni hinnan sijaan ruoan tekemisen vaiva. Se vie aikaa tehdä sitä ruokaa ja sen jälkeen vielä pestä ne kaikki astiat ja muut. Miksi nähdä 30min vaivaa ruoan eteen, kun Hesen tiskillä saat saman tai ostamalla jotain einesroskaa jota lämmittää minuutin mikrossa. Jenkeissäkin kyllä saa ihan terveellisiä valintoja kuten täällä Cittarissa ja Prismassakin - tuota väitettä et ne muka maksaa paljon tai eivät ole helposti saatavilla kuulee usein niiltä, jotka eivät jenkkien jossain Targetissa ole käynetkään.

 

[Joku_242]

Tuota kuulee usein sanottavan, mutta jos miettii että esim. kerrosateria Hesellä on kympin, sillä kympillä saa kyllä ostettua vihanneksia, hedelmiä, lihaa/kanaa, pastaa, perunaa ja ties mitä. Se suurin syy on omasta mielestäni hinnan sijaan ruoan tekemisen vaiva. Se vie aikaa tehdä sitä ruokaa ja sen jälkeen vielä pestä ne kaikki astiat ja muut. Miksi nähdä 30min vaivaa ruoan eteen, kun Hesen tiskillä saat saman tai ostamalla jotain einesroskaa jota lämmittää minuutin mikrossa.

Juurikin näin, juurekset ja perushedelmät kuten omput ei maksa käytännössä mitään, eikä lihakaan mitään älyttömiä maksa kaupassa. Ihan helposti pitäisi pystyä itse tekemään ruokaa jollain parilla-kolmella eurolla tai alle per annos.

Toki jotkut premiumrehut voi olla oma juttunsa, mutta edelleenkin, budjettivaihtoehtoja kyllä löytyy ja paljon.

 

[Honzo]

Juurikin näin, juurekset ja perushedelmät kuten omput ei maksa käytännössä mitään, eikä lihakaan mitään älyttömiä maksa kaupassa. Ihan helposti pitäisi pystyä itse tekemään ruokaa jollain parilla-kolmella eurolla tai alle per annos.

Toki jotkut premiumrehut voi olla oma juttunsa, mutta edelleenkin, budjettivaihtoehtoja kyllä löytyy ja paljon.

Jep. Jauhelihaa 10€/kg ja perunaa 1€/kg. Eli 5€ saat 400g jauhelihaa ja 1kg perunaa. Pari tomaattia (2-3€/kg) ja kurkkua (2-3€/kg) päälle.
Alle kympillä saa kaksi todella reilua annosta tai kolme normaalia annosta lihaa, perunaa ja kasviksia.

edit. Hinnat tsekattu nopeaan www.s-kaupat.fi

 

[Tonnin Seteli]

Vaikka söisin pizzan tai kebabrullan nyt

Joo, on olemassa ääripäitä. Jotkut pynnöset pystyvät helposti syömään yhtenä ateriana kebabrullan(puhutaanhan me samasta asiasta, siis esim. 1,2 kg) eivätkä ole läskejä. Itse pystyin nuorena enkä ollut lihava. Nykyään puolikas on sopiva määrä ja koko rullan syöminen olisi suoritus josta tulee paha olo. Ja silti olen ylipainoinen.

 

[JRan]

Jep. Jauhelihaa 10€/kg ja perunaa 1€/kg. Eli 5€ saat 400g jauhelihaa ja 1kg perunaa. Pari tomaattia (2-3€/kg) ja kurkkua (2-3€/kg) päälle.
Alle kympillä saa kaksi todella reilua annosta tai kolme normaalia annosta lihaa, perunaa ja kasviksia.

edit. Hinnat tsekattu nopeaan www.s-kaupat.fi

Juu ja itse tulee ostettua nykyään broilerin jauhelihaa, loistava tuote 4% rasvaa ja lähi Prismassa hinta ollut nyt 2,95€/400g.

 

[finWeazel]

Verensokerin vuoksi 3h välein syöminen kuulostaa diabeetikkojen jutulta missä on elimistön toiminta tuhottu tai joku geenihärö. Taviksella pitäisi glukoosi ja verensokeritasot pysyä melko tasaisena poislukien piikki mikä tulee syömisestä. Toki verensokeriin vaikuttaa muutkin asiat kuin ruoka, esimerkiksi liikunta. Glukoositasoja ja ruuan vaikutusta voi itsekin mittailla jatkuvalla glukoosimittarilla. Sen avulla saa poistettua ruokavaliosta jutut mitkä piikkaavat turhan kovaa glukoosiarvoja.

Ihminen on otus joka on evoluution avulla tottunu siihen, että ruuasta voi olla pulaa ja pitkiäkin paastoja ruokailujen välillä. Tämä, että on ruokaa tarjolla 3h välein on todella uusi juttu kun keksittiin jääkaappi, pakastin, supermarketit jne.

Maksa tekee glukoosia jos sitä puuttuu: Glukoneogeneesi – Wikipedia

Glukoosiseurantajärjestelmä - FreeStyle Libre | Abbott

Jatkuva glukoosiseurantajärjestelmä koostuu sensorista, joka asetetaan käsivarteen. Se mittaa ja lähettää glukoosiarvot lukulaitteeseen tai sovellukseen.

www.freestyle.abbott

Mulla on tällä hetkellä sapuskat about 7, 11 ja 16. Ei naposteluja. Jos söisin 4x niin pitäs pienentää annoskokoja että sais neljänteen sapuskaan jotain. Mulle sopii paremmin 3 isompaa ruokaa kuin sama jaettuna neljään pienempään ruokaan.

