Ja jos ei liiku ollenkaan, niin aika vähän voi lopulta syödä lihomatta. Joku siisti toimistotyö missä istutaan 8 tuntia putkeen ja autolla ajetaan kaikkialle ja sen jälkeen löhötään sohvalla 6 tuntia iltaisin, niin ei siinä tarvitse edes paljoa kaloreita tulla niin hupsista kun kohta on se 10 kiloa lisää kerätty massaa lyhyessä ajassa.
No kuitenkin harvoin näkee paljon liikkuvia lihavia kun taas vähän liikkuvia lihavia on joka kulman takana. Siitä voi sitten miettiä jokainen, että kumpi lopulta kannattaa.
Liikunta, varsinkin jotain vastusta apuna käyttäen auttaa ylläpitämään lihasmassaa laihdutuksen aikana, mikä ei ehkä puntarin lukemassa miellytä, mutta on ensiarvoisen tärkeää. En nyt väitä, että pitäisi nimenomaan liikunnalla saada laihtuminen aikaiseksi, mutta laihduttaminen ilman liikuntaa on kyllä aikalailla turhaa kikkailua.
No fakta on kuitenkin se että liikunta on terveellistä ja suhteellisen helppo tapa pitää paino kurissa. Harvalla ne kilot kotona istumalla maagisesti putoaa. Kun ei siellä kotona kuitenkaan mitään salaattia syödä, vaan vedetään juuri niitä kaloripommeja.
Jos kehonkuva on normaali. Mistä sen tietää? Sairastuttuaan ei välttämättä itse tiedä siitä epänormaalista kehonkuvasta.
DEXA scan. about 150e. Ei tarvi arpoa. Totuus on kovassa datassa.
Pelkät napit ei anna lihaksia, vaan se on se treeni ja vielä kova sellainen. Plus tuo "yli 26 viittaa nappeihin" on jotenkin outo väite. Itse taidan olla 26.5 tai 27 ja peilikuvastani tykkään paljonkin, mutta näin kasvispainotteisena syöjänä ainoat "napit" mitä vedän on proteiinijauhe veteen sekoitettuna. Vastustreeni on se joka tekee lihakset ja yleisliikunta taas atleettisen ulkomuodon.
Tämä nerokas vinkki varmaankin sopii niille, jotka syövät irtomakeisia kilon pussin viikossa, koska niin voi tehdä. Mikähän mahtaa olla säännöllisesti karkkia syövien osuus aikuisista? Entä ylipainoisista aikuisista, läskeistä aikuisista tai niistä jotka edes tosissaan haaveilevat painonpudotuksesta?
Tarkoitatko tällä "perustuen siihen miten paljon läskejä on"? Siinä tapauksessa päättely on virheellistä. Eivät kaikki läskit syö lainkaan karkkia, en itsekään. Tiedän myös monia pakettiauton kokoisia himoläskejä jotka varmuudella eivät syö ainakaan paljon makeisia. Mihin niitä tai edes pullaa tarvitsee, kun pizza, olut ja sipsu on keksitty? Päättäväisimmät ylläpitävät kolossaalista ylipainoa syömällä ihan pelkästään "ruokaa" joka voi olla jopa virallisterveellistä ja parit "salaatit" välipaloiksi. Todella terveellisen makuista biomassaa voi sitäkin ahneuksissaan vetää järkyttävän ylijäämän verran.
Globaalilla tasolla karkkien syöminen ja lihavuus taitaa korreloida vain suurpiirteisesti, eli ei se lihominen tosiaan nyt mitenkään karkeista ole kiinni.
Niin, useimmat ihmiset ovat läskejä ja karkkihyllyllä on ehkä tätäkin enemmän läskejä. Tästä ei voi loogisesti päätellä mitään siitä, moniko aikuinen syö karkkia. Voi vain intuitiivisesti arvailla. Oma persmutuni olisi sen suuntainen, että osa läskeistä syö paljon karkkia.
Onko tämä joku piilotettu mainos? Mitkä ne asiat olisi mitä virityssarjassa pitäisi tehdä?
