Kysymyksiä kodin sähköasioista

[Ypi]

Ei tuo tehonrajoitus voi toimia vaihekohtaisesti, muuten kuin katkaisemalla sähkö joltain vaiheelta kokonaan. Latausstandardissa ei ole vaihekohtaista ohjausta, vaan autolle kerrotaan vaan maksimivirta mitä se saa otta auto ottaa sen virran sitten yhdeltä, kahdelta tai kolmelta vaiheelta sisäisestä laturista riippuen.

Onko tosiaan näin? Olishan tuokin ollut viisasta tehdä kerralla kunnolla. Osaako nuo kuitenkin katkaista yhden vaiheen, jos vaikka yhdessä on vain 2A tarjota ja kahdessa muussa 10A?

 

[Farendlöse]

Ei tuo tehonrajoitus voi toimia vaihekohtaisesti, muuten kuin katkaisemalla sähkö joltain vaiheelta kokonaan. Latausstandardissa ei ole vaihekohtaista ohjausta, vaan autolle kerrotaan vaan maksimivirta mitä se saa otta auto ottaa sen virran sitten yhdeltä, kahdelta tai kolmelta vaiheelta sisäisestä laturista riippuen.

No, sen näkee sitten kun täyssähkäri tulee joulukuussa. Pääasiahan on se, että auton lataus ei vaikuta normaaliin asumismukavuuteen. Käyköön sitten vaikka vaiheita katkomalla. Nettipiuhaa ja mittaria keskukseen meni ja piuhan toinen pää sitten latausaseman sisään.

Systeemi tuli siis tutulle, omaani mietin vielä, kun auto tulee vasta ensi vuonna. Mutta ABB on vahvoilla ja jos toimii tutulla hyvin, niin turha lähteä itsellä koekaniiniksi jollekin toiselle laturille.

 

[Ypi]

Oulunseudun sähkö käyttää garo:n latausasemia. Vaikuttaa hyvältä, mutta ei ole kokemuksia

 

[Pakana]

Onko tosiaan näin? Olishan tuokin ollut viisasta tehdä kerralla kunnolla. Osaako nuo kuitenkin katkaista yhden vaiheen, jos vaikka yhdessä on vain 2A tarjota ja kahdessa muussa 10A?

Tuollainen vaihekohtainen tehonrajoitustarvehan koskee vain kolmivaihekotilatausta, joka ei kuitenkaan maailmanlaajuisesti ajateltuna ole kovin yleistä.

Periaatteessa latauslaite voisi kylmästi katkaista sähkön kokonaan vaiheelta jota ei halua kuormitettavan, mutta en osaa sanoa miten auto tuohon käytännössä reagoisi, jos tuollaista ohjausmahdollisuutta ei standardilla ole tuotu esiin.

KotiDC laturilla tuon avohekojatisen ohjauksen voisi tehdä, mutta itse latauslaite on silloin kalliimpi.

 

[Farendlöse]

Tuollainen vaihekohtainen tehonrajoitustarvehan koskee vain kolmivaihekotilatausta, joka ei kuitenkaan maailmanlaajuisesti ajateltuna ole kovin yleistä.

Periaatteessa latauslaite voisi kylmästi katkaista sähkön kokonaan vaiheelta jota ei halua kuormitettavan, mutta en osaa sanoa miten auto tuohon käytännössä reagoisi, jos tuollaista ohjausmahdollisuutta ei standardilla ole tuotu esiin.

KotiDC laturilla tuon avohekojatisen ohjauksen voisi tehdä, mutta itse latauslaite on silloin kalliimpi.

Käsitykseni mukaan esim. tämä Walle:n lähetin osaa laskea tehoa juuri vaihekohtaisesti katkaisematta kuitenkaan vaihetta kokonaan. Sama periaate ABB:n tasaimessakin, mutta parikaapelilla toteutettuna(?). Ja juuri kolmevaihe laturissa.

Walle langaton kuormanhallintajärjestelmä

Kuormanhallintajärjestelmä valvoo kiinteistön sulakkeita sähköauton latauksen aikana. Lähetinyksikkö säätää automaattisesti latauslaitteen tehoa, joten sinun ei tarvitse murehtia sulakkeiden ylittymisestä!

wallelaturit.fi

Mutta kuten sanottua, joulukuussa tuo toiminta selviää käytännössä.

 

[Ypi]

Tuollainen vaihekohtainen tehonrajoitustarvehan koskee vain kolmivaihekotilatausta, joka ei kuitenkaan maailmanlaajuisesti ajateltuna ole kovin yleistä.

Periaatteessa latauslaite voisi kylmästi katkaista sähkön kokonaan vaiheelta jota ei halua kuormitettavan, mutta en osaa sanoa miten auto tuohon käytännössä reagoisi, jos tuollaista ohjausmahdollisuutta ei standardilla ole tuotu esiin.

KotiDC laturilla tuon avohekojatisen ohjauksen voisi tehdä, mutta itse latauslaite on silloin kalliimpi.

Tarve tulee ainakin siinä, kun rivitalossa on omat katokset ja jokaisella oma autonlatauspiste. Jos ryhmäkeskusta ei ole optimoitu hyvin ja kaikissa asunnoissa sama vaihe kuormittuu paljob normaali asumisessa, niin pitäisi saada yksi vihe pois pelistä.

 

[0nanias]

Type2 -pistokkeessa on Control Pilot -johdin jolla seinälaturi ilmoittaa auton sisäänrakennetulle laturille että paljonko virtaa on käytettävissä, tämä koskee sekä yksivaiheista että kolmivaiheista latausta.
Se seinälaturi ei itse rajoita sitä virtaa, vaan kytkee latauksen ainoastaan päälle tai pois sekä toimii suojalaitteena.

Vähän tuntuu että tässä tehdään taas tikusta asiaa, onko se oikeasti täysi katastrofi jos 11kW laturi vetää illan kulutushuipun ajan puolella teholla? Vai onko tämä vaan taas näitä klassikkokertomuksia että on pakko saada 500km rangea joka yö?

