Lihavuusepidemia

[JRan]

1kg sokeria maksaa Prismassa 1€. Taitaa olla vielä kotimaista. Suomalaiset syö jotain 10-15kg karkkia vuodessa per henkilö. Wikipediasta katoin 2005 vuodella 12.5kg. Eli koko vuoden sokerit maksaa 10€. Jos sokeriveroa nostetaan 500% eli hinta viisinkertaiseksi, niin silloinkaan kaikkien makeisten hinta ei nouse tarpeeksi että sillä vaikutusta, koska se sokerin määrä on niin pieni jossain suklaapatukassa.

Fazerin karkkipussit, joissa sokerikarkkeja, niissä on 300-400kcal/100g, joista melkein kaikki sokeria. Fazer ostaa sokeria isoissa erissä, ja laittaa yhteen karkkipussiin varmaan 0,5€ edestä sokeria, muut kulut on valmistus, paketointi, jakelu ja kate. Eli hirveällä sokeriverollakin sitä pussin hintaa on vaikea nostaa.

Eihän sitä toki pidä noin laskea. Eli korotus tulee toki jokaiseen valmiiseen tuotteeseen, joka sieltä Prisman hyllystä kannetaan ulos. Eli jos yksinkertaistetaan, ja otetaan yksi esimerkki raaoilla hinnoilla. Ostat sen mainitsemasi 350g karkkipussin, jonka hinta on nyt 3€, niin tähän päälle lisätään vero, joka olisi nyt vaikka 0,9€, niin kyllähän näistä kertyy valtion kassaan vuositasolla jo aina jotain, jos pusseja myydään miljoonia ja taas miljoonia. Tätä kun jatketaan vuosikymmeniä, niin nämä karkkia kuluttaneet on sitten maksanut ainakin osan omaan hoitoonsa tarvittavasta summasta.

Sama systeemi on verrattavissa esimerkiksi suoraan tupakkaveroon. Ei siinäkään mitään tupakan lehtien painoa laskeskella.

 

[Viljor2]

Eihän sitä toki pidä noin laskea. Eli korotus tulee toki jokaiseen valmiiseen tuotteeseen, joka sieltä Prisman hyllystä kannetaan ulos. Eli jos yksinkertaistetaan, ja otetaan yksi esimerkki raaoilla hinnoilla. Ostat sen mainitsemasi 350g karkkipussin, jonka hinta on nyt 3€, niin tähän päälle lisätään vero, joka olisi nyt vaikka 0,9€, niin kyllähän näistä kertyy valtion kassaan vuositasolla jo aina jotain, jos pusseja myydään miljoonia ja taas miljoonia. Tätä kun jatketaan vuosikymmeniä, niin nämä karkkia kuluttaneet on sitten maksanut ainakin osan omaan hoitoonsa tarvittavasta summasta.

Sama systeemi on verrattavissa esimerkiksi suoraan tupakkaveroon. Ei siinäkään mitään tupakan lehtien painoa laskeskella.

Noinhan se menisi, eli makeisveron kautta, tai sitten joku laajennettu haittavero kaikelle epäterveelliselle. Mutta muut maat antaisi meille ton kuultuaan vaan räkänaurut ja laittaisi nettisivut pystyyn, mistä saa ostettua lonkerot kolme kertaa halvemmalla kuin suomesta, kotiovelle toimitettuna, samaan syssyyn suomesta ulkomaille rahdatut koko Fazerin makeiskavalkadi laatikko voitaisi hoitaa samalla kuljetuksella, vuoden karkit 50€, ja kaikki tutut herkut löytyy. Hinta olisi halvempi kuin nyt suomessa, katteet ja verot kuittaa joku EU-maa, ja suomi kuittaa epäterveellisten elämäntapojen haitat.

 

[Lacsative]

Noista yksikään ei ole vähäisellä käytöllä epäterveellistä. Osa jopa terveellisiä. Eli taas melkolailla puhutaan kollektiivisesta rangaistuksesta ts. syyttömiä rankaistaan siinä missä syyllisiäkin. Ei siis mitään järkeä.

Onko samalla logiikalla alkoholin verotuskin osittain syyttömien rankaisemista? Alkoholilla myös pieninä määrinä terveyshyötyjä, ja kohtuukäyttäjät maksaa käytännössä turhan korkeaa veroa. Olen samaa mieltä siitä ettei mikään läskivero ole ideaali tai reilu, mutta meillä on jo valmiiksi haittaveroja alkoholilla ja tupakalla, eikä nuokaan ole täysin reiluja. Mitä mieltä itse olet noista päihdeveroista?

 

[JRan]

Noinhan se menisi, eli makeisveron kautta, tai sitten joku laajennettu haittavero kaikelle epäterveelliselle. Mutta muut maat antaisi meille ton kuultuaan vaan räkänaurut ja laittaisi nettisivut pystyyn, mistä saa ostettua lonkerot kolme kertaa halvemmalla kuin suomesta, kotiovelle toimitettuna, samaan syssyyn suomesta ulkomaille rahdatut koko Fazerin makeiskavalkadi laatikko voitaisi hoitaa samalla kuljetuksella, vuoden karkit 50€, ja kaikki tutut herkut löytyy. Hinta olisi halvempi kuin nyt suomessa, katteet ja verot kuittaa joku EU-maa, ja suomi kuittaa epäterveellisten elämäntapojen haitat.

Näinhän se menee, oikeasti henkilökohtaisella tasolla näin veronmaksajana varmistelin jo asiaa hyvissä ajoin ja ostin Novo Nordiskin ja Eli Lilyn osakkeita (omaan salkkuun nähden merkittävällä summalla). Olikohan näin, että jenkeissä tällä hetkellä 25000 aloittaa laihdutuslääkkeen joka viikko ja kohta sama ralli on päällä varmaan joka maassa, joten ehkä mitään haittaveroa ei edes tosiaan tarvita.

 

[Viljor2]

Näinhän se menee, oikeasti henkilökohtaisella tasolla näin veronmaksajana varmistelin jo asiaa hyvissä ajoin ja ostin Novo Nordiskin ja Eli Lilyn osakkeita (omaan salkkuun nähden merkittävällä summalla). Olikohan näin, että jenkeissä tällä hetkellä 25000 aloittaa laihdutuslääkkeen joka viikko ja kohta sama ralli on päällä varmaan joka maassa, joten ehkä mitään haittaveroa ei edes tosiaan tarvita.

