Kysymyksiä kodin sähköasioista

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Blur
  • Aloitettu Aloitettu
Tunnistaako joku tämmöisen valon? Kellarissa menee katonrajassa listassa näitä ja muutama on mennyt pimeäksi, eli miten tämmöinen kuuluisi vaihtaa? En ainakaan itse saanut tuota auki että voisi vain polttimon vaihtaa.
"Linssin" kehyksestä vetämällä yleensä aukeaa. Pieni pyöräytys auttaa, jos tuntuu olevan tiukassa.
 
Tunnistaako joku tämmöisen valon? Kellarissa menee katonrajassa listassa näitä ja muutama on mennyt pimeäksi, eli miten tämmöinen kuuluisi vaihtaa? En ainakaan itse saanut tuota auki että voisi vain polttimon vaihtaa.
tuosta sisemmästä renkaasta aukeaa ruuvarin järjellä. Sisällä G4 halogeeni lamppu. Jos kaikki vaihtaa led lampuihin voi virtalähde närkästyä, noissa oli usein sen tyyppiset virtalähteet joissa oli jokin minimikuorma, jota pienemmällä teholla ne ei toimi.
 
"Linssin" kehyksestä vetämällä yleensä aukeaa. Pieni pyöräytys auttaa, jos tuntuu olevan tiukassa.
tuosta sisemmästä renkaasta aukeaa ruuvarin järjellä. Sisällä G4 halogeeni lamppu. Jos kaikki vaihtaa led lampuihin voi virtalähde närkästyä, noissa oli usein sen tyyppiset virtalähteet joissa oli jokin minimikuorma, jota pienemmällä teholla ne ei toimi.
Noniin, näillä ohjeillahan se onnistui. Oli vaan linssit vähän tiukemmassa ja ruuvarin kärjellä aukesi. Kiitos paljon!
 
Juu, ja taas tänään pikseliä ruudussa. Soundbar toiseen virtalähteeseen asennettu toki mutta mutta..
Joo, täytyy varmaan hoitaa ammattilaiset asialle.
Tuo multimediarasia varmaan hyvä pointti.
Täytyy ottaa esille kun saa asentajan asialle.
No tähän kommenttiin, Elisan mies totesi vian olevan sisäverkossa. Yllätys.
Antenni korjaajat kävivät sitten kotona. En ollut paikalla.
Kolme rasiaa vaihdettu. Modeemin kaapeli oli tungettu väkisin naaras-naaras liitokseksi:zoom:
Nyt kaikki toimii:)
230e kustannuksia mutta kannatti kyllä.
 
Maalasin yhden seinän tummaksi, joten nyt ajatuksissa on vaihtaa siihen myös valokatkaisijat. Tilanne kuitenkin rönsyili pahasti ja nyt olen jo hommaamassa älylamppuja kera älykatkaisimien. Kysymykseni onkin: pitääkö tai tarvitseeko älykatkaisimelle olla ihan fyysinenkin katkaisija? Ihan noin niin kuin teoriassa. Ei sillä että niin haluaisin, mutta mietityttää vain. Vai voiko lampuille käytänössä mennä koko ajan virta, ja sitten vain noilla älykatkaisimilla/puhelimella säädetään niitä päälle/pois.

Joka tapauksessa varmaankin ostan tällaisen kytkimen: ABB Kytkin Impressivo - 1+1+1/16AX/250V/IP21 PPJ2X antrasiitti, ja sen alle Philipsin älykytkin jollain teipillä vaikkapa. Harmittavasti ei taida tuota saada mitenkään toimimaan vaikkappa ABB tai Schneiderin peitelevyn kanssa. Tarvitsen sellaisen, jossa on kolmen katkaisijan paikat allekain.
 
Ei se älylamppu tarvii katkaisijaa, tosin käytännössä olen huomannut että ne pitää "buutata" katkaisemalla sähkö, mutta sen voi twhdä myös ruuvaamalla sen irti kannasta.
 
Kytkimet on siis ulkoisesti todella yksinkertaisen näköisiä painonappeja, jotka näyttävät ihan yleisiltä elektroniikkatarpeilta. Yhdessä paneelissa on nappien yläpuolella valot, joista siis yksi toimii.
Ei siis ole perinteisiä valokatkaisijoita, vaan rasioihin tulennee tuo 60VAC, joka on sitten vedetty kytkemään relettä on/off painalluksella.

Tuossa miettinyt hieman sähkönkulutusta ja todennäköisesti molemmissa keskuksissa (pääkeskus & yläkeskus, kuva yläkeskuksesta) on omat muuntajansa noille kytkimille. Ne muuntajat lienevät 70-luvulta, joten saattavat vaikka viedä sähköäkin ihan vain kytkettynä ollessaankin..?
Täytynee tutkia lisää ja napsia vähän kuvia. Esim Shelly 1't jokaisen releen tilalle kaappeihin, muuntajat veke ja johdotukset kuntoon -> valot etäohjauksessa ja kovassa ohjauksessa ja homma pelittää.