 

[Farendlöse]

Sama kai se on minkä verran kilowatteja sieltä tulee, kun reilun 12h aikana saa akun lähes täyteen tyhjästä vaikka 5kW teholla. Itseä kiinnostaa se, että auton lataus ei vaikuta normaaliin asumiseen, vaan voi pistää saunaa päälle ja samalla tehdä vaikka ruokaa lisäksi ilman pelkoa pääsulakkeiden riittämättömyydestä. Auto sitten ottaa sen mitä sattuu saamaan.

 

[taikamuki]

Eiköhän tuolla vaihekohtaisella toiminnalla tarkoiteta sitä, että kuormanhallinta haistelee jokaista vaihetta erikseen ja mikäli jonkun vaiheen kuormitus menee yli sallitun niin mukautetaan lataus kaikkien vaiheiden osalta sen kuormitetuimman vaiheen mukaisesti. Eli kaikista vaiheista sama virta, vaihekohtaisesti virtaa ei voi säätää eikä yksittäistä vaihetta katkaista. Jotkin latauslaitteet ilmeisesti katkaisevat latauksen kokonaan mikäli sitä 6A minimivirtaa ei voi ottaa, jotkut taas lataa aina minimissään 6A katkaisematta latausta.

On sitten ilmeisesti sellaisiakin kuormanhallintoja jotka summaavat vaihekuormitukset ja kunhan summa jää alle sallitun eivät rajoita latausvirtaa vaikka yksittäinen vaihe olisikin ylikuormitettu.

 

[Pakana]

No eihän tuossa kuormanhallinnassa mitään järkeä ole jos se ei pysty ylikuormaa estämään. Jos tuollaista summaavaa laitettä joku myy, niin se on kyllä seurausta jonkinlaisesta totaalisesta väärinkäsityksestä tuotteen kehityksessä.

Yksivaiheisena noita tietysti on yksivaiheisiöle latureille (ja liittymille).

 

[Jippikayjei]

Latausasemista rivitaloon:

Tilanne yksittäisessä kodissa: 2019 valmistunut rivitalo, autokatos suoraan omin kodin yhteydessä. Autokatokseen on kaksi pistorasiaa (suko). Pistorasiaan on kytkettynä yksi 25a sulake. Sama sulake hoitaa muitakin kodin sähköjä. Yhteensä kodissa on kolme 25a sulaketta.

Nykytilanne latauksen suhteen: latailen sukosta hybridiautoani pääosin 8a voimalla. Harvoin käytän matkalaturin maksimia, joka samalla auton maksimi koska auton laturi on hidas. Eli 16a. Tämä nopeus riittää.

Tulevaisuudessa: millaisia latauslaitteita tähän on saatavilla nyt ja tuleeko sellainen siis purkamalla tuon suko-rasian ja liittämällä noihin sähköjohtoihin sitten sellaisen pömpelin?

Entä jos tuota lataustehoa haluaisi tai ihan aidosti tarvitsisi saada esim 11kw luokkaan, millaisia muutostöitä se tarvitsisi? Aletaanko puhua kuinka isoista kustannuksista ja onko tuo edes mahdollista rivitalossa?

Taloyhtiössä ei tällä hetkellä ole kenelläkään täyssähköä. Erillinen parkkipaikka toteutettu 2019, jolloin ei vielä ollut pakollista rakentaa sähkölatausmahdollisuuksia.

 

[puik]

Olisiko suositusta hyvästä edullisesta led plafondivalaisimesta (~3000K 1000lm)? Vanhoista perus plafondeista tuntuu virtalähde hajoavan parissa vuodessa ja alkavat välkkyä (Led energi Motonet/Puuilo...). Yksi meni takuuseen, toisesta ylittyi enkä taida viitsiä mennä valittamaan virhevastuusta. Steineliä katselin, muttei valmista ilman tunnistimia.

 

[Pakana]

Latausasemista rivitaloon:

Tilanne yksittäisessä kodissa: 2019 valmistunut rivitalo, autokatos suoraan omin kodin yhteydessä. Autokatokseen on kaksi pistorasiaa (suko). Pistorasiaan on kytkettynä yksi 25a sulake. Sama sulake hoitaa muitakin kodin sähköjä. Yhteensä kodissa on kolme 25a sulaketta.

Nykytilanne latauksen suhteen: latailen sukosta hybridiautoani pääosin 8a voimalla. Harvoin käytän matkalaturin maksimia, joka samalla auton maksimi koska auton laturi on hidas. Eli 16a. Tämä nopeus riittää.

Tulevaisuudessa: millaisia latauslaitteita tähän on saatavilla nyt ja tuleeko sellainen siis purkamalla tuon suko-rasian ja liittämällä noihin sähköjohtoihin sitten sellaisen pömpelin?

Entä jos tuota lataustehoa haluaisi tai ihan aidosti tarvitsisi saada esim 11kw luokkaan, millaisia muutostöitä se tarvitsisi? Aletaanko puhua kuinka isoista kustannuksista ja onko tuo edes mahdollista rivitalossa?

Taloyhtiössä ei tällä hetkellä ole kenelläkään täyssähköä. Erillinen parkkipaikka toteutettu 2019, jolloin ei vielä ollut pakollista rakentaa sähkölatausmahdollisuuksia.

Siellä tuskin on 25A sulaketta ulkopistorasialle, vaan max25A sulakekannassa esim 10A sulake, jolloin se max latausteho on 2,3kW.

Kuulostaa vähän että sulla on asunnossasi 1x25A liittymä (näkee sähkölaskusta), jolloin koko liittymän suurin mahdollinen teho on 5,7kW.

11kW laturi on 3vaiheinen, ilman suhteellisen kallista muutosta sä et 3vaihe sähköä saa.

Olisiko suositusta hyvästä edullisesta led plafondivalaisimesta (~3000K 1000lm)? Vanhoista perus plafondeista tuntuu virtalähde hajoavan parissa vuodessa ja alkavat välkkyä (Led energi Motonet/Puuilo...). Yksi meni takuuseen, toisesta ylittyi enkä taida viitsiä mennä valittamaan virhevastuusta. Steineliä katselin, muttei valmista ilman tunnistimia.

