Lihavuusepidemia

Aika paljonhan tuo lihominen on geeneistä kiinni. Tuli isolla kaveriporukalla juhlittua varmaan 10 vuotta 2-3 kertaa viikossa siitä 18 vuotiaasta eteenpäin. Silloin juotiin niin paljon kun kerettiin ja syötiin ties mitä paskaa. Osa porukasta alkoi leviämään silmissä ja osalle ei vaikuttanut lainkaan.

Itse kuulun siihen porukkaan, että tuntuu olevan aivan sama mitä työntää naamaan niin painoon se ei vaikuta lainkaan. En myöskään harrasta mitään liikuntaa siinä määrin, että se asiaan vaikuttaisi. Osalla porukasta taas tuntui painoa tulevan kilo lisää vaikka söi 200g suklaalevyn. Nyt hieman vanhempana (lähempänä 40) ne porukasta ketkä lihoivat huolella taistelevat painonsa kanssa. Katsovat tarkkaan mitä syövät ja ovat jättäneet epäterveelliset naposteltavat pois, mutta silti ovat isoja. Saavat lähinnä painon nousun pysähtymään, mutta ei niistä enää "normaali" vartaloisia tunnu tulevan.

Lisäksi pieni huomio mitä tulee päivittäisillä lounailla huomattua. Todella usein näkee todella lihavia (varsinkin naisia) kenellä on lounaslinjaston läpi päästyään lautasella varpusen annos ja vielä pääosin salaattia. Yrittävätkö nämä ihmiset huijata vaan työkavereitaan, että yrittävät laihduttaa vai mitä tämä on. Jos oikeasti söisi niin terveellisesti kotonakin rupeisi paino tippumaan hyvinkin nopeasti. Silti nään samoja ihmisiä eri paikoissa vuodesta toiseen ja varmasti ei ole kiloakaan tippunut.
 
Aika paljonhan tuo lihominen on geeneistä kiinni. Tuli isolla kaveriporukalla juhlittua varmaan 10 vuotta 2-3 kertaa viikossa siitä 18 vuotiaasta eteenpäin. Silloin juotiin niin paljon kun kerettiin ja syötiin ties mitä paskaa. Osa porukasta alkoi leviämään silmissä ja osalle ei vaikuttanut lainkaan.

Itse kuulun siihen porukkaan, että tuntuu olevan aivan sama mitä työntää naamaan niin painoon se ei vaikuta lainkaan. En myöskään harrasta mitään liikuntaa siinä määrin, että se asiaan vaikuttaisi. Osalla porukasta taas tuntui painoa tulevan kilo lisää vaikka söi 200g suklaalevyn. Nyt hieman vanhempana (lähempänä 40) ne porukasta ketkä lihoivat huolella taistelevat painonsa kanssa. Katsovat tarkkaan mitä syövät ja ovat jättäneet epäterveelliset naposteltavat pois, mutta silti ovat isoja. Saavat lähinnä painon nousun pysähtymään, mutta ei niistä enää "normaali" vartaloisia tunnu tulevan.

Lisäksi pieni huomio mitä tulee päivittäisillä lounailla huomattua. Todella usein näkee todella lihavia (varsinkin naisia) kenellä on lounaslinjaston läpi päästyään lautasella varpusen annos ja vielä pääosin salaattia. Yrittävätkö nämä ihmiset huijata vaan työkavereitaan, että yrittävät laihduttaa vai mitä tämä on. Jos oikeasti söisi niin terveellisesti kotonakin rupeisi paino tippumaan hyvinkin nopeasti. Silti nään samoja ihmisiä eri paikoissa vuodesta toiseen ja varmasti ei ole kiloakaan tippunut.
Toki se vaikuttaa, mutta kun näkisi sen kaloripäiväkirjan, niin se totuus löytyisi kuitenkin syödyistä ruokamääristä. Se että joku näyttää syövän vähemmän kuin itse, tai se että itse syö vaikka kuinka paljon, ovat molemmat täysin hyödyttömiä lausahduksia ja subjektiivisia mielipiteitä. Se mikä toiselle on paljon, on toiselle normaali.
 
Eipä se kaloripäiväkirja selitä sitä miksi minä en esimerkiksi lihonnut tuon 10 vuoden aikana lainkaan. Kaiken järjen mukaan olisi pitänyt. Yleensä keittoa tuli vedettyä ke, pe, la ja su. Siihen sitten kylkeen aina sipsejä, pizzaa, hampurilaisia, kebabia ym. epäterveellistä. Krapulassa sitten taas yleensä limua ja pizzaa. Juodut määrät olivat järjettömiä, pelkästään näistä saadut kalorit ylittivät varmasti suositukset. Siltikin painoni on pysynyt nyt 20 vuotta 1-2 kilon sisällä. Pituutta 178 ja painoa 70kg.
 
Viimeksi muokattu:
Eipä se kaloripäiväkirja selitä sitä miksi minä en esimerkiksi lihonnut tuon 10 vuoden aikana lainkaan. Kaiken järjen mukaan olisi pitänyt. Yleensä keittoa tuli vedettyä ke, pe, la ja su. Siihen sitten kylkeen aina sipsejä, pizzaa, hampurilaisia, kebabia ym. epäterveellistä. Krapulassa sitten taas yleensä limua ja pizzaa. Juodut määrät olivat järjettömiä, pelkästään näistä saadut kalorit ylittivät varmasti suositukset. Siltikään painoni on pysynyt nyt 20 vuotta 1-2 kilon sisällä. Pituutta 178 ja painoa 70kg.
No sitten samalla logiikalla lihavakin ihminen lihoo ihan vain puhtaasti geenien takia, kun omasta mielestään ei syö paljoa. Vaikka paino ja pituus olisivat samat...

Sekin että syö epäterveellisesti ei tarkoita että syö liikaa. Jos päivän pärjää pizzalla ja kävelee kohtalaisesti niin varmasti pysyy hoikkana.
 
Vauva.fi palstalla puhutaan usein siitä kuuluisasta imeytymishäiriöstä, väärään suuntaan. kalorin tarve on se mikä on ja energian sisältö on mikä on. Mutta esim. haiman puolella esiintyy häikkää todellisessa imeytymishäiriössä. Esim. diabeetikko kusee imeytymätöntä sokeria ulos ja haimasyöpäpotilas laihtuu imeytymisongelmien vuoksi...
 
No sitten samalla logiikalla lihavakin ihminen lihoo ihan vain puhtaasti geenien takia, kun omasta mielestään ei syö paljoa. Vaikka paino ja pituus olisivat samat...

Sekin että syö epäterveellisesti ei tarkoita että syö liikaa. Jos päivän pärjää pizzalla ja kävelee kohtalaisesti niin varmasti pysyy hoikkana.