 

[asddsa]

Verensokerin vuoksi 3h välein syöminen kuulostaa diabeetikkojen jutulta missä on elimistön toiminta tuhottu tai joku geenihärö. Taviksella pitäisi glukoosi ja verensokeritasot pysyä melko tasaisena poislukien piikki mikä tulee syömisestä. Toki verensokeriin vaikuttaa muutkin asiat kuin ruoka, esimerkiksi liikunta. Glukoositasoja ja ruuan vaikutusta voi itsekin mittailla jatkuvalla glukoosimittarilla. Sen avulla saa poistettua ruokavaliosta jutut mitkä piikkaavat turhan kovaa glukoosiarvoja.

Ihminen on otus joka on evoluution avulla tottunu siihen, että ruuasta voi olla pulaa ja pitkiäkin paastoja ruokailujen välillä. Tämä, että on ruokaa tarjolla 3h välein on todella uusi juttu kun keksittiin jääkaappi, pakastin, supermarketit jne.

Maksa tekee glukoosia jos sitä puuttuu: Glukoneogeneesi – Wikipedia

Glukoosiseurantajärjestelmä - FreeStyle Libre | Abbott

Jatkuva glukoosiseurantajärjestelmä koostuu sensorista, joka asetetaan käsivarteen. Se mittaa ja lähettää glukoosiarvot lukulaitteeseen tai sovellukseen.

www.freestyle.abbott

Mulla on tällä hetkellä sapuskat about 7, 11 ja 16. Ei naposteluja. Jos söisin 4x niin pitäs pienentää annoskokoja että sais neljänteen sapuskaan jotain. Mulle sopii paremmin 3 isompaa ruokaa kuin sama jaettuna neljään pienempään ruokaan.

Joo, minusta aivan naurettava väite että pitäisi syödä jatkuvasti verensokerin tason ylläpitämiseksi, enkä ymmärrä että mistä tuollaista on keksitty alkaa suosittelemaan. Diabeetikot tosiaan erikseen, mutta ei perusterveen ihmisen kroppa vaadi tuollaista mikromanagerointia toimiakseen.

Tällaiset suositukset voi olla suorastaan haitallisia. Olen kuullut niinkin, että tällainen jatkuva syöminen voi oikeastaan olla yksi parhaimpia tapoja kehittää insuliiniresistenssi ja lopulta tyypin 2 diabetes. Haima käy koko ajan kierroksilla, kun joutuu tuottamaan insuliinia noiden syömisestä aiheutuvien verensokerin piikkien hillitsemiseksi.

 

[Jumputin]

Joo, minusta aivan naurettava väite että pitäisi syödä jatkuvasti verensokerin tason ylläpitämiseksi, enkä ymmärrä että mistä tuollaista on keksitty alkaa suosittelemaan. Diabeetikot tosiaan erikseen, mutta ei perusterveen ihmisen kroppa vaadi tuollaista mikromanagerointia toimiakseen.

Tällaiset suositukset voi olla suorastaan haitallisia. Olen kuullut niinkin, että tällainen jatkuva syöminen voi oikeastaan olla yksi parhaimpia tapoja kehittää insuliiniresistenssi ja lopulta tyypin 2 diabetes. Haima käy koko ajan kierroksilla, kun joutuu tuottamaan insuliinia noiden syömisestä aiheutuvien verensokerin piikkien hillitsemiseksi.

Ruokaviraston sivuilta perustelut selviää hyvin:

Säännöllinen ateriarytmi auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun.

Esim. lasten ja nuorten kohdalla on aterioiden määrällä tutkimuksissa nähty linkki ylipanoon:

Päivittäisten aterioiden lukumäärällä ja perheaterioilla on yhteys lasten ja nuorten painoon 102.

• 11 tutkimuksen meta-analyysissä (n=18 849) päivittäisten aterioiden tai ruokailukertojen suurempi lukumäärä oli yhteydessä 22 % pienempään ylipainoisuuden tai lihavuuden todennäköisyyteen 103. Myös suomalaisessa poikkileikkaustutkimuksessa 3 pääaterian (aamupala, lounas, päivällinen) syöminen liittyi vähäisempään lasten ylipainoon 104.

edit. onhan se helpompaa hallita näläntunnetta ja annoskokoja jos rytmittää itselle sopivaksi esim. 4 ateriaa kun syö esim. vain kaksi kertaa. Kovasti kuluttava nuori tai urheilija voi hyvinki ottaa vielä kerran tai kaksi välipalaa lisää.

 

[finWeazel]

Mulle on helppo 3 ateriaa kun ei aamulla ole nälkä. Yleensä kolmelta ylös, kahvia+aamupuuhat. Auringon noustessa kävelylenkki. Kävelyn jälkeen onkin nälkä ja aamupalaa. Ei se ole maailmanloppu, että kerkeää nälkä tulla sopivasti aamupalan syöntiajaksi. Luonnotonta olisi että koskaan ei olisi nälkä... Aamussa sekin bonus, että jos miettii vaikka verensokeria/glukoositasoja niin ne on paastotasolla ja pysyvät siinä kunnes syö aamupalan.