Vois kuitenkin luulla että nykyisen ja lähitulevaisuuden hinnan takia se lääke on vielä ainakin seuraavat 10 vuotta harvojen herkkua? ellei sitten valtiot näe siinä jotain hyötyä alkaa tukea sitä kaikille ylipainoisille. No suomi ei ainakaan näe.

Siinä vaiheessa kun Suomi voisi ottaa sen jonain yleisenä ylipainon hoitoon käyettävänä helppona lääkkeenä, jonka ottoa kannustetaan kelakorvauksella, niin se hinta on silloin jo niin matala et kaikilla ois siihen itsekin varaa. Joku pullukka köyhäkin saisi uuden elämän jos se lääke kuukaudessa maksaisi vaikka 20% koko sen kuukauden nettotuloista. Voisi olla hymy herkässä jos paino putoaa ja energiaa tulee lisää jne.

 

[Neuvostoliitto]

Ei pidä luulla, että hinnankorotuksista olisi laihduttamaan. Tupakkaakin saa puoleen hintaan ympäri Suomea, kun jaksaa hieman nähdä vaivaa. Kysyntä luo salakuljetuksen.

 

[3dfx]

Onko samalla logiikalla alkoholin verotuskin osittain syyttömien rankaisemista? Alkoholilla myös pieninä määrinä terveyshyötyjä, ja kohtuukäyttäjät maksaa käytännössä turhan korkeaa veroa. Olen samaa mieltä siitä ettei mikään läskivero ole ideaali tai reilu, mutta meillä on jo valmiiksi haittaveroja alkoholilla ja tupakalla, eikä nuokaan ole täysin reiluja. Mitä mieltä itse olet noista päihdeveroista?

On, mun mielestäni nuo on myös kollektiivisia rangaistuksia. Samoin alkoholin typerät myyntimääräykset, ei 9 jälkeen ja ennen aamu 9 ja vastaavat on ihan silkkaa turhanpäiväistä kiusantekoa. Kuten myös tää etämyynti/etäosto- käsitteistön käyttö. Tollasia sanojahan ei oikeesti ole olemassa missään tolkullisessa kommunikoinnissa.

Tupakkavero on (ainakin ollut) fiskaalisesti kyllä valtiolle hyvä vero, sillä siinä on se addiktiokomponentti. Se on niinkuin polttoainevero, että sitä voi vaan lätkiä lisää eikä siihen kulutus reagoi juuri ollenkaan. Verotulojen kasvu on helposti ennustettavaa (vrt. päinvastainen esimerkki Sipilän ylinopeussakkojen korotus, mikä toikin vähemmän verotuloa valtiolle). Mutta menee silti mielestäni samaan vastustettavaan kategoriaan. Samoin myös nuuskan täyskielto on melkoisen käsittämätön homma.

Noiden tässä mainittujen haittaverojen (tupakka, alkoholi, terveysverot yleisesti) yksi valtavan suuri ongelma kansantasolla (mitä joku kuulutti) on se, että ne osuu myös eniten pienituloisimpiin. Eli ne on tulontasauksen kannalta totaalisen paskoja veroja. Siispä ne ei ole tolkullisia yksilötasolla, eikä kansantasolla.

 

[ironth]

Niin siis oma pointti tuossa oli se, että yhteiskunta pakottaa kaikki osallistumaan elämäntyylisairauksien kustannuksiin, oli kyseessä sitten alkoholin, tupakan tai ruuan liikakäyttö tai jokin ihan muu juttu.

Ei ole mielestäni perusteltua odottaa jokaisen hyväksyvän tällaista järjestelyä. Terveydenhoitokustannusten jakaminen itse aiheutettuihin ja jollakin tavalla "normaaleihin" voikin sitten osoittautua vaikeaksi tehtäväksi ja johtaa vaikka minkälaisiin älyttömyyksiin, minkä takia varmaan osaltaan tässä nykyisessä systeemissä on pysytty.

Samoin jos näitä joidenkin ehdottamia sokeri- ja rasvaveroja otettaisiin käyttöön, saattaisi todellisuudessa terveelliset ruuat yhtäkkiä muuttua kovemmin verotetuiksi joko tiedonpuutteen, yleisen tyhmyyden tai lobbarien vaikutuksen ansiosta, kun samalla jotain epäterveellisiä kikkaillaan alempiin veroluokkiin samoista syistä.

Miksi puhe on sitten vain läskeistä ja etenkin naisien haukkumisesta? Miksei haukuta työkaveria, joka ei ole tehnyt taukojumppaa? Miksei katsota nyrpeästi autolla töihin 5 km päästä tullutta?
Sitä mä vaan kyselin. Yleensä näyttää olevan tärkeämpää haukkua jopa yksittäisiä ihmisiä, jos sattuvat vaikka olevan lehdessä tai ihan vaan herranjestas kadulla eli olemassa. Sitten verhotaan ajatukset huoleen terveydestä ja veromarkoista. Loppupeleissä kaikki on vain asiasta jauhamista, mutta mitään oikeaa mieltä saati tekojen yritystä ei ole oikein missään.

Ei kyllä tässäkään:

Hallitus käynnistää Suomi Liikkeelle -ohjelman, jonka tarkoituksena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Olympiakomitean mukaan suomalaisten liikunnallista elämäntapaa ja toimintakykyä edistävä Suomi Liikkeelle -ohjelma on merkittävä edistysaskel liikkumattomuuskriisin ratkaisemisessa.

Samalla kuitenkin liikuntapalveluiden arvonlisäveron nostaminen iskee liikunnan ja urheilun edistämiseen aikana, jolloin liikunta-ala on osin edelleen vasta toipumassa koronapandemiasta ja kärsii myös korkeasta inflaatiosta.

Olympiakomitea kritisoi hallitusohjelmaa ristiriitaisuudesta: ”Lopullisen laskun kirjoittaa urheiluseura tai liikunta-alan yrittäjä”

Olympiakomitea ottaa kantaa hallitusohjelmaan. Hallituksen tarkoituksena on kääntää liikkuminen kasvuun, mutta samalla arvonlisäveroa korotetaan.

yle.fi

 

[ironth]

Pyysin jatkamaan täällä.

Ite pidän näitä säästöliekkejä urbaanilegendana, en oikein keksi niille mitään toimintamekanismia, ihminen kun kuitenkin on tasalämpöinen, joten kovinkaan paljoa kehon lämpökään ei voi heitellä. Toisaalta en ole mikään lääkäri tms.. Niitä muutoksia kyllä alkaa tulemaan kun vähentää syömistä ja jatkaa sillä. Paino hakeutuu uuteen tasapainoon ja pysyy siinä kunnes taas muuttaa jotain.

No siis.