Plafondi Innolux Jasmina Ø 435 mm, 2 x E27

Plafondi Innolux Jasmina Ø 435 mm, 2 x E27 edulliseen hintaan Tokmannin verkkokaupasta. Toimitus 2–5 arkipäivää. Tutustu ja tilaa!

www.tokmanni.fi

 

[Jippikayjei]

Siellä tuskin on 25A sulaketta ulkopistorasialle, vaan max25A sulakekannassa esim 10A sulake, jolloin se max latausteho on 2,3kW.

Kuulostaa vähän että sulla on asunnossasi 1x25A liittymä (näkee sähkölaskusta), jolloin koko liittymän suurin mahdollinen teho on 5,7kW.

11kW laturi on 3vaiheinen, ilman suhteellisen kallista muutosta sä et 3vaihe sähköä saa.

Plafondi Innolux Jasmina Ø 435 mm, 2 x E27

Plafondi Innolux Jasmina Ø 435 mm, 2 x E27 edulliseen hintaan Tokmannin verkkokaupasta. Toimitus 2–5 arkipäivää. Tutustu ja tilaa!

www.tokmanni.fi

Ihan mielenkiinnosta, luetko viestejä joihin vastaat? Vaikuttaa nimittäin siltä mitä sivusta seurannut, että pyrit löytämään jotain minkä ymmärtää väärin ja sitten selität jotakin asiaan muka-liittyvästi pyrkien vain trollaamaan? Tunnistatko tästä itseäsi?

Olen pahoillani jos ymmärsin väärin. Kiitos viesteistäsi.

 

[Pakana]

Ihan mielenkiinnosta, luetko viestejä joihin vastaat? Vaikuttaa nimittäin siltä mitä sivusta seurannut, että pyrit löytämään jotain minkä ymmärtää väärin ja sitten selität jotakin asiaan muka-liittyvästi pyrkien vain trollaamaan? Tunnistatko tästä itseäsi?

Olen pahoillani jos ymmärsin väärin. Kiitos viesteistäsi.

Okei..? Mikä mun vastauksessa oli nyt vikana? Mitä sä olisit halunnut kuulla?

 

[Hyrava]

Ihan mielenkiinnosta, luetko viestejä joihin vastaat? Vaikuttaa nimittäin siltä mitä sivusta seurannut, että pyrit löytämään jotain minkä ymmärtää väärin ja sitten selität jotakin asiaan muka-liittyvästi pyrkien vain trollaamaan? Tunnistatko tästä itseäsi?

Olen pahoillani jos ymmärsin väärin. Kiitos viesteistäsi.

Tuossa sinun alkuperäisessä postauksessasi on sen verran ristiriitaisuuksia että parempaa vastausta Pakana tuskin olisi voinut antaa. Esimerkiksi on erittäin epätodennäköistä että tavallisella ulkopistorasialla on 25A sulake. Itse sain omaan päähäni tuosta sellaisen kuvan että olisi mahdollisesti 3x25A syöttö jossa mahdollisesti perinteiset tulppasulakkeet ja niiden perässä olisi sitten kasa 10A ja/tai 16A johdonsuojia. Mutta kun vastaamiseen tarvittavia yksityiskohtia ei ole tiedossa niin vastaukset saattavat vaikuttaa välillä vähän oudoilta.

 

[Ypi]

Itse ihmettelin kyllä, että mistä on repäisty 2019 rakennettuun rivitaloon 1x25A syöttö, jos kysyjä puhui kolmesta 25A sulakkeesta. Mutta totta se, että pistorasialla on kyllä varmasti jokin muu kuin 25A sulake. Tai joo siinä mielessä oikein, että vanhanajan sulaketta kutsutaan sulakkeeksi ja välissä on todennäköisesti johdonsuoja-automaatti.

11kW joka tapauksessa vaatii uuden ja todennäköisesti paksumman 3-vaihe kaapelin vetämisen keskuksen ja pistorasian väliin. Ja rivitaloyhtiössä pitää kysyä hallitukselta miten kaikki hoidetaan, sillä jos kaikki asukkaat laittaa latauspisteen, niin alkaa koko yhtiön pääsulakkeet paukkumaan.

 

[Ypi]

Ja tuohon rivitaloyhtiöön vielä. Itsellä myös uusi rivitalo, missä autokatos asunnon oven edessä. Kartoitin vähän, että mitä muutoksia 11kW latausasema vaatisi.

• paksumpi 5-johtiminen kaapeli keskuksen ja latausaseman välille (paksuus riippuu rakennuksen eristeen paksuudesta mistä tehdään läpivienti)
• kuormanhallintalaite keskukselle
• ohjauskaapeli kuormanhallintalaitteen ja latauslaitteen välille
• Jos useampi laittaa latausaseman, niin pitää tarkistaa pääsähkökeskuksen sulakkeiden kesto (mahdollisesti liittymäkoon kasvattaminen, mikä saattaa olla jo maksimissa)

Itse tulin siihen tulokseen, että helpoin tapa rajoittaa taloyhtiössä maksimikuormaa on "huijata" vähän kuormanhallintalaitetta. Normaalisti siihen asetetaan asunnon pääsulakkeen koko (eli 25A). Jos kaikki asukkaat ottavat omasta keskuksesta maksimit, niin taloyhtiön sulakkeet eivät kestä. Jos maksimikuormaksi laitetaankin 16A ja mittaus tehdään pääsulakkeiden kohdalta, niin kukaan asukkaista ei voi ikinä lataamalla saada ylikuormaa koko taloyhtiöön. Mutta edelleenkin, kun oman asunnon kaikki muut sähkölaitteet on kiinni (esim yöllä), niin asukas voi saada lähes maksimit ladattua.

 

[Pakana]

Kyllä noita yksivaiheliittymiä vielä yksiöihin tällätään, varsinkin jos talo on liitetty kaasuun, tosin tuo 2019 meni mulla ohi.

Tuo "kodissa on kolme 25A sulaketta" laittoi ajattelemaan yksin tulppasyöakekeskusta jossa on liede, keittiön ja muun asunnon sulake, 2019 tuollaista järjestelyä ei kyllä enää käytetä, mutta toisaalta 2019 ei yleensä asunnossa ole sulakkeita lainkaan, vaan pääsulakkeet ovat taloyhtiön teknisessä tilassa sähkömittareiden yhteydessä. Sen sijaan uudessakin yksiössä jossa on kaasuliesi voi olla vaan 3 henkilösuojakytkintä, joita maallikko kutsuu sulakkeeksi.

