Kysymyksiä kodin sähköasioista

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Blur
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
19.12.2016
Viestejä
681
Ajattelin avata tällaisen yleisketjun, josko luulisin täällä olevan sähköstä perillä oleviakin?
Reilu 2kk asuttu uudessa kodissa ja muutama asia tullut vastaan.
Taustaa: 79 rakennettu talo, ollut öljylämmitys aikanaan, muutettu 15v sitten suorasähkö + 3x ILP

Keittiö1 erilliset uuni ja hella kytketty yhteen vaiheeseen, kaksi muuta vaihetta sulake poistettu. Kuulemma jotain ongelmia johdossa.
Lienee vain uuden kaapeloinnin veto ja uudelleenkytkentä jonka jälkeen kovaa ajoa.

Toinen tuli ensimmäistä kertaa eilen yöllä vastaan:
Talossa sähköpääkeskus ja toisessa päässä erillinen ryhmäkeskus (älä kysy miksi..).
Pääkeskuksen kolmesta "ylä-keskus" sulakkeesta yksi oli napsahtanut eilen illalla ja kävin sen laittamassa takaisin, jonka jälkeen oli toiminut x-aikaa mutta yön aikana mennyt taas sillä seurauksella että kolmen makuuhuoneen ja ilmalämpöpumpun sähkönsaanti oli "häiriintynyt".
3x16A näyttäisi menevän "yläkeskukselle", joten mielestäni vähän hassua yhden paukahtelu, ellei siellä ole vain yksi noista käytössä?
3x 800W lämmityspatteri, ILP horii 1300W, täytyy vielä katsoa onko tuo pesuhuoneen patterikin samassa. Kyllähän tuo 16A ylittää jos kaikki on käytössä, kuten eilen illalla olisi ollut tarve. Aamulla oli makkareissa mukava +15, nukutti erityisen hyvin.
sähkötaulu.jpeg
Ja sitten toki jos tiedät hyvän sähkömiehen, joka Espoon alueella töitä tekee, niin hänet voi mieluusti ilmiantaa.
 
Vastaava lanka löytyy: Kysymyksiä sähkömiehille

Keittiössä loput vaiheet saat käyttöön luultavasti johtimet vaihtamalla, vanhat kylmänä olleet johtimet mahdollisesti eristeet hapertuneina. Onkohan ryhmäkeskuksella lämmitys kuormat kytketty saman vaiheen taakse ja vinokuorma polttaa yhtä sulaketta. Sulakkeiden käyrien mukaan ylikuormaa voi olla X aikaa ennen palamista.
 
Vastaava lanka löytyy: Kysymyksiä sähkömiehille

Keittiössä loput vaiheet saat käyttöön luultavasti johtimet vaihtamalla, vanhat kylmänä olleet johtimet mahdollisesti eristeet hapertuneina. Onkohan ryhmäkeskuksella lämmitys kuormat kytketty saman vaiheen taakse ja vinokuorma polttaa yhtä sulaketta. Sulakkeiden käyrien mukaan ylikuormaa voi olla X aikaa ennen palamista.
Muokkasin ketjun otsikkoa. Tuo toinen ketju on enemmän yleismallinen, eikä rajoitu pelkästään asumiseen, joten en näe järkeväksi pakottaa sitä tälle osastolle. Sähköä löytyy monesta muustakin paikasta.
 
Onkos kenelläkään varmaa tietoa että saako suojamaata (kevi) "ryöstää" jostain muualta? Keittiössä ei tule keviä hellan rasialle, mutta alle metrin päässä olevalle 16a pistorasialle tulee. Ei tarttis vetää uutta syöttöä hellalle, riittäis että vaikka suojaputkessa tuo sen kevin. Itse en näe mitään syytä miksi näin ei voisi tehdä, samaan paikkaanhan ne kaikki suojamaat siellä taulussa kuitenkin kytketään.
 