Jos se olisikin vain ollut se pizza. Pelkästään alkoholista tuli jo se 3000 kaloria oikeestaan neljänä päivänä viikosta. Siihen jos laskee illalle pizzan+sipsit ja aamuyölle kebabin tai hampurilaisaterian niin kalorit huitelee varmaan vuorokaudessa 5000-6000 välille. Tähän ei ole laskettu edes mukaan kaikkia syömisiä...lähinnä vaan juhlimiseen liittyvät. Karkit, limut, leivät jugurtit ym. nostavat määrää vielä lisää.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo on aika normaalia, et voi syödä mitä vain ja kuinka paljon vain kun on nuorempi. Sitten kun se läskigeeni aktivoituu, alkaa lihominen.
 
Tosta lääkkeiden lihottavasta vaikutuksesta sössötetään myös kaikilla mielenterveys yms foorumeilla. Jos joku lääke oikeasti lihottaisi säännönmukaisesti 30 kiloa vuodessa, eli käytännössä keräisi tuon määrän nestettä kroppaan, niin siltä lähtisi todennäköisesti myyntiluvat aika pian. Ihan kuten sanoit, niin se ketiapiini tai mikään muukaan lääke ei ensimmäistäkään kaloria pistä suusta sisään.
Jotkin lääkkeet nostavat ruokahalua esim. Mirtazapin. Se sitten vaatii entistä kovempaa itsekuria olla mutustelematta henkilöiltä joilla saattaa päänsisäisten vaivojensa vuoksi olla jo muutenkin hankaluuksia kontrolloida tekemisiään.
 
Monesti kuulee sanottavan tätä, että aineenvaihdunta hidastuu ikääntyessä ja ihmiset alkaa sen takia lihomaan. Mutta toisaalta kyllä on tutkimuksia joiden mukaan tämä aineenvaihdunnan hidastuminen ei ole totta. Olisiko ne lihomisen syyt sitten kuitenkin jossain ihan muualla ja tämä "aineenvaihdunnan hidastuminen" ihan pelkkä cope?

 
Monesti kuulee sanottavan tätä, että aineenvaihdunta hidastuu ikääntyessä ja ihmiset alkaa sen takia lihomaan. Mutta toisaalta kyllä on tutkimuksia joiden mukaan tämä aineenvaihdunnan hidastuminen ei ole totta. Olisiko ne lihomisen syyt sitten kuitenkin jossain ihan muualla ja tämä "aineenvaihdunnan hidastuminen" ihan pelkkä cope?

Huonolla ruokavaliolla ja rytmilläkin saa jo tuhoja aikaan muuten hyvin liikkuvaan ihmiseen.
Juu en itsekään ole kyllä uskonut tuohon aineenvaihdunnan hidastumiseen tekosyynä. Mutta kyllä sen saa tarvittaessa itse sekaisin ihan nuorenakin. Stressi on aika raju vaikuttaja, on tullut välillä huomattua.
 
Viimeksi muokattu:
Aika paljonhan tuo lihominen on geeneistä kiinni. Tuli isolla kaveriporukalla juhlittua varmaan 10 vuotta 2-3 kertaa viikossa siitä 18 vuotiaasta eteenpäin. Silloin juotiin niin paljon kun kerettiin ja syötiin ties mitä paskaa. Osa porukasta alkoi leviämään silmissä ja osalle ei vaikuttanut lainkaan.

Olen saanut kuvan että lihomisgeenit vaikuttaisivat ensisijaisesti ruokahalun kautta, ja harvemmin niinkään ruuan imeytymisen tjsp kautta.

Tämä nyt menee anekdootiksi, mutta pari vuotta sitten työpaikalla oli vapaaehtoistutkimus, jossa tutkittiin ns. elintasosairauksia. Aluksi vapaaehtoisista otettiin perus verikokeet, painot yms. ja lisäksi geenitestit, joissa tutkittiin valtimotaudin, tyypin 2 diabeteksen ja lihomisen geneettisiä riskitekijöitä. Mulla oli varsin matalat geneettiset riskit lihomiseen, mikä sinänsä sopisi kuvaan kun olin lapsena todella nirso syöjä, eikä karkit tai mässyt oikein maistuneet silloin tai myöhemminkään. Pääosin paino onkin pysynyt kutakuinkin normaalipainon rajoissa ilman isompia ponnisteluita. :hmm:
 
Olen saanut kuvan että lihomisgeenit vaikuttaisivat ensisijaisesti ruokahalun kautta, ja harvemmin niinkään ruuan imeytymisen tjsp kautta.

Tämä nyt menee anekdootiksi, mutta pari vuotta sitten työpaikalla oli vapaaehtoistutkimus, jossa tutkittiin ns. elintasosairauksia. Aluksi vapaaehtoisista otettiin perus verikokeet, painot yms. ja lisäksi geenitestit, joissa tutkittiin valtimotaudin, tyypin 2 diabeteksen ja lihomisen geneettisiä riskitekijöitä. Mulla oli varsin matalat geneettiset riskit lihomiseen, mikä sinänsä sopisi kuvaan kun olin lapsena todella nirso syöjä, eikä karkit tai mässyt oikein maistuneet silloin tai myöhemminkään. Pääosin paino onkin pysynyt kutakuinkin normaalipainon rajoissa ilman isompia ponnisteluita. :hmm:
Saatiinko kuitenkin ehkä kotoa hyvien (normaaleiden) geenien lisäksi myös hyvät ruokailutavat?
 
Saatiinko kuitenkin ehkä kotoa hyvien (normaaleiden) geenien lisäksi myös hyvät ruokailutavat?

Miten sen nyt ottaa, ruokaa kyllä tuputettiin ja lautanen piti syödä tyhjäksi, mikä kuulema voi lisätä taipumusta lihomiseen. Samoin karkkia ihan ostettiin pyytämättä, mutta ne usein jäi multa syömättä. Toisaalta myöskään sipsejä tai muuta mässyä ei juuri ollut tarjolla.
 
Miten sen nyt ottaa, ruokaa kyllä tuputettiin ja lautanen piti syödä tyhjäksi, mikä kuulema voi lisätä taipumusta lihomiseen. Samoin karkkia ihan ostettiin pyytämättä, mutta ne usein jäi multa syömättä. Toisaalta myöskään sipsejä tai muuta mässyä ei juuri ollut tarjolla.
Mä olen sitä ikäluokkaa, että karkkipäivä oli kerran viikossa eikä sittenkään ollut varaa ostaa paljon...

Sattumoisin siihen aikaan juuri kukaan ei ollut lihava. Ja ne jotka oli, niin aika lievästi lihavia nykyajan mittapuulla.

"Aineenvaihdunta ja geenit", jep jep, joo joo, kyllä kyllä, niinpä niin...
 
Mä olen sitä ikäluokkaa, että karkkipäivä oli kerran viikossa eikä sittenkään ollut varaa ostaa paljon...

Sattumoisin siihen aikaan juuri kukaan ei ollut lihava. Ja ne jotka oli, niin aika lievästi lihavia nykyajan mittapuulla.