Jos aikoo unta optimoida niin ei kovin lähellä nukkumaanmenoa saisi syödä isoa ateraa. Tän takia illasta mulla noin 3h syömättä ennen nukkumaanmenoa. Toki joku pieni määrä hiilaria tms. ei unia tuhoa ja voi olla avuksikin unenlaadun suhteen. Ei mitään pihviateriaa tai kebabia ranskalaisilla kannata vetästä tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Se on ihan sama onko 1,2 vai 6 ateriaa päivässä niin ruoka-ajat voi pitää vakiona. Pääasia, että löytää itselle sopivan tavan joka ei todellakaan ole sama kaikille eikä sama yhdellekään ihmiselle eri tilanteissa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mulle on helppo 3 ateriaa kun ei aamulla ole nälkä. Yleensä kolmelta ylös, kahvia+aamupuuhat. Auringon noustessa kävelylenkki. Kävelyn jälkeen onkin nälkä ja aamupalaa. Ei se ole maailmanloppu, että kerkeää nälkä tulla sopivasti aamupalan syöntiajaksi. Luonnotonta olisi että koskaan ei olisi nälkä... Aamussa sekin bonus, että jos miettii vaikka verensokeria/glukoositasoja niin ne on paastotasolla ja pysyvät siinä kunnes syö aamupalan.

Jos aikoo unta optimoida niin ei kovin lähellä nukkumaanmenoa saisi mitään syödä isoa ateraa. Tän takia illasta mulla noin 3h syömättä ennen nukkumaanmenoa. Toki joku pieni määrä hiilaria tms. ei unia tuhoa ja voi olla avuksikin unenlaadun suhteen. Ei mitään pihviateriaa tai kebabia ranskalaisilla kannata vetästä tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Se on ihan sama onko 1,2 vai 6 ateriaa päivässä niin ruoka-ajat voi pitää vakiona. Pääasia, että löytää sen itselle sopivan tavan joka ei todellakaan ole sama kaikille eikä sama yhdellekään ihmiselle eri tilanteissa.

Mä syön käytännössä 1-2 varsinaista ateriaa päivässä, mutta lähestyn asiaa enemmänkin sitä kautta, että pidän vuorokauden syömisikkunan pienenä ja sitten sen ikkunan sisällä syön tarkkoja kellonaikoja tai aterioinnin määriä kovin tarkkaan tuijottamatta. Napostelukin on sallittua sen ikkunan sisällä.

 

[Viljor2]

Ostin tänään Lidlistä tollaisen Saskian hedelmäkuplajuoman, eli kevyen limun. Kaloreita 12kcal/100ml(ei makeutusaineita). Tässä juomassa siis 3.3 kertaa vähemmän kaloreita kuin normaalissa Coca-colassa. Juoma oli makea, mutta silti vichyisen raikas.

Normaalien limujen sokerit on siellä syvässä päädyssä oikeasti, eikä ollenkaan 2000-lukua. Hyvällä omatunolla voisi vielä juoda tollasia light sokerilimuja, kun sitten taas normi limuissa on aina se iso kynnys juuri hirveän sokerimäärän vuoksi.

 

[Honzo]

Ostin tänään Lidlistä tollaisen Saskian hedelmäkuplajuoman, eli kevyen limun. Kaloreita 12kcal/100ml(ei makeutusaineita). Tässä juomassa siis 3.3 kertaa vähemmän kaloreita kuin normaalissa Coca-colassa. Juoma oli makea, mutta silti vichyisen raikas.

Normaalien limujen sokerit on siellä syvässä päädyssä oikeasti, eikä ollenkaan 2000-lukua. Hyvällä omatunolla voisi vielä juoda tollasia light sokerilimuja, kun sitten taas normi limuissa on aina se iso kynnys juuri hirveän sokerimäärän vuoksi.

Ei mulla muuta kuin, että mitä on 3.3 kertaa vähemmän kaloreita? Tarkoitatko kolmasosa limun kaloreista?

 

[Viljor2]

Ei mulla muuta kuin, että mitä on 3.3 kertaa vähemmän kaloreita? Tarkoitatko kolmasosa limun kaloreista?

kuin Coca-colassa esim. Siinä on noin 40 kaloria. 42 kcal jos ollaan tarkkoja. per 100ml.
Noi sokerilitkut varmaan myy paremmin köyhissä ja lämpimissä valtioissa. Verrattuna siis sokerittomiin versioihin.

 

[Honzo]

Kysymys. Minkä verran on 3.3 kertaa vähemmän kuin 42?

 

[ironth]

Niin ja silti esimerkiksi tämän linkatun jutun mielestä kaikki ollaan eri viivalla? Eikä lihavaa pidä syyllistää, lihava ei ole epäonnistunut, lihava ei voi sille mitään jne. Sen ainakin ymmärrän, että tämän tyyppiset artikkelit on todella haitallisia sille, että ihmiset tekisivät itse mitään asialle. Nyt sitten ilmeisesti toivotaan, että tämä addiktoituva, itsekuriton, epämukavuutta sietämätön, herkutteleva geenipoolin vääristymä menee jotenkin mystisesti pois. Nämä samat geenit on ihmisillä ollut pitkään, mutta nyt tarjonta ja laiska elämäntapa on räjäyttänyt pankin.

Tää on sun näkökulma. Toisaalta tällainen linkattu juttu voi aiheuttaa lihavassa seuraavan ajatuskelan:

" Ai geenit vaikuttaa näin paljon... Sehän selittäisi miksi ruoka maistuu. Ehkä en olekaan tyhmä läski, vaikka niin minulle on aina sanottu ja saan siitä lukea kaikkialta jatkuvasti. Ehkä voisinkin elää yhteistyössä geenieni kanssa? Jos alankin kunnoittaa itseäni, mieltäni ja kehoani. Kokeillaanpa, mitä geenini sanovat, kun alan nukkua vähintään 8h yössä, vähennän stressiä ja tuplaan kasvisten määrän."

Mene ja tiedä. Haukkuminen ja tuomitseminen nyt yleensä ei ole tuottanut tulosta.