Kun paino putoaa, elimistö vastaa muutokseen lisäämällä ruokahalua ja jarruttamalla aineenvaihduntaa. Tutkijat ovat arvioineet, että jokainen pudotettu kilo vähentää energiankulutusta 25 kalorilla päivässä ja lisää ruokahalua noin 95 kalorilla päivässä.

Tossa lainauksessa yllä on kolme linkkiä tutkimuksiin, voit lukea niitä niin ei tarvitse pitää urbaanilegendana. Alta pääset lainaukseen:

Syö vähemmän ja liiku enemmän – moni uskoo laihtumisen olevan yksinkertaista kaloripeliä, mutta näin ei ole

Jos paino olisi yksinkertainen yhtälö, jossa otetaan huomioon vain syödyt ja kulutetut kalorit, olisi painon pudottaminen yhtä helppoa kuin paidan värin valitseminen aamulla.

yle.fi

 

[finWeazel]

Säästöliekki pitkälti selitetty muutoksilla NEAT:iin. NEAT:ii voi vaikuttaa, ei ole mikään näin nyt vaan väistämättä käy ja tästä ei palauduta koskaan.

Non-exercise activity thermogenesis (NEAT) is the energy expended for everything we do that is not sleeping, eating or sports-like exercise. It ranges from the energy expended walking to work, typing, performing yard work, undertaking agricultural tasks and fidgeting. Even trivial physical activities increase metabolic rate substantially and it is the cumulative impact of a multitude of exothermic actions that culminate in an individual's daily NEAT. It is, therefore, not surprising that NEAT explains a vast majority of an individual's non-resting energy needs. Epidemiological studies highlight the importance of culture in promoting and quashing NEAT. Agricultural and manual workers have high NEAT, whereas wealth and industrialization appear to decrease NEAT. Physiological studies demonstrate, intriguingly, that NEAT is modulated with changes in energy balance; NEAT increases with overfeeding and decreases with underfeeding. Thus, NEAT could be a critical component in how we maintain our body weight and/or develop obesity or lose weight. The mechanism that regulates NEAT is unknown. However, hypothalamic factors have been identified that specifically and directly increase NEAT in animals. By understanding how NEAT is regulated we may come to appreciate that spontaneous physical activity is not spontaneous at all but carefully programmed

Non-exercise activity thermogenesis (NEAT) - PubMed

Non-exercise activity thermogenesis (NEAT) is the energy expended for everything we do that is not sleeping, eating or sports-like exercise. It ranges from the energy expended walking to work, typing, performing yard work, undertaking agricultural tasks and fidgeting. Even trivial physical...

pubmed.ncbi.nlm.nih.gov

 

[3dfx]

Pyysin jatkamaan täällä.


No siis.

Tossa lainauksessa yllä on kolme linkkiä tutkimuksiin, voit lukea niitä niin ei tarvitse pitää urbaanilegendana. Alta pääset lainaukseen:

Syö vähemmän ja liiku enemmän – moni uskoo laihtumisen olevan yksinkertaista kaloripeliä, mutta näin ei ole

Jos paino olisi yksinkertainen yhtälö, jossa otetaan huomioon vain syödyt ja kulutetut kalorit, olisi painon pudottaminen yhtä helppoa kuin paidan värin valitseminen aamulla.

yle.fi

Luin vain conclusionin ja osan johdannoista:
1. tutkimuksessa ei mitään mistään säästöliekeistä.
2. tutkimuksessa täysin triviaali asia: suurempi keho kuluttaa enemmän energiaa kuin pienempi keho ts. syömisellä voit vaikuttaa painoosi joko lisäävästi tai vähentävästi vaikket muuttaisi liikkumistasi ollenkaan.
3. tutkimus ei mitään säästöliekistä vaan siitä, että ruokahalu on suurempi kuin syö vähemmän.

Edelleen jos syö vähemmän se keho hakeutuu uuteen painotasapainoon. Jos laihdutuksen jälkeen palaa entiseen syömistottumuksiin, paino palaa entiselleen. Ei tarvita mitään outoja säästöliekkiselityksiä miksei muka edellinen pitäisi paikkaansa. 2. tutkimus aika selvästi sen kertoo. Keho hakeutuu siihen tasapainoon mikä syömisestä ja sen koostumuksesta milloinkin tulee. Siksi ns. interventiot eivät toimi, koska niiden pitäisi kestää loppuiän, eikä vain siihen saakka kunnes joku haluttu tavoitepaino on saavutettu.

Jokainen tutkimus korostaa psyykkisiä ongelmia ylipainon hallinnassa ja mekanismeja, mitkä ajavat ihmiset palaamaan vanhoihin syömisottumuksiinsa. Tämän on onnistuttu muuttamaan Ylen jutussa jollain käsittämättömällä tavalla siihen ettei kyseessä olisi ns. valinta. Tutkimusten mukaan se on, ja osalle se valinta on vain vaikeampi tehtävä kuin toiselle kuten kaikissa muissakin mahdollisissa asioissa ja valinnan tekemisen vaikeuden alentamisessa pääosassa on psyykkiset tekijät.

Ylen jutussa mainitaan myös muita tutkimuksia, mitä en avannut:
"

Helsingin yliopistossa muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan normaalipainoiset laihduttajat lihoivat 11 vuoden seurannan aikana enemmän kuin ne normaalipainoiset, jotka eivät laihduttaneet.

Epäonnistunut laihduttaminen johtaa helposti toistuviin painonpudotusyrityksiin ja jojoiluun. Toisen suomalaistutkimuksen mukaan mitä useammin painoa on yrittänyt pudottaa, sitä suurempi on painoindeksi.

"

Itselläni tulee mieleen, että "normaalipainoiset laihduttajat"- ryhmä on melko omituinen, lieneekö taustatekijät samat kuin niiden ryhmä jotka eivät laihduttaneet? Epäilen että ei.

Toinen tutkimus herättää ajatuksen puuttuvasta selittäjästä. Yleensä lihavat tietoisesti laihduttavat useammin kuin laihat ja mitä lihavampi on, sitä useammin yrittää painoansa pudottaa. Joten voisko ihan selittyä sillä, eikä jollain laihduttamisten määrällä.



Mun nähdäkseni käytännön elämän kokemuksella säästöliekkiteoriaan vetoavilla oikeiksi selityksiksi on sitten lopulta paljastunut mm. tiedostamaton/tiedostettu epärehellisyys syömisen määrän mittaamisessa, ruokailun koostumuksen muutos samaan aikaan määrän muuttamisen kanssa tai ihan vaan tarve jollekkin mukatieteelliselle selitykselle miksi kohtaloni on olla ylipainoinen enkä voi tätä ennalta minulle määrättyä asiaa muuttaa mitenkään.