"Aineenvaihdunta ja geenit", jep jep, joo joo, kyllä kyllä, niinpä niin...

No toki yhteiskunta on muuttunut paljon läskistyttävämmäksi viimeisten 30 vuoden aikana. Pointti oli enemmän siinä, että nykyisessä ympäristössä melkein tarvii vetoapua geeneistä että pysyy normaalipainoisena. :)

Mutta kieltämättä lapsuudesta ysärin lopulta ja 00-luvun alusta muistaa että ihmiset oli silloin paljon vähemmän läskejä. Useimmilla kavereilla taisi myös olla karkkipäivät, mutta mulla ei kun olin se kummajainen jolle karkit ei maistunut. :D
 
Syrjintä on oma vika? Päivän naurut tästä sain.
Hyvin luova tulkinta. Ei tietenkään ole. Uhriutuminen sen sijaan on.
Oli lihavuuden syy mikä tahansa, se ei ole syy syrjiä ketään. Niinkuin ei ole sukupuoli, ulkonäkö, hörökorvaisuus, tupakointi tai vaikka invaliditeetti.
Pitää paikkansa. Huomattakoon kuitenkin, että syrjintää joka tapauksessa esiintyykin vaikka se on perseestä.
Se että joku asia on oma vika (lihavuus tai moottoripyöräonnettomuus) ei tee syrjinnästä ok juttua.
Tämäkin on pitkälti määritelmänomaisesti tosi.

Koko viestini pointti oli siis siinä, että joillekin lihavuus todella on tietoinen valinta ja tavoite. Useimmille se toki on jotain mistä pyritään eroon tai ainakin haluttaisiin eroon tai ainakin se taiottaisiin pois jos se olisi niin helppoa.

Se ei ole ollenkaan hedelmällinen keskustelunaihe, onko läskiys noin yleisesti oma vika tai jonkun syy. En missään nimessä yrittänyt ilmaista että asiaa auttaisi ylipainoisten syyllistäminen tai vittuilu.

Toistan kuitenkin vielä, että jotkut ovat nimenomaan päättäneet lihoa. Se on copingia ja tarjoaa muutenkin tavan katsoa maailmaa ja rakentaa identiteettiä.

Edellä mainittua uhriutumista esiintyy tietenkin sekä tahallaan läskeillä että tavallisilla ihmisillä, jotka ovat lihavia onnettomien sattumusten ja/tai itsekurin puutteen takia.

Kaikkia uhriutujia ei kukaan syrji tai kiusaa. Kuitenkin jokaista voisi syrjiä, eli kaikkea ei tarvitse keksiä. Uhriutuminen olisi paljon hankalampaa maailmassa, jossa kukaan ei syrjäisiä ketään tai olisi muutenkaan mulkku. Harvempi saisi uhriutumisesta mitään irti kun uhriutumisessa ei oikein olisi muuta voimaa kuin omat fantasiat.
Tälle nauroin jo ääneen. Muiden itseinho omia terveitä kehoja kohti siis kasvaa kun joukossa on lihava henkilö?
Ei nyt sen takia vaan kehopositiivisuuden ja lihavuuden edistämisen vuoksi. Ilmiö on ihan samanlainen kuin anorexia nervosan ympärillä nähty luurankomaisuuden ihannointi ja laihojen näännyttämiseen yllyttäminen.

Nauru tekee tietysti hyvää, joten ei se niin haittaa vaikka tyhjää välillä nauraakin.
 
No toki yhteiskunta on muuttunut paljon läskistyttävämmäksi viimeisten 30 vuoden aikana. Pointti oli enemmän siinä, että nykyisessä ympäristössä melkein tarvii vetoapua geeneistä että pysyy normaalipainoisena. :)

Mutta kieltämättä lapsuudesta ysärin lopulta ja 00-luvun alusta muistaa että ihmiset oli silloin paljon vähemmän läskejä. Useimmilla kavereilla taisi myös olla karkkipäivät, mutta mulla ei kun olin se kummajainen jolle karkit ei maistunut. :D
Jos nyt katsoo vaikka vanhoja kuvia niin kyllähän niistä selvästi näkee, että ihmiset on olleet ennen paljon laihempia keskimäärin. Eikä edes tarvi mennä mihinkään aikaan jolloin ruuasta oli pulaa, vaan ihan vaikka 70- tai 80-luvulle.

Oman haasteensa varmasti tuo ihan ihmisluonto. Tämä nykyaikainen yltäkylläisyys jossa ruokaa on saatavilla reilusti yli tarpeen on kuitenkin aika tuore ilmiö, ennen se oli lähinnä rikkaiden ongelma. Ylimääräisen energian varastoituminen rasvaksi on varmasti ollut hyvinkin tarpeellinen selviytysmismekanismi, ja evoluutio ei pysy yhteiskunnan muutosten perässä.
 
Toistan kuitenkin vielä, että jotkut ovat nimenomaan päättäneet lihoa. Se on copingia ja tarjoaa muutenkin tavan katsoa maailmaa ja rakentaa identiteettiä.
En jaksa avata näitä sun juttuja yhtään enempää mutta jo väitteesi että coping olisi tietoista päätöksentekoa on täysin väärin sanottu. Coping on nimenomaan opittu käyttäytymismalli jota ihminen toistaa tiedostetusti ja tiedostamattaan kaikissa asioissa ilman että toiminta olisi tarkoituksellista. Siltä pohjalta väitteesi on lähinnä absurdin huvittava.
 
Geenit vaikuttaa kaikeen, se lienee nykyään kaikille selvää. Yksi mikä vaikuttaa geeneihin isosti on ympäristö ja kun ympäristö muuttuu, kohtelee se ihmisiä eritavalla. Yksi mekanismi joka tiedetään on kylläisyyden tunnetta säätelevä suolistohormoni, joka voi olla vähentynyt eli aivot käskee syömään ja nykyisessä ympäristössä tietoinen kontrollointi on vaikeaa, etenkin kun joka tuutista tuputetaan helppoa ja maistuvaa energiaa.

Mitokontriot on ilmeisesti nyt lihavuustutkimuksen kiinnostavin aihe. Ilmeisesti kaikille ihmisille jotka lihovat, ei tule häiriöitä mitokondrioissa, mikä tarkoittaa vähemmän ongelmia kuten esim. diabetestä ja rasvamaksaa.

Tosin tutkimus tässkin tuottaa hyvää tietoa ja mahdollisia lääkkeitä nykyihmiselle, jotka taistelevat biologiaa vastaan ympäristössä mihin evoluutio ei ole ihmistä muokannut.
 