Yksinkertainen vastaus ottamatta kantaa: koska yhteiskunta maksaa ylipainosta koituvat terveydenhoitokulut, ja yhteiskunnan rahat (jota ei tunnu riittävän) otetaan veronmaksajien taskusta. Muuta syytä ei pitäisi olla, ja tuokin syy tulee mutkan kautta sen johdosta että se sama yhteiskunta jonka rahoja tuohon käytetään samalla pakottaa käyttämään rahoja siihen.

Olet(te)ko samaa mieltä liikkumattomuudesta, mikä joidenkin mukaan aiheuttaa yhteiskunnalle moninkertaisesti kuluja verrattuna ylipainoon? Tuomitsetteko autoissa istuvat ihmiset, menisivät omalla lihasvoimalla. Istutaan sohvalla illat? Hyi, lenkille siitä.

Liikkumattomuus ja ylipaino kulkevat käsi kädessä, mutta edessä on vielä pommi liikkumattomuuden suhteen painosta huolimatta. Puhumattakaan siitä, mitä se tekee mielenterveydelle.

Laaja tutkimus paljasti: Liikunta saattaa hoitaa masennusoireita joskus paremmin kuin pelkkä lääkitys

Pelkkä kehotus lähteä lenkille ei kuitenkaan toimi. Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsasen mukaan tärkeintä on löytää itselle mieluisa liikkumismuoto.

yle.fi

 

[Taneli-]

Olet(te)ko samaa mieltä liikkumattomuudesta, mikä joidenkin mukaan aiheuttaa yhteiskunnalle moninkertaisesti kuluja verrattuna ylipainoon? Tuomitsetteko autoissa istuvat ihmiset, menisivät omalla lihasvoimalla. Istutaan sohvalla illat? Hyi, lenkille siitä.

Itse ja asiassa kyllä. En ole tajunnut sitä miksi terve aikuinen (tai nuori) ihminen ei voi kävellä, liikkua, juosta, pyöräillä, leikkiä ja liikkua ulkona.

Ymmärrän käytännön pakon jos asuu sellaisessa paikassa että se lähin maitolaituri on noin 10km päässä mihin ehkä kerran viikossa se kauppa-auto pysähtyy 15min ajaksi. Mutta jos on yhtään isommassa paikassa missä on julkisia kulkuneuvoja ja / tai hyvät pyöräyhteydet en näkisi kovin tärkeänä sitä oman auton hankkimista.

Lähes aina tulee kuitenkin halvemmaksi se kuukausikortti bussiin/junaan/ratikkaan tai jos liikkuu kävellen / pyörällä saa samalla "ilmaiseksi" liikuntaa eikä tarvitse kaiken päälle maksaa vielä salivuorosta.

Toki aina kuulee näitä "mutta jos vaimo vaikka yllättäen synnyttää, autoa tarvitaan vaikka ydinkeskustassa asunkin" mikä herättää kysymyksen kumpi tulee halvemmaksi ja nopeammaksi, tilata se taksi sen kerran kun vaimo "yllättäen" synnyttää vai pitää autoa, maksaa vakuutuksia, renkaiden vaihtoja, bensoja sun muita odottamassa näitä yllättäviä synnytyksiä? Tai kun se ehkä kerran kesässä tai harvemmin tarve sille autolle oikeasti tulee kesäreissulle tms. niin vuokrata se vaikka viikoksi, varmaankin halvempaa kuin omistaa se auto koko vuoden?

 

[Joku_242]

" Ai geenit vaikuttaa näin paljon... Sehän selittäisi miksi ruoka maistuu. Ehkä en olekaan tyhmä läski, vaikka niin minulle on aina sanottu ja saan siitä lukea kaikkialta jatkuvasti. Ehkä voisinkin elää yhteistyössä geenieni kanssa? Jos alankin kunnoittaa itseäni, mieltäni ja kehoani. Kokeillaanpa, mitä geenini sanovat, kun alan nukkua vähintään 8h yössä, vähennän stressiä ja tuplaan kasvisten määrän."

Mene ja tiedä. Haukkuminen ja tuomitseminen nyt yleensä ei ole tuottanut tulosta.

Geenien/kehon kuuntelu taitaa kyllä olla lähinnä valmiiksi normaalipainoisille sopiva juttu. Ylipainoiset tai lihavat kun joutuvat nimenomaan etsimään jonkun keinon pistää niille kampoihin, oli se sitten rautainen tahdonlujuus, massiivinen liikunta tai vetoavun hakeminen lääkkeistä. Siihen on varmaan joku syy, miksi kehon kuuntelusta puhuvat pääasiassa normaalipainoiset naiset, joilla ei koskaan ole mitään oikeaa (fyysistä) ongelmaa ollutkaan, vaan ongelmana on lähinnä ollut liika somekuvien (tai ennen vanhaan lehtikuvien) selaaminen...

 

[abish]

Millähän skaalalla verensokerit pahimmillaan seilaisi, jos sitä ei tasattaisi ”tasaisella syömisellä”? Itse kävin jokin aika sitten verikokeissa n. 14 tunnin paaston jälkeen, eikä syttynyt hälytysvaloja. Käytännössä päivittäin vedän pätkäpaastolla eli syömättä alkuillasta puoleenpäivään +-muutama tunti. Se on tietty vanha legenda, että verensokerit laskee ja tulee kiukku, jos on tunteja syömättä. Jostain syystä sitä ei kuitenkaan tee mieli heittää tuolia ikkunasta, kun herää.