 

[Taneli-]

Tässä artikkelia henkilöstä joka on käynyt lihavuusleikkauksen:

Marjon paino vain nousi, eikä mistään tuntunut olevan apua – sitten lääkäri esitti pysäyttävän kysymyksen

Syyllisyyden ja häpeän tunteet saivat Marjo Toivasen, 46, aluksi kieltäytymään lihavuusleikkauksesta. Nyt hän katuu ainoastaan sitä, ettei hakeutunut leikkaukseen aiemmin.

www.is.fi

Ei erityisesti harrastanut liikuntaa, kolmivuorotyö ja epäilee suurimman syyn painonnousulle olleen se että veti nopealla ajalla paljon ruokaa suuhun kiireisen elämän takia (eli vatsa ei ehtinyt reagoida ja kertoa että on täynnä)
"
– Helmasyntini on nopea syöminen. Hektisessä sairaalamaailmassa täytyy syödä silloin kun suinkin ehtii, ja saatoin siksi tauolla mättää suuren määrän ruokaa naamariin nopeasti, sillä en ehtinyt tuntea oloani kylläiseksi
"
"
Painavimmillaan 165-senttinen Marjo painoi 125 kiloa
"

Eli tuo on se ongelma mitä itsekin mietin, ei se nyt sinänsä varmaan hirmuisesti elämänlaatua haittaa (toki ehkä pariutumista) jos on kilo tai pari sitä painoa (lue läskiä, tuskin se että on lihaksia haittaa kovin monia vaikka niitäkin "miehiä" löytyy joiden mielestä esim. naiset joilla on pohjelihasta ja harrastavat kävelyä / juoksua ovat inhottavan näköisiä) enempi kuin painoindeksin mukaan pitäisi olla jos se painoindeksi kuitenkin näyttää luokkaa 26-28 esim.

Mutta kun tullaan tuollaisiin tuloksiin kuin Marjolla oli eli jopa reippaasti päälle 40 tulee nuo muutkin ongelmat kuten nivelet, korkea verenpaine jne jne. Eikä silloin liikunnasta voida paljoa edes puhua.

Tuo tulee myös helposti (jos ei hoideta esim. leikkauksella) kuormittamaan vielä enemmän terveydenhuoltoa koska siitä helposti alkaa sitten sairaalakierre ja myös se työkyky varmasti kärsii joten ei ole enää myöskään verojen maksaja.

 

[oriental]

Pyysin jatkamaan täällä.


No siis.

Tossa lainauksessa yllä on kolme linkkiä tutkimuksiin, voit lukea niitä niin ei tarvitse pitää urbaanilegendana. Alta pääset lainaukseen:

Syö vähemmän ja liiku enemmän – moni uskoo laihtumisen olevan yksinkertaista kaloripeliä, mutta näin ei ole

Jos paino olisi yksinkertainen yhtälö, jossa otetaan huomioon vain syödyt ja kulutetut kalorit, olisi painon pudottaminen yhtä helppoa kuin paidan värin valitseminen aamulla.

yle.fi

Eihän noilla luvuilla ole mitään väliä, 95 kaloria eli 0,095 kilokaloria tulee jo melkein tyhjästä niin aika minimaalinen lisä ruokahalua.

Ja oletan että yle erottaa kalorin ja kilokalorin sentään toisistaan.

 

[bahis]

Pyysin jatkamaan täällä.


No siis.

Tossa lainauksessa yllä on kolme linkkiä tutkimuksiin, voit lukea niitä niin ei tarvitse pitää urbaanilegendana. Alta pääset lainaukseen:

Syö vähemmän ja liiku enemmän – moni uskoo laihtumisen olevan yksinkertaista kaloripeliä, mutta näin ei ole

Jos paino olisi yksinkertainen yhtälö, jossa otetaan huomioon vain syödyt ja kulutetut kalorit, olisi painon pudottaminen yhtä helppoa kuin paidan värin valitseminen aamulla.

yle.fi

Onhan lihomiseen vaikuttavia syitä ties kuinka paljon, mutta loppupeleissä se on kiinni heikosta tahdonvoimasta. Toiset pääsee helpommalla toisilta vaaditaan enemmän, mutta kyllä se vaan on matematiikkaa. Vaikka energiankulutus pienenee laihduttaessa niin sitten vähennetään syömistä hieman lisää että paino jatkaa putoamista. Joo ruokahalu kasvaa kun paino putoaa, mutta sitten taas tullaan siihen tahdonvoimaan.

 

[varmaperquila]

Parikin lihavuustutkijaa sanoo juuri päinvastoin, kyse ei todellakaan ole kiinni tahdonvoimasta. Mustajoki ja Huovinen. Huovinen painotti, että jojolaihduttajilla on itse asiassa muita kovempi tahdonvoima, kun lähdetään kerta toisensa jälkeen toivottomaan taistoon.

 

[Taneli-]

Eihän noilla luvuilla ole mitään väliä, 95 kaloria eli 0,095 kilokaloria tulee jo melkein tyhjästä niin aika minimaalinen lisä ruokahalua.

Ja oletan että yle erottaa kalorin ja kilokalorin sentään toisistaan.

On niillä hieman väliä. Jos lasketaan että joku laihduttaa (ihan esimerkin vuoksi pyöreä luku) sen 10 kiloa ja siten hänen elimistönsä energiakulutus vähenee sen 250 kaloria päivässä ja hänen ruokahalunsa lisääntyy sen 950 kaloria päivässä siitä tulee 1200 kaloria "ylimääräistä" päivässä. Tämän kun kertoo 365 saadaan 438 000 kaloria vuodessa mikä tekee 4380 kilokaloria 10 vuodessa.

Tämä siis pelkästään lisääntyneen ruokahalun takia. Toki jos mietitään että aikuisen ihmisen tyypillinen päivittäinen energiantarve on noin 2000-3000 kilokaloria eli siinä mielessä tuo 10 vuoden "ylimääräinen" 4380 kilokaloria on aika pieni määrä. Yleinen arvio on että 70kiloinen nainen käyttäisi noin 2200 kilokaloria päivässä ja 80kiloinen mies noin 2800 kilokaloria.

Simppeli kaava menee näin: 7 000 kilokaloria (kcal) tuottaa yhden kilon painoa. Tietysti tuo riippuu monesta tekijästä kuten ikä, sukupuoli, aktiviteettitaso jne jne.