Itsehän olin alipainoinen koko nuoruuteni ja silloin kakskymppisenä, ihan normaalisti tuli syötyä kotiruokaa penskana ja teininä.
Sitten kotoa pois muutettua, noh, kokkailuskilssit oli niin surkeat että aika vähän tuli syötyä, ja työttömän budjetti ei paljoa antanut siimaa tuohon ruokailuun. :D
Ja silloin parikymmpisenä saattoi mässäillä mitä vaan ja paino ei vain noussut. Samoin kuin voi ryyppäillä vähän rankemmin pelkoa kuolemankrapulasta.

10 vuotta sitten oli normaalipainoinen.
Mutta nyt tässä neljänkympin kynnyksellä kohta, ja parisuhteen jälkeen lievä ylipaino on itsellä. Johtunee liikunnan puutteesta ja syömisen määrästä.
Mutta tuo lievä ylipaino on pysynyt samassa viimeiset 5 vuotta, eikä ole lähtenyt nousuun.
Normaalit vaatteet päällä minua ei uskoisi ylipainoiseksi, olen niin sanottu "laihaläski" ja vyötäröllehän tuo enimmäkseen kertyy.
Mutta kun ilman paitaa on niin silloin paljastuu totuus.

Itse asiassa en ymmärrä miten jotkut ihmiset voivat syödä itsensä tuollaiseen "rantapallo"-muotoon?
Eikö tuohon tilan päästäkseen joudu mättämään ihan saatanasti kaloreita naaman?
Toki itse en ole koskaan ollut perso varsinkaan mihinkään makeaan tai herkkuihin, noista sokereista ja hiilareistahan ne kalorit tulee kai helposti kun suklaapatukkaa ja kakkua vetää joka päivä.

Tuohon geenihommaan en usko ollenkaan että jotkut lihoo enemmän.
Saatan olla väärässä, osoittakaa tieteelliset väitteet tuosta niin seison korjattuna.

Tuohon yhteiskuntahommaan, nykyään on kyllä enemmän läskejä katukuvasa kuin silloin ysärillä.
Kenties elämä on liian helppoa nykyään ja liian digi-keskeistä? Lapsia ei patisteta ulos tai risuhommiin niin kuin omassa lapsuudessa?
Ei tarvitse pyöräillä kaverin luokse 4km vain katsoakseen onko kaveri kotona.
Karkkkirahaa ei omassa lapsuudessa todellakaan saanut kuin sen 10 markkaa, tuolla ei niin paljoa irtokarkkeja osteltu että alkaisi lihomaan.
Varsinkaan kun sitä koko kymppiä ei käytetty karkkeihin, vaan säästeltiin johonkin himoittuun peliin tai muuhun.
 
Laihduttaminen ei myöskään ole niin vaikeaa kuin annetaan ymmärtää.
Esimerkkinä oma puoliso jonka paino nousi viime vuosina 50kg --> 75kg
Tuossa oli taustalla masennusta ja stressiä ym. mitkä johti painon nousuun.
Sitten 2021 vuonna aloitti vain simppelin treeniohjelman, 1h päivässä ja vähän tarkkaili mitä pistää suuhun, söi kuitenkin normaalisti = vuoden loppuun mennessä 50kg painoa taas.

Toki ymmärrän ihmisiä joilla ei vain ole motivaatiota tuohon, enkä heitä syyllistä. Sanon vain että laihduttaminen kyllä onnistuu jokaiselta jos se siitä on kiinni.
 
Viimeksi muokattu:
Laihduttaminen ei myöskään ole niin vaikeaa kuin annetaan ymmärtää.
Esimerkkinä oma puoliso jonka paino nousi viime vuosina 50kg --> 75kg
Tuossa oli taustalla masennusta ja stressiä ym. mitkä johti painon nousuun.
Sitten 2021 vuonna aloitti vain simpplin treeniohjelman, 1h päivässä ja vähän tarkkaili mitä pistää suuhun, söi kuitenkin normaalisti = vuoden loppuun mennessä 50kg painoa taas.

Toki ymmärrän ihmisiä joilla ei vain ole motivaatiota tuohon, enkä heitä syyllistä. Sanon vain että laihduttaminen kyllä onnistuu jokaiselta jos se siitä on kiinni.
Mä kannatan hieman epäortodoksista "vieroitushoitoa", eli kokeilee aluksi olla vaikka päivän tai pari syömättä YHTÄÄN MITÄÄN eli vetää vesipaastolla, ja katsoo, että miten se vaikuttaa kehon tuntemuksiin sen jälkeen... Todennäköisesti hiilarihammasta ei enää kolotakaan niin paljon ja porkkanakin maistuu melkein yhtä makealta kuin karkki aiemmin. Siis parin päivän paasto voi aiheuttaa jo huomattavia tuloksia, jossei painossa, niin siinä miten elimistö reagoi ruokaan! Jatkossa ottaa pätkäpaaston kuvioon mukaan ja/tai päivän-parin ajoittaiset vesipaastot.
 
Tuohon geenihommaan en usko ollenkaan että jotkut lihoo enemmän.

Geenit vaikuttaa kaikkiin ominaisuuksiin ihmisissä, ihan joka ikiseen ihmiseen ja eliöön. Tieteessä toki etsitään ihan geenitasolla, mitkä geenit mahdollisesti vaikuttaa mihinkin, mutta arkielämässä se ei liene niin tärkeää. Ihmisen biologia lienee se, jota tutkimalla voidaan ymmärtää eri mekanismeja ja kehittää hoitoja ja lääkkeitä.
Lihavuustutkimuksia jos lueskelee, niin sielä vilahtelee kaikenlaista lyhyistä unista aina mitokontrioihin ja suolistohormooneihin ym.
Jos energian säätely kaikille ihmisille olisi niin yksinkertaista, niin ei varmasti olisi kenellekään vaikeuksia pitää yllä normaalia painoa.

Ainut mistä voi olla varma, että omien kokemusten ja uskomusten perusteella ei kannata tehdä kovia päätelmiä juuri mistään. Ei edes itsestään.
 
  • Tykkää
Reactions: MkH
Geenit vaikuttaa kaikkiin ominaisuuksiin ihmisissä, ihan joka ikiseen ihmiseen ja eliöön. Tieteessä toki etsitään ihan geenitasolla, mitkä geenit mahdollisesti vaikuttaa mihinkin, mutta arkielämässä se ei liene niin tärkeää. Ihmisen biologia lienee se, jota tutkimalla voidaan ymmärtää eri mekanismeja ja kehittää hoitoja ja lääkkeitä.
Lihavuustutkimuksia jos lueskelee, niin sielä vilahtelee kaikenlaista lyhyistä unista aina mitokontrioihin ja suolistohormooneihin ym.
Jos energian säätely kaikille ihmisille olisi niin yksinkertaista, niin ei varmasti olisi kenellekään vaikeuksia pitää yllä normaalia painoa.

Ainut mistä voi olla varma, että omien kokemusten ja uskomusten perusteella ei kannata tehdä kovia päätelmiä juuri mistään. Ei edes itsestään.

En vieläkään usko tuohon että jotkut lihoo emmän geenien perusteella.