Ei noiden kysymysten dekoodaaminen aina niin helppoa ole, eikä maallikolta voi odottaakaan oikeita termejä joten sitä aina joutuu olettamaan ja arvaamaan mitä milläkin on tarkoitettu. Nyt sitten kai arvasin väärin..

Tarkoituksella mä en trollaa tai vittuile tietämättömille.

Toisaalta se kyllä jossainmäärin vituttaa kun tullaan trollaamisesta syyttämään

 

[Pakana]

). Jos kaikki asukkaat ottavat omasta keskuksesta maksimit, niin taloyhtiön sulakkeet eivät kestä. Jos maksimikuormaksi laitetaankin 16A ja mittaus tehdään pääsulakkeiden kohdalta, niin kukaan asukkaista ei voi ikinä lataamalla saada ylikuormaa koko taloyhtiöön. Mutta edelleenkin, kun oman asunnon kaikki muut sähkölaitteet on kiinni (esim yöllä), niin asukas voi saada lähes maksimit ladattua.

Tuo on varmaan paras kompromissi, niitä kahta tasoa vahtivia järjestelmiä (taloyhtiön pääsulake ja asunnon sulake) ei vissiin ole vieläkään markkinoilla).

 

[Jippikayjei]

Itse ihmettelin kyllä, että mistä on repäisty 2019 rakennettuun rivitaloon 1x25A syöttö, jos kysyjä puhui kolmesta 25A sulakkeesta. Mutta totta se, että pistorasialla on kyllä varmasti jokin muu kuin 25A sulake. Tai joo siinä mielessä oikein, että vanhanajan sulaketta kutsutaan sulakkeeksi ja välissä on todennäköisesti johdonsuoja-automaatti.

11kW joka tapauksessa vaatii uuden ja todennäköisesti paksumman 3-vaihe kaapelin vetämisen keskuksen ja pistorasian väliin. Ja rivitaloyhtiössä pitää kysyä hallitukselta miten kaikki hoidetaan, sillä jos kaikki asukkaat laittaa latauspisteen, niin alkaa koko yhtiön pääsulakkeet paukkumaan.

Kiitos @Ypi viestistä ja pohdinnasta. Tilanteeni on juuri kuten kuvailit, enkä tosiaan ymmärrä mistä joku vastaaja keksii puhua yhdestä sulakkeesta kun melko selkeästi kerroin kodin sähköjen olevan kolmen sulakkeen takana, joista yhden alla mm. tämä autokatoksen ulkopistorasia. Mutta väärinymmärryksiä ja ristiriitaisuuksia maailmaan mahtuu, joten mitäpä niistä.

Melkoinen homma aikanaan päivittää taloyhtiöön latausmahdollisuudet. En ole varma miten lähellä maksimia nykyinen mitoitus on osakasta kohden. Sinänsähän tuo ulkopistorasian 16A maksimilatauksen reilun 3kw tuntitahti latauksessa riittäisi yön aikana auton lataamiseen mainiosti useimpien ihmisten käytössä, joten tämä nyt ei varsinaisesti ole ongelma kunnes se sähköauto on joka pihassa.

Ehkä tuo sähköautojen nopeampi latausmahdollisuus olisi helpointa järjestää parkkipaikan tolppapaikkojen moderoinnilla. Ja pikaratkaisuksi voisi tulla kyseeseen yhden-kahden latausmahdollisuuden tarjoaminen. Siten muutaman auton voisi kerrallaan ladata, sitten siirtää oman katoksen alle, jollakin tägipohjaisella tunnistautumistavalla ei tulisi väärinkäyttöä ja lasku latauksesta menisi oikeaan osoitteeseen.

 

[Ypi]

Kiitos @Ypi viestistä ja pohdinnasta. Tilanteeni on juuri kuten kuvailit, enkä tosiaan ymmärrä mistä joku vastaaja keksii puhua yhdestä sulakkeesta kun melko selkeästi kerroin kodin sähköjen olevan kolmen sulakkeen takana, joista yhden alla mm. tämä autokatoksen ulkopistorasia. Mutta väärinymmärryksiä ja ristiriitaisuuksia maailmaan mahtuu, joten mitäpä niistä.

Melkoinen homma aikanaan päivittää taloyhtiöön latausmahdollisuudet. En ole varma miten lähellä maksimia nykyinen mitoitus on osakasta kohden. Sinänsähän tuo ulkopistorasian 16A maksimilatauksen reilun 3kw tuntitahti latauksessa riittäisi yön aikana auton lataamiseen mainiosti useimpien ihmisten käytössä, joten tämä nyt ei varsinaisesti ole ongelma kunnes se sähköauto on joka pihassa.

Ehkä tuo sähköautojen nopeampi latausmahdollisuus olisi helpointa järjestää parkkipaikan tolppapaikkojen moderoinnilla. Ja pikaratkaisuksi voisi tulla kyseeseen yhden-kahden latausmahdollisuuden tarjoaminen. Siten muutaman auton voisi kerrallaan ladata, sitten siirtää oman katoksen alle, jollakin tägipohjaisella tunnistautumistavalla ei tulisi väärinkäyttöä ja lasku latauksesta menisi oikeaan osoitteeseen.

Oli siinä lukiessa silti paljon arvuuteltavaa jo oletettavaa, sillä termit ei nyt ihan osunut kohdalleen ja yleiskuva sähköistä selkeästi hakusessa.

Tuossa yhden vaiheen latauksessa on myös mahdollista olla kuorman kanssa ongelmaa. Jos asunnot ovat samanlaisia ja asuntojen keskukset ovat samanlaisia, niin todennäköisesti kaikkien ulkopistorasioiden kuorma otetaan samasta vaiheesta. Sillon voi olla, että taloyhtiön yhden vaiheen pääsulake ei siltikään kestä. Jos eri asunnoissa ulkopistorasia on kytketty eri vaiheeseen, niin silloin tämmöistä ongelmaa ei ole.

