vaikee keksiä sellasia jumalia, jotka pystyy muissa kuin ääritapauksissa vetämään mitään rajoja koska on joku syömishäiriö jollain. Melko turhanpäiväseltä konseptilta siis vaikuttaa tuokin, mutta soveltuu just kaikenlaiseen panetteluun, niinkuin ne neuvolassa piirretyt "käyrät" missä toiset on läskejä ja toiset anorektikkoja.
Juurekset kyllä on aika halpoja, varsinkin kesäkaudella.
Toki joku wokkivihannes pussi ei hirmuisesti maksa, mutta siitä päästään taas siihen että moni ostaa mieluummin sitä helposti tehtävää ja syötävää (esim. makkaraa tms). Kesällä toki joku kurkku ja tomaatti ei paljoa maksa ja monesti banaaniakin saa jopa alle euron kilo.
Mulla nyt edelleen jäi täysin auki miksi syömishäiriöt pitää jättää kokonaan pois terveystiedosta, vain koska lihavuus on miljoonatriljoona kertaa yleisempää? Uskotko suomalaisten lihoavan, koska ne pelkää anoreksiaa tai bulimiaa nuoruutensa terveystietokurssilta? Mikä yhteys näillä on?
Eikun juurekset. Ihan sieltä tuoretiskistä. Wokkipussi on kilohinnaltaan kalliimpi
Köyhimmillä juuri on varaa siihen että ostaa terveellistä ruokaa, ja jos on oikeasti köyhä niin sitten sitä aikaa varsinkin on.
Tästä tulikin mieleen, että miksi hedelmiä suositellaan syötävän niin paljon? Meneekö hyödyt haittojen (paljon sokeria) edelle?
Niissä on vitamiineja ja muita aineita. Hedelmien sokeri ei myöskään ole yhtä paha kuin karkkien, koska hedelmissä on kuitua mikä hidastaa sokerin imeytymistä. (Joo tarkalleen ottaen kyse ei ole "hedelmien sokerin" paremmuudesta vaan nimenomaan kuidun nauttimisesta samaan aikaan sokerin kanssa) Hedelmämehut on sitten kyseenalaisempia kun imaistaan esim. 10 appelsiinia kerralla kurkusta alas ilman mitään hedelmän kuituja.
Niin. Voi kai tuon ideologianakin nähdä.
No ihan siksi, että jos näillä haetaan jotain sääliä ja perusteita miksi joku on lihava. Siis tutkimus tutkimuksena voi olla ihan pätevä, mutta voivottelu ei silti toki itse ongelmaan auta.
Ilmeisesti tytöillä anoreksiaa on siinä määrin, että sekin on ongelma. Varsinkin kun anoreksialla voi saada tapettua itsensä suht. nopeassa aikataulussa, toisin kuin ylipainolla jolla siihen menee kymmeniä vuosia.
Sopivasti valitsee niin aika vähän tulee kaloreita hedelmistä/marjoista versus karkit, kakut, sipsit, munkit jne. 100g mansikoita 45kcal. 100g mustikka 57kcal. Marjoja saa paljon syödä grammamäärissä, että alkaa lihomaan.
Näihin geeni-tutkimuksiin voitaisiin lisätä vielä ne, jotka on lihonnut hevi-osastolta ostetuilla tuotteilla ja mikä geeni sen aiheuttaa.Sopivasti valitsee niin aika vähän tulee kaloreita hedelmistä/marjoista versus karkit, kakut, sipsit, munkit jne. 100g mansikoita 45kcal. 100g mustikka 57kcal. Marjoja saa paljon syödä grammamäärissä, että alkaa lihomaan.
Esimerkkinä 37g geisha patukka 207kcal versus 460g mansikkaa samat kalorit. Veikkaan, että 37g geishaa ja haluaa lisää, 460g mansikoita niin voi mahassa tuntua joltain. Saati sitten, että syö vaikka 3 geisha patukkaa mistä tulee reilu 100g tai melkein 1.5kg mansikoita.