 

[finWeazel]

Millähän skaalalla verensokerit pahimmillaan seilaisi, jos sitä ei tasattaisi ”tasaisella syömisellä”? Itse kävin jokin aika sitten verikokeissa n. 14 tunnin paaston jälkeen, eikä syttynyt hälytysvaloja. Käytännössä päivittäin vedän pätkäpaastolla eli syömättä alkuillasta puoleenpäivään +-muutama tunti. Se on tietty vanha legenda, että verensokerit laskee ja tulee kiukku, jos on tunteja syömättä. Jostain syystä sitä ei kuitenkaan tee mieli heittää tuolia ikkunasta, kun herää.

Eiköhän ne pysy paastolla tasaisena kiitos sen, että maksa tuottaa glukoosia. Eiköhän piikit liity enemmänkin siihen, että syödään korkean glykeemisen indeksin tuotteita ilman imeytymistä hidastavia kuituja/... piikki ja pudotus.

 

[ElReino]

Terveen, ei-diabeetikon verensokeritason mikromanagerointi hitaiden ja nopeiden hiilihydraattien sekä verensokerimittausten kanssa on puhdasta idiotismia. Terve ihminen pysyy hengissä ainakin kaksi viikkoa ilman ravintoa. Vettä kyllä tarvitsee, ja elimistö menee ketoosiin, mutta verensokeritaso pysyy henkeä ylläpitävällä tasolla. Käsite "näläntunne" on brändätty "hypoglygemiaksi", jotta siihen saadaan myytyä sitä sun tätä.

 

[JRan]

Tää on sun näkökulma. Toisaalta tällainen linkattu juttu voi aiheuttaa lihavassa seuraavan ajatuskelan:

" Ai geenit vaikuttaa näin paljon... Sehän selittäisi miksi ruoka maistuu. Ehkä en olekaan tyhmä läski, vaikka niin minulle on aina sanottu ja saan siitä lukea kaikkialta jatkuvasti. Ehkä voisinkin elää yhteistyössä geenieni kanssa? Jos alankin kunnoittaa itseäni, mieltäni ja kehoani. Kokeillaanpa, mitä geenini sanovat, kun alan nukkua vähintään 8h yössä, vähennän stressiä ja tuplaan kasvisten määrän."

Mene ja tiedä. Haukkuminen ja tuomitseminen nyt yleensä ei ole tuottanut tulosta.

Kyllä todellakin mun näkökulma. Jos tarkastellaan asiaa, vaikka 10 vuoden päästä tästä tutkimuksesta, niin en aidosti usko, että tällä on ollut lihavuuteen mitään merkitystä. Lihavia on entistä enemmän ja homma jatkuu, jos sille ei tule jotain muuta stoppia.

 

[Paskisti]

Terveen, ei-diabeetikon verensokeritason mikromanagerointi hitaiden ja nopeiden hiilihydraattien sekä verensokerimittausten kanssa on puhdasta idiotismia. Terve ihminen pysyy hengissä ainakin kaksi viikkoa ilman ravintoa. Vettä kyllä tarvitsee, ja elimistö menee ketoosiin, mutta verensokeritaso pysyy henkeä ylläpitävällä tasolla. Käsite "näläntunne" on brändätty "hypoglygemiaksi", jotta siihen saadaan myytyä sitä sun tätä.

On niissä hitaissa hiilareissa se etu ettei tule niin ärsyttävä olo ja nopeasti näläntunne uudelleen. Verensokeria on aika turha mittailla kun ei siellä suuria muutoksia tule. Haima joutuu kyllä töihin ihan eritavalla.

Asiaa voi miettiä niin että syödäkö täysjyväruisleipä vai vastaava hiilarisetti karkkia. On siinä eroa millainen olo tulee ja kauanko sillä pärjää. Hitaiden hiilarien kaverina on usein muutakin hyödyllistä kuten kuitua, ja nopeiden kohdalla imeytymistä voi hidastaa esim. rasvalla.

Vaikka diabeetikon kroppa toimii eritavalla, antaa se osviittaa mitä elimistön pitää tehdä kompensoidakseen hiilarit. Haima joutuu puristamaan älyttömän nopeasti insuliinia esim just karkissa kun vaikka ruislevän ja öljyn yhdistelmällä aikaikkuna on monin verroin pidempi. Diabeetikon on helpompi hallita verensokerin käyttäytymistä kun on loivemmat kulmat verensokerin muutoksessa hiilareiden laadun ja määrän vuoksi. Tuskin meidän terveiden haima on erityisen onnellinen runsailla nopeilla helposti imeytyvillä hiilareilla.

 

[finWeazel]

Tuskin siitä on haittaa jos testailee jatkuvalla glukoosimittarilla muutaman kuukauden ajan miten elimistö reagoi eri ruokiin, liikuntaan, paastoon, sokerilimukaan, 0 kalorilimuun, ranskanperuna vs. keitetty peruna jne. Voi löytyä jotain optimoitavaa. Optimointi ehkä jonkin yksittäisen syötävän poisjättäminen tai vaikka kuidun merkitys siihen miten ruoka sulaa. Miten glukoositaso käyttäytyy kun syö fiksummin tai ei niin fiksusti. Miten kävely ennen tai ruuanjälkeen vaikuttaa. Hintakaan ei enää ole mikään este tällaiselle operaatiolle.

Nopeatkin hiilarit sulaa hitaammin kun niitä syö osana fiksua ateriaa missä proteiini, rasva, kuidut mukana.