Vastaava lanka löytyy: Kysymyksiä sähkömiehille

Keittiössä loput vaiheet saat käyttöön luultavasti johtimet vaihtamalla, vanhat kylmänä olleet johtimet mahdollisesti eristeet hapertuneina. Onkohan ryhmäkeskuksella lämmitys kuormat kytketty saman vaiheen taakse ja vinokuorma polttaa yhtä sulaketta. Sulakkeiden käyrien mukaan ylikuormaa voi olla X aikaa ennen palamista.
Enpähän tuota etsimällä löytänyt. Juha laittoikin tämän nyt tälle puolelle yleisketjuksi, kuten ajattelin.
Ilmeisesti ovat saman vaiheen takana, juuri kokeilin piruuttani. No eiköhän tuota saa sähkömies vähän muokattua, jottei tapahtuisi ensi talvena.
Lähinnä tapahtuu näköjään maksimilämmityksellä, eli aivan yksittäisiä tilanteita vuodessa.

Edit: Juhahan sen laittoi
 
Viimeksi muokattu:
Tuo toinen ketju on enemmän yleismallinen, eikä rajoitu pelkästään asumiseen, joten en näe järkeväksi pakottaa sitä tälle osastolle. Sähköä löytyy monesta muustakin paikasta.
Toki, mutta suurin osa sen toisenkin ketjun sisällöstä taitaa liittyä kodin/mökin/asumisen sähköasioihin. Ei sillä, että sitä pitäisi tänne siirtää, mutta meneeköhän vähän sekavaksi, jos samoja/samantyyppisiä kysymyksiä kysellään useammassa ketjussa?

Se toinen ketju on kuitenkin jo asemansa vakiinnuttanut ja sieltä saa todennäköisemmin vastaukset näihinkin kysymyksiin.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Toki, mutta suurin osa sen toisenkin ketjun sisällöstä taitaa liittyä kodin/mökin/asumisen sähköasioihin. Ei sillä, että sitä pitäisi tänne siirtää, mutta meneeköhän vähän sekavaksi, jos samoja/samantyyppisiä kysymyksiä kysellään useammassa ketjussa?

Se toinen ketju on kuitenkin jo asemansa vakiinnuttanut ja sieltä saa todennäköisemmin vastaukset näihinkin kysymyksiin.
Väkisin näitä osittaisia päällekkäisyyksiä tulee joissain asioissa ja ketjuissa. En näe suureksi ongelmaksi ja toisaalta sitä taloihin liittyvää keskustelua voi sitten tarvittaessa ohjata sieltä tänne.
 
En tiedä sitten auttaisiko jos sen YK:lla olevan ketjun otsikkoa muokkaisi joksikin sellaiseksi että sinne ei kuuluisi tavalliset kotisähköasiat. Toki molemmissa varmasti tulee päällekkäisyyksiä mutta silti minä ainakin olen hieman enemmän kahden erillisen ketjun kannalla, siellä toisessa ketjussa kun on ollut aika paljon kaikkea muutakin juttua.
 
Onkos kenelläkään varmaa tietoa että saako suojamaata (kevi) "ryöstää" jostain muualta? Keittiössä ei tule keviä hellan rasialle, mutta alle metrin päässä olevalle 16a pistorasialle tulee. Ei tarttis vetää uutta syöttöä hellalle, riittäis että vaikka suojaputkessa tuo sen kevin. Itse en näe mitään syytä miksi näin ei voisi tehdä, samaan paikkaanhan ne kaikki suojamaat siellä taulussa kuitenkin kytketään.
En nyt osaa vastata siihen saisiko noin tehdä, todennäköisesti ei, mutta järkevintä tuo liesi on maadoittaa nollaamalla, jolloin se on tehty yleisen käytännön mukaisesti. Jos sitä joskus joku muu ronkkii, niin se nollattu liesi on ihan normaalia, sen sijaan johonkin muualle seikkailemaan lähtevä kevi aiheuttaa varmasti ylimääräistä hämmennystä.
 
En nyt osaa vastata siihen saisiko noin tehdä, todennäköisesti ei, mutta järkevintä tuo liesi on maadoittaa nollaamalla, jolloin se on tehty yleisen käytännön mukaisesti. Jos sitä joskus joku muu ronkkii, niin se nollattu liesi on ihan normaalia, sen sijaan johonkin muualle seikkailemaan lähtevä kevi aiheuttaa varmasti ylimääräistä hämmennystä.
Mulla tulee muun remontin takia sähkömies tekemään kytkentöjä joka tapauksessa. Jos ei nuin saa tehdä, niin sitten vedetään taululta uudet, johdot onneksi kulkee suojaputkessa
 