Mutta jos syö kerran viikossa esim. tämän määrän "ylimääräistä" painoa tulee vuodessa lisää:
Pringles Orginal perunalastuja tuubillisen (977 kcal) = 7kg
Big Mac aterian (1020 kcal) = 7,5kg
Fazerin sininen maitosuklaalevy (1100 kcal) = 8kg
Magnum Classic jäätelöpuikko (260 kcal) = 2kg
Pingviini Kuningatar tuutti (153kcal) = 1kg
Banaani (84kcal) = 0.6kg
Porkkana (28kcal) = 0.2kg

Juomat:
Coca Cola 1,5 litraa (630kcal) = 4,5kg (jos juot yhden ½-l pullon päivässä siitä tulee 11 kiloa vuodessa)
Keskiolut (170kcal) = 1kg (mutta jos juot viikossa 7 olutta siitä tulee vuodessa jo 9 kiloa!)

Tuo siis ainoastaan YKSI per viikko ja vaikutus vuodessa. Mieti siis jos syöt 10 vuoden ajan sen Fazerin Sinisen suklaalevyn viikossa niin painoa tulee extraa 80kg pelkästään siitä.

Jos juot päivittäin kahvia ja käytät siinä sokeria niin:
1 sokeripala (8 kcal) = 0.5kg
5 sokeripalaa (40kcal) = 2,5kg
Banaani (84kcal) = 4,5kg
Porkkana (28kcal) = 1,5kg

Lähde:

Suklaalevy viikossa lihottaa kahdeksan kiloa vuodessa – Katso kuinka paljon eri juomat ja herkut nostavat painoa

Lihomiselle on olemassa teoreettinen laskukaava, joka kertoo, kuinka paljon nautitouista kilokaloreista kertyy painokiloja. Kaava menee näin: 7 000 kilokaloria (kcal) tuottaa yhden kilon painoa.

seura.fi

Eli lyhyesti: se että nuoriso vetää vaikka sitä colaa sen litran päivässä lihottaa jo 22 kiloa vuodessa kun sen vetää normaalin kulutuksen päälle ja siihen jos lisää suklaalevyn viikossa (monille se on päivässä) päästään jo 30 kiloon VUODESSA.

EDIT: juu, totta. Se että juo teetä tai vettä janoon on "tylsä" vaihtoehto, mutta niissä on myös kaloreita se 0. Joten mieluummin laiska juo sitä vettä kuin yrittää liikkua päivittäin järkyttäviä määriä että saisi sen kaiken colan tai oluen kulutettua jos sitä janoonsa joisi... ..siksi itsekin juon mieluusti hiilihapotettua vettä mitä teen itse kuin esim. sitä kaupan colaa.

 

[Joku_242]

Onhan lihomiseen vaikuttavia syitä ties kuinka paljon, mutta loppupeleissä se on kiinni heikosta tahdonvoimasta. Toiset pääsee helpommalla toisilta vaaditaan enemmän, mutta kyllä se vaan on matematiikkaa. Vaikka energiankulutus pienenee laihduttaessa niin sitten vähennetään syömistä hieman lisää että paino jatkaa putoamista. Joo ruokahalu kasvaa kun paino putoaa, mutta sitten taas tullaan siihen tahdonvoimaan.

Mutta tarvittava tahdonvoima riippuu todella paljon siitä, että kuinka kova ruokahalu on ja miten herkut maistuu. Jos herkut ei juuri maistu eikä ole kova ruokahalu, niin ei tahdonvoimaa käytännössä edes tarvi.

 

[mölyä]

Eihän noilla luvuilla ole mitään väliä, 95 kaloria eli 0,095 kilokaloria tulee jo melkein tyhjästä niin aika minimaalinen lisä ruokahalua.

Ja oletan että yle erottaa kalorin ja kilokalorin sentään toisistaan.

On niillä hieman väliä. Jos lasketaan että joku laihduttaa (ihan esimerkin vuoksi pyöreä luku) sen 10 kiloa ja siten hänen elimistönsä energiakulutus vähenee sen 250 kaloria päivässä ja hänen ruokahalunsa lisääntyy sen 950 kaloria päivässä siitä tulee 1200 kaloria "ylimääräistä" päivässä. Tämän kun kertoo 365 saadaan 438 000 kaloria vuodessa mikä tekee 4380 kilokaloria 10 vuodessa.

Tämä siis pelkästään lisääntyneen ruokahalun takia. Toki jos mietitään että aikuisen ihmisen tyypillinen päivittäinen energiantarve on noin 2000-3000 kilokaloria eli siinä mielessä tuo 10 vuoden "ylimääräinen" 4380 kilokaloria on aika pieni määrä. Yleinen arvio on että 70kiloinen nainen käyttäisi noin 2200 kilokaloria päivässä ja 80kiloinen mies noin 2800 kilokaloria.

Simppeli kaava menee näin: 7 000 kilokaloria (kcal) tuottaa yhden kilon painoa. Tietysti tuo riippuu monesta tekijästä kuten ikä, sukupuoli, aktiviteettitaso jne jne.

Mutta jos syö kerran viikossa esim. tämän määrän "ylimääräistä" painoa tulee vuodessa lisää:
Pringles Orginal perunalastuja tuubillisen (977 kcal) = 7kg
Big Mac aterian (1020 kcal) = 7,5kg
Fazerin sininen maitosuklaalevy (1100 kcal) = 8kg
Magnum Classic jäätelöpuikko (260 kcal) = 2kg
Pingviini Kuningatar tuutti (153kcal) = 1kg
Banaani (84kcal) = 0.6kg
Porkkana (28kcal) = 0.2kg

Juomat:
Coca Cola 1,5 litraa (630kcal) = 4,5kg (jos juot yhden ½-l pullon päivässä siitä tulee 11 kiloa vuodessa)
Keskiolut (170kcal) = 1kg (mutta jos juot viikossa 7 olutta siitä tulee vuodessa jo 9 kiloa!)

Tuo siis ainoastaan YKSI per viikko ja vaikutus vuodessa. Mieti siis jos syöt 10 vuoden ajan sen Fazerin Sinisen suklaalevyn viikossa niin painoa tulee extraa 80kg pelkästään siitä.