Tätä tuli vähän tutkittua lisää, kun hävisi autokatoksen pistorasiasta sähköt. Ei näköjään ollut relekytkennässä se, mutta hauskan näköinen mielestäni tämän sisukset.
Purettaneen koko keskus ja päivitetään 2000-luvulle..
 

Liitteet

  • 20230125_154242.jpg
    20230125_154242.jpg
    372,3 KB · Luettu: 406
  • 20230125_153350.jpg
    20230125_153350.jpg
    401,6 KB · Luettu: 412
  • 20230125_154702.jpg
    20230125_154702.jpg
    302,5 KB · Luettu: 400
  • 20230125_154707.jpg
    20230125_154707.jpg
    334,6 KB · Luettu: 406
  • 20230125_154534.jpg
    20230125_154534.jpg
    269 KB · Luettu: 405
  • 20230125_154526.jpg
    20230125_154526.jpg
    303,2 KB · Luettu: 386
Täytyy kyllä myöntää että tuon keskuksen kanssa voisi tovi mennä kun alkaa sen sielunelämään tutustumaan. Jos nyt oikein ymmärrän niin tuohon normaalin releeseen on tehty vaan pitopiiri, sen sijaan että olisi hankittu sysäreitä... Se etu tietysti että sähkön katketessa kaikli valot sammuu, eikä syty kun sähkö palaa...?
 
Tätä tuli vähän tutkittua lisää, kun hävisi autokatoksen pistorasiasta sähköt. Ei näköjään ollut relekytkennässä se, mutta hauskan näköinen mielestäni tämän sisukset.
Purettaneen koko keskus ja päivitetään 2000-luvulle..
Ai että on ihania kun osuu omalle kohdalle (asentajana) noita oikeen vanhoja harakanpesiä.. Jotenkin paistaa tuosta ohjeesta läpi että siellä on joku jo aikanaan viettänyt tovin :D
 
Täytyy kyllä myöntää että tuon keskuksen kanssa voisi tovi mennä kun alkaa sen sielunelämään tutustumaan. Jos nyt oikein ymmärrän niin tuohon normaalin releeseen on tehty vaan pitopiiri, sen sijaan että olisi hankittu sysäreitä... Se etu tietysti että sähkön katketessa kaikli valot sammuu, eikä syty kun sähkö palaa...?
Tuohan on melko selkeä kun vaan katsoo tuon trankkurisukasan kytkennän noista dokkareista. Plussaa siitä että tuo on dokumentoitu ja dokkari on edelleen tallessa. Tuota trankkuhässäkkää ei tarvitsisi ollenkaan kun olisi suoraan laittanut noiden Esmiläisten tilalle toisen mallin joka olisi toiminut sysärinä mutta ehkä on ollut hinta- tai saatavuuskysymys aikanaan.

On kyllä joku jaksanut aikanaan virkata melkoisen helvetinkoneen. Varmaan alkaa nuo konkat olemaan aikalailla kuivia tuossa kytkennässä joten tosiaan parempi pistää koko höskä vaihtoon.
 
Sähköauton latauslaitteelle tarvisi keskukseen virrankulutusmittarin. Sekä 1 vaihe että 3 vaihe. Joissain noissa näyttää olevan wifi mahdollisuus. Olisiko suositella jotain, mistä pystyisi näppärästi (vaikka puhelin tai tietokone apilla) näkemään jälkeenpäin esim tammikuun kulutukset? Siis siten ettei tarvitse muistaa ottaa lukemia ylös ajanjakson alussa ja lopussa, vaan että ne tallettuisivat jonnekkin talteen.
 
Ai että on ihania kun osuu omalle kohdalle (asentajana) noita oikeen vanhoja harakanpesiä.. Jotenkin paistaa tuosta ohjeesta läpi että siellä on joku jo aikanaan viettänyt tovin :D
Talon rakentaja on ollut tosiaan sähköDI. Ja tämä järjestelmä toimii edelleen täydellisesti.

Mielenkiintoiseksi meni, kun nappasin yleismittarin töistä ja autokatoksen pistorasiaan tulee 48V AC. Sekä vaihe + nolla kuten myös vaihe+kevi väliltä löytyi tällainen jännite...
About sama 50V löytyi vastapuolella katoksen pistorasiaa valon vaiheen ja kuvassa näkyvän sokeripalan väliltä..
Keittiön painonapista mittasin niin nappulalle tulee jatkuvana vajaa 2V AC.

Missähän hitossa on rasia, jossa tuon autokatoksen pistorasian johdot yhdistyy (mustana lähtee yläkeskukselta ja ruskeana tulee pistorasialle). Voipi olla välikatossa, jonne ei tietenkään pääsyä.

Noh vedetään pääkeskukselta sen verta paksua uutta lakua että voi joskus halutessaan kytkeä katokseen 22kW latausta, niin voi tuon pistorasian jättää vaikka kokonaan pois.
 

Liitteet

  • 20230126_165916.jpg
    20230126_165916.jpg
    89,3 KB · Luettu: 193
Talon rakentaja on ollut tosiaan sähköDI. Ja tämä järjestelmä toimii edelleen täydellisesti.