 

[Joku_242]

Tuskin siitä on haittaa jos testailee jatkuvalla glukoosimittarilla muutaman kuukauden ajan miten elimistö reagoi eri ruokiin, liikuntaan, paastoon, sokerilimukaan, 0 kalorilimuun, ranskanperuna vs. keitetty peruna jne. Voi löytyä jotain optimoitavaa. Optimointi ehkä jonkin yksittäisen syötävän poisjättäminen tai vaikka kuidun merkitys siihen miten ruoka sulaa. Miten glukoositaso käyttäytyy kun syö fiksummin tai ei niin fiksusti. Miten kävely ennen tai ruuanjälkeen vaikuttaa. Hintakaan ei enää ole mikään este tällaiselle operaatiolle.

Nopeatkin hiilarit sulaa hitaammin kun niitä syö osana fiksua ateriaa missä proteiini, rasva, kuidut mukana.

Tuskinpa siitä mitään haittaa on, mutta se menee enemmän biohakkerointi-kategoriaan kuin asiaksi jolle olisi oikeaa tarvetta.

 

[oltsandeeri]

Tämä kaiffari...

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2495396/

...oli 382 päivää syömättä.

Ei ilmeisesti sen kummoisempia ongelmia ollut verensokerien heilahteluiden takia, vaikka ei vissiin ihan THL:n suositusten mukainen ateriaväli tuo 1 vuosi ja 17 päivää olekaan...

A 27-year-old male patient fasted under supervision for 382 days and has subsequently maintained his normal weight. Blood glucose concentrations around 30 mg/100 ml were recorded consistently during the last 8 months, although the patient was ambulant and attending as an out-patient. Responses to glucose and tolbutamide tolerance tests remained normal. The hyperglycaemic response to glucagon was reduced and latterly absent, but promptly returned to normal during carbohydrate refeeding. After an initial decrease was corrected, plasma potassium levels remained normal without supplementation.

 

[Taneli-]

Tämä kaiffari...
...oli 382 päivää syömättä.

Ettei nyt joku random tähän ketjuun eksyvä saa täysin väärää kuvaa niin ei, kukaan ei suosittele että heti huomenna joku lihava (tai vähemmän lihava) aloittaisi tuon innoittamana vuoden paaston minkä aikana nauttisi vain vettä ja auringon valoa...

 

[oltsandeeri]

Vähemmän lihavalle riittänee muutama kuukausi.

 

[finWeazel]

Lieköhän 3h ruokailuväli tullut punttisalijutuista? Leusiinilla jos haluaa aktivoida proteiinisynteesiä niin 3h aikalailla minimiväli proteiinipitoisille aterioille että proteiinisynteesiä saa aktivoituu uudestaan. Mahdollisimman monta ateriaa 3h välein teoriassa maksimoi leusiinin laukaiseman proteiinisynteesin.

Leusiini nykytiedon valossa ei ole merkityksellinen kunhan päivätasolla saa riittävästi proteiinia. Lihaskuntotreenin vaikutus proteiinisynteesiin niin paljon suurempi kuin leusiinin että leusiini käytännössä menettää merkityksensä proteiinisynteesin aktivoijana. Ehkä jos on vuodelepoon pakotettu niin voi miettiä leusiinia proteiinisynteesin laukaisijana olevan jollain tapaa merkityksellinen.

Leusiinitutkimuksesta opittiin konkreettisesti, että yksittäisiä mekanismeja tutkimalla ei saa koko kuvaa ihmisestä. Asiat muuttuvat kun tutkitaan ihmistä kokonaisuutena versus yksi mekanismi.

 

[Tonnin Seteli]

Itse ja asiassa kyllä. En ole tajunnut sitä miksi terve aikuinen (tai nuori) ihminen ei voi kävellä, liikkua, juosta, pyöräillä, leikkiä ja liikkua ulkona.

Ymmärrän käytännön pakon jos asuu sellaisessa paikassa että se lähin maitolaituri on noin 10km päässä mihin ehkä kerran viikossa se kauppa-auto pysähtyy 15min ajaksi. Mutta jos on yhtään isommassa paikassa missä on julkisia kulkuneuvoja ja / tai hyvät pyöräyhteydet en näkisi kovin tärkeänä sitä oman auton hankkimista.

Lähes aina tulee kuitenkin halvemmaksi se kuukausikortti bussiin/junaan/ratikkaan tai jos liikkuu kävellen / pyörällä saa samalla "ilmaiseksi" liikuntaa eikä tarvitse kaiken päälle maksaa vielä salivuorosta.

Toki aina kuulee näitä "mutta jos vaimo vaikka yllättäen synnyttää, autoa tarvitaan vaikka ydinkeskustassa asunkin" mikä herättää kysymyksen kumpi tulee halvemmaksi ja nopeammaksi, tilata se taksi sen kerran kun vaimo "yllättäen" synnyttää vai pitää autoa, maksaa vakuutuksia, renkaiden vaihtoja, bensoja sun muita odottamassa näitä yllättäviä synnytyksiä? Tai kun se ehkä kerran kesässä tai harvemmin tarve sille autolle oikeasti tulee kesäreissulle tms. niin vuokrata se vaikka viikoksi, varmaankin halvempaa kuin omistaa se auto koko vuoden?

Eikös tällainen "kenen kannattaa omistaa auto" tai "kuka omistaa auton turhaan" ole aika lailla terveyshaittoja aiheuttavasta liikkumattomuudesta erillinen yhteiskunnallinen aihe? Oleellistahan olisi se, ettei mene ns. autoa pidempiä matkoja aina autolla ja muutenkin viettää aikaa mahdollisimman paljon muulla tavoin kuin istuen. Sikäli kun olen erilaisia asumismuotoja ja alueita kokenut lähes ääripäästä toiseen*, kulkupelien omistaminen on aina perustunut muihin syihin, ja valinta omien jalkojen käytöstä ja aktiivisuudesta ollut riippumaton autokalustosta. Vapaa-ajan touhujen valinta vaikuttaa paljon, työn fyysisyyden aste vaikuttaa paljon.