Riippuu ihan rakennuksesta kuinka vaikeaa kaikille on toteuttaa oma 11kW. Kaapelireitit saattaa olla yllättävänkin helppoja toteuttaa välikaton puolelta, kunhan välttää menemästä kohtisuoraan katon eristeen läpi. Mutta meilläkin on 2 autoa laturissa 8A:lla, niin toistaiseksi hyvin ovat pärjänneet enimmät ajot. Yhteinen pikalaturi ei välttämättä ole huono idea.

Huomiona vielä semmoinen, että perinteinen valkoinen ulkopistorasia ei kestä 16A jatkuvaa kuormaa. Siitä on suositeltu ladattavaksi max 8A. Latausmuuntajan paino, jatkuva irroittelu ja lämpimänä pistotulppaan kohdistuva veto kuluttaa pistorasian mekaniikkaa ja aiheuttaa tulipaloriskiä. 16A ampeerin jatkuva tehon ottaminen vaatii sinisen pistorasian, missä parempi mekaaninen kestävyys. Lisäksi olisi hyvä varmistaa, ettei pistorasian johdon läpivienti talon sisältä ulos mene paksun villakerroksen läpi, sillä niitäkin toisinaan näkee. Eristeen läpivienti ei sinänsä tee hallaa normaali asumiskäytössä, mutta jatkuvassa maksimitehon ottamisessa saattaa raja tulla nopeampaa vastaan.

 

[Pakana]

Tietenkään 100varmasti ei tutkimatta voi sanoa, mutta helppo tapa saada taloyhtiön vaihekuormat jakautumaan tasaisesti on tehdä kaikki asunnot samoin, mutta kytkeä nousut kiertämään, niin että aina joka kolmas asunto oikeasti samassa järjestyksessä.

 

[Dzeeta]

Vanhempien mökille tulee pääkeskukselle vain yksi vaihe. Sieltä lähtee "uuden osan" ryhmäkeskukselle 20A sulakkeen takaa syöttö. Sieltä ryhmäkeskukselta edelleen 3x16A syöttö liedelle, eli varaus kolmivaiheiselle kytkennälle on tehty, mutta todellisuudessa nuo johdonsuojat ja siis "uuden osan" ryhmäkeskus ovat kaikki yhden vaiheen takana. Mökillä on ollut käytössä joku todella vanha pistotulppaliitännällä oleva liesi, jossa siis 2 keittotasoa ja uuni. Tuossahan on jonkinlainen tehonrajoitin, eli käyttää voi joko kahta keittotasoa samaan aikaan tai yhtä keittotasoa ja uunia. Äitini sai lahjaksi uuden lieden, joka siis perus 4 keittotason ja uunin yhdistelmä. Kytkennässä ei olisi ongelmaa, jos ryhmäkeskukselle tulisi 3 vaihetta, vaan nyt ei tule. Lieden voi kytkeä myös 230V yksivaiheisena, jolloin johdonsuojan tulisi olla 20A. Tätä ei ole mahdollista tehdä, kun liedelle lähtee keskukselta 2.5mm2 johdot, eli vaatisi järeämpää kaapelia.

Jos liesi kytketään nyt 230V yhden vaiheen ja 16A johdonsuojan taakse, niin odotettavissa on suojan laukeamista, jos lyödään liikaa levyjä yhtä aikaa päälle? Vai onko liedessä jokin tehonrajoitin / ymmärtääkö liesi olevan vain yhden vaiheen takana, jolloin virran kulutus rajautuisi tuohon 20A? Jos em. asian pitäisi mielessä liettä käytettäessä, niin 16A suojakin riittäisi pitkälle, eihän se mitenkään optimi tilanne kuitenkaan olisi.

 

[Pakana]

Aika usein esim kerrostalokämpissä se 6kw liesi vaan kytketään 20A (4,6kw) sulakkeeseen ja se kestää koska käytännössä kaikkia levyjä käytetään niin harvoin yhtäaikaa.

Joissain liesitasoissa on mahdollisuus kertoa sulakkeen koko sille liedellä jollain näppäincombolla, johon se osaa sitten tehon rajoittaa. Käyttöohjeessa tuo lukee jos sellainen on.

 

[Markkanen]

10v vanha sähkölämmitteinen paritalo. Sähkäkaapissa kolme asentoinen kytkin jossa on valinnat 0 - lvv ei käytössä, A - lvv lämpiää yöllä ja I - lvv:n käsikäyttö päivällä. Haluaisin että lvv lämmittäisi vettä siis yöllä. Kokeilin tuota lvv lämpiää yöllä asentoa mutta sitten se ei lämmitä ollenkaan. Kaveri sano että pitäisi ottaa sähkönsiirto firmalta joko aika tai kausisähkö siirtosoppari että sieltä tulisi joku pulssi tms. mikä kertoisi ko sähkötaululle milloin on ”yö”. Onko asia siis näin?

 

[Hyrava]

10v vanha sähkölämmitteinen paritalo. Sähkäkaapissa kolme asentoinen kytkin jossa on valinnat 0 - lvv ei käytössä, A - lvv lämpiää yöllä ja I - lvv:n käsikäyttö päivällä. Haluaisin että lvv lämmittäisi vettä siis yöllä. Kokeilin tuota lvv lämpiää yöllä asentoa mutta sitten se ei lämmitä ollenkaan. Kaveri sano että pitäisi ottaa sähkönsiirto firmalta joko aika tai kausisähkö siirtosoppari että sieltä tulisi joku pulssi tms. mikä kertoisi ko sähkötaululle milloin on ”yö”. Onko asia siis näin?

Juu, yleensä puhutaan siis yösähköstä tai kaksoistariffista ja silloin tosiaan sähköyhtiöltä tulee ohjaus joka vaihtaa yleensä sähkömittarin yhteydessä olevan releen/kontaktorin tilaa. Ja tuo siis todennäköisesti tapauksessasi on liitetty tuohon kytkimeen.

 

[JKAVS]

10v vanha sähkölämmitteinen paritalo. Sähkäkaapissa kolme asentoinen kytkin jossa on valinnat 0 - lvv ei käytössä, A - lvv lämpiää yöllä ja I - lvv:n käsikäyttö päivällä. Haluaisin että lvv lämmittäisi vettä siis yöllä. Kokeilin tuota lvv lämpiää yöllä asentoa mutta sitten se ei lämmitä ollenkaan. Kaveri sano että pitäisi ottaa sähkönsiirto firmalta joko aika tai kausisähkö siirtosoppari että sieltä tulisi joku pulssi tms. mikä kertoisi ko sähkötaululle milloin on ”yö”. Onko asia siis näin?