Mielenkiintoiseksi meni, kun nappasin yleismittarin töistä ja autokatoksen pistorasiaan tulee 48V AC. Sekä vaihe + nolla kuten myös vaihe+kevi väliltä löytyi tällainen jännite...
About sama 50V löytyi vastapuolella katoksen pistorasiaa valon vaiheen ja kuvassa näkyvän sokeripalan väliltä..
Keittiön painonapista mittasin niin nappulalle tulee jatkuvana vajaa 2V AC.

Missähän hitossa on rasia, jossa tuon autokatoksen pistorasian johdot yhdistyy (mustana lähtee yläkeskukselta ja ruskeana tulee pistorasialle). Voipi olla välikatossa, jonne ei tietenkään pääsyä.

Noh vedetään pääkeskukselta sen verta paksua uutta lakua että voi joskus halutessaan kytkeä katokseen 22kW latausta, niin voi tuon pistorasian jättää vaikka kokonaan pois.
Katso kestääkö se 48vac yhtään kuormittaa.

Ihan vaan vieressä jonkinmatkaa kulkeva virrallinen johdin voi indusoida sen verran jännitettä että yleismittari näyttää kymmeniä voltteja jännitettä.
 
Talon rakentaja on ollut tosiaan sähköDI. Ja tämä järjestelmä toimii edelleen täydellisesti.

Mielenkiintoiseksi meni, kun nappasin yleismittarin töistä ja autokatoksen pistorasiaan tulee 48V AC. Sekä vaihe + nolla kuten myös vaihe+kevi väliltä löytyi tällainen jännite...
About sama 50V löytyi vastapuolella katoksen pistorasiaa valon vaiheen ja kuvassa näkyvän sokeripalan väliltä..
Keittiön painonapista mittasin niin nappulalle tulee jatkuvana vajaa 2V AC.

Missähän hitossa on rasia, jossa tuon autokatoksen pistorasian johdot yhdistyy (mustana lähtee yläkeskukselta ja ruskeana tulee pistorasialle). Voipi olla välikatossa, jonne ei tietenkään pääsyä.

Noh vedetään pääkeskukselta sen verta paksua uutta lakua että voi joskus halutessaan kytkeä katokseen 22kW latausta, niin voi tuon pistorasian jättää vaikka kokonaan pois.
48 V kuulostaisi vanhan puhelinverkon jännitteeltä. Onko sellainen vielä mahdollisesti olemassa?
 
Rivitaloyhtiö jossa 4 huoneistoa. Tarkoitus olisi ottaa kuitu joka asuntoon. Kuitufirma tarjoaa samalla kaapelitv palvelua 5/kk/huoneisto. Nyt rupesin kuitenkin arpomaan, että kannattaako taloyhtiön maksaa edes tuota 240e/v tuosta kaapelista jos joka asuntoo tulee kuitenki kuitu.

Eli jos asentaisi suoraan haravan katolle niin saisi normi tv:n sitä kautta ja jokainen voisi sitten kuidun kautta katsoa maksutvpalvelut yms.

Onko tuossa haravan kytkemisessä taloyhtiön nykyiseen kaapeliverkkoon mitään ihmeitä. Vai meneekö enemmän/vähemmän plug and play tyylisesti?
 
Rivitaloyhtiö jossa 4 huoneistoa. Tarkoitus olisi ottaa kuitu joka asuntoon. Kuitufirma tarjoaa samalla kaapelitv palvelua 5/kk/huoneisto. Nyt rupesin kuitenkin arpomaan, että kannattaako taloyhtiön maksaa edes tuota 240e/v tuosta kaapelista jos joka asuntoo tulee kuitenki kuitu.

Eli jos asentaisi suoraan haravan katolle niin saisi normi tv:n sitä kautta ja jokainen voisi sitten kuidun kautta katsoa maksutvpalvelut yms.

Onko tuossa haravan kytkemisessä taloyhtiön nykyiseen kaapeliverkkoon mitään ihmeitä. Vai meneekö enemmän/vähemmän plug and play tyylisesti?
Aika plug and play se on nykyiseen antenniverkkoon kytkeö, mutta ei se ihan ilmainen ole asentaakaan, koska tuo täytyy asentaa yhteisantenniverkon pykälien mukaan. Kysykää tarjous siitä antennin asennuksesta ennen kuin lyötte mitään lukkoon. Se antenni on äkkiä 10v kaapelimaksun hintainen, tosin kyllähän se ennen pitkää muuttuu säästöksi.
 
Aika plug and play se on nykyiseen antenniverkkoon kytkeö, mutta ei se ihan ilmainen ole asentaakaan, koska tuo täytyy asentaa yhteisantenniverkon pykälien mukaan. Kysykää tarjous siitä antennin asennuksesta ennen kuin lyötte mitään lukkoon. Se antenni on äkkiä 10v kaapelimaksun hintainen, tosin kyllähän se ennen pitkää muuttuu säästöksi.

Tuo käytännön asennus olisi helppo. Harjalta suoraan alas ja seinän läpi tekniseen tilaan. Eli onko noissa pykälissä mitään ihmeitä jos vetäisi vain sen coxin sieltä haravalta esim. suojaputkessa tuonne tekniseen tilaan ja vetäisi sen tuohon lukolliseen kaappiin, jossa nyt on nuo nykyisen tarjoajan kaapelitv kamat? Täyttyisiköhän sillä nuo pykälät.
 
Tuo käytännön asennus olisi helppo. Harjalta suoraan alas ja seinän läpi tekniseen tilaan. Eli onko noissa pykälissä mitään ihmeitä jos vetäisi vain sen coxin sieltä haravalta esim. suojaputkessa tuonne tekniseen tilaan ja vetäisi sen tuohon lukolliseen kaappiin, jossa nyt on nuo nykyisen tarjoajan kaapelitv kamat? Täyttyisiköhän sillä nuo pykälät.
Pykälät ei täyty, mutta eihän noita käytännössä kukaan käy valvomassa.

Joku paremmin perillä oleva voisi tarkentaa, mutta muistaakseni. Mastossa pitää olla uhf ja ula antenni, mahdollisesti myös vhf, vaikkei sillä mitään teekään. Kaikilta antenneilta oma kaapeli tekniseen tilaan. Masto pitää luonnollisesti maadoittaa. Antennista pitää irrota vahvistamattomana jokin minimi signaalitaso. Maston lujuuslaskelmat pitää tehdä. Tekniseen tilaan yhteisantennikelpoinen taajuuskohtainen vahvistin, ja tehot tietysti säädettävä vastaamaan verkon vaatimusta.

Käytännössä tietysti 4 asunnon taloyhtiössä okt tarkoitettu systeemi toimii yhtälailla, kunhan vahvistimessä on riittävästi potkua, mutta en mä ainakaan kuitilla tuollaista asentaisi.
 
Käytävässä ja eteisessä on valot, joita ohjataan jousikytkimillä (?) sähkökeskuksessa olevan releen avulla.

Keskukseen on asennettu useampi Shelly, joissa on relelähtöjä. Saako noita Shellyjä hyödynnettyä jotenkin noiden valojen ohjauksessa?

Shellyn mallit 3EM ja EM. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että relelähdöille olisi muuta käyttöä, Shellyt on mittaamassa vain kulutusta.
 
Käytävässä ja eteisessä on valot, joita ohjataan jousikytkimillä (?) sähkökeskuksessa olevan releen avulla.

Keskukseen on asennettu useampi Shelly, joissa on relelähtöjä. Saako noita Shellyjä hyödynnettyä jotenkin noiden valojen ohjauksessa?

Shellyn mallit 3EM ja EM. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että relelähdöille olisi muuta käyttöä, Shellyt on mittaamassa vain kulutusta.
Saa. Tosin shelly pitää koodata antamaan impulssia.
 
Saa. Tosin shelly pitää koodata antamaan impulssia.

Tuohon suuntaan osasin vähän ajatella, kiitos.

Mitä tapahtuu, jos ilmenee bugi ja rele saa jatkuvampaa virtaa?

Ja Shellyn voi kytkeä siis kolmen painikkeen rinnalle?

Olisi sähköasentaja tulossa aamusta muita hommia niin voisi kytkeä tuon samalla...
 
Tuohon suuntaan osasin vähän ajatella, kiitos.

Mitä tapahtuu, jos ilmenee bugi ja rele saa jatkuvampaa virtaa?

Ja Shellyn voi kytkeä siis kolmen painikkeen rinnalle?

Olisi sähköasentaja tulossa aamusta muita hommia niin voisi kytkeä tuon samalla...
Jos rele saa jatkuvaa virtaa, niin se saattaa kärähtää. Noista sysäysreleistä vain osa kestää jatkuvaa virtaa. Elektroniset paremmin kuin mekaaniset. Tosin yleensä kaikki kestää useamman tunnin, jolloin jo tod.näk. huomataan ettei valot tottele painikkeita.

Pitäisi voida kytkeä muiden painikkeiden rinnalle.
 
Jos rele saa jatkuvaa virtaa, niin se saattaa kärähtää. Noista sysäysreleistä vain osa kestää jatkuvaa virtaa. Elektroniset paremmin kuin mekaaniset. Tosin yleensä kaikki kestää useamman tunnin, jolloin jo tod.näk. huomataan ettei valot tottele painikkeita.

Pitäisi voida kytkeä muiden painikkeiden rinnalle.

Täytyy kysellä asentajalta jäikö sysäysreleen malli mieleen. Se kyllä kuulostaa amatöörin korvaan mekaaniselta, jos äänestä voi mitään päätellä. En ole ehtinyt itse olla juurikaan paikalla niin ei ole edes kuvia ole keskuksesta. Jätettiin nyt vielä kytkemättä.

Saisin kyllä laitettua tuolle päälläololle vahdin HA:n/Node Redin avulla eli jos ohjaus jää päälle vaikka yli sekunniksi otetaan ohjaus pois päältä. Toki jos Rasberry jotenkin sekoaa, ei tuostakaan ole apua.
 
Täytyy kysellä asentajalta jäikö sysäysreleen malli mieleen. Se kyllä kuulostaa amatöörin korvaan mekaaniselta, jos äänestä voi mitään päätellä. En ole ehtinyt itse olla juurikaan paikalla niin ei ole edes kuvia ole keskuksesta. Jätettiin nyt vielä kytkemättä.

Saisin kyllä laitettua tuolle päälläololle vahdin HA:n/Node Redin avulla eli jos ohjaus jää päälle vaikka yli sekunniksi otetaan ohjaus pois päältä. Toki jos Rasberry jotenkin sekoaa, ei tuostakaan ole apua.
Muita kuin mekaanisia sysäysreleitä käytetään yleensä vain jossain erikoistilanteessa, eli voit ihan surutta lähteä siitä että siellä on tavallinen mekaaninen sysäysrele.

Useimmiten sysärit ovat sähkökaapissa ihan näkyvilla yhdessä moduulipaikassa, josta niitä voi tarvittaessa myös käsin käyttää jos kela hajoaa.

Sysärin idea on että sitä voidaan ohjata lukuisilla rinnakkain asennetuilla kytkimillä, ja kotiautomaation laite on vain yksi kytkin lisää siihen rinnalle. Jos haluat kotiautomaatioon feedbackin siitä onko ko. valo päällä vai ei, se tarvii vähän lisävaivaa, mutta yksinkertaisinta tuo on sysärillä jossa on kaksi rinnakkaista kärkeä, sitä viereistä kärkeä voi käyttää kertomaan automaatiolle releen asennon.

Sysäsrin vaihtaminen useampikärkiseen on myös simppeli tehtävä.
 
Ihan huomiona varmistakaa sitten kytkennät :whistling:
Tod.näk. sysäysreleiden kanssa ei ole ongelma, mutta jossain Shellyissa sisäinen rele kytkee aina syöttöjännitteeseen jne. eikä sitä voi käyttää potentiaalivapaana kytkimenä. Jos siis on esim. tarkoitus
laittaa vaikka 24V painonapin rinnalle niin lukekaa speksit :think:
 
Miksi sain pienen sähköiskun?

Autotallissa on eräässä pistorasiassa kiinni yksiosainen ulkokäyttöön tarkoitettu 5 metrin jatkojohto, alla olevan kuvan näköinen. Tuossa on tavallisesti ollut kiinni sähköpatteri, jolla olen pitänyt pientä lämpöä tallissa.

6438114784976.jpg


Tänään kävin irroittamassa sähköpatterin johdon tuosta jatkojohdon päästä, ja laitoin tilalle uuden TP-Link Tapo P110 älypistorasian. Pidin vasemmalla kädellä kiinni jatkojohdosta, oikealla työnsin Tapon paikoilleen, tai siis yritin. Sain melko kirpakan sähköiskun, säikähdin niin että laite lensi heti kädestä pois. Ei kipinöitä, ei savua, ei kipua, vain sellainen sähköiskun tunne joka ei aiheuttanut muuta kuin säikähdyksen.

Olen melko varma johtoa ja laitetta tutkittuani, että mitenkään en ole voinut koskea jännitteisiin osiin. Miten sain sähköiskun?

Ongelmia ei ole ollut aiemmin millään laitteella.

EDIT: Testasin Tapon sisätiloissa ennen tätä tapausta, eikä mitään tavanomaisesta poikkeavaa tapahtunut. Laite toimi hyvin, ja toimii edelleen. Laitoin sen paikoilleen uudestaan ilman sähköiskua, ja jätin turvallisesti (?) betonilattialle, että jos palaa niin talli ei ehkä pala mukana. Laite on jatkuvasti yhteydessä kännykkäsovellukseen ja kaikki toimii.
 
Miksi sain pienen sähköiskun?

Autotallissa on eräässä pistorasiassa kiinni yksiosainen ulkokäyttöön tarkoitettu 5 metrin jatkojohto, alla olevan kuvan näköinen. Tuossa on tavallisesti ollut kiinni sähköpatteri, jolla olen pitänyt pientä lämpöä tallissa.

6438114784976.jpg


Tänään kävin irroittamassa sähköpatterin johdon tuosta jatkojohdon päästä, ja laitoin tilalle uuden TP-Link Tapo P110 älypistorasian. Pidin vasemmalla kädellä kiinni jatkojohdosta, oikealla työnsin Tapon paikoilleen, tai siis yritin. Sain melko kirpakan sähköiskun, säikähdin niin että laite lensi heti kädestä pois. Ei kipinöitä, ei savua, ei kipua, vain sellainen sähköiskun tunne joka ei aiheuttanut muuta kuin säikähdyksen.

Olen melko varma johtoa ja laitetta tutkittuani, että mitenkään en ole voinut koskea jännitteisiin osiin. Miten sain sähköiskun?

Ongelmia ei ole ollut aiemmin millään laitteella.

EDIT: Testasin Tapon sisätiloissa ennen tätä tapausta, eikä mitään tavanomaisesta poikkeavaa tapahtunut. Laite toimi hyvin, ja toimii edelleen. Laitoin sen paikoilleen uudestaan ilman sähköiskua, ja jätin turvallisesti (?) betonilattialle, että jos palaa niin talli ei ehkä pala mukana. Laite on jatkuvasti yhteydessä kännykkäsovellukseen ja kaikki toimii.
Joskus itselle sattunut osumaan pistoke kämmenessä hermoon tjsp ja säikähtänyt että tuli näpeille, aika vaikeaahan noita tavan pistokkeita on saada paikoilleen niin että jännitteisiä osia on paljaana
 
Erikoinen vika ilmennyt 2009 rakennetussa omakotitalossa viime yön jälkeen, kun oli s-auto latauksessa ja PILPin sähkövastukset päällä yön. Kaikki sulakkeet on ehjät pääkeskuksessa ja sisäkeskuksessa.
Sähköt katkeilee olohuoneen ja yläkerran aulan pistokkeista tasaiseen tahtiin n. 10min välein. Ei kuitenkaan polta sulaketta vaan telkkari ja Wlan boksi käynnistyvät uudestaan ja valot välähtää. Muissa huoneissa ei samaa ongelmaa, vaan esim keittiössä kaikki toimii normaalisti. Mikä vois olla syy?
 
Erikoinen vika ilmennyt 2009 rakennetussa omakotitalossa viime yön jälkeen, kun oli s-auto latauksessa ja PILPin sähkövastukset päällä yön. Kaikki sulakkeet on ehjät pääkeskuksessa ja sisäkeskuksessa.
Sähköt katkeilee olohuoneen ja yläkerran aulan pistokkeista tasaiseen tahtiin n. 10min välein. Ei kuitenkaan polta sulaketta vaan telkkari ja Wlan boksi käynnistyvät uudestaan ja valot välähtää. Muissa huoneissa ei samaa ongelmaa, vaan esim keittiössä kaikki toimii normaalisti. Mikä vois olla syy?

Voi johtua löysästä liitoksesta, kannattaisi tilata sähkömies pikimmiten vianhakuun ennen kuin jotain syttyy palamaan.
 
Voi johtua löysästä liitoksesta, kannattaisi tilata sähkömies pikimmiten vianhakuun ennen kuin jotain syttyy palamaan.
Samaa minäkin veikkaisin, ensimmäisenä tuli mieleen että olisi joku huono liitos jossa liitos lämmetessään rupeaa liikkumaan ja yhteys katkeaa ja kun jäähtyy niin taipuu takaisin ja saa taas kontaktin. Tuollaiset viat saattavat aiheuttaa juurikin tuollaisia sekunnista ehkä minuuttiin kestäviä outoja katkoksia. Itsellä noista ei ole kokemusta 230V järjestelmistä mutta tehoelektroniikan puolelta kylläkin, siellä tosin tuollainen polttaa liitoksen aika nopeasti lopullisesti rikki.
 
Voi johtua löysästä liitoksesta, kannattaisi tilata sähkömies pikimmiten vianhakuun ennen kuin jotain syttyy palamaan.
Sähkömies kävi äsken katsomassa ja tylsästi olikin yksi pääsulake palanut, en ollut huomannut kun kanta oli paikoillaan. Oudosti toimivat sähkölaitteet olivat ilmeisesti jotenkin repineet virtaa muista vaiheita, muiden laitteiden tms kautta. Sen takia esim paljon kuluttava imuri ei ollut toiminut oikein ollenkaan ko. pistokkeista.
Palamisen syynä 25A pääsulakkeet, joista repi virtaa samaan aikaan 11kwh sähköauto, 9kwh PILP vastukset ja sulakkeen polttajana yöllä päälle lähtenyt ulkoporeammeen lämmitys/puhdistus.
 
Sähkömies kävi äsken katsomassa ja tylsästi olikin yksi pääsulake palanut, en ollut huomannut kun kanta oli paikoillaan. Oudosti toimivat sähkölaitteet olivat ilmeisesti jotenkin repineet virtaa muista vaiheita, muiden laitteiden tms kautta. Sen takia esim paljon kuluttava imuri ei ollut toiminut oikein ollenkaan ko. pistokkeista.
Palamisen syynä 25A pääsulakkeet, joista repi virtaa samaan aikaan 11kwh sähköauto, 9kwh PILP vastukset ja sulakkeen polttajana yöllä päälle lähtenyt ulkoporeammeen lämmitys/puhdistus.
Minähän en mikään varsinainen sähkäri ole mutta mielestäni tuo selitys kyllä haisee bullshitille. Ei nuo sähkölaitteet mistään ilmasta sitä sähköä revi, ainakaan mikään telkkari tms. Joku ledilamppu nyt saattaa vilkkua pelkän toisen johdon ollessa kiinni mutta ei mikään sellainen sähkölaite voi toimia mikä kuluttaa useamman watin tehoa.
 
Sähkömies kävi äsken katsomassa ja tylsästi olikin yksi pääsulake palanut, en ollut huomannut kun kanta oli paikoillaan. Oudosti toimivat sähkölaitteet olivat ilmeisesti jotenkin repineet virtaa muista vaiheita, muiden laitteiden tms kautta. Sen takia esim paljon kuluttava imuri ei ollut toiminut oikein ollenkaan ko. pistokkeista.
Palamisen syynä 25A pääsulakkeet, joista repi virtaa samaan aikaan 11kwh sähköauto, 9kwh PILP vastukset ja sulakkeen polttajana yöllä päälle lähtenyt ulkoporeammeen lämmitys/puhdistus.
Mielenkiintoinen hypoteesi, kerro toki lisää "virran repimisestä muista vaiheista". :hmm:

Ja tarkoittanet pistorasiaa pistokkeen sijasta.
 
Meillä oli työmaalla verkkovirralla toimiva valomasto, jossa tehokkaat ledit valaisimina. Vilkkui strobona, kun mastoon menevän vaiheen sulake oli palanut kolmivaihekeskuksesta.
 
Ei tuo ole mitenkään kovin harvinainen tilanne jos siellä on kolmivaihe lämmittiä. Aiemmin sen huomasi kun valot paloivat selkeästi himmeämmin, mutta led valot pysyvät suunnilleen yhtä kirkkaana, kunnes alkavat pykiä.
 
Olisi tarkoitus siirtyä pörssisähkön pariin ainakin toistaiseksi ja olisi kiva hyödyntää halvimmat hinnat lämmittämällä vesivaraajaa, vaikka muuten meneekin puulla. Saako tuollaisen kolmivaihevastuksen (Loval CU-4) helposti etäohjatuksi (esim. ZigBee)? Noita Shellyjä kyllä on, muttei ainakaan valmiiksi kolmivaiheisena.
 
Viimeksi muokattu:
Olisi tarkoitus siirtyä pörssisähkön pariin ainakin toistaiseksi ja olisi kiva hyödyntää halvimmat hinnat lämmittämällä vesivaraajaa, vaikka muuten meneekin puulla. Saako tuollaisen kolmivaihevastuksen (Loval CU-4) helposti etäohjatuksi (esim. ZigBee)? Noita Shellyjä kyllä on, muttei ainakaan valmiiksi kolmivaiheisena.
Saa. Ohjataan kontaktorilla, jolloin siinä älylaitteessa riittää yksi kärki. Siellä lienee jo valmiiksi josssin välissä kontaktori nykyisessä ohjauksessa.
 
Saa. Ohjataan kontaktorilla, jolloin siinä älylaitteessa riittää yksi kärki. Siellä lienee jo valmiiksi josssin välissä kontaktori nykyisessä ohjauksessa.

Tuon lootan sisälle kyllä varmaan mahtuisi joku Shelly, mutta näinköhän tuota voi tuollaisenaan ohjata, hirveän montaa osaa tuossa paketissa ei ole: https://www.sundial.fi/files/Esitteet/Akvaterm/CU4 vastuksen Kokoamis- ja asennusohje.pdf

Jos tuollaista Shelly Plus 1PM yrittää käyttää kontaktorin avulla niin saako virrankäytön tietoja luotettavasti ulos?
 
Tuon lootan sisälle kyllä varmaan mahtuisi joku Shelly, mutta näinköhän tuota voi tuollaisenaan ohjata, hirveän montaa osaa tuossa paketissa ei ole: https://www.sundial.fi/files/Esitteet/Akvaterm/CU4 vastuksen Kokoamis- ja asennusohje.pdf

Jos tuollaista Shelly Plus 1PM yrittää käyttää kontaktorin avulla niin saako virrankäytön tietoja luotettavasti ulos?
Usein siellä keskuksen päässä on kontaktori jolla ohjataan tuolle vastuspatterille tulevaa sähköä.

Jos tuon vastuksen termari ei toimi vaiheittain, vaan kytkee aina kaikki vastukset yhtäaikaa päälle tai pois, 1pm shellyllä voi mitata vain yhden vaiheen virran ja kertoa sen kolmella. Ei ole täysin tarkka, mutta riittävä.
 
Olisi tarkoitus siirtyä pörssisähkön pariin ainakin toistaiseksi ja olisi kiva hyödyntää halvimmat hinnat lämmittämällä vesivaraajaa, vaikka muuten meneekin puulla. Saako tuollaisen kolmivaihevastuksen (Loval CU-4) helposti etäohjatuksi (esim. ZigBee)? Noita Shellyjä kyllä on, muttei ainakaan valmiiksi kolmivaiheisena.

Olitko tietoinen tästä sivustosta:
Shelly-skriptien asennusohje – api.spot-hinta.fi

Äkkiseltään vaikuttaisi ehkä simppeliltä laitattaa shelly ohjaamaan tuollaisella skriptillä kontaktitiedot, kerran sellainen jo (joutilaana?) löytyy.
 