Onkos kenelläkään varmaa tietoa että saako suojamaata (kevi) "ryöstää" jostain muualta? Keittiössä ei tule keviä hellan rasialle, mutta alle metrin päässä olevalle 16a pistorasialle tulee. Ei tarttis vetää uutta syöttöä hellalle, riittäis että vaikka suojaputkessa tuo sen kevin. Itse en näe mitään syytä miksi näin ei voisi tehdä, samaan paikkaanhan ne kaikki suojamaat siellä taulussa kuitenkin kytketään.
Ei tietenkään saa. Ryhmäkohtainen sen kevin on oltava, kuten nollankin, vaikka "samaan paikkaanhan ne kaikki nollatkin siellä taulussa kuitenkin kytketään".
 
3x 800W lämmityspatteri, ILP horii 1300W, täytyy vielä katsoa onko tuo pesuhuoneen patterikin samassa. Kyllähän tuo 16A ylittää jos kaikki on käytössä, kuten eilen illalla olisi ollut tarve. Aamulla oli makkareissa mukava +15, nukutti erityisen hyvin.
Jos nuo patterit ja ilppi on kytketty pistorasioihin (todennäköisesti saman vaiheen perässä), niin pelkästään noista tulee jo 16A, siihen ei kummoista kuormaa enää tarvitse, että nalli laukeaa. Eli ihan normaalia tuon yhden sulakkeen palaminen. Lisäksi jos kyseessä on vielä "nopea" sulake, niin hetkellinenkään virran ylitys ei ole mahdollista.
 
Ei tietenkään saa. Ryhmäkohtainen sen kevin on oltava, kuten nollankin, vaikka "samaan paikkaanhan ne kaikki nollatkin siellä taulussa kuitenkin kytketään".

Kun noin voimakkaasti sanoo niin olisi hyvä olla jokin lähdekin mihin viitata...
Minä en löydä -tai en ole vielä löytänyt varsinaista kieltoakaan tuolle hommalle standardeista, paremminkin pientä puoltoa että tuokin olisi tietyissä puitteissa sallittuakin, mutta en nyt kuitenkaan ainakaan vielä uskalla sanoa juuta entä jaata asian suhteen.
Mutta en kyllä kuitenkaan pitäisi tuommosta fiksuna ja suositeltavana vaikka sallittua olisikin.
 
Kun noin voimakkaasti sanoo niin olisi hyvä olla jokin lähdekin mihin viitata...
Minä en löydä -tai en ole vielä löytänyt varsinaista kieltoakaan tuolle hommalle standardeista, paremminkin pientä puoltoa että tuokin olisi tietyissä puitteissa sallittuakin, mutta en nyt kuitenkaan ainakaan vielä uskalla sanoa juuta entä jaata asian suhteen.
Mutta en kyllä kuitenkaan pitäisi tuommosta fiksuna ja suositeltavana vaikka sallittua olisikin.
Nollan ja suojamaan välillä on myös se ero, että nollajohtimen on tarkoitus kuljettaa virtaa aina kun sähköä käytetään... Joten senkään takia en ihan tuota väitettä niellyt.
 
Ei sillä ole oikeastaan merkitystä onko tuo keviviritys sallittu vai ei, koska en usko että kukaan sähkäri suostuu tuollaista patenttia tekemään.

Eihän kukaan noita sääntökirjoja ulkoa muista, vaan työ tehdään sen normaalin työtavan mukaisesti, joka on todettu säädösten mukaisesti. Vain jos tulee jokin erikoistilanne jossa se normaali työtapa ei ole mitenkään mahdollinen, kaivetaan kirjat estiin ja ruvetaan miettimään miten niitä pykäliä pitäisi tulkita. Jos tuolla on kuitenkin putkitettu syöttö liedelle, niin en kyllä keksi mitään perustetta sille miksi sinne ei vetäisi sitä keviä. Sinänsä pykälähän ei vaadi sitä keviä sinne, nollaaminen on myös ihan säädöstenmukainen toimenpide tuollaisessa tapauksessa, vaikka tuon kevin lisääminen onkin ihan suositeltava toimenpide.
 
Ei sillä ole oikeastaan merkitystä onko tuo keviviritys sallittu vai ei, koska en usko että kukaan sähkäri suostuu tuollaista patenttia tekemään.