Ja jossain vaiheessa pitäisi hälytyskellot soida jos näyttää rantapallolta.
Ihmiset syö kuin possut kun niillä ei ole mitään itsekuria, geenejä on tuosta ihan turha syyttää.
Kaikenlainen bodypositiivisuus on se viimeinen naula arkkuun, hyväksytään sairraalloinen liikalihavuus koska kaikki ihmiset ovat kauniita.
 
Laihduttaminen ei myöskään ole niin vaikeaa kuin annetaan ymmärtää.
Esimerkkinä oma puoliso jonka paino nousi viime vuosina 50kg --> 75kg
Tuossa oli taustalla masennusta ja stressiä ym. mitkä johti painon nousuun.
Sitten 2021 vuonna aloitti vain simppelin treeniohjelman, 1h päivässä ja vähän tarkkaili mitä pistää suuhun, söi kuitenkin normaalisti = vuoden loppuun mennessä 50kg painoa taas.

Toki ymmärrän ihmisiä joilla ei vain ole motivaatiota tuohon, enkä heitä syyllistä. Sanon vain että laihduttaminen kyllä onnistuu jokaiselta jos se siitä on kiinni.

Toi 75kg ei myöskään ole kauhean paljoa, jos ei ole hyvin pienikokoinen. Näemmä se olisi 173-senttiselle vielä normaalipaino.
 
En vieläkään usko tuohon että jotkut lihoo emmän geenien perusteella.

Ja jossain vaiheessa pitäisi hälytyskellot soida jos näyttää rantapallolta.
Ihmiset syö kuin possut kun niillä ei ole mitään itsekuria, geenejä on tuosta ihan turha syyttää.
Kaikenlainen bodypositiivisuus on se viimeinen naula arkkuun, hyväksytään sairraalloinen liikalihavuus koska kaikki ihmiset ovat kauniita.

Ilmiselvästi et ole ymmärtänyt yhtään mistä on kyse. Asioiden ymmärtäminen ei ole syyttämistä. Biologiset mekanismit ja niiden ymmärtäminen tuo valaistusta ihmisten erillaisuuteen. Uskomukset tässäkin asiassa kuten kaikessa muussakin ei tuo mitään ratkaisuja ongelmiin.
 
En jaksa avata näitä sun juttuja yhtään enempää
Ei ole pakko lukea jos ei halua. Koska tämä on julkinen keskustelu, en jätä tuollaista suunsoittoa viimeiseksi sanaksi.

Kommentoin edellä väitettäsi siitä, että on ilman muuta väärä luulo, että lihavuus olisi oma valinta. Korjasin, että joskus se on oma valinta. En siis esittänyt näkemystä siitä, että lihavuuteen tai lihaviin pitäisi suhtautua tietyllä tavalla. Siitä huolimatta tämä aiheutti polvirefleksin, jonka edessä erehdyin jo kahdesti selittelemään.

jo väitteesi että coping olisi tietoista päätöksentekoa on täysin väärin sanottu
Tällaistahan en yrittänyt ilmaista. Pahoittelen epäselvää ulosantia, vaikka toisaalta suurempi ongelma näyttää nyt olevan viestieni tarkoitushakuisessa tulkinnassa.

Keskeisin(ainoa oleellinen) yllä esittämäni väite(joka on lähinnä riidatonta määritelmällisesti totta perustietoa) oli se, että jotkut lihovat tahallaan. Ei enempää eikä vähempää. Tämän todistaa ilmiönä jo esimerkiksi sumopaini. Sanomattakin selvää pitäisi olla, että kyseessä on vähemmistön toiminta. Tähän ei liity se, miten lihomiseen suhtaudutaan tai katsotaanko lihavuus tai jokin muu elämän aikana puhjennut sairaus henkilön itsensä tai jonkun muun syyksi, eikä se edes ole kiinnostava aihe.

Kysymyshän ei oikeastaan ollut suuremmasta mielipide-erosta.

Myöskään yksittäisen käsitteen määrittelyllä viisastelusta en ole kovin kiinnostunut. Totta ihmeessä elämänhallinnan ongelmat, tietoiset ja tiedostamattomat selviytymiskeinot ja vaikkapa lihavuus liittyvät toisiinsa yleisemmälläkin tasolla.
 
Kuten edellä sanottu, niin kyllähän se lihavuus on lopulta oma valinta ellei sitten ole joku sairaus. Eli pitää olla itsekuria ettei syö enempää kuin kuluttaa. Nykyisin ihmiset ei vaan enää paljon liiku jalkaisin/polkupyörällä ja monet fyysiset työt ovat poistuneet/vähentyneet. Eli on hirveän helppoa elää tekemättä juuri mitään fyysistä ja samalla ruokaa ja kaikkea muutakin on tarjolla kaikkialla. Autolla töihin toimistolle, kaupan kautta kotiin ja sohvalle illaksi. Tottakai geenit & ympäristö vaikuttaa, mutta jokainen kuitenkin tekee itse sen päätöksen mitä suuhunsa laittaa.
 
Geenit vaikuttaa kaikkiin ominaisuuksiin ihmisissä, ihan joka ikiseen ihmiseen ja eliöön. Tieteessä toki etsitään ihan geenitasolla, mitkä geenit mahdollisesti vaikuttaa mihinkin, mutta arkielämässä se ei liene niin tärkeää. Ihmisen biologia lienee se, jota tutkimalla voidaan ymmärtää eri mekanismeja ja kehittää hoitoja ja lääkkeitä.
Lihavuustutkimuksia jos lueskelee, niin sielä vilahtelee kaikenlaista lyhyistä unista aina mitokontrioihin ja suolistohormooneihin ym.
Jos energian säätely kaikille ihmisille olisi niin yksinkertaista, niin ei varmasti olisi kenellekään vaikeuksia pitää yllä normaalia painoa.

Ainut mistä voi olla varma, että omien kokemusten ja uskomusten perusteella ei kannata tehdä kovia päätelmiä juuri mistään. Ei edes itsestään.
Olen samaa mieltä ihan mutu tuntumalla. Alle bmi 30 on varmasti elämäntavoilla mahdollisuus vaikuttaa, mutta jos on 100kg yli normaali painon, kyllä siinä on pakko olla jotain geeneissä. Näinhän se tohtori now:kin on sanonut.
 