Ruokateollisuus on venytetty niin äärimmilleen missä valmistajat kilpailee ainoastaan makunautinto mielessä mitään keinoja kaihtamatta, koska lainsäädäntöä ei ole rajoitettu mitenkään. Herkkujen perus raaka-aineetkin, sokeri, rasva, hiilari on vielä niin halpoja maailmanmarkkinoilla että hintakin jää tuollaiselle patukalle viideosaan siitä mitä tollainen mansikka rasia maksaisi jos kalorit lasketaan tasureihin.
Aika paljon tuntuu sillä saavan optimoitua hintaa ja makua, että yrittää ostaa sesongissa olevaa tuotetta. Suomessa tietty haastavaa, kun on pitkä talvi. Toivoisi parempia marjahilloja ilman lisäsokeria mitä vois sotkea rahkan sekaan. Pakastetuotteet tietty auttaa myös paljon. Varsinkin vihreät pavut tulee nykyään ostettua megaisoissa pakastepusseissa.
mitä haittaa sinulle on siitä jos joku on ylipainoinen?
Kirjaimellisesti ensimmäinen hakutulos ja näyttää sisältävän sokeria niinkin paljon kuin 0,8 g/100 g.
tässäkin melko äärimmäiset esimerkit nyt. En ainakaan itse pidä marjoja ja hedelmiä minään substituuttina sipseille ja munkeille. Alkuperäinen pointti on itselläni se, että ihan terveellisen ja vähäsokerisen perusruokavalion saa aika halvalla koostettua. Monella vaan tuntuu että hinta on tekosyy kun otetaan esimerkiksi jotain kallista ja ihan ihmeellistä mitä pitäs alkaa syömään jollon ei muka riitä rahat ja ei kannata tehä mitään.Sopivasti valitsee niin aika vähän tulee kaloreita hedelmistä/marjoista versus karkit, kakut, sipsit, munkit jne. 100g mansikoita 45kcal. 100g mustikka 57kcal. Marjoja saa paljon syödä grammamäärissä, että alkaa lihomaan.
Esimerkkinä 37g geisha patukka 207kcal versus 460g mansikkaa samat kalorit. Veikkaan, että 37g geishaa ja haluaa lisää, 460g mansikoita niin voi mahassa tuntua joltain. Saati sitten, että syö vaikka 3 geisha patukkaa mistä tulee 111g tai 1.38kg mansikoita.
Yksinkertainen vastaus ottamatta kantaa: koska yhteiskunta maksaa ylipainosta koituvat terveydenhoitokulut, ja yhteiskunnan rahat (jota ei tunnu riittävän) otetaan veronmaksajien taskusta. Muuta syytä ei pitäisi olla, ja tuokin syy tulee mutkan kautta sen johdosta että se sama yhteiskunta jonka rahoja tuohon käytetään samalla pakottaa käyttämään rahoja siihen.
No ekaksi, jos joku syö yhden levyn suklaata vuodessa, niin se on ihan sama maksaako se euron vai kympin.
No tämä, eihän se minua muuten haittaa jos joku päättää esim. kotonaan tupakoida, juoda tai syödä itsensä kuoliaaksi. Mutta jos siitä seuraa sitten isoja laskuja yhteiskunnalle on ihan järkevää että esim. verotuksella (sokeri ja muu lihottava, tupakka ja vastaavat sekä alkoholi ja muut sellaiset tuotteet) huolehditaan sitten näistä kuluista tai ainakin pyritään siihen.
Ei todellakaan ole "ihan sama". Miksi sen ihmisen pitää maksaa euron levystä kymppi "haittaveroa" jos kyseessä ei ole haitta? Tästä tulee 9 euron suuruinen haitta sille levyn ostajalle, mistä tätä 9 euron verotuksen väärän kohdentumisen aiheuttamaa haittaa voi haittaverottaa? Jos kerta haittoja nyt halutaan verottaa.