Jos nyt liikkumattomuus ja liikennevälineet yhdistetään, niin tokihan se tekee jo valtavan eron, ajaako huippumukavalla autolla vai haastavalla kaksipyöräisellä. Samoin joukkoliikenteen tapauksessa se, voiko vain istua perseellään supermukavassa ilmastoidussa junassa vai keikkuuko seisomapaikalla surkean kuskin kyydissä ruuhkabussissa.

*Tarkoitan tällä siis maaseutu-kaupunki -akselia Suomen mittakaavassa. "Lähes ääripäällä" tarkoitan sitä, että en ole asunut Lapin erämaassa tai syvällä nälkämaan ydinmaaseudulla, enkä toisaalta sellaisessa tornitalossa, jonka alakerrassa olisi pubi ja kauppa. Olen kuitenkin asunut syrjäisellä maaseudulla jossa lähimpään kauppaan on kaksinumeroinen määrä kilometrejä ja toisaalta myös kaupunkisijainnissa, jossa 200 metrin säteellä oli kaikki päivittäiset palvelut ja niiden setä.

 

[Lacsative]

mun mielestäni tämä on keksitty ongelma ja tekosyy erilaisten kiusaamismekanismien kehittämiseen, niinkun suomessa yleensä tehdään Miksei asian voi vaan antaa olla, jos joku on läski niin so what, olkoot. Tai jos joku tupakoi niin tupakoikoot. Joudun minä kaikenlaisten turhanpäiväisten urheilijoidenkin urheiluvammoja verovaroillani kustantamaan...en ymmärrä miksi tälläisiin pitää tehdä jotain typeriä arvotusmekanismeja.

Ei, vaan liikalihavuus on oikea ja haastava ongelma länsimaissa. Toki esim. makeisveron voi tulkita kiusaamisena, mutta todellisuudessa kyseessä on haittavero siinä missä tupakalle tai alkoholillekkin. Näin sen ainakin itse tulkitsen. Itse kannatan myös rasvaveroa.

Se on tietty vanha legenda, että verensokerit laskee ja tulee kiukku, jos on tunteja syömättä. Jostain syystä sitä ei kuitenkaan tee mieli heittää tuolia ikkunasta, kun herää.

Niin en tiedä mitä tarkoitat legendalla, mutta kyllä mulla ainakin iskee ärtynyt olo jos ei syö sanotaan 6 tuntiin, ja liikuntaa takana. Maksa tuottaa glukoosia varastoon, mutta se saattaa loppua raskaan liikunnan jälkeen tunnissa, ja sitten tulee ärtymystä, huimausta yms. Mutta korostan, yksilöllisiä eroja on tässä(kin). Jos ei tarvi liikkua eikä tehdä vaativaa aivotyötä, niin varmasti pystyisi paastoamaan pitkäänkin. Aivot kuluttaa eniten glukoosia kaikista elimistä käsittääkseni.

Mitä mieltä ihmiset on makeisverosta ja rasvaverosta(tätä ei kai tekeillä edes)? Makeisvero ideana hyvä, mutta ei kovin tasapuolinen niille, jotka pitää terveydestään huolta.

 

[3dfx]

Ei, vaan liikalihavuus on oikea ja haastava ongelma länsimaissa. Toki esim. makeisveron voi tulkita kiusaamisena, mutta todellisuudessa kyseessä on haittavero siinä missä tupakalle tai alkoholillekkin. Näin sen ainakin itse tulkitsen. Itse kannatan myös rasvaveroa.

niin kauan kun noiden verojen kohdentuminen on mitä on, on parempi puhua enemmänkin kollektiivisesta rangaistuksesta (mikä lähenee suurimman osan kiusamista) kuin haittaverosta. Itse en kannata mitään kollektiivisia rangaistuksia. Makeisen, rasvan sun muiden syöminen ei edelleenkään ole mikään "haitta". Lihavuus on ja sitä lihavuutta pitäisi hoitaa eikä vaan rankaista kaikkia koko ajan.

 

[Tonnin Seteli]

Maksa tuottaa glukoosia varastoon

Oikeammin varastosta tässä kontekstissa. Voisi myös laajentaa mutta sitten iskee kyseenalaistaminen koska sehän ei ole thl snäkisuosituksen mukaista ollenkaan.

saattaa loppua raskaan liikunnan jälkeen tunnissa, ja sitten tulee ärtymystä, huimausta yms. Mutta korostan, yksilöllisiä eroja on tässä(kin). Jos ei tarvi liikkua eikä tehdä vaativaa aivotyötä, niin varmasti pystyisi paastoamaan pitkäänkin. Aivot kuluttaa eniten glukoosia kaikista elimistä käsittääkseni.

Itse olen huomannut, ettei se mässäilyn tarve ole kiinni siitä, pitääkö tehdä fyysistä tai aivotyötä. Se riippuu ihan siitä, että kun olen ollut pullukka ja/tai syönyt pelkkää tärkkelystä, tulee nälkäkiukkua ja pahaa oloa. Kun en ole ollut ja tehnyt, ei tule vaan voin syödä yhden kunnon aterian kerran päivässä ja 1-2 kertaa vähän lisää sen mukaan kun tarpeelliselta tuntuu. Tasapainottomassa tilanteessa ihminen käyttäytyy sokerin takia kuin persereikä, vaikka ei tarvitsisikaan tehdä sitä glorifioitua aivotyötä.

 

[Muumi]

Tämä kaiffari...

Features of a successful therapeutic fast of 382 days' duration

...oli 382 päivää syömättä.