Ja jos tuollaista sopimusta ei ole, niin pelkästään yöllä lämmittämisestä ei olisi juuri mitään hyötyä. Teoriassa siitä olisi tavallisellakin sopimuksellakin hiukan hyötyä, kun varaajan keskilämpötila jää vähän pienemmäksi, mutta todellinen säästö saadaan vasta yösähkösopimuksen kanssa.

 

[Ypi]

10v vanha sähkölämmitteinen paritalo. Sähkäkaapissa kolme asentoinen kytkin jossa on valinnat 0 - lvv ei käytössä, A - lvv lämpiää yöllä ja I - lvv:n käsikäyttö päivällä. Haluaisin että lvv lämmittäisi vettä siis yöllä. Kokeilin tuota lvv lämpiää yöllä asentoa mutta sitten se ei lämmitä ollenkaan. Kaveri sano että pitäisi ottaa sähkönsiirto firmalta joko aika tai kausisähkö siirtosoppari että sieltä tulisi joku pulssi tms. mikä kertoisi ko sähkötaululle milloin on ”yö”. Onko asia siis näin?

Jos ei mitään yösähkösopimusta ole ja silti jostain syystä haluat lämmittää yöllä, niin voihan siihen asentaa astronomisen kellon.

 

[Markkanen]

Ja jos tuollaista sopimusta ei ole, niin pelkästään yöllä lämmittämisestä ei olisi juuri mitään hyötyä. Teoriassa siitä olisi tavallisellakin sopimuksellakin hiukan hyötyä, kun varaajan keskilämpötila jää vähän pienemmäksi, mutta todellinen säästö saadaan vasta yösähkösopimuksen kanssa.

Meikällä on sähkösopparina pörssisähkö niin kyllähän tuosta on jo senki puolesta hyötyä vaikka siirtosoppari oisikin ns normaali.

 

[Farendlöse]

Meikällä on sähkösopparina pörssisähkö niin kyllähän tuosta on jo senki puolesta hyötyä vaikka siirtosoppari oisikin ns normaali.

Nyt päästäänkin mielenkiintoiseen aiheeseen, kun veli on miettinyt samaa asiaa. Eli saako sähkökaappiin vaihdettua jonkun "kellon" tuon 1-Off-Yö releen(?) tilalle?

 

[0nanias]

Nyt päästäänkin mielenkiintoiseen aiheeseen, kun veli on miettinyt samaa asiaa. Eli saako sähkökaappiin vaihdettua jonkun "kellon" tuon 1-Off-Yö releen(?) tilalle?

Suomalaisissa sähkölämmitteisisiin rakennuksiin tarkoitetuissa ryhmäkeskuksissa on valmiina usein niinsanottu SLY-kytkentä, jossa on versiosta riippuen kaikenlaisia releitä eri toimintoja varten.
Tässä on erään Enston keskuksen piirikaavio, josta löytyy SLY 1.3.

https://www.ensto.com/files/documents/keskukset/Arkisto/2001_Ensto%2520Keskukset/ESSV_165.36/3304387.pdf

Yöajan relettä ei kannata korvata ajastimella vaan lisätä se kytkennän rinnalle.

 

[Pakana]

Jos ei mitään yösähkösopimusta ole ja silti jostain syystä haluat lämmittää yöllä, niin voihan siihen asentaa astronomisen kellon.

Jos sinne laittaa astronomisen kellon varaaja ei ehdi kesällä lämmetä.

Astronominen kello muuttaa siis asetustaan vuodenajan mukaan, tarkoitettu valaistuksen ohjaamiseen.

Nyt päästäänkin mielenkiintoiseen aiheeseen, kun veli on miettinyt samaa asiaa. Eli saako sähkökaappiin vaihdettua jonkun "kellon" tuon 1-Off-Yö releen(?) tilalle?

Saa.

Sinne voi laittaa myös jonkin älyreleen, jota voi ohjata pelkän kellonajan lisäksi esim pörssisähkön hinnan perusteella.

 

[ississ]

Nyt päästäänkin mielenkiintoiseen aiheeseen, kun veli on miettinyt samaa asiaa. Eli saako sähkökaappiin vaihdettua jonkun "kellon" tuon 1-Off-Yö releen(?) tilalle?

Sitä 1-off-yö relettä voi ohjata kellolla jos ei ole yösähköä, ei tarvitse korvata tai vaihtaa.

 

[Farendlöse]

Sitä 1-off-yö relettä voi ohjata kellolla jos ei ole yösähköä, ei tarvitse korvata tai vaihtaa.

Yösähkö (pörssisähkö) on, mutta aika tyyristä se on siinä vaiheessa vielä, kun kaikki yösähköläiset alkaa lämmittää vettä samaan aikaan. Siinä kahden jälkeen yöllä jo verrattain halpaa (yleensä).

 

[yyri]

Onko näissä led himmentimissä isoja eroja? Esim olisko tuo ihan perus hyvä:

K-Rauta

www.k-rauta.fi

Nyt on 5x60w hehkulamppua "tavallisen" himmentimen perässä, ja nykyisillä sähkönhinnoilla tuo led himmennin polttimot varmaan maksaisi itsensä takaisin aikasta nopeaan. Lampuiksi varmaan sitten philipsin warmglowia jolla saa tuon värilämpötilan laskemaan himmentäessä?

 

[Farendlöse]

Onko näissä led himmentimissä isoja eroja? Esim olisko tuo ihan perus hyvä:

K-Rauta

www.k-rauta.fi

Nyt on 5x60w hehkulamppua "tavallisen" himmentimen perässä, ja nykyisillä sähkönhinnoilla tuo led himmennin polttimot varmaan maksaisi itsensä takaisin aikasta nopeaan. Lampuiksi varmaan sitten philipsin warmglowia jolla saa tuon värilämpötilan laskemaan himmentäessä?

Varmasti on ihan käypä. Itsellä on Schneider, joka tuntuu laadukkaalta kädessä. Sitten on myös Bauhausista joku ~30€ himmennin. Kiinanmuovia, mutta sekin toiminut jo pari vuotta.