Jos juot päivittäin kahvia ja käytät siinä sokeria niin:
1 sokeripala (8 kcal) = 0.5kg
5 sokeripalaa (40kcal) = 2,5kg
Banaani (84kcal) = 4,5kg
Porkkana (28kcal) = 1,5kg

Lähde:

Suklaalevy viikossa lihottaa kahdeksan kiloa vuodessa – Katso kuinka paljon eri juomat ja herkut nostavat painoa

Lihomiselle on olemassa teoreettinen laskukaava, joka kertoo, kuinka paljon nautitouista kilokaloreista kertyy painokiloja. Kaava menee näin: 7 000 kilokaloria (kcal) tuottaa yhden kilon painoa.

seura.fi

Eli lyhyesti: se että nuoriso vetää vaikka sitä colaa sen litran päivässä lihottaa jo 22 kiloa vuodessa kun sen vetää normaalin kulutuksen päälle ja siihen jos lisää suklaalevyn viikossa (monille se on päivässä) päästään jo 30 kiloon VUODESSA.

EDIT: juu, totta. Se että juo teetä tai vettä janoon on "tylsä" vaihtoehto, mutta niissä on myös kaloreita se 0. Joten mieluummin laiska juo sitä vettä kuin yrittää liikkua päivittäin järkyttäviä määriä että saisi sen kaiken colan tai oluen kulutettua jos sitä janoonsa joisi... ..siksi itsekin juon mieluusti hiilihapotettua vettä mitä teen itse kuin esim. sitä kaupan colaa.

Olettaisin että kaloreilla tarkoitetaan aina kilokaloria, ellei erikseen muuta mainita. Oli se sitten oikeaoppista merkintätapaa tai ei, niin tuo on niin yleinen käytäntö puhua kaloreista kun tarkoitetaan kilokaloreita, ettei sitä kilokalori-sanaa käytännössä tarvitse nostaa erikseen esille.

Ihme ja kumma ettei Kielikellon ruoka-artikkelissa ole tästä mitään puhetta Ruoasta kirjoittavan oikeinkirjoituskysymyksiä

Tuossa Ylen lähteessäkin puhutaan pelkästään kilokaloreista, mutta se onkin tieteellinen tutkimus jolla tottakai on velvollisuus käyttää oikeita SI-yksiköitä eikä kansankieltä.

 

[asddsa]

Kehon meneminen jollekkin "säästöliekille" käy järkeen oikeastaan vain silloin, jos samaan aikaan vaikka palelee ja väsyttää. Ei oikein käy mitenkään järkeen, että keho voisi vain jotenkin mystisesti vähentää energian kulutusta ilman että se aiheuttaa mitään oireita.

 

[Partis]

Eli lyhyesti: se että nuoriso vetää vaikka sitä colaa sen litran päivässä lihottaa jo 22 kiloa vuodessa kun sen vetää normaalin kulutuksen päälle ja siihen jos lisää suklaalevyn viikossa (monille se on päivässä) päästään jo 30 kiloon VUODESSA.

Juuri tämän takia mä juon sokerittomia limppareita ja energiajuomia. Lisäksi ne on hampaillekin hellempiä mitä sokeri versiot.
Puolen litran thunder energyssa on yhteensä 15kcal ja sellasia menee se yks joka aamu, joskus kaks.
Pepsi max näyttää sisältävän alle 1kcal / 100ml.
Valitettavasti myös sokerittomien hintaa nostetaan aina kun tulee joku sokeri tai makeisveron korotus.

 

[mölyä]

Kehon meneminen jollekkin "säästöliekille" käy järkeen oikeastaan vain silloin, jos samaan aikaan vaikka palelee ja väsyttää. Ei oikein käy mitenkään järkeen, että keho voisi vain jotenkin mystisesti vähentää energian kulutusta ilman että se aiheuttaa mitään oireita.

Tuon säästöliekin periaatteen selittää aika hyvin Non-exercise activity thermogenesis (NEAT)-teoria, Non-exercise activity thermogenesis (NEAT) - PubMed

Eli käytännössä kyse on kaikesta varsinaisen liikunnan ulkopuolelta tulevasta aktiivisuudesta, alkaen siivouksesta, pihatöistä, hyötyliikunnasta ja ihan vaikkapa sormien ja käsien liikkeistä, pienistä puroista tuleekin yhtäkkiä suuri virta kun ihminen tahattomasti tuota sitten vähentää kun energiansaanti ei olekaan riittävää.

 

[Paskisti]

Olettaisin että kaloreilla tarkoitetaan aina kilokaloria, ellei erikseen muuta mainita. Oli se sitten oikeaoppista merkintätapaa tai ei, niin tuo on niin yleinen käytäntö puhua kaloreista kun tarkoitetaan kilokaloreita, ettei sitä kilokalori-sanaa käytännössä tarvitse nostaa erikseen esille.

Ihme ja kumma ettei Kielikellon ruoka-artikkelissa ole tästä mitään puhetta Ruoasta kirjoittavan oikeinkirjoituskysymyksiä

Tuossa Ylen lähteessäkin puhutaan pelkästään kilokaloreista, mutta se onkin tieteellinen tutkimus jolla tottakai on velvollisuus käyttää oikeita SI-yksiköitä eikä kansankieltä.

Joo kyllä ne on kilokaloreita aina jos kaloreista puhutaan. Mutta huomiona nämä eivät ole SI järjestelmän mukaisia yksikoita vaan joule on oikea yksikkö ja siksi se mainitaan ensin, usein vielä kilojoulena, ja vasta sitten kalorit jotka ovat kilokaloreina.

 

[bahis]

Juuri tämän takia mä juon sokerittomia limppareita ja energiajuomia. Lisäksi ne on hampaillekin hellempiä mitä sokeri versiot.
Puolen litran thunder energyssa on yhteensä 15kcal ja sellasia menee se yks joka aamu, joskus kaks.
Pepsi max näyttää sisältävän alle 1kcal / 100ml.
Valitettavasti myös sokerittomien hintaa nostetaan aina kun tulee joku sokeri tai makeisveron korotus.

Yleensä sokerittomia tuotteita käyttävät tahtoo olla niitä ylipainoisia (oma havainto, en tiedä onko asiasta tehty tutkimuksia). Mutta eikös noista makeutusainemyrkyistä ole tehty tutkimuksia että lisäävät reilusti ruokahalua ja sitä kautta vaatisi sitten paljon enemmän sitä tahdonvoimaa olla syömättä liikaa = epäsuorasti lihottaa enemmän kuin sokerijuomat. Ja siis eihän noita nyt muutenkaan kannattaisi päivittäin juoda.

 

[Paskisti]

Yleensä sokerittomia tuotteita käyttävät tahtoo olla niitä ylipainoisia (oma havainto, en tiedä onko asiasta tehty tutkimuksia). Mutta eikös noista makeutusainemyrkyistä ole tehty tutkimuksia että lisäävät reilusti ruokahalua ja sitä kautta vaatisi sitten paljon enemmän sitä tahdonvoimaa olla syömättä liikaa = epäsuorasti lihottaa enemmän kuin sokerijuomat. Ja siis eihän noita nyt muutenkaan kannattaisi päivittäin juoda.