Ei ilmeisesti sen kummoisempia ongelmia ollut verensokerien heilahteluiden takia, vaikka ei vissiin ihan THL:n suositusten mukainen ateriaväli tuo 1 vuosi ja 17 päivää olekaan...

Tuollaisessa paastossa on se hyvä, että nälkää tuo mies näki korkeintaan yhden päivän. Sen jälkeen nälkä on kadonnut. Helpompi varmaan olla kokonaan syömättä kuin kontrolloida syömistä. Vähän sama kuin alkoholin liikakäytössä. Helpompi jättää pois kokonaan kuin yrittää kohtuudella.

 

[Tonnin Seteli]

Tuollaisessa paastossa on se hyvä, että nälkää tuo mies näki korkeintaan yhden päivän. Sen jälkeen nälkä on kadonnut. Helpompi varmaan olla kokonaan syömättä kuin kontrolloida syömistä. Vähän sama kuin alkoholin liikakäytössä. Helpompi jättää pois kokonaan kuin yrittää kohtuudella.

Erikoinen yksityiskohta sikäli kun muinainen juttu pitää paikkansa on, että tyyppi kävi loppua kohti paskalla yli kuukauden välein.

Nykyään kun noita 0,2 tonnin läskejä on vaikka kuinka, tällä olisi ihan säästövinkkinä merkitystä. Pehmopaperit ja vesi ovat hirveissä hinnoissa. Laihdutuksen ajalta suuri säästö. Toisaalta pikaruoan sun muun liikevaihto kärsisi, mutta henkilökohtainen talous vahvistuisi ja korkoa tulee korolle.

 

[Jumputin]

Lieköhän 3h ruokailuväli tullut punttisalijutuista? Leusiinilla jos haluaa aktivoida proteiinisynteesiä niin 3h aikalailla minimiväli proteiinipitoisille aterioille että proteiinisynteesiä saa aktivoituu uudestaan. Mahdollisimman monta ateriaa 3h välein teoriassa maksimoi leusiinin laukaiseman proteiinisynteesin.

Leusiini nykytiedon valossa ei ole merkityksellinen kunhan päivätasolla saa riittävästi proteiinia. Lihaskuntotreenin vaikutus proteiinisynteesiin niin paljon suurempi kuin leusiinin että leusiini käytännössä menettää merkityksensä proteiinisynteesin aktivoijana. Ehkä jos on vuodelepoon pakotettu niin voi miettiä leusiinia proteiinisynteesin laukaisijana olevan jollain tapaa merkityksellinen.

Leusiinitutkimuksesta opittiin konkreettisesti, että yksittäisiä mekanismeja tutkimalla ei saa koko kuvaa ihmisestä. Asiat muuttuvat kun tutkitaan ihmistä kokonaisuutena versus yksi mekanismi.

Eiköhän säännöllinen ateriarytmi ole tullut tutkimusten ja käytännön kokemusten kautta lihavuuden hoidossa. Aika pitkälle koulutetut ja käytännön työtä asian kanssa tekevät painottavat juuri tätä yhtenä kulmakivenä elintapamuutoksessa.

Nämä teesit tuntuu toistuvan:

Säännöllinen ateriarytmi:

• ehkäisee hallitsematonta nälkää
• auttaa jaksamaan ja pitää mielen virkeänä
• helpottaa syömisen hallintaa
• auttaa vähitellen tunnistamaan nälän ja kylläisyyden tunteita
• vähentää tarvetta napostella
• auttaa pitämään verensokerin tasaisena
• sisältää yleensä aamiaisen, lounaan ja päivällisen sekä tarpeen mukaan 1–2 välipalaa noin 3–5 tunnin välein nautittuna.

Lisäksi tutkimusten mukaan lasten ja nuorten lihavuutta ehkäisee säännöllinen ruokailu perheen kanssa. Eli kun opitaan kotona jo hyvä toimiva malli, niin se kantaa aikuisuuteen ehkäisten lihavuutta.

 

[asddsa]

Eiköhän säännöllinen ateriarytmi ole tullut tutkimusten ja käytännön kokemusten kautta lihavuuden hoidossa. Aika pitkälle koulutetut ja käytännön työtä asian kanssa tekevät painottavat juuri tätä yhtenä kulmakivenä elintapamuutoksessa.

Nämä teesit tuntuu toistuvan:



Lisäksi tutkimusten mukaan lasten ja nuorten lihavuutta ehkäisee säännöllinen ruokailu perheen kanssa. Eli kun opitaan kotona jo hyvä toimiva malli, niin se kantaa aikuisuuteen ehkäisten lihavuutta.

Minusta nuo listaamasi pointit ovat lähes täysin subjektiivisia. Ei minulla ole haasteita hallita syömistäni, vaikka syönkin harvemmin. Pidän lisäksi siitä, että saan syödä itseni kerralla oikeasti kylläiseksi, sen sijaan että pitäisi kituuttaa joillain pienillä annoksilla.

Varsinkin tuo pointti verensokerista on aivan täyttä tuubaa, perusterveen ihmisen keho osaa säädellä verensokerin tasoa automaattisesti.

Myös nälän tunnetta voi oppia hallitsemaan. Siihen ei kuole, jos joskus on vähän aikaa nälkä. Lisäksi ainakin minulla nälän tunne on usein voimakas hetken, mutta pahin menee ohi jos jaksaa odottaa hetken aikaa.

 

[Liverbox2.0]

Tämä ja ravitsemustiede ovat kyllä loputtomia huumorin lähteitä siinä mielessä, että aina löytyy foorumeilta asiantuntijoita kertomaan miten asiat oIKeAsTi toimii.