Viime kädessä lääkkeet, jos ei mikään muu auta. Linkattu ketju vois olla sulle parempi kun ei käsittele epidemiaa vaan konkreettisia yksilötason juttuja. Ei ole yhtä taika-avainta onneen jonka voisi kirjasta löytää. Perusasiat jyrää, mutta tapoja toteuttaa on monia. Yksi laskee kaloreita, toinen pätkäpaastoilee, kolmas vetää jonku hillittömän eliminaatiodieetin, kuten että syö vain lihaa jne. Kaikkiin asioihin löytyy guru, joka kertoo että vain gurun opit toimivat, muiden opit ei toimi tai tappavat sinut. Uni vaikuttaa todella paljon ruokahaluun ja tahdonvoimaan.
Mä oikeesti kattoisin lihavuustilanteissa nykyään suoraan semaglutidin (kauppanimi Ozempic, Wegovy) ja kohta tirtsepatidin suuntaan kunhan jälkimmäinen tulee myyntiin.
On se aika suuri ongelma ihan yhteiskunnallisella tasolla. Lihavuus nostaa riskiä erilaisiin sairauksiin ja terveysongelmiin, joka taas aiheuttaa lisää kuormitusta terveydenhoidolle. Ihmiset myös jaksavat huonommin esim. töissä kun ovat huonommassa kunnossa. Tällaisessa maassa jossa maanpuolustus perustuu reserviläisiin olisi sotatilanteessa aika suuri ongelma, jos merkittävä osa reserviläisistä on niin lihavia, että se heikentää taistelukykyä.
Toimii aivan varmasti. Se on tutkittu fakta. Ongelma on siinä, ettei monikaan todellisuudessa tiedä paljonko syö ja millä tavalla, vaikka kuinka muuta päässään kuvittelisi.
Näin se juuri on. Ravinnon vähentäminen aiheuttaa laihtumista, mutta ei välttämättä aina kokonaisuutena pelkästään hyvässä mielessä. Millainen olo on ihmisellä, jolla on jonkin algoritmin mielestä hyvä MBI, mutta joka ei samaan aikaan kuitenkaan jaksa kantaa itseään ja jolla on korvien välissä koko ajan käynnissä taistelu itsetunnon kanssa?
Laskeminen, listaus, annosten puntarointi ja muu kyttäys kuulostaa juurikin siltä joka saa monet laittamaan koko homman too hard -koriin. En siis epäile etteikö sillä jotain saada aikaan mutta kuulostaa heti omaan korvaan kauhealta härdelliltä.
Joo, mutta ei siihen muuta vaihtoehtoa ole olemassakaan. Tai no, voihan sen tiivistää juuri siihen "syö vähemmän kuin kulutat", mutta tavan tallaaja ei siitä hyödy mitään, jos ei tiedä mitä ravinto-aineita ja kuinka paljon syö.
Oletko sinä näitä fysiikan lakeja välttelevä auringosta energiaa saava vai miksi kalorivaje ei toimi?
Maltillisilla miinuksilla, pitkä aika, järkevät makrot että saa riittävästi proteiinia, rasvaa, kuitua,.... Jos on paljon pudotettavaa niin välissä voi ottaa ylläpitokaloreilla jakson. Jos tekee punttia niin välissä voi mennä plussakaloreillakin ja kasvattaa lihasta. Voi olla monien vuosienkin projekti päästä tavoitekuntoon.
Siinä vaiheessa kun kroppa laittoi jarrun päälle, niin mitäs jos sä nokitat vastaavasti ja lopetat syömisen kokonaan?
Varmaan henkisesti raskasta lopettaa syöminen, voisi kuvitella.
Lihasmassaa lähtee isoilla miinuskaloreilla aina merkittäviä määriä, jos ei voimaharjoittele ja syö reilusti proteiinia samalla. Usein lääkkeiden määräämisen yhteydessä lääkäriltä saa kyllä ruokavalio-ohjeet, mutta valitettavasti usein proteiinin ja voimaharjoittelun merkitystä ei korosteta.
Tuttavasi taitaa olla tässä vähemmistössä, kun laihdutusleikkauksissa keskimääräinen painonpudotus 20v kohdalla on muistaakseni jotain 20% luokkaa.
Näin se on. Ite oon kaupungilla kulkiessa parantanut monta alkoholistia, oon vaan haukkunu rapajuopoksi ja sitten sanonu, että tää on sun oma valintas. Ovat sitte tulleet myöhemmin kiittelemään, kun ovat päässeet nopeesti kuiville ja useimmat hyväpalkkasissa töissä nyt. Pitää varmaan jatkaa tätä seuraavaksi instassa, kun kaikki alkkikset on täältäpäin jo hoidettu.