Vastasin postaukseen missä kirjoitettiin allaolevasti. En esittänyt argumenttia sen tangentin suuntana mihin yrität mun sanomisia vääntää
Mikset? Mulla ainakin perus leffasnacksi on siivutettu omena jossa on toi noin 55 kcal sadassa grammassa. Pink Ladya ostaa niin tekstuuri ompusta on kivan rouhea.
Tuskin sitä raakasuklaata aletaan niin rankasti verottaa eli eiköhän edelleen lapsi saa sitä kaakaota tai äiti voi ostaa leivontasuklaalevyn että saa jouluksi tehtyä kakun. Mutta sellainen porsas joka vetää vaikka päivittäin sen 5kpl 200g Fazerin sinistä levyä naamaan kun "nyt tarjouksesta 10€ saa eikä ole oikein nälkä niin ei jaksa ruokaa tehdä" voi ehkä joutua miettimään uutta (toivottavasti terveellisempää) syötävää tai ainakin uuden tekosyyn...
pitäisikö urheilijoillekkin asettaa kollektiivinen rangaistus, koska urheiluvammat maksetaan myös sieltä samasta pussista? Vai onko tässä joku käsittämätön suomi-hierarkia että paikkansa saa paskoa juostessaan pallon perässä tai luistellessaan kiekon perässä ja tapellessaan siitä, mutta ei syömällä liikaa karkkia tai juomalla viinaa...
Yleensä on vakuutus. Eli onhan se fakta että: "Urheiluvammat ovat Suomessa toiseksi suurin tapaturmaluokka ja niistä suurin osa johtuu ylirasituksesta. Urheiluvammoille altistavia riskitekijöitä ovat pitkät viikoittaiset juoksukilometrit ja aiemmin saatu alaraajavamma. Vammojen syntyyn liittyy usein korkea ikä ja kovatehoinen harjoittelu. Vaikka harjoitteluvirheet johtavat useisiin rasitusvammoihin, noin 40 % vammoista aiheutuu biomekaanisista tekijöistä. Suurin osa urheiluvammoista olisi ehkäistävissä.
periaatteellinen ongelma ei ratkea tällä selityksellä. Vaikka maksaisin 1 sentin haittaveroa asiasta X, mikä ei ole minulla haitta, mistä verotuksen huonon kohdentumisen minulle aiheuttama 1 sentin haitta haittaverotetaan?
Ei näissä jutuissa ole oikein järkeä. Toki ne ovat vain sun mielipiteitä, mutta Ihmetyttää mistä moinen viha tiedettä kohtaan johtuu. Onko se jotenkin sulta pois?
Siitä sitten vaan taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. On perintöveroa, alkoholiveroa, polttoaineveroa, autoveroa, asuntoveroa.. kaikki mitä ostat ja jopa työ mitä teet on verotettua. Vaikka voidaan kysyä paljonko haittaa sinulle on niistä. Mutta ei muuta kuin kyselyä eduskuntaan miksi joudut maksamaan yhtään mistään veroja jos niistä ei sinusta aiheudu sinulle haittaa joten "et halua maksaa"...
urheilussa missä vaaditaan lisenssi, on vakuutus mikä kattaa ymmärtääkseni välittömät vammat. Pitkäaikaisvammoja ei taida kattaa, ja höntsäsarjoissa ja "hupiurheilussa" ei mitään vakuutuksia kai ole.
miten tämä nyt liittyy haittaverojen periaatteellisiin ongelmiin? Eikö todellakaan muka ole mitään muuta tapaa hoitaa asioita kuin verottaminen tai voisiko asian jopa vaan antaa olla. Jos naapuri on läski ja siten saa terveyshaittoja ja hoitoa niihin, mitä ihmeen merkitystä asialla loppuviimein on. Pitäs vaan olla ilonen että itse on terve, mutta mahis on samoihin hoitoihin jos tulee jotain terveysvaivaa jossain vaiheessa, itseaiheutettua tai sattumanvaraista. Se naapuri siitä läskiydestään ja terveysvaivoistaan oletetusti enemmän kärsii kuin asiasta moralisoivat.Siitä sitten vaan taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. On perintöveroa, alkoholiveroa, polttoaineveroa, autoveroa, asuntoveroa.. kaikki mitä ostat ja jopa työ mitä teet on verotettua. Vaikka voidaan kysyä paljonko haittaa sinulle on niistä. Mutta ei muuta kuin kyselyä eduskuntaan miksi joudut maksamaan yhtään mistään veroja jos niistä ei sinusta aiheudu sinulle haittaa joten "et halua maksaa"...