Kaikenlaistahan niistä liikkuu ja toinen vastaaava selitys on että käyttäytyy elimistössä jotenkin oudosti aiheuttaen lihomista muuntuen energiaksi vaikkei sisällä kalloreita. En juo sokerijuomia kun ovat liian makeita, eikä makeutusaineet tee minua nälkäiseksi jos zero-kokista juon. Jos laitan kolan sekaan rommia, niin sitten se elimistö vasta erikoisesti käyttäytyykin.

 

[PCB]

Olettaisin että kaloreilla tarkoitetaan aina kilokaloria, ellei erikseen muuta mainita. Oli se sitten oikeaoppista merkintätapaa tai ei, niin tuo on niin yleinen käytäntö puhua kaloreista kun tarkoitetaan kilokaloreita, ettei sitä kilokalori-sanaa käytännössä tarvitse nostaa erikseen esille.

Ihme ja kumma ettei Kielikellon ruoka-artikkelissa ole tästä mitään puhetta Ruoasta kirjoittavan oikeinkirjoituskysymyksiä

Tuossa Ylen lähteessäkin puhutaan pelkästään kilokaloreista, mutta se onkin tieteellinen tutkimus jolla tottakai on velvollisuus käyttää oikeita SI-yksiköitä eikä kansankieltä.

Jenkit ovat puhuneet väärällä termillä jo vuosikymmeniä, eli heillä kilokalori on aina muodossa kalori. Euroopassa ja Suomessa tämä on aika hyvin pystytty välttämään, mutta koko ajan enemmän ja enemmänhän noita virheitä tulee.

Ylen lähteessä tosiaan oikeaoppisesti kcal, mutta jutussa sitten väännetty kaloriksi, eli todennäköisesti siinä on tuhatkertainen virhe (en jaksa tarkistaa). Surkeaa journalismia. Kaloreista ei ole koskaan syytä puhua, ei sille ole mitään syytä kun se on niin pieni yksikkö.

 

[Paskisti]

Jenkit ovat puhuneet väärällä termillä jo vuosikymmeniä, eli heillä kilokalori on aina muodossa kalori. Euroopassa ja Suomessa tämä on aika hyvin pystytty välttämään, mutta koko ajan enemmän ja enemmänhän noita virheitä tulee.

Ylen lähteessä tosiaan oikeaoppisesti kcal, mutta jutussa sitten väännetty kaloriksi, eli todennäköisesti siinä on tuhatkertainen virhe (en jaksa tarkistaa). Surkeaa journalismia. Kaloreista ei ole koskaan syytä puhua, ei sille ole mitään syytä kun se on niin pieni yksikkö.

Toisaalta voihan sen ajatella että kalorilla vain tarkoitetaan energiamäärän synonyymiä puhekielessä (on paljon kaloreita vs on paljon energiaa). Ei tosin muuta sitä että hölmöähän se on virheellisesti puhua kun voisi puhua suoraan energiasta. Mutta puhekieli tarttuu ja sanoohan monet tälläkin palstalla miten kehitys kehittyy vaikkei se mihinkään kehity, vaan asiat kehittyy.

 

[PCB]

Toisaalta voihan sen ajatella että kalorilla vain tarkoitetaan energiamäärän synonyymiä puhekielessä (on paljon kaloreita vs on paljon energiaa). Ei tosin muuta sitä että hölmöähän se on virheellisesti puhua kun voisi puhua suoraan energiasta. Mutta puhekieli tarttuu ja sanoohan monet tälläkin palstalla miten kehitys kehittyy vaikkei se mihinkään kehity, vaan asiat kehittyy.

No kyllä tässä nyt puhuttiin ihan tuon YLE:n jutun yksikkömääristä, kuten 95 kaloria tai 25 kaloria. Ja siitä, että on aina syytä puhua vain kilokaloreista, ei kaloreista.

 

[GGoljatti]

No kyllä tässä nyt puhuttiin ihan tuon YLE:n jutun yksikkömääristä, kuten 95 kaloria tai 25 kaloria. Ja siitä, että on aina syytä puhua vain kilokaloreista, ei kaloreista.

No niin tuolla tekniikkapuolellakin tällä foorumilla näyttää välillä menevän bitit ja tavut, megat ja kilot jne. Iloisesti sekaisin.

Sillä vaan että tuo kcal tai kalori omaan korvaan on sama asia.

Edit. Eli jos joku sanoo "Siinä on 200 kaloria", niin minä ymmärrän että hän tarkoittaa kcal.

 

[Paskisti]

No kyllä tässä nyt puhuttiin ihan tuon YLE:n jutun yksikkömääristä, kuten 95 kaloria tai 25 kaloria. Ja siitä, että on aina syytä puhua vain kilokaloreista, ei kaloreista.

Eri juttu jos siellä on selkeä yksikkövirhe esim taulukossa tai muuten määristä puhuttaessa. En katsonut Ylen linkkiä. Puhekielessä kalorit ja kilokalorit käytännössä sama asia.

 

[McRuis]

Eri juttu jos siellä on selkeä yksikkövirhe esim taulukossa tai muuten määristä puhuttaessa. En katsonut Ylen linkkiä. Puhekielessä kalorit ja kilokalorit käytännössä sama asia.

Ja Yhdysvalloissa kalorisoppaa taitaa sotkea kirjallisessa muodossa suositeltu "Calories" isolla alkukirjaimella, mutta ei ole mikään vakiintunut käytäntö. Ainakin noissa pikaruokaloissa ja Yhdysvaltojen markkinoille tarkoitettujen tuotteiden nutrition facts-taulukoissa isoa C:tä käytetään. Joskin jälkimmäisessä näytetään käyttävän kapitaaleja joka sanassa muutenkin.

Lainauksia Wikipediasta:

In nutrition and food science, the term calorie and the symbol cal may refer to the large unit or to the small unit in different regions of the world. It is generally used in publications and package labels to express the energy value of foods in per serving or per weight, recommended dietary caloric intake,[6][7] metabolic rates, etc. Some authors recommend the spelling Calorie and the symbol Cal (both with a capital C) if the large calorie is meant, to avoid confusion;[8] however, this convention is often ignored.