No väännetään sitten rautalangasta, huoh
Hyvin luova tulkinta. Ei tietenkään ole. Uhriutuminen sen sijaan on.
Sanoit siis näin:
Valitettavasti joskus se on oma valinta ja tahallista. Siitä saa tietynlaisen suojakentän. Epäonnistumisia voi kehopositiivisesti kääntää ulkoisen tekijän aiheuttaman läskiyden piikkiin; syrjinnäksi.
Eli vaikka miten luen tuota niin väität ihan selvästi että:
- "joskus" lihavuus on oma valinta, eli tietoisesti halutaan ylipainoiseksi ja syödään tarkoituksella liikaa, vaikka ei muuten haluaisi
- milloin se lihavuus ei sitten ole oma valinta? Onko tuo "joskus" 10% vai 90%?
- lihavuudesta saa suojakentän ja lihavuuden avulla voisi epäonnistumisia voi kääntää muiden viaksi. Tämä on ihan puhdasta paskapuhetta. Jos väitteesi olisi edes mahdollinen tässä todellisuudessa, ei lihavuus johtaisi:
-> korkeampaan masentuneisuuteen, lähde oli jo aiemmin
-> huonommat työelämän mahdollisuudet ja toteutumat:
There is growing evidence that obese people often receive lower wages and are less likely to be employed than non-obese people, and that these adverse outcomes are likely caused by obesity.

Pitää paikkansa. Huomattakoon kuitenkin, että syrjintää joka tapauksessa esiintyykin vaikka se on perseestä.
Mutta itsehän sanoit, että syrjiminen on lihavalle vain positiivinen juttu, sehän antaa suojakentän ja epäonnistumiset voi laittaa muiden syyksi?

Koko viestini pointti oli siis siinä, että joillekin lihavuus todella on tietoinen valinta ja tavoite.
Millä perusteella? Mikään tutkimus ei tue sitä, että joku haluaisi olla lihava. Ainoat syyt mitä keksin ovat sumopainija ja voimalajit, joissa lihasta on myös paljon.
The findings underline the severity of body dissatisfaction among individuals with obesity and especially among women.
ja
Further, participants with obesity rated their bodily appearance significantly more negative in comparison to normal-weight participants.

Ja edelleen, mikä on tuo luku "joillekin"?Kun kerta olet tuollaisen päätelmän täysin omasta päästä keksinyt, niin keksi nyt vielä joku lukuarvo siihen kaveriksi.

Se ei ole ollenkaan hedelmällinen keskustelunaihe, onko läskiys noin yleisesti oma vika tai jonkun syy.
Et puhukaan mistään muusta kuin siitä että lihavuus on oma vika.
 
Tuskassa muuten näkee valtavasti huomattavan ylipainoisia ihmisiä. Kiinnitti huomiota, että melkein enemmistö naisista oli sellaisia rantapallon muotoisia.
 
Olen samaa mieltä ihan mutu tuntumalla. Alle bmi 30 on varmasti elämäntavoilla mahdollisuus vaikuttaa, mutta jos on 100kg yli normaali painon, kyllä siinä on pakko olla jotain geeneissä. Näinhän se tohtori now:kin on sanonut.
600 pound ohjelman Dr Now ei mielestäni ole tuollaista sanonut. Päinvastoin, kaikenlaisia ihmisiä siellä on vastaanotolla ja useimpia super lihavia siellä yhdistää aiemmat traumat, kuten hyväksikäyttö lapsena, raiskaus yms. Kaikki heistä laihtuu normaaleiksi, leikkauksen jälkeen, jos ovat noudattaneet Dr Nowin ruokavaliota, riippumatta heidän geeneistä.
 
600 pound ohjelman Dr Now ei mielestäni ole tuollaista sanonut. Päinvastoin, kaikenlaisia ihmisiä siellä on vastaanotolla ja useimpia super lihavia siellä yhdistää aiemmat traumat, kuten hyväksikäyttö lapsena, raiskaus yms. Kaikki heistä laihtuu normaaleiksi, leikkauksen jälkeen, jos ovat noudattaneet Dr Nowin ruokavaliota, riippumatta heidän geeneistä.

Ihminen tosiaan laihtuu ja lihoo riippumatta geeneistä. Se miten vaikeaa tai helppoa ja minkälaista vahinkoa lihavuus ihmiselle tekee, on yksilöllistä. Se että löydetään mekanismeja ja vaikka geenejä tietyille ominaisuuksille ei tarkoita sitä, että ne välttämättä määrää kohtalon. Kyse on asioiden ymmärtämisestä, joka parhaillaan luo hyviä ratkaisuja ongelmiin.
 
Sekään, että on joku geeni, ei tarkoita automaattisesti että se triggeröi jonkun ominaisuuden kehossa tai psyykessä. On paljon geenejä jotka aktiviutuvat vain hyvin spesifeissä tilanteissa, enkä tarkoita nyt oikean elämän tilanteita vaan elimistön tilanteita. Meillä kaikilla on kuitenkin omanlaisemme cocktail erilaisia geenejä, jotka meissä jokaisessa vaikuttavat lihavuuteemme positiivisesti JA negatiivisesti. On erittäin epätodennäköistä, että yhdelle sattuu kaikki huonot geenit. Tosin, on sekin vielä huonompaa tuuria, että jollekin sattuu ne huonot geenit ja päälle vielä huono ympäristö. Keskimäärin ollaan kuitenkin aika samanlaisia.

Geenit lähinnä altistavat ja ympäristö ohjaa. Mutta kun nopalla on saatu huonot alkustatsit tähän peliin ja painonnousu on realisoitunut vyörärön ympärille, on muutoksen tekeminen myös vaikeaa. On aina helppoa sanoa toiselle, että syömällä sopivasti ei ylipainoa voi tulla, mutta se on vähän kuin sanoisi masentuneelle että ota itseäsi niskasta kiinni, tai unihäiriöiselle, että laske lampaita. Esimerkiksi vatsalaukun pienennenysleikkaus aiheuttaa paljon psykologisia vaikutuksia, joita ei alunperin osattu odottaa kyseiseltä leikkaukselta. Toisaalta osalla ihmisistä leikkaus onnistuu ja silti eivät voi olla syömättä. Ääritilanteissa vatsa repeää ja ollaan vaarallisessa tilanteessa.

Ei tuossa voi mielestäni sanoa enää että "oma valinta". Kuitenkin esimerkiksi mielenterveysasioissa ero ominaisuuden ja häiriön välillä on se, että häiriö rajoittaa, hallitsee ja vaikeuttaa elämää. Ominaisuus vain vaikuttaa hieman poikkeavasti, mutta ei hallitse elämää.

600 pound ohjelman Dr Now ei mielestäni ole tuollaista sanonut. Päinvastoin, kaikenlaisia ihmisiä siellä on vastaanotolla ja useimpia super lihavia siellä yhdistää aiemmat traumat, kuten hyväksikäyttö lapsena, raiskaus yms. Kaikki heistä laihtuu normaaleiksi, leikkauksen jälkeen, jos ovat noudattaneet Dr Nowin ruokavaliota, riippumatta heidän geeneistä.
Jonkun jakson olen tubesta katsonut, ja kyllä se joidenkin kohdalla näkee, miten vaikeassa tilanteessa osa on. Syöminen on niin vahvasti tunteidenkäsittelyn työkaluna, että jotkut ovat aivan surusta sekaisin, kun syömistä pitää vähentää. Se kun monelle on melkein niitä ainoita iloja elämässä. Ruoka, eli syöminen.Kun esimerkiksi katsoo tämän videon, niin mielestäni ei voi sanoa että siellä on valinta tehty ja ollaan lopputulokseen tyytyväisiä:


Toki joillekin se riittää, että syy, eli "oma vika" todetaan, mutta ei sillä ole kenenkään painoa vielä saatu pudotettua.
 