Suosittelen jos et ole kuullut ihan tapaturmavakuutuksen hankkimista.
Köyhemmissä maissa tätä on yritetty. Esim. kun tuli Korona kriisiä niin joissakin maissa omaiset huolehtivat. Valitettavasti se vaan toimi pahimmillaan siten että ruumiita tiputettiin / kärrättiin ihan kadulle odottamaan että "joku" huolehtii niistä.
Hyvin sanottu, olen välillä ihmetellyt aivan samaa. Ainakin meillä töissä melkein kaikki ryntää syömään heti kun läheiset lounasravintolat aukeaa kello 10-11. Jos on joku työpaikan tapahtuma niin yleensä on aivan hillittömästi ruokaa tarjolla. Ilmeisesti joidenkin mielestä elämän pitäisi olla yhtä syömistä.
en kyllä nyt ymmärrä.
Näen nämä vaan eri asioina. Eli lihavan pään silittely ja voivottelu, sitten on taas tutkimukset, jotka tarjoavat meille jotain uutta ja hyödyllistä. Eli en vihaa tiedettä vaan turhaa selittelyä lihavuuden ympärillä. Eikä siinä ymmärrän kyllä pointtisi, että aina jotain tuolta voidaan löytää. En silti usko, että tiede ratkaisee ongelmaa, joka johtuu mukavuudenhalusta ja siitä, että kaikessa mennään maku edellä.
Minusta avaintekijöitä on juuri nämä mainitsemasi kulttuurilliset asiat, eikä täälläkin kovasti korostettu verotus ja vastaava rankaiseminen. Itsellä on aivan sama kokemus tullut eteen kaikissa työpaikoissa kaikilla hierarkian tasoilla, tuolle kulttuurille jos voisi tehdä jotain. Melko hankalaa on välillä sopeutua oman 2-3 kertaa päivässä syömisrytmin kanssa tuohon syömismäärään mitä työelämässä on tullut vastaan. Monella on myös melkosen suuret eväsmäärät mitä sinne töihin kaksin käsin kannetaan, itellä tyyliin vähimmäis määrä millä päivän pärjää eli joku pari kolme paistettua kanamunaa pienessä eväsrasiassa tai jotain eilisiä ruuanjämiä.
Itse näen "selittelyn" ideana todeta se, että jokaisilla ihmisillä on ihan millä vaan mittarilla mitattuna ns. paheita ja aivan turhaa alkaa korostamaan omia paheita jonain hyväksyttävinä ja "parempina" ja naapurin paheita vaatimaan rangaistavaksi, kunhan niistä nyt ei suoraa ja kohtuutonta haittaa tule.
Niin sitten taas toinen kulma tähän voi olla se, että onko järkeä tehdä geeni-tutkimuksia, joilla yritetään selittää esimerkiksi lihavuutta? Edelleen se intake vs kulutus menee samalla tavalla ihan sama mitkä geenit on. Jos lihavalle tulee nälästä "paha mieli", niin silloin voisi ajatella niitä ihmisiä, jotka elävät elämänsä kalorivajeessa ja mitään ulospääsyä ei välttämättä ole. Ja muistella niitä kertoja, kun söi pahoinvointiin asti, että ei olisi kannattanut.
Jep. Itse syön nykyään tavallisesti 3 kertaa päivässä. Joskus 2 tai 4. Tuota enemmän yleensä lähinnä joissain poikkeustilanteissa, eli jos on vaikkapa juurikin jossain tapahtumassa jossa ruokaa tuputetaan vähän joka suunnasta. Tämä on osittain ihan tottumiskysymys, kun tällaiseen hieman harvempaan ruokailurytmiin tottuu niin ei kaipaa yhtään enempää, ja nälkäkin pysyy poissa ongelmitta.