 

[ississ]

Yösähkö (pörssisähkö) on, mutta aika tyyristä se on siinä vaiheessa vielä, kun kaikki yösähköläiset alkaa lämmittää vettä samaan aikaan. Siinä kahden jälkeen yöllä jo verrattain halpaa (yleensä).

Voihan siihen silti laittaa kellon joka kytkee kun haluaa.
Tai virittää systeemin joka lämmittää kun hinta laskee tietyn rajan alle tms (esim home assistant + sopiva ohjaus).
Vaihtoehtoja löytyy riippuen siitä paljonko haluaa virittää

 

[Farendlöse]

Voihan siihen silti laittaa kellon joka kytkee kun haluaa.
Tai virittää systeemin joka lämmittää kun hinta laskee tietyn rajan alle tms (esim home assistant + sopiva ohjaus).
Vaihtoehtoja löytyy riippuen siitä paljonko haluaa virittää

Niin pystyy. Noitakin pörssiä haistelevia systeemejä tuntuu olevan tarjolla, mutta ei oikein semmoista "for dummies" selostusta mitä tarvitsee ja miten toimii. Eikä varmasti mitään valmispakettia.

 

[alepa]

Meillä on kotona katossa arviolta 20 kpl alasvaloja. Tällä hetkellä käytössä on Malmbergsin MD-70 -alasvalot, mutta noita on parin vuoden aikana mennyt vaihtoon aivan liikaa, joten olen miettinyt muita merkkejä.

Valojen vaihdossa pitää toki huomioida katossa olevan reiän halkaisija, joka meillä on kaikissa 80mm. Osaako joku sanoa onko tuolla varsinaisesti väliä, jos jonkun tietyn alasvalon ohjeissa suositellaan reiän halkaisijaksi esim. 70mm, jos itse valon ympärysmitta on vaikkapa 90mm. Kaikissa noissa valoissahan on ne ”kiinnikkeet”, jotka pitävät lampun katossa.

Markkinoilla ei näytä meinaa ihan hirvittävästi olevan alasvaloja, joissa reiän ympärysmitaksi suositellaan nimenomaan 80mm, niin sillä lähdin tätä miettimään.

 

[B170]

Sama kai se on minkä verran kilowatteja sieltä tulee, kun reilun 12h aikana saa akun lähes täyteen tyhjästä vaikka 5kW teholla. Itseä kiinnostaa se, että auton lataus ei vaikuta normaaliin asumiseen, vaan voi pistää saunaa päälle ja samalla tehdä vaikka ruokaa lisäksi ilman pelkoa pääsulakkeiden riittämättömyydestä. Auto sitten ottaa sen mitä sattuu saamaan.

Ns yösähkön aikana 22-07 9h x 11kW(3-vaihelataus) = 99kWh. Aika ison akun tuolla imaisee täyteen. Tuohon aikaan on kai jo ruoat valmistettu ja saunottu. Latauksen pystyy ajastamaan tuolle ajalle. Ennen kun käytettiin massavaraajia lämmitykseen niin ne lauloi täysillä tuona aikana, päivällä sähköä käytettiin muuhun toimintaan. Eli omasta mielestä kuormanhallinan voi hoitaa manuaalisestikin aika helposti.

 

[Pakana]

Meillä on kotona katossa arviolta 20 kpl alasvaloja. Tällä hetkellä käytössä on Malmbergsin MD-70 -alasvalot, mutta noita on parin vuoden aikana mennyt vaihtoon aivan liikaa, joten olen miettinyt muita merkkejä.

Valojen vaihdossa pitää toki huomioida katossa olevan reiän halkaisija, joka meillä on kaikissa 80mm. Osaako joku sanoa onko tuolla varsinaisesti väliä, jos jonkun tietyn alasvalon ohjeissa suositellaan reiän halkaisijaksi esim. 70mm, jos itse valon ympärysmitta on vaikkapa 90mm. Kaikissa noissa valoissahan on ne ”kiinnikkeet”, jotka pitävät lampun katossa.

Markkinoilla ei näytä meinaa ihan hirvittävästi olevan alasvaloja, joissa reiän ympärysmitaksi suositellaan nimenomaan 80mm, niin sillä lähdin tätä miettimään.

Eihän sillä reijällä merkitystä ole jos valo siihen vaan mahtuu ja pwittää sen, mutta ei niissä yleensä huvikseen ilmoiteta selvästi pienempää reikää.

Tosin, eipä sen reijän suurentaminen kovin vaikeaa ole, pienentäminen on hankalampaa.

Esim airam cio on valaisinmalli joka on tarkoitettu korvaamaan vanhoja alasvaloja, siinä on kuinnitysmekanismi laajalla säätövaralla.

 

[puik]

Kannattaako ulos tuleva pylväsvalaisin kiinnittää betonijalustalla ja maatukisovitteella vai maatukijalalla?

Onko suositusta hyvästä pylväsvalaisimesta joka ei häikäise ja valaisee samalla pihan hyvin? Yhden suosituksen saanut Airam käpylästä. Saman näköistä valaisinta löytyy myös harju-nimellä halvemmalla, mutta kannattaa varmaan ostaa Airam?

Entä suositusta tyylikkäästä seinävalaisimesta joka valaisisi sekä seinää että maata edessä?

Mielipiteitä miten hoitaa takapihan valaistus. Tällä hetkellä etupihanvalot hämärätunnistimella, mutta kaapelin jatkosta takapihalle tulee varsin pitkä (ainakin ~10m) ja kaapeliveto jäisi esiin. Laittaisitteko kuitenkin valot hämärätunnistimella vai liiketunnistinvalaisimet jotka syttyvät erikseen (Tällöin vähemmän johdotusta). Hämärätunnistimella valojen kulutus saattaisi olla 30-50kwh vuodessa (10-16 wattia 8h päivä).