Tuskassa muuten näkee valtavasti huomattavan ylipainoisia ihmisiä. Kiinnitti huomiota, että melkein enemmistö naisista oli sellaisia rantapallon muotoisia.
Varmaan melkoiset "sausage festit" muutenkin tuollaiset metallifestarit..

Tässähän se yksi syy on, miksei paljon huvita nykyaikana missään festareilla käydä. Liian vähän naisia ja nekin läskejä. Kiva siellä sitten maksaa itsensä kipeäksi ja katsella makkaraa.

Ennen vanhaan festareilla oli musiikin lisäksi toinenkin tarkoitus: vispilänkauppa, aka riiuttelu vastakkaisen sukupuolen kanssa.
 
Minkähänlainen vaikutus alkoholilla on lihomiseen? Sen lisäksi että alkoholissa ja alkoholijuomissa on aika runsaasti energiaa, niin käsittääkseni alkoholin juominen sotkee ainakin hormonitoimintaa väliaikaisesti.
 
Minkähänlainen vaikutus alkoholilla on lihomiseen? Sen lisäksi että alkoholissa ja alkoholijuomissa on aika runsaasti energiaa, niin käsittääkseni alkoholin juominen sotkee ainakin hormonitoimintaa väliaikaisesti.
Alkoholin kulutus taitaa kyllä olla vähenemään päin, joten tuskin toi on kovin ratkaiseva seikka väestötason lihomisessa.

Mutta onhan "kaljamaha" toki juttu, ja siinä on tietty perä...
 
Kamalaa!. Me läskit syödään teidän ruoat ja käytetään teidän veromarkat terveydenhuoltoon.. Eihän meillä ole rahaa mistä maksaa veroja kun me tuhlataan rahat herkkuihin ja syödään itsemme kipeiksi eikä pystytä tekemään töitä. Sitten julkeasti mennään vielä johonkin yleisötilaisuuteen aiheuttamaan muille ihmisille mielipahaa ulkomuodollamme, ja pilataan heidän fiiliksensä.

Tämä ei sitten ollut mitään ironiaa eikä sarkasmia lihavia ihmisiä kohtaan.
 
80- ja 90-luvulla kouluissa ei yleensä ollut kuin kenties 1 reilusti ylipainoinen luokassa, jos sitäkään, vuosituhannen vaihteen tienoilla homma lähti jotenkin käsistä. Varsinkin nuorempia Reilusti ylipainoisia naisia/tyttöjä (sanoisinko 15-25v?) alkoi ilmestyä katukuvaan oikein vauhdilla.
En tuon ikäisiä enää tuolloin tuntenut, mutta eron entiseen sukupolveen tosiaan huomasi.
Eikä kyseinen sairaus ole sittemmin helpottanut, mutta sille on nyttemmin keksitty uusi perustelu nimellä "kehopositiivisuus". Ja perusteluja painon kertymiseen on nyt sitten jatkettu some'ssa samalla porukalla, ihan siitä riippumatta onko niillä mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Alkoholistitkaan eivät ole niin innokkaita perustelemaan juomistaan kuin ylipainoiset massaansa, kokemuksella :coffee:
 
80- ja 90-luvulla kouluissa ei yleensä ollut kuin kenties 1 reilusti ylipainoinen luokassa, jos sitäkään, vuosituhannen vaihteen tienoilla homma lähti jotenkin käsistä. Varsinkin nuorempia
Samoin mun kokemuspohjalla luokassa oli noin yksi lihava (tyttö). Lihavia poikia en muista juurikaan olleen, joskin muutama rajatapaus saattoi olla.

Pääasiassa kaikki oli hoikkia eli laihoja, ja nykyaikana meitä sen ajan nuoria katsottaisiin nenänvartta pitkin tästä syystä varmaankin. Eihän se nyt ole ookoo olla niin laiha! Söisit edes jotain!
 
Vanhempien kasvatusmetodeissa varmaan myös käynyt jokin murros. Muistelen, että ennen vanahaan suurimmalla osalla lapsista oli karkkipäivä, eli yksi päivä viikossa jolloin ostetaan jotain makeaa. Voin toki olla väärässä, mutta vaikuttaa että kersat vetävät nykyään herkkuja lähes päivittäin. Tuohon comboon kun lisätään vielä monissa tuotteissa oleva piilosokeri, niin alkaahan näitä syitä nykytilanteeseen löytyä.

Energiajuomat ja limunaatit ovat myös luultavasti osasyynä paino-ongelmiin. Monella on tapana lipitellä useampikin tölkki/pullo noita juomia.

Esim ED:issä on noin 50Kcal/100ml ja hiilareita on 12g/100ml kohti. 0.5l plosta saa siis sen 250kcal ja 60g hiilareita. Pari tuollaista päivään niin saat sen 500kcal. Eli helposti noin 20-25% koko päivän kaloreista, siihen päälle joku namiskuukkelipussukka niin yli puolet päivän kaloritarpeesta on täynnä.
 
uusi perustelu nimellä "kehopositiivisuus".
Vanha käsite, juuret Yhdysvalloissa jossain 60-luvulla. Lihavuus tulee elintason ja helpon enrgiasaannin mukana ja erillaiset liikkeet sitten kiusaamisen ja syrjinnän mukana.

Itsestäni alkaa olemaan aika selvää se, että nykyisessä ympäristössä ei lihavuusepidemiaa saada kuriin ilman ympäristönmuutosta tai sitten tehokaan ja halvan hoidon/lääkkeen kautta.

Yksilötasolla on kaikenlaisia onnistumisia ja epäonnistumisia, mutta kansanterveyden näkökulmasta tarvitaan kyllä valistusta tehokkaammat lääkkeet.
 
Voi olla pienetkin asiat, jotka sitä lihomista aiheuttaa. Tässä seurannut miten eräät rakkaat ihmiset ovat ylipainoisia, mutta pienetkin ehdotukset muutoksista ruokavalioon otetaan vastaan sellaisella aggressiolla ettei tilanne tule koskaan korjaantumaan. Pienet muutokset joita yritin ehdottaa olivat esimerkiksi sokeri pois aamupuurosta. En siis edes yrittänyt ehdottaa aamupuuron korvaamista jollain proteiini+rasvamätöllä. Toinen mitä yritin ehdottaa, että hedelmävälipalojen kylkeen rahkaa, että pitäisi nälkää paremmin. Tuo sen takia, että iltaisin näyttää tulevan nälkä ja se iltapala on sitten siinä kohtaa karkkia, sipsiä ja muutama annos alkoholia.