Eikös paljon syömisellä ole kuitenkin positiivisia terveysvaikutuksia? Jos siis puhutaan normaalin ruuan syömisestä eikä mistään roskaruuasta tai herkuista. Luulisi, että sillä olisi jotain merkitystä sairauksien yms ehkäisyyn, että keho toimisi paremmin jos sille antaa polttoainetta.
Isot määrät ei välttämättä tarkoita isoja kaloreita. Vaikka 150g tomaatti about 35kal ja 100g parsa 35kcal. Näyttää isolta määrältä kun viereen laittaa 1/3 osan eli 12g geisha patukasta. Molemmissa seteissä sama määrä energiaa. Ne varmaan vaihtaa ravintoköyhiä ja energiatiheitä ratkaisuja terveellisimpiin ei niin energiatiheisiin vaihtoehtoihin. Sama juttu jos vaihtaa jonkun erittäin energiatiheän sokerijugurtin rasvattomaan rahkaan. Tuskin ne yli kulutuksen laittaa syömään paitsi jos on joku tavoite kuten kuntosaliharjoittelu+lihaksenkasvatus mielessä.
Itse menen neljällä ruoalla ja hyvinkin tarkkaan 2500kcal tulee syötyä. Ainoa hyöty siitä esimerkiksi 5 syömisestä on se, että energia jakautuu tasaisemmin koko päivälle. Eli ei siis mitään oikeaa hyötyä, jos asia ei ole jotenkin ongelma.
Ei "paljon syömisellä" vaan oikean määrän syömisellä on terveysvaikutuksia. Eli kyllähän sitä voi terveellistäkin ruokaa liikaa syödä ja tämä ei varmaan ole tarkoitus muilla, kuin ihmisillä, jotka haluaa esimerkiksi tehdä siitä ylimääräisestä lihasta. Muilla se kertyy läskiksi. Toisaalta nämä ihmiset jotka syö joskus ja jouluna on käytännössä aina moodissa, jossa elimistö pyrkii varastoimaan kaiken, myöskin elimistö alkaa rajoittamaan tekemistä, alkaa kummasti väsyttämään jne. Nämä johtuu ihan siitä, että elimistö yrittää pitää ihmisen hengissä, vaikka ihminen kaltoinkohtelee sitä.
Onko jotain esimerkkiä mihin viittaat?Olen huomannut saman käytännössä. Fyysisesti passiivisissa töissä tulee jokin pakkotoiminto mennä syömään tai jos ei nyt syömään, kahville koko ajan. Fyysisissä töissä riittää yleensä, että nesteyttää. Siltä väliltä menee yleensä ilman mitään flowssa pidempäänkin. Koskee myös työpöytätyötä jos siinä tehdään oikeasti jotain. Aika useinhan istumatyö on kivesten neppailua(hevonpaskatyötä ja kampaviinerihommia on maa täynnä), mutta voi olla myös 2/3 tai ainakin 2/5.
Tämähän on jossain määrin toteutunut. Kun lihavuudesta tulee taas varakkuuden merkki, alkaa bodypositiivisuus tulla muotiin. Ei liene tarpeen mainita saatavilla olevan läskipornon määrästä.
Joo mutta viittaamani käyttäjä puhui että ihmisillä on tarve syödä usein ja paljon. Periaatteessa siis tuon usein ja paljon pystyy hoitaa myös järkevästi ja esim töissä lounasbuffassa jos lappaa yli puoli lautasta salaattia, niin ei siihen liikaa saa edes mahtumaan sitä energiatiheämpää kamaa.
Lue vaikka tuosta.Mikä on laihaläski?
www.mtvuutiset.fi
Meitä on moneen junaan. Mikä on yhdelle hyvä ei toimi toiselle ollenkaan. Elämäntilanteita ja tavoitteita myös kovin erilaisia.