 

[Arranger]

Tämän kyssärin voisi heittää useampaankin ketjuun, mutta kokeillaan tänne:

Meillä taloyhtiön VILPissä oli häikkää. Asentaja tiesi, että vikakoodit luetaan ulkoyksiköstä, mutta sen piirilevy oli pimeänä. Tarinaa tiivistäen pyysin antamaan hetken ennenkuin tilaa uuden piirilevyn, halusin tutkia asiaa: Piirilevyllä oleva syötön jälkeinen 3.15A putkisulake palanut ja paloi uudestaan. Irrotin piirilevyn perästä kaiken kuorman ja kytkin takaisin yksi kerrallaan. Sulake näytti palavan, kun kytkin toisen flektin kiinni (+, - ja 3 todennäköisesti ohjauspinniä). Piirilevy ohjaa kahta tuuletinta, joten kokeilin kytkeä myös ristiin; toisella tuulettimella ei samasta liittimestä sulake palanut, joten oma päätelmä on, ettei syötössä/ohjauksessa vikaa. Molemmat piirilevyn liittimet antaa jännitteeksi n. 330V.

Tällä perusteella syytän tuota sähkömoottoria, joka purkamalla osoittautu olevan tyypiltään SIC-71FW-F170-8, 70W. Kaapeli tietenkin kiinteä, ei näkyviä vaurioita. Ei tuo nyt tule uutena maksamaan kuin parisataa, mutta haluaisin aina löytää vialle syyn.
Sähkömoottori pyörii vapaasti ja en saa mitattua johtimista oikosulkua. Molexin positiivisen (oletettavasti, punainen), näyttää tummuneen. Moottorilta voi mitata pienen jännitteen, jos käsin pyörittelee.

Voinko tuosta moottorista sen enempää vikaa selvittää, vai liipaisenko suosiolla jäteastiaan, korkkaan kaljan ja jään odottelemaan postimiestä ja uutta moottoria?

 

[stabbulamus]

Tämän kyssärin voisi heittää useampaankin ketjuun, mutta kokeillaan tänne:

Meillä taloyhtiön VILPissä oli häikkää. Asentaja tiesi, että vikakoodit luetaan ulkoyksiköstä, mutta sen piirilevy oli pimeänä. Tarinaa tiivistäen pyysin antamaan hetken ennenkuin tilaa uuden piirilevyn, halusin tutkia asiaa: Piirilevyllä oleva syötön jälkeinen 3.15A putkisulake palanut ja paloi uudestaan. Irrotin piirilevyn perästä kaiken kuorman ja kytkin takaisin yksi kerrallaan. Sulake näytti palavan, kun kytkin toisen flektin kiinni (+, - ja 3 todennäköisesti ohjauspinniä). Piirilevy ohjaa kahta tuuletinta, joten kokeilin kytkeä myös ristiin; toisella tuulettimella ei samasta liittimestä sulake palanut, joten oma päätelmä on, ettei syötössä/ohjauksessa vikaa. Molemmat piirilevyn liittimet antaa jännitteeksi n. 330V.

Tällä perusteella syytän tuota sähkömoottoria, joka purkamalla osoittautu olevan tyypiltään SIC-71FW-F170-8, 70W. Kaapeli tietenkin kiinteä, ei näkyviä vaurioita. Ei tuo nyt tule uutena maksamaan kuin parisataa, mutta haluaisin aina löytää vialle syyn.
Sähkömoottori pyörii vapaasti ja en saa mitattua johtimista oikosulkua. Molexin positiivisen (oletettavasti, punainen), näyttää tummuneen. Moottorilta voi mitata pienen jännitteen, jos käsin pyörittelee.

Voinko tuosta moottorista sen enempää vikaa selvittää, vai liipaisenko suosiolla jäteastiaan, korkkaan kaljan ja jään odottelemaan postimiestä ja uutta moottoria?

Luultavasti eristysvastusmittauksessa tulisi hylsy jos sen tekisi kerta moottori polttaa sulakkeen. Jos ei silmämääräisesti mitään epäilyttävää näy niin ei oikein korjaus maksa vaivaa.

Edittinä vielä et kosteus voi aiheuttaa ongelmia, joten onko sitä päässyt moottoriin?

 

[Jomppeli]

Kysymys rikkinäisestä kylpyhuoneen lattialämmityksestä.

Se ei siis toimi. Oletettavasti sähköinen, ei vesikiertoinen.

Termostaattiin ei syty mitään valoa kun siitä napsauttaa laitteen päälle. Jos kysymys olisi esimerkiksi lattian alla olevan lämmityslangan poikkeamisesta kuuluisiko tuon termostaatin mennä päälle silti vaikkei lattia lämpenisi? Eli voisiko ajatella termostaatin olevan rikki ja onko tuo helppo tsekata jotenkin vai onko vain vaihdettava uusi tilalle ja katsottava toimiiko?

 

[Arranger]

Edittinä vielä et kosteus voi aiheuttaa ongelmia, joten onko sitä päässyt moottoriin?

No, moottori on pihalla säiden armoilla, joten mahdollisesti.. Mutta ei mitään erityistä altistumista.

Eli voisiko ajatella termostaatin olevan rikki ja onko tuo helppo tsekata jotenkin vai onko vain vaihdettava uusi tilalle ja katsottava toimiiko?

Oletettavasti olet jo sähkökaapista katsonut sulakkeen/vikavirtasuojan?

 

[Jomppeli]

Oletettavasti olet jo sähkökaapista katsonut sulakkeen/vikavirtasuojan?

Joo, sähkökaapissa oli tälle ja pesukoneen pistorasialle oma vikavirtasuoja (kaikki muu perinteisillä sulakkeilla) ja se on ylhäällä ja toimii testinapista.

Pesukoneen pistorasia toimii ja sen yhteydessä on on/off kytkin, sitäkin testasin ettei sen päälläolo vaikuta lattialämmön termostaattiin mutta ei vaikutusta.

 

[Pakana]

Voi sillä lattialämppärillä olla oma sulakkeensa siellä keskuksessa vaikka pesukoneen kanssa yhteinen vikis onkin.

 

[Jomppeli]

Voi sillä lattialämppärillä olla oma sulakkeensa siellä keskuksessa vaikka pesukoneen kanssa yhteinen vikis onkin.

Pitää nyt vielä katsoa, mutta mielestäni tuo oli ainut missä oli lattialämmitys kirjoitettu. Täytyy käydä läpi uudestaan jahka kotiin pääsee.