Ihan pienet jutut, kun niillä pysyy plussakaloreilla 10v+ voi olla giganttinen vaikutus painoon.

Ehkä jossain määrin ainakin näitä mun tuntemia tapauksia vaivaa "ajopuuteoria". Kuvitellaan ja uskotaan vahvasti ettei itse voi tehdä mitään ja sen vuoksi ei esimerkiksi mitään liikuntaharrastusta jaksa aloittaa. Jos yrittää ehdottaa vaikka ihan pikkujuttua, että vaikka askelkyykkyä pihalla muutama minuutti päivässä niin NO CAN DO, mitäs tulet ehdottelemaan ja tullaan silmille.

Tää on niin hävitty taistelu mun kulmasta. En tule enää yhdellekään ihmiselle ehdottamaan edes pienintä mahdollista muutosta elämään. Jos ihminen ei itse halua niin ihan mahdoton paikka ulkoapäin yrittää ehdotella tai korjata.
 
Viimeksi muokattu:
Liikunnan puute ja ylensyönti. Siinäpä se pähkinänkuoressa. Eipä porukka paljoa enää ole ulkoilmassa. Sisällä istutaan koneiden äärellä ja samalla syödään ja juodaan koko ajan jotain. Kyllähän se paino siinä nousee.
 
80- ja 90-luvulla kouluissa ei yleensä ollut kuin kenties 1 reilusti ylipainoinen luokassa, jos sitäkään, vuosituhannen vaihteen tienoilla homma lähti jotenkin käsistä. Varsinkin nuorempia Reilusti ylipainoisia naisia/tyttöjä (sanoisinko 15-25v?) alkoi ilmestyä katukuvaan oikein vauhdilla.
2000-luvun alussa peruskoulun aloittaneena en muista kenenkään olleen ala-asteella oikeasti lihava. Ehkä jotkut oli hieman pulleita, mutta varmaan vielä hyvin lähellä normaalipainoisia. Ylä-asteella luokalle tuli hyvin tukeva poika, mutten laskisi häntä nykypäivänä kuin "hieman lihava" kategoriaan. Ennemmin huomasi, että koulun henkilökunnan koko alkoi kasvamaan. Lukiossa sitten näkyikin selvästi enemmän lihavia ihmisiä henkilökunnasta oppilaisiin. Sinänsä ihan loogista, että ensin lihovat aikuiset ihmiset -> he hankkivat lapsia -> opettavat lapsille huonot ruokailutottumukset ja lapsetkin lihovat.

Mitä lihavuusepidemialle voisi konkreettisesti tehdä? Ravintolaketjuja ei saada kuriin, koska kulutus = voittoa yritykselle, niin tottakai sitä ruokaa tupututetaan joka välissä. Lakimuutokset? Briteissä lomamatkalla huomasin, että siellä oli säädetty laki, että ravintoloiden pitää ilmoittaa kalorit joka annokselle menussa. Haet rasvaisen pubiruuan, niin yli puolet saantisuosituksesta menikin siinä. En jaksa uskoa, että tuo muuttaisi mitään, kun jos ihmisiä ei ole aiemmin kiinnostanut miettiä kaloreita, niin ei kiinnosta tuonkaan jälkeen.
 
Mitä lihavuusepidemialle voisi konkreettisesti tehdä? Ravintolaketjuja ei saada kuriin, koska kulutus = voittoa yritykselle, niin tottakai sitä ruokaa tupututetaan joka välissä. Lakimuutokset? Briteissä lomamatkalla huomasin, että siellä oli säädetty laki, että ravintoloiden pitää ilmoittaa kalorit joka annokselle menussa. Haet rasvaisen pubiruuan, niin yli puolet saantisuosituksesta menikin siinä. En jaksa uskoa, että tuo muuttaisi mitään, kun jos ihmisiä ei ole aiemmin kiinnostanut miettiä kaloreita, niin ei kiinnosta tuonkaan jälkeen.

Vuosittaiset kontrollit ja haittavero päälle. Leikki sikseen. Valistus on pitkälti ainoa asia jolla voidaan vaikuttaa yksilökäyttäytymiseen ja esimerkit. Meidän pääministerimme esim. (ei nyt mennä politiiikkaan) on mielestäni hieno esimerkki nuorille naisille. Urheilullinen ja päättävässä asemassa oleva nuori nainen, joka on paremmassa kunnossa kuin moni 20 vuotta häntä nuorempi. Infrastruktuuri sellaiseksi, joka ylläpitää ja kannustaa kävelyyn ja pyöräilyyn. Tässä ongelmana vaan ovat ne saatanan skuutit, joilla idiootit suhailee paikasta toiseen (ja läskistyy enemmän). Oulun kaupungissa on hyvä pyöräillä milloin tahansa, Hesassa onnistuu myös. Muissa kaupungeissa? No niinno...
 
Jos ylipaino johtuisi geeneistä, niin ylipainoisia pitäisi olla kautta aikain samansuuruinen osuus ihmisistä. Ylipainoisuus on kuitenkin viime vuosikymmenten aikana huomattavasti lisääntynyt, joten ylipaino johtuu ympäristötekijöistä. Toki sopivat geenit voivat helpottaa lihomista. Tietääkseni ylipainoisuuden lisääntyminen on lähtenyt kunnolla vauhtiin vasta paljon myöhemmin kuin yhteiskunnassa saavutettuun ns. yltäkylläisyys ravinnon suhteen, joten aina saatavilla olevaa ruokaakaan ei voida yksin syyttää.

Nuoret kyllä liikkuvat nykyaikana paljon vähemmän ulkona kuin ennen ja tätä ulkoliikuntapaikkojen hiljaisuutta olen ihmetellyt jo useita vuosia. Mielestäni nykyinen hiljenemiskehitys alkoi noin vuonna 2007. Ainakin täällä päin ulkoliikuntapaikat täyttyivät ensin alkoholia käyttävistä nuorista, jotka ajoivat muut pois. Sitten ne ryyppääjätkin vähitellen hävisivät johonkin kotibileisiinsä paskottuaan ulkoliikuntapaikat huonoon kuntoon. Etenkin 90-luvulla syntyneillä on paljon päihdeongelmia.

Nykyään näkyy ihan kaupassa käydessä todella paljon sellaista lihavuutta, jota ennen ei juuri nähnyt. Tällaisilla hieman yli +25 celsiusasteen lämpötiloilla näkyy varsinkin noin nelikymppisillä miehillä paljon sellaista pukeutumistyyliä, että hieman liian lyhyen T-paidan alta vilkkuu mahanröllykkä, ja kaupan ylähyllyltä jotain kurottaessa se karvainen hikinen paskamaha sitten hankautuu alempien hyllyjen tuotteisiin.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 438
Viestejä
4 507 669
Jäsenet
74 397
Uusin jäsen
Jtin

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom