Kysymyksiä kodin sähköasioista

[Pakana]

Jos lto koneen kesäläppä hirttää kiinni sen kyllä huomaa sähkölaskussa

 

[Vision]

Kannattaa tehdä vielä vertailu vuoden takaiseen tuntitason kulutukseen mutta tällä hetkellä vaikuttaa olevan noin 400 W jatkuva kuormitus. Tuon ikäisessä pitäisi olla koneellinen ilmanvaihto, tuloilman lämmitys poistoilman lämmöntalteenotolla, jonka lisäksi sähköinen jälkilämmitys vastus.

Voisikohan tämä vastus olla jatkuvasti päällä viallisen termostaatin tai anturin vuoksi?

Jos lto koneen kesäläppä hirttää kiinni sen kyllä huomaa sähkölaskussa

Koneellinen ilmastointi kylläkin, lämmöntalteenotosta en ole ihan varma, tarkistin tuon lto-koneen läpän ja se oli talviasennossa kuten pitääkin, vastuksesta en osaa sanoa mitään.

Tein hieman vertailuja.

6 kWh, 28.12.2020, lomalla kotosalla
14 kWh, 28.12.2021, etätyössä, kannettavalla pääosin akun varassa, ei ruuan tekoa & pyykin pesua, imurointia tms. televisio päällä 7-8h.

163 kWh, joulukuu 2020
392 kWh, joulukuu 2021

 

[irspa]

Koneellinen ilmastointi kylläkin, lämmöntalteenotosta en ole ihan varma, tarkistin tuon lto-koneen läpän ja se oli talviasennossa kuten pitääkin, vastuksesta en osaa sanoa mitään.

Tein hieman vertailuja.

6 kWh, 28.12.2020, lomalla kotosalla
14 kWh, 28.12.2021, etätyössä, kannettavalla pääosin akun varassa, ei ruuan tekoa & pyykin pesua, imurointia tms. televisio päällä 7-8h.

163 kWh, joulukuu 2020
392 kWh, joulukuu 2021

Näköjään pohjakuorma noussut noin 100W -> 400W jos löydät ilmanvaihtokoneen mallin niin voisi paremmin selvitä mahdollinen jälkilämmitys.

 

[Vision]

Näköjään pohjakuorma noussut noin 100W -> 400W jos löydät ilmanvaihtokoneen mallin niin voisi paremmin selvitä mahdollinen jälkilämmitys.

Kiitos, malli on Vallox 95.

 

[Pakana]

Ainakin eteläsuomessa viimevuoden joulukuu oli huomattavasti leudompi kuin tänä vuonna.

 

[irspa]

Kiitos, malli on Vallox 95.

Kyllähän tossa näyttää 500 W sähköinen jälkilämmitys vastus olevan. Neliöiden perusteella aikaisempi vajaa 100 W on täyttynyt puhaltimen 63 W tehosta.

Tuossa ohje mistä tutustumaan:

https://www.vallox.com/files/107/KAHU75-95_F_151012.mx.pdf

 

[Kilkenblad]

Kyllähän tossa näyttää 500 W sähköinen jälkilämmitys vastus olevan. Neliöiden perusteella aikaisempi vajaa 100 W on täyttynyt puhaltimen 63 W tehosta.

Tuossa ohje mistä tutustumaan:

https://www.vallox.com/files/107/KAHU75-95_F_151012.mx.pdf

Koneellinen ilmastointi kylläkin, lämmöntalteenotosta en ole ihan varma, tarkistin tuon lto-koneen läpän ja se oli talviasennossa kuten pitääkin, vastuksesta en osaa sanoa mitään.

Tein hieman vertailuja.

6 kWh, 28.12.2020, lomalla kotosalla
14 kWh, 28.12.2021, etätyössä, kannettavalla pääosin akun varassa, ei ruuan tekoa & pyykin pesua, imurointia tms. televisio päällä 7-8h.

163 kWh, joulukuu 2020
392 kWh, joulukuu 2021

IV-koneen vastus se siellä paahtaa tosiaan. Tuossahan lämpökäyristä näkee että 2020 joulukuu plussan puolella ja 2021 jopa -17 pakkasia.

 

[Vision]

Ainakin eteläsuomessa viimevuoden joulukuu oli huomattavasti leudompi kuin tänä vuonna.

IV-koneen vastus se siellä paahtaa tosiaan. Tuossahan lämpökäyristä näkee että 2020 joulukuu plussan puolella ja 2021 jopa -17 pakkasia.

Onhan noita kovia pakkaspäiviä aiemminkin ollut, esim. 1pv parin vuoden takaa keskilämpötilan ollessa -19.7 astetta, kulutus oli vain 7 kWh ja eilen keskilämpötilan ollessa -10.3 astetta kulutus olikin 14 kWh.

Tämän vuoden viikosta 40 lähtien jotain muuttui kun tätä ennen koko vuonna viikko kulutus oli pyörinyt tasaisesti 40-50 kWh välillä, korkeimmillaan ollessa 59 kWh ja tuolloin oli käytetty ilppiä viilennykseen.

Viikko 6: 32 kWh, keskilämpötilan ollessa -11.8 astetta

Viikko 40: 60 kwh
Viikko 41: 82 kwh
Viikko 42: 79 kwh
Viikko 43: 74 kwh
Viikko 44: 82 kwh
Viikko 45: 79 kwh
Viikko 46: 85 kwh
Viikko 47: 90 kwh, keskilämpötilan ollessa -2.3 astetta
Viikko 48: 102 kwh
Viikko 49: 96 kwh
Viikko 50: 90 kwh
Viikko 51: 105 kwh

Ei tämä korkea kulutus taulukoita tarkistemalla selviä vaan pitänee ryhtyä tuumasta toimeen

Kuva vielä viikkotasolla koko kolmen vuoden ajalta.



Edit. tutkittu raportteja lisää, kulutus lähti nousuun samana päivänä kun kiinteistöhuolto kävi vaihtamassa suodattimet sekä muuttamassa Vollexin kesä asetuksesta talvi asetukseen.

 

[Fact0ry]

Onhan noita kovia pakkaspäiviä aiemminkin ollut, esim. 1pv parin vuoden takaa keskilämpötilan ollessa -19.7 astetta, kulutus oli vain 7 kWh ja eilen keskilämpötilan ollessa -10.3 astetta kulutus olikin 14 kWh.

Tämän vuoden viikosta 40 lähtien jotain muuttui kun tätä ennen koko vuonna viikko kulutus oli pyörinyt tasaisesti 40-50 kWh välillä, korkeimmillaan ollessa 59 kWh ja tuolloin oli käytetty ilppiä viilennykseen.

Viikko 6: 32 kWh, keskilämpötilan ollessa -11.8 astetta

Viikko 40: 60 kwh
Viikko 41: 82 kwh
Viikko 42: 79 kwh
Viikko 43: 74 kwh
Viikko 44: 82 kwh
Viikko 45: 79 kwh
Viikko 46: 85 kwh
Viikko 47: 90 kwh, keskilämpötilan ollessa -2.3 astetta
Viikko 48: 102 kwh
Viikko 49: 96 kwh
Viikko 50: 90 kwh
Viikko 51: 105 kwh

Ei tämä korkea kulutus taulukoita tarkistemalla selviä vaan pitänee ryhtyä tuumasta toimeen

Kuva vielä viikkotasolla koko kolmen vuoden ajalta.



Edit. tutkittu raportteja lisää, kulutus lähti nousuun samana päivänä kun kiinteistöhuolto kävi vaihtamassa suodattimet sekä muuttamassa Vollexin kesä asetuksesta talvi asetukseen.

Tarkistahan aluksi mihin asentoon se iv-koneen jälkilämmityksen termostaatti on asennettu. On iso ero kulutuksessa jos se on esim. 22 astetta vs. 15.

 

[Vision]

Tarkistahan aluksi mihin asentoon se iv-koneen jälkilämmityksen termostaatti on asennettu. On iso ero kulutuksessa jos se on esim. 22 astetta vs. 15.

Kiitos, tarkistin, säätimen mukaan tämä olisi kylläkin oikein ? En tosin muista missä tämä on aiemmin sitten ollut.

 

[PornReindeer]

Kiitos, tarkistin, säätimen mukaan tämä olisi kylläkin oikein ? En tosin muista missä tämä on aiemmin sitten ollut.

Jos sulla on 25 astetta jälkilämmitys niin eikös se tarkoita että vastus on käytännössä aina päällä?
Kun ei kai lämmöntalteenotto kuitenkaan yksinään lämmitä tuloilmaa yli 25 asteiseksi, eli vastus lämmittää koko ajan. Kun sulla ei ole suorasähkölämmitystä muuten niin eikö jälkilämmitys kannata olla mahdollisimman pienellä (niin ettei kuitenkaan tunnu vetoisalta)

 

[Vision]

Jos sulla on 25 astetta jälkilämmitys niin eikös se tarkoita että vastus on käytännössä aina päällä?
Kun ei kai lämmöntalteenotto kuitenkaan yksinään lämmitä tuloilmaa yli 25 asteiseksi, eli vastus lämmittää koko ajan. Kun sulla ei ole suorasähkölämmitystä muuten niin eikö jälkilämmitys kannata olla mahdollisimman pienellä (niin ettei kuitenkaan tunnu vetoisalta)

Itse en ole koskaan kyseiseen säätimeen koskenut ja tämä oli nyt toinen krt kun kiinteistöhuolto vaihtoi suodattimet sekä ilmanvaihtokoneen kesä/talvi asetuksen, edellinen krt siis viime keväänä.

Ilmeisesti tuo asetus on ollut viimeiset 3v aina samassa ja nyt ensimmäistä krt sitten tuo 25 astetta.

Pitääpi pudotella ja seurata miten vaikuttaa kulutukseen ja yrittää löytää se optimi kulutuksen & mukavuuden suhteen, hyvin olin tähän asti pärjännyt oli se sitten missä tahansa säädöissä aiemmin ollutkaan.

Kiitos kaikille vastanneille.

 

[Fact0ry]

Kiitos, tarkistin, säätimen mukaan tämä olisi kylläkin oikein ? En tosin muista missä tämä on aiemmin sitten ollut.

Tiputa tuo vaikka 16-18 asteeseen niin sähkönkulutus tippuu valtavasti. Tuossa se syy nousulle on.

 

[irspa]

Itse en ole koskaan kyseiseen säätimeen koskenut ja tämä oli nyt toinen krt kun kiinteistöhuolto vaihtoi suodattimet sekä ilmanvaihtokoneen kesä/talvi asetuksen, edellinen krt siis viime keväänä.

Ilmeisesti tuo asetus on ollut viimeiset 3v aina samassa ja nyt ensimmäistä krt sitten tuo 25 astetta.

Pitääpi pudotella ja seurata miten vaikuttaa kulutukseen ja yrittää löytää se optimi kulutuksen & mukavuuden suhteen, hyvin olin tähän asti pärjännyt oli se sitten missä tahansa säädöissä aiemmin ollutkaan.

Kiitos kaikille vastanneille.

Joku valittanut vetoisuudesta tai huolto ollut muuten omatoiminen, lämmitys menee asukkaan laskulta ja eipä ainakaan tule kylmästä valituksia.

Aikaisemmin linkkaaman käyttöohjeen sivu 7 kannattaa katsoa ja sen mukaan säätää.

 

[puik]

Eikös se +16C ole jälkilämmitykselle suositus asetus? Ei pitäisi tuntua vetoa eikä mene suhteettomasta lämpöä harakoille. Kuullostaa käsittämättömältä jos termari vedetty +25C asentoon.

Omalla kohdalla tuli vastaan kovilla pakkasilla tuloilmakanavien pitkät vedot ja mahd. heikohko eristys yläpohjassa. Kauimmassa huoneessa tippui tuloilman lämpötila +10C paikkeille, kun lähempänä tuli vielä +16C.

 

[Pakana]

Mulla on tuo termari ympäri vuoden +5°C. En sitten tiedä onko nuo tuloilmaventtilit sitten jonkun gurun suunnittelemat, mutta en mä ole niistä kokenut vetoa saavani.

 

[Make]

Katossa on nyt valaisin jossa ei ole ripustuskantta, vaan semmoinen suora asennusteline jossa molemmissa päissä on ruuvipaikat. Katosta tulee kaksi johtoa suoraan valaisimen sokeripalaan, ja valaisin on sitten ruuveilla kiinni tuossa telineessä.

Voinko irroittaa valaisimen ja tuon asennustelineen ja ruuvata tilalle ripustuskannen, vetää sähköjohdot ripustuskannen reiästä, ja asentaa valaisinpistorasian ripustuskannen päälle. Vai pitääkö olla sähköammattilainen tuota tekemässä? Vähän epäselvää onko tuo "kiinteä asennus" joita saa tehdä vain ammattilainen.

 

[Pakana]

Ei saa itse tehdä, koska edellyttää sen jakorasian kannen avaamista, jota maallikko ei saa tehdä.

Joku voisi sanoa että "Anna mennä vaan, katkaise sähkö ja pidä huoli ettet nyi johtoja irti liittimistä siellä rasiassa." Mutta enhän mä nyt noin voi sanoa, sehän olisi yllyttämistä lain rikkomiseen.

 

[Blur]

70-luvulla on pelle peloton rakentanut tämän meidän talon. Sähkön diplomi-insinööri ollut herra ja talossa on 2/3 osalta relevalot.
Yhden makkarin rele tai katkaisija alkaa ilmeisesti vetelemään viimeisiään, kun ei tahdo välillä kytkeytyä pois mutta hetken päästä taas onnistuu.

Yläkeskuksen kaapissa nuo releet, ESMI NF-8213.
Ilmeisesti 60V ohjaus jännitteellä, joten jossain tuolla täytyy olla muuntajakin?

Olisiko sähkömiehen helppoa vaihtaa näihin esim zigbee- tai wifi-ohjatut releet tilalle ja nykyiset johdotukset toimisivat kytkiminä? Yksi on ilmeisesti ulkopistorasialle, jolle on kello ja sille vaihtokatkaisija.

 

[Hyrava]

70-luvulla on pelle peloton rakentanut tämän meidän talon. Sähkön diplomi-insinööri ollut herra ja talossa on 2/3 osalta relevalot.
Yhden makkarin rele tai katkaisija alkaa ilmeisesti vetelemään viimeisiään, kun ei tahdo välillä kytkeytyä pois mutta hetken päästä taas onnistuu.

Yläkeskuksen kaapissa nuo releet, ESMI NF-8213.
Ilmeisesti 60V ohjaus jännitteellä, joten jossain tuolla täytyy olla muuntajakin?

Olisiko sähkömiehen helppoa vaihtaa näihin esim zigbee- tai wifi-ohjatut releet tilalle ja nykyiset johdotukset toimisivat kytkiminä? Yksi on ilmeisesti ulkopistorasialle, jolle on kello ja sille vaihtokatkaisija.

Ei tuo mikään kovin paha rasti olisi, hommaahan tuossa on kun dokumentoi ja purkaa vanhat pois ja laittaa uudempaa tekniikkaa tilalle. Todennäköisesti tosiaan vanhoja johtoja pystyy hyödyntämään ellei tuolla ole jossain jotain ylläriä odottamassa löytymistään. Tuo PellePeloton -sana vaan aina vähän tuo fiiliksen että on tehty jotain "käteviä" kikkoja jossain jota ei osaa heti aluksi ottaa huomioon.

 

[Blur]

Ei tuo mikään kovin paha rasti olisi, hommaahan tuossa on kun dokumentoi ja purkaa vanhat pois ja laittaa uudempaa tekniikkaa tilalle. Todennäköisesti tosiaan vanhoja johtoja pystyy hyödyntämään ellei tuolla ole jossain jotain ylläriä odottamassa löytymistään. Tuo PellePeloton -sana vaan aina vähän tuo fiiliksen että on tehty jotain "käteviä" kikkoja jossain jota ei osaa heti aluksi ottaa huomioon.

No on yllätyksiä tullut vastaan, esim vajaa 10 matka sähkökaapilta hellalle oli matkalla kolme kytkentärasiaa. Rasioita paneelien takana. Näiden relevalojen johdotuksien "piirilevyinä" puupalikoita yms. Monesta paikasta uupuu myös kalusteita ja teipattu rasia vain piiloon.

Ei mahda nimittäin tuollaista relettä uutta ihan helposti löytää, joten pitänee haalia tavarat ja pyytää ammattilainen paikalle. Google ei ainakaan tuollaista esmiä tunne.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

No on yllätyksiä tullut vastaan, esim vajaa 10 matka sähkökaapilta hellalle oli matkalla kolme kytkentärasiaa. Rasioita paneelien takana. Näiden relevalojen johdotuksien "piirilevyinä" puupalikoita yms. Monesta paikasta uupuu myös kalusteita ja teipattu rasia vain piiloon.

Ei mahda nimittäin tuollaista relettä uutta ihan helposti löytää, joten pitänee haalia tavarat ja pyytää ammattilainen paikalle. Google ei ainakaan tuollaista esmiä tunne.

Millä tuotteilla voi korvata Esmi asennustarvikesarjan releitä? | Schneider Electric Suomi ei niitä enää valmisteta, mutta tuolta ohje miten valita korvaava.

 

[Blur]

Millä tuotteilla voi korvata Esmi asennustarvikesarjan releitä? | Schneider Electric Suomi ei niitä enää valmisteta, mutta tuolta ohje miten valita korvaava.

Ei vaan tuossa listauksessa ole tätä kyseistä relettä ollenkaan, tuli tuo nimittäin katsottua jo aiemmin.

 

[JuhaH]

Mä laittaisin näitä suoraan kytkimien taakse ja unohtaisin tuon nykyisen systeemin täysin. https://www.gigantti.fi/product/sma...laistus/303729/philips-hue-seinakytkinmoduuli Johdot jättäisin jos jossain vaiheessa hueen tulisi vastaava mokkula ulkoisella virransyötöllä.

 

[0nanias]

Mä laittaisin näitä suoraan kytkimien taakse ja unohtaisin tuon nykyisen systeemin täysin. https://www.gigantti.fi/product/sma...laistus/303729/philips-hue-seinakytkinmoduuli Johdot jättäisin jos jossain vaiheessa hueen tulisi vastaava mokkula ulkoisella virransyötöllä.

Ongelmahan tuossa on se, että niitä kytkimiä ei ole vaan keskukselle suoraan johdotetut heikkovirta-painonapit eli huoneen valaistusryhmän jakorasian ja seinän painikkeen kojerasian välillä ei ole putki/kaapeliyhteyttä.
Täysin langattomana ainakaan itse en lähtisi valaistuksen ohjausta toteuttamaan.

Mutta pakko todeta että kalliiksi tuo tulee ratkaisusta huolimatta.


E: Näköjään tuo huen moduuli olikin sellainen joka ei ohjaa valoja kovalta puolelta vaan vaatii huen polttimot toimiakseen. Yksinkertaisin ratkaisu toki mutta ihan hirveän kallis kun kokonaisen talon valaistusta lähdetään tekemään.

 

[PornReindeer]

Ongelmahan tuossa on se, että niitä kytkimiä ei ole vaan keskukselle suoraan johdotetut heikkovirta-painonapit eli huoneen valaistusryhmän jakorasian ja seinän painikkeen kojerasian välillä ei ole putki/kaapeliyhteyttä.
Täysin langattomana ainakaan itse en lähtisi valaistuksen ohjausta toteuttamaan.

Mutta pakko todeta että kalliiksi tuo tulee ratkaisusta huolimatta.


E: Näköjään tuo huen moduuli olikin sellainen joka ei ohjaa valoja kovalta puolelta vaan vaatii huen polttimot toimiakseen. Yksinkertaisin ratkaisu toki mutta ihan hirveän kallis kun kokonaisen talon valaistusta lähdetään tekemään.

Itse laittaisin releiden tilalle älymoduulit, mutta ihan johdotetut esim. Shellyn jonkin mallin. Kuitenkin alle parilla kympilllä saa noita ja ei vaatisi releiden korvaamisen lisäksi suurempia muutoksia. Maksaa ne uudet releetkin niin aika pienellä lisäyksellä saisi kaikki valot älyllisiksi. Hyvänä puolena myöskään koko talo ei ole pimeänä jos hubi leviää tms.

 

[0nanias]

Itse laittaisin releiden tilalle älymoduulit, mutta ihan johdotetut esim. Shellyn jonkin mallin. Kuitenkin alle parilla kympilllä saa noita ja ei vaatisi releiden korvaamisen lisäksi suurempia muutoksia. Maksaa ne uudet releetkin niin aika pienellä lisäyksellä saisi kaikki valot älyllisiksi. Hyvänä puolena myöskään koko talo ei ole pimeänä jos hubi leviää tms.

Joo shellyjä monet noihin laittaa ja on tosiaan melkeinpä pakko jättää jonkinlainen langallinen kovan puolen ohjaus noille ettei ole lukittuna yhteen kalliiseen ekosysteemiin vaan voi halutessaan laittaa vaikka niitä tavallisia tyhmiä valaisimia/hehkuja.
Ja jos on tulevaisuudessa myymässä taloaan niin ampuu itseään jalkaan noilla viritelmillä kuten tuo dippainssikin teki silloin 70-luvulla noiden esmin releiden kanssa. Hi-techia silloin mutta lähinnä riippa nykypäivänä.


Painonapit voi korvata ihan normaaleilla kytkimillä joihin laittaa impulssijouset mikäli haluaa vähän modernimpaa lookkia, heikkovirtapainikkeet maksavat muistaakseni 5-10x enemmän mitä normaali kytkin eli 70e ylöspäin kappaleelta.

 

[Pakana]

70-luvulla on pelle peloton rakentanut tämän meidän talon. Sähkön diplomi-insinööri ollut herra ja talossa on 2/3 osalta relevalot.
Yhden makkarin rele tai katkaisija alkaa ilmeisesti vetelemään viimeisiään, kun ei tahdo välillä kytkeytyä pois mutta hetken päästä taas onnistuu.

Yläkeskuksen kaapissa nuo releet, ESMI NF-8213.
Ilmeisesti 60V ohjaus jännitteellä, joten jossain tuolla täytyy olla muuntajakin?

Olisiko sähkömiehen helppoa vaihtaa näihin esim zigbee- tai wifi-ohjatut releet tilalle ja nykyiset johdotukset toimisivat kytkiminä? Yksi on ilmeisesti ulkopistorasialle, jolle on kello ja sille vaihtokatkaisija.

Kuten mainittu tuon systeemin voi korvata vaikka tuolla huella yksinkertaisimmillaan laittamalla ne hue langattomat kytkimet nykyisten kytkimien paikalle, ja asettamalla kaikki releet päälle asentoon. Mun kokemusten mukaan nuo älylamput vaan vaativat toisinaan "resetoinnin" katkaisemalla sähkö, jos mitään kytkintä ei ole, niin se täytyy tehdä ruuvaamalla lamppu irti kannastaan, ja sitten takaisin.. Tai sulakkeesta/pääkytkimestä.

Tietysti noita releitäkin voi vaihtaa, tukusta löytyy kyllä releitä jotka toimivat 60VAC kelajännitteellä, vaikka ei nyt välttämättä juuri 60VAC, niin tarjolla on laajan jännitealueen releitä, jonka alueelle tuo 60VAC osuu. Tuota esim releen kiinnitystapaa ei enää käytetä, joten hieman joutuu askartelemaan että sinne saa dinkisko releen tilalle, mutta ei se mikään ylitsepääsemätön ongelma ole.

Ja muuntaja tuolla on jolla tuo matalampi ohjausjännite tuotetaan.

Yksi vaihtoehto on myös vaihtaa tilalle esimerkiksi Siemens Logo! pienoislogiikka palikat, jolloin sinne voi ajaa sisään ohjelman jolla perustoiminnot toimivat kuten ennenkin, mutta voit itse ohjata niitä jonkin kotiautomaatio-ohjelmiston kautta. Logo tosin ei tue tuollaista 60VAC ohjausjännitettä, joten muuntaja pitäisi vaihtaa esim 24VDC teholähteeseen. Jos vaihdat kaikki, niin tuo tulee todennäköisesti hieman edullisemmaksikin kuin erillisreleiden vaihto, jos valaistusryhmät ei ole tehollisesti kovin isoja. Logolla ei suositella ohjtattavaksi suoraan yli 3A kuormia.

Muillakin valmistajilla on vastaavia edullisia pienoislogiikkapalikoita, mutta mulla on vain tuosta logosta kokemusta.

 

[puik]

Painonapit voi korvata ihan normaaleilla kytkimillä joihin laittaa impulssijouset mikäli haluaa vähän modernimpaa lookkia, heikkovirtapainikkeet maksavat muistaakseni 5-10x enemmän mitä normaali kytkin eli 70e ylöspäin kappaleelta.

2v sitten kun uusin oli Schneiderin 12-24V nappi n. 40e kpl. 60V valollisiin nappeihin en törmännyt. Huono kestävyys kyllä noissa kun 15 vuodessa kolme painonappia neljästä mennyt vaihtoon ja luultavasti kaikki releet ainakin kerran. Napeissa kuitenkin valo tuntuu itselle niin tärkeältä että tuli vielä laitettua niitä. Releet ei paljoa maksanut (20e kpl?), niin pistin kaikki samalla. Mutta kovin usein ei huvittaisi sähkäriä kutsua vaihtaa releitä.

 

[0nanias]

2v sitten kun uusin oli Schneiderin 12-24V nappi n. 40e kpl. 60V valollisiin nappeihin en törmännyt. Huono kestävyys kyllä noissa kun 15 vuodessa kolme painonappia neljästä mennyt vaihtoon ja luultavasti kaikki releet ainakin kerran. Napeissa kuitenkin valo tuntuu itselle niin tärkeältä että tuli vielä laitettua niitä. Releet ei paljoa maksanut (20e kpl?), niin pistin kaikki samalla. Mutta kovin usein ei huvittaisi sähkäriä kutsua vaihtaa releitä.

Exxactin merkkivaloliset 4-osaiset 24V napit maksoivat kuitin mukaan päälle 70e kappaleelta alv24% kun pari vuotta sitten yhteen projektiin niitä itselleni ostin. Merkkivalo tosiaan nostaa hintaa aika jyrkästi.
Mutta jos selviää kaksiosaisella napilla ilman valoa niin kruunukytkin impulssijousilla jää alle kympin.

 

[Pakana]

2v sitten kun uusin oli Schneiderin 12-24V nappi n. 40e kpl. 60V valollisiin nappeihin en törmännyt. Huono kestävyys kyllä noissa kun 15 vuodessa kolme painonappia neljästä mennyt vaihtoon ja luultavasti kaikki releet ainakin kerran. Napeissa kuitenkin valo tuntuu itselle niin tärkeältä että tuli vielä laitettua niitä. Releet ei paljoa maksanut (20e kpl?), niin pistin kaikki samalla. Mutta kovin usein ei huvittaisi sähkäriä kutsua vaihtaa releitä.

Aika lyhyeltä käyttöiältä kyllä kuulostaa..

Ainakin yksiosaisia kytkimiä saa merkkivalolla, tosin hintaero ei ole kovinkaan kummoinen tuohon pinoisjännitepainikkeeseen verrattuna, mutta rakenne on kyllä muuten huomattavasti tukevampi ja kärjet mitoitettu 16A virralle, ei 200mA vai mikä se scneiderillä nyt olikaan siinä pikkupainikkeessa. 2- tai 4-painikkeiset valolliset on otettava pienoisjännitteisenä.

Mä olen itselleni yhteen prjektiin modannut kiinalaiset valokytkimet..
7.52€ 29% OFF|LED Light 4 Color Switch 1 2 3 4 Button Wall Switch Luxury Crystal Glass Panel Switch Interruptor 16A Standard|Switches| - AliExpress
Muistaakseni tuon "4gang 2way" tilasin, modasin sen 1wayksi, ja vaihdoin sisältä sen merkkivalon sarjakonkan vastukseen, ja laitoin 24VDC systeemiin. Pystyy jatkomodaamalla muuttamaan pelkäksi painikkeeksi, mutta mulla toimii tuossa kytkinmoodissa. Valolla ja painikkeella yhteinen "plussa", valon saa syttymään kun tuo miinoksen sille poikki napsaistulle L2 nastalle.. Ihan nätti tuli.

 

[Pakana]

Tuli nyt aiheessa mieleen..
Olisiko jollain tietoa mistä saisi sellaisia painikkeita joihin voisi tulostaa jonkun tekstin.. Siis kuten tässä vanhassa jussi/impressivossa oli: PAIN4KLIV Impressivo keskiölevy

Jos jossain nurkalla on iso rivi noita painikkeita, ei niiden käyttötarkoitusta voi oikein mitenkään muistaa, olisi paljon kätevämpi kun ne voisi nimetä jotenkin muuten kuin törkeällä dymotekstillä.

 

[puik]

Exxactin merkkivaloliset 4-osaiset 24V napit maksoivat kuitin mukaan päälle 70e kappaleelta alv24% kun pari vuotta sitten yhteen projektiin niitä itselleni ostin. Merkkivalo tosiaan nostaa hintaa aika jyrkästi.
Mutta jos selviää kaksiosaisella napilla ilman valoa niin kruunukytkin impulssijousilla jää alle kympin.

4-nappinen kalliimpi. 1 nappi 33e, 2 47e taloon.comissa.

Aika lyhyeltä käyttöiältä kyllä kuulostaa..

Omasta mielestä muuntajasta tulee liian paljon kun 30% yli 24V kuormittamatta, mutta kahden sähkärin mielestä normaalia ja kuormitettuna tietysti tippuu.

 

[Pakana]

4-nappinen kalliimpi. 1 nappi 33e, 2 47e taloon.comissa.



Omasta mielestä muuntajasta tulee liian paljon kun 30% yli 24V kuormittamatta, mutta kahden sähkärin mielestä normaalia ja kuormitettuna tietysti tippuu.

Kuormittamaton muuntaja antaa kyllä ylijännitettä, mutta sen pitäisi esim sysäriä komentaessa pudota siihen 24v paikkeille.

Tietysti jos sulla onkin tasasähkö siellä ja 24vac releet, niin varmasti hajoaa.

Mä jotenkin kuvittelin automaattisesti että niistä releistä oli kärjet palanut.

 

[Blur]

Mä laittaisin näitä suoraan kytkimien taakse ja unohtaisin tuon nykyisen systeemin täysin. Philips Hue seinäkytkinmoduuli - Kauko-ohjaimet ja ajastimet Johdot jättäisin jos jossain vaiheessa hueen tulisi vastaava mokkula ulkoisella virransyötöllä.

Kytkimet on siis ulkoisesti todella yksinkertaisen näköisiä painonappeja, jotka näyttävät ihan yleisiltä elektroniikkatarpeilta. Yhdessä paneelissa on nappien yläpuolella valot, joista siis yksi toimii.
Ei siis ole perinteisiä valokatkaisijoita, vaan rasioihin tulennee tuo 60VAC, joka on sitten vedetty kytkemään relettä on/off painalluksella.

Tuossa miettinyt hieman sähkönkulutusta ja todennäköisesti molemmissa keskuksissa (pääkeskus & yläkeskus, kuva yläkeskuksesta) on omat muuntajansa noille kytkimille. Ne muuntajat lienevät 70-luvulta, joten saattavat vaikka viedä sähköäkin ihan vain kytkettynä ollessaankin..?
Täytynee tutkia lisää ja napsia vähän kuvia. Esim Shelly 1't jokaisen releen tilalle kaappeihin, muuntajat veke ja johdotukset kuntoon -> valot etäohjauksessa ja kovassa ohjauksessa ja homma pelittää.

 

[Jamvais]

Mahtaakohan foorumin sähkäreillä olla parempaa tietoa taloyhtiön autopaikkojen sulakkeiden vaihdosta. Meillä menee 4x10+10 MCMK parkkipaikalle ja sen takana on 12 kpl autopaikkaa lämmitysmahdollisuudella: 1. vaiheen takana 6 paikkaa, 2. vaiheen takana 4 paikkaa ja 3. vaiheen takana 2 paikkaa. Ensimmäisellä ja toisella vaiheella on 35 A sulake ja kolmannella vaiheella on vain 25 A sulake.

Saako tämän kolmannen vaiheen sulakkeen vaihtaa samaksi 35 A sulakkeeksi kuin 1. ja 2. vaiheella? Voiko sen kuka vain tehdä vai tarvitaanko sähkäri? Ja pitääkö siitä tehdä joku virallinen muutospöytäkirja?

 

[0nanias]

Mahtaakohan foorumin sähkäreillä olla parempaa tietoa taloyhtiön autopaikkojen sulakkeiden vaihdosta. Meillä menee 4x10+10 MCMK parkkipaikalle ja sen takana on 12 kpl autopaikkaa lämmitysmahdollisuudella: 1. vaiheen takana 6 paikkaa, 2. vaiheen takana 4 paikkaa ja 3. vaiheen takana 2 paikkaa. Ensimmäisellä ja toisella vaiheella on 35 A sulake ja kolmannella vaiheella on vain 25 A sulake.

Saako tämän kolmannen vaiheen sulakkeen vaihtaa samaksi 35 A sulakkeeksi kuin 1. ja 2. vaiheella? Voiko sen kuka vain tehdä vai tarvitaanko sähkäri? Ja pitääkö siitä tehdä joku virallinen muutospöytäkirja?

En näe syytä sille miksi ryhmän yhdessä vaiheessa pitäisi olla erikokoinen sulake kuin kahdessa muussa vaiheessa.
Jos kyseessä on tulppasulake niin sinne voi paiskata niin ison sulakkeen kuin pohjakosketin vetää. 35A pohjakoskettimen tunnusväri on musta, joten jos kaikista sellainen löytyy niin ei muuta kuin tulppaa vaihtoon vaan. Mikäli pohjakosketin sen sijaan on keltainen eli 25A niin sen vaihtoon tarvitaan lain mukaan sähköasentaja.
Luultavimmin kolmosvaiheen sulake on joskus palanut ja se 25A on ollut lähin koko mitä keskustilassa on ollut käsillä jolloin se on siihen pesään päätynyt.

Jos lähdössä on kahvavarokkeet niin parempi soittaa ammattilainen paikalle.

 

[N1kkel]

Eikö periaatteessa pidä olla sähkölaitteiston haltijan lupa vai saako (oletettavasti) taloyhtiön asukas omin päin mennä kajoamaan ja kasvattaa sulakekokoja?

 

[Freeze]

ASOY:ssä Helenin mukaan asukas vastaa sulakkeista, mutta ASOY vastaa pistorasioista sulaketaulusta, sähkö- ja tiedonsiirto johdoista.

Eli uuden sulakkeen saat vaihtaa rikkoutuneen tilalle, mutta sähkökaapin rakenteisiin et saa itse kajota tai muuttaa sitä ilman keskustelua ASOY:n kanssa.

 

[N1kkel]

ASOY:ssä Helenin mukaan asukas vastaa sulakkeista, mutta ASOY vastaa pistorasioista sulaketaulusta, sähkö- ja tiedonsiirto johdoista.

Eli uuden sulakkeen saat vaihtaa rikkoutuneen tilalle, mutta sähkökaapin rakenteisiin et saa itse kajota tai muuttaa sitä ilman keskustelua ASOY:n kanssa.

Viittasin siis tuohon autopaikkoja koskevaan viestiin.

 

[Freeze]

En katsonutmistä viestistä puhuit, mutta sulakepohjaan puuttuminen on ilmeisesti rajapinnan toisella puolella.

 

[0nanias]

Taisin kirjoittaa jotenkin epäselvästi mutta ihan aluksi pitää tarkistaa onko siellä 35A pohjakosketin vai mikä.
Pohjakoskettimia ei saa itse mennä vaihtelemaan mutta kyllä pesään voi laittaa aina niin ison tulppasulakkeen kuin pohjakosketin hyväksyy.

 

[Pakana]

Jop, jos siellä on 35 pohja ja 25 sulake, niin sen on joku hätäpäissään sinne paremman puutteessa laittanut. Tosin tuo että siellä on vain 2 tolppaa sen sulakkeen takana, voi tarkoittaa sitä että se on alunperinkin laitettu 25A sulakkeella (esim jos kaksi vikaa tolppaa niin oikosulkuvirran takia), jolloin niitä ei pidä mennä ronkkimaan ennen kuin tuon syy selvitetään.

Jos sitä alkaa luormittamaan tuolla täydellä 35A virralla, niin tuohon ratkaisuun voidaan olla pääsytty myös syötön kestävyyden takia. Eli jos kiinteistön mittarista menee vaan parkkipaikat ja pihavalaistus, ja pihavalot on myös L3 takana, ja siellä on vaan 35A pääaulakkeet.

 

[Jamvais]

Mielenkiintoista keskustelua. Enpä tuonne itse ole mitään menossa tekemään. Kunhan pohdiskelin. Meillä tehtiin kartoitus sähköautojen latauspaikoista ja siinä yhteydessä oli maininta, että sulakkeita voisi nostaa aina 64 A asti tuolla kyseisellä kaapelilla. Taloyhtiö teki päätöksen tuon kartoituksen perusteella, että ensimmäiset, joille ladattava auto tulee, voivat asennuttaa Satmaticin lataus- ja lämmitysrasian omakustanteisesti tuon järeämmän kaapelin perään.

Pitänee joka tapauksessa varmistella sähkäriltä nämä.

 

[Ypi]

Mielenkiintoista keskustelua. Enpä tuonne itse ole mitään menossa tekemään. Kunhan pohdiskelin. Meillä tehtiin kartoitus sähköautojen latauspaikoista ja siinä yhteydessä oli maininta, että sulakkeita voisi nostaa aina 64 A asti tuolla kyseisellä kaapelilla. Taloyhtiö teki päätöksen tuon kartoituksen perusteella, että ensimmäiset, joille ladattava auto tulee, voivat asennuttaa Satmaticin lataus- ja lämmitysrasian omakustanteisesti tuon järeämmän kaapelin perään.

Pitänee joka tapauksessa varmistella sähkäriltä nämä.

Ei tuohon kyllä mun laskelmien mukaan saa 63A tulppasulaketta laittaa. Maks 50A. Sekin on vähän rajoilla, jos kaapeli sattuu menemään maassa putkessa muiden syöttökaapeleiden kanssa.

Tuo 25A rajoitus voisi olla mahdollista semmoisessa tapauksessa, että on pitkiä vetoja ja useampia liitoksia, jolloin viimeisille rasioille ei riittäisi oikosulkuvirtaa. Silloin se sulakepohja tosiaan olisi pienempi. Tosin en usko, jos siellä kartoitus on tehty noin isoille virroille, niin todennäköisesti ovat mitanneet myös oikosulkuvirrat.

 

[munse]

Keittiön sähköisen lattiakaapelilämmityksen termostaatti ilmeisesti hajosi. Voinko ostaa tilalle minkä tahansa vastaavan termostaatin, sillä kyseistä Enstoa ei näytä olevan saatavilla suoraan hyllystä lähialueen kaupoista?

 

[Pakana]

Keittiön sähköisen lattiakaapelilämmityksen termostaatti ilmeisesti hajosi. Voinko ostaa tilalle minkä tahansa vastaavan termostaatin, sillä kyseistä Enstoa ei näytä olevan saatavilla suoraan hyllystä lähialueen kaupoista?

Voi. Jos termari on samassa tilassa, niin päivittää samantein yhdistelmätermariin.

 

[0nanias]

Mikä tahansa ei käy vaan sen termostaatin on oltava ecodesign-direktiivin mukainen eli kärjistettynä termarista on löydyttävä joko bluetooth tai ohjelmoitava ajastin.

 

[munse]

Voi. Jos termari on samassa tilassa, niin päivittää samantein yhdistelmätermariin.

No nyt on uusi termostaatti asennettu, mutta sama vika kuin vanhassa. Valo palaa vihreänä eikä lämmitys mene päälle, vaikka laittaisi säätönupin kaakkoon.

Lämmityskaapeleiden resistanssi huiteli 40 ohmin paikkeilla, kun mittasin vanhan termostaatin ollessa irti. Vanhan termostaatin anturin resistanssi vastasi suurin piirtein speksattua, uudesta en anturin resistanssia mitannut.

Mittasin lämmityskaapeleiden jännitteen uuden termostaatin ollessa jännitteellinen: nollaa näytti. Eli ei tosiaankaan lämmitä kuten valo kertoi.

Voiko olla mahdollista, että uusi termostaatti tai sen anturi on viallinen? Kuulostaa kyllä epätodennäköiseltä sattumalta. Mutta ei kai lämmityskaapeleissakaan voi vikaa olla, kun mitattu resistanssi ei ole ääretön?

Vanha termostaatti: Ensto ECO10FJ
Uusi: Ebeco EB-Therm 55

Edit: typo

 

[Hyrava]

No nyt on uusi termostaatti asennettu, mutta sama vika kuin vanhassa. Valo palaa vihreänä eikä lämmitys mene päälle, vaikka laittaisi säätönupin kaakkoon.

Lämmityskaapeleiden resistanssi huiteli muistaakseni jossain 100 ohmin paikkeilla, kun mittasin vanhan termostaatin ollessa irti. Vanhan termostaatin anturin resistanssi vastasi suurin piirtein speksattua, uudesta en anturin resistanssia mitannut.

Mittasin lämmityskaapeleiden jännitteen uuden termostaatin ollessa jännitteellinen: nollaa näytti. Eli ei tosiaankaan lämmitä kuten valo kertoi.

Voiko olla mahdollista, että uusi termostaatti tai sen anturi on viallinen? Kuulostaa kyllä epätodennäköiseltä sattumalta. Mutta ei kai lämmityskaapeleissakaan voi vikaa olla, kun mitattu resistanssi ei ole ääretön?

Vanha termostaatti: Ensto ECO10FJ
Uusi: Ebeco EB-Therm 55

Itse en tunne noiden termareiden sielunelämää mutta olettaen että sinne lämmityskaapeliin syötetään 230V lämmitystilanteessa ja jos lämmitysvastuksen resistanssi on 100 ohm niin kyllähän siellä pitäisi noin 500W teholla lämpöä tulla. samoin lämmitysvastuksen päässä pitäisi näkyä tuo 230V AC.