In the United States, in a nutritional context, the "large" unit is used almost exclusively.[23] It is generally written "calorie" with lowercase "c" and symbol "cal", even in government publications.[6][7] The SI unit kilojoule (kJ) may be used instead, in legal or scientific contexts.[24][25] Most American nutritionists prefer the unit kilocalorie to the unit kilojoules, whereas most physiologists prefer to use kilojoules. In the majority of other countries, nutritionists prefer the kilojoule to the kilocalorie.[26]

Suomen puhekieli varmasti imee vaikutteita tuosta sekavasta käytännöstä.

 

[PCB]

Eri juttu jos siellä on selkeä yksikkövirhe esim taulukossa tai muuten määristä puhuttaessa. En katsonut Ylen linkkiä. Puhekielessä kalorit ja kilokalorit käytännössä sama asia.

No mitä sanoisit noista jutun kaloreista? Tarkoitetaanko niillä kilokaloreita, vai kaloreita? Pystytkö päättelemään? Itse en puhu tehonkaan kohdalla wateista ja kilowateista samana asiana.

 

[Paskisti]

No mitä sanoisit noista jutun kaloreista? Tarkoitetaanko niillä kilokaloreita, vai kaloreita? Pystytkö päättelemään? Itse en puhu tehonkaan kohdalla wateista ja kilowateista samana asiana.

Sanoisin että kilokaloreita. Kalori on niin pieni yksikkö että ei vaikuta järkevältä, ja lisäksi ottaen huomioon miten paljon puhutaan kaloreista vaikka tarkoitetaan kilokaloreita.

 

[PCB]

Sanoisin että kilokaloreita. Kalori on niin pieni yksikkö että ei vaikuta järkevältä, ja lisäksi ottaen huomioon miten paljon puhutaan kaloreista vaikka tarkoitetaan kilokaloreita.

Niinpä juuri, tässä se ongelma ilmenee hyvin, kun itsekään et varmuudella tiedä kumpaa tarkoitetaan. Ja olen samaa mieltä, että kilokaloreitahan tuossa todennäköisesti tarkoitetaan, vaikka kirjoitetaan kaloreista. Eli pitäisi aina kilokaloreista, vai keksiikö joku tilanteen jossa kannattaa puhua kaloreista? Suomessa onneksi vieläkin erittäin harvinaista tuo jenkkityylinen sekoilu, mutta yleistyy.

 

[Tonnin Seteli]

erittäin harvinaista tuo jenkkityylinen sekoilu, mutta yleistyy

Kyllä kaikenlainen tampiointi ja "no kaikki kuitenkin ymmärtää, öyh öyh" on yleistynyt niin pitkään, että lakkasi olemasta erittäin harvinaista viimeistään 20 vuotta sitten.

 

[Paskisti]

Niinpä juuri, tässä se ongelma ilmenee hyvin, kun itsekään et varmuudella tiedä kumpaa tarkoitetaan. Ja olen samaa mieltä, että kilokaloreitahan tuossa todennäköisesti tarkoitetaan, vaikka kirjoitetaan kaloreista. Eli pitäisi aina kilokaloreista, vai keksiikö joku tilanteen jossa kannattaa puhua kaloreista? Suomessa onneksi vieläkin erittäin harvinaista tuo jenkkityylinen sekoilu, mutta yleistyy.

Ei kai tässä kukaan väitäkään että väärin puhuttaessa ei olisi epävarmuutta. Ehkä tämän nyt jo voi antaa olla eikä jäädä jumiin sivuseikkaan itse aiheen kannalta.

 

[PCB]

Ei kai tässä kukaan väitäkään että väärin puhuttaessa ei olisi epävarmuutta. Ehkä tämän nyt jo voi antaa olla eikä jäädä jumiin sivuseikkaan itse aiheen kannalta.

Ei kai tämän olennaisen seikan puntarointi estä millään tavalla lihavuuteen liittyvää keskustelua, täällä voi keskustella useista yksityiskohdista lomittain ja limittäin. Jos yksikössä on 1000-kertainen virhemahdollisuus, ja keskustelussa puntaroidaan hyvin pieniäkin energiamääriä (tarkasteluja energiamäärien vaikutuksista vuosikymmenen periodilla), asia on olennainen.

 

[Kaaaapo]

Ei kai tämän olennaisen seikan puntarointi estä millään tavalla lihavuuteen liittyvää keskustelua, täällä voi keskustella useista yksityiskohdista lomittain ja limittäin. Jos yksikössä on 1000-kertainen virhemahdollisuus, ja keskustelussa puntaroidaan hyvin pieniäkin energiamääriä (tarkasteluja energiamäärien vaikutuksista vuosikymmenen periodilla), asia on olennainen.

Ei taatusti ole ravinnosta ja/tai kulutuksesta puhuttaessa niin pienet määrät, kuin kalorit, millään tapaa olennaisia. Aina kun puhutaan ravinnosta tai kehon energian kulutuksesta, tarkoitetaan kilokaloreita. Typerää pätemistä ja turhaa keskustelun sotkemista jankata niin yleistyneestä kielestä, jossa kalorilla tarkoitetaan tässä kontekstissa kilokaloria.

Vai väitätkö punnitsevasi ruokamääräsi milligramman tarkkuudella ja kulutuksesi lasket jokaisen hengen vedon ja pierun tarkkudella?

 

[Sallys]

Ei taatusti ole ravinnosta ja/tai kulutuksesta puhuttaessa niin pienet määrät, kuin kalorit, millään tapaa olennaisia. Aina kun puhutaan ravinnosta tai kehon energian kulutuksesta, tarkoitetaan kilokaloreita. Typerää pätemistä ja turhaa keskustelun sotkemista jankata niin yleistyneestä kielestä, jossa kalorilla tarkoitetaan tässä kontekstissa kilokaloria.

Vai väitätkö punnitsevasi ruokamääräsi milligramman tarkkuudella ja kulutuksesi lasket jokaisen hengen vedon ja pierun tarkkudella?

Kyllä ruokaresepteissä on paino grammoina tai kiloina. Ihan selkeästi kirjoitettu. Ei niissä virheitä ole. Paskan termin yleistyminen puhekielessä ei ole merkki siitä, että kirjakielessä tuota pitäisi alkaa viljelemään. Juntin vain teet itsestäsi, jos tahalteen virheellisiä toistelet.

Kun ajat autolla, kerrotko ajaneesi 100 m/h vai 100 km/h? Kun juokset lenkin, juoksitko 5 km vai 5 m?

 

[oltsandeeri]

Kerron ajavani satasta. Tai juosseeni vitosen.

No niin, vitsit sikseen ja kaikki käyttämään oikeita yksiköitä.