Tulipas kämmättyä ja ostettua Ikean stratosfär -lamppu. Ajattelin sen pistää kiinni itse kyhättyyn telineeseen kirjahyllyn päälle ja väsätä kaapelin jolla kytkeä seinän pistorasiaan. Ohjeissa on kuitenkin kytkentä N ja L johtoihin. Nyt jos töpselin kääntää toisinpäin, menevät tietenkin myös N ja L väärin. Onko olemassa mitään huokeahkoa ratkaisua, jolla kattovalon (LED tyypin) voi liittää seinän pistorasiaan, siten ettei tartte tietää mikä siinä pistokkeessa on N ja mikä L? Vai onko tuolla N ja L ohjeistuksella mitään väliä ja tilanne olisi edelleen sama kuin vanhojen hehkulamppujen kanssa?

Nopee edit.
 
Tulipas kämmättyä ja ostettua Ikean stratosfär -lamppu. Ajattelin sen pistää kiinni itse kyhättyyn telineeseen kirjahyllyn päälle ja väsätä kaapelin jolla kytkeä seinän pistorasiaan. Ohjeissa on kuitenkin kytkentä N ja L johtoihin. Nyt jos töpselin kääntää toisinpäin, menevät tietenkin myös N ja L väärin. Onko olemassa mitään huokeahkoa ratkaisua, jolla kattovalon (LED tyypin) voi liittää seinän pistorasiaan, siten ettei tartte tietää mikä siinä pistokkeessa on N ja mikä L? Vai onko tuolla N ja L ohjeistuksella mitään väliä ja tilanne olisi edelleen sama kuin vanhojen hehkulamppujen kanssa?

Nopee edit.
Se on aivan sama käytön kannalta kummin päin on. Jossain e27kantaisessa sähköiskun vaara hieman suurempi polttimot vaihtaessa jos väärinpäin ja vaihe kierteessä...
 
Mikä olisi paras tapa mitata vaihekohtaisia kulutuksia? Homeassistant yhteensopiva pitäisi olla (Wifi tai Zigbee). Shelly ilmeisesti se yleisin,mutta olisiko muita vaihtoehtoja?
Haluaisin esim. kiukaan kulutuksen saada Homeassistantiin. Eli siinä pitäisi olla 3-vaiheesta mittaus. Sitten pari muutakin missä 3vaiheesta pitäisi saada kulutukset.
Entä jos mennäään siihen, että pitäisi mitata vaihekohtaista kulutusta ja lisäksi pystyä ohjaamaan päälle/pois HA-kotiautomaatiolla? Shellyllä tuohonkin sopivia kamppeita, mutta minulla käsitys että on vähän sellaista kiinankomponenteista väsättyä kamaa, jottei ehkä niitä rele-shellyjä kannattaisi hankkia... ?
 
Haluaisin esim. kiukaan kulutuksen saada Homeassistantiin.

Täältä löytyy 3EM mittaamassa talon päävirtoja/-tehoja. Muutama EM löytyy myös, joiden yksi virtapihti mittaa kiukaan yhtä vaihetta. En tiedä tekeekö tuossa isoa virhettä, jos mittaa vain yhtä vaihetta ja kertoo tuloksen kolmella. Näin olen itse tehnyt. Tuolla olen saanut seurattua kiukaan päällä oloa ja tulkittua saunan olevan valmis, kun kiuas alkaa ottaa virtaa pätkittäin.
 
Täältä löytyy 3EM mittaamassa talon päävirtoja/-tehoja. Muutama EM löytyy myös, joiden yksi virtapihti mittaa kiukaan yhtä vaihetta. En tiedä tekeekö tuossa isoa virhettä, jos mittaa vain yhtä vaihetta ja kertoo tuloksen kolmella. Näin olen itse tehnyt. Tuolla olen saanut seurattua kiukaan päällä oloa ja tulkittua saunan olevan valmis, kun kiuas alkaa ottaa virtaa pätkittäin.
Totta, saunan osalta yhden vaiheen mittaus olisi varmasti riittävän tarkka.
Lisäksi on sitten vanha älytön mlp, 3-vaihe sekin, mutta siinä ei näytä tehokulutus jakautuvan aina tasan eri vaiheiden kesken. Ja näiden lisäksi, yhden vaiheryhmän takana sähköauton 3-vaihelataus + ilp yhdessä noista vaiheista... eli muuttujia on.
Ei noiden mittauksilla taida saada sellaista dataa aikaiseksi, jota hyödyntämäällä saisi edes noiden tarvittavien komponenttien hintoja takaisin, saati säästöä aikaiseksi... :P
 
Riittävän tarkkuuden saa noihin tyhmiin kolmivaihe kuormiin (kiuas, lvv) mittaamalla yhden vaiheen ja kertomalla sen vaan kolmella.

Maalämpöpumppu on tyhmänäkin melko älykäs laite, siellä on jokin ohjauselektroniikka, kiertovesipumppuja ja ihan lämmitysvastuksia, jotka eivät välttämättä kytkeydy kaikkiin vaiheisiin tasaisesti.
 
Pitäisi vaihtaa kattovalaisimen paikkaa. Kyseessä 70-luvun kerrostalo jossa ei maajohdinta. Voiko jatkon tehdä 2x0,75mm2 kaapelilla?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 315
Viestejä
4 509 238
Jäsenet
74 352
Uusin jäsen
JuhaSaar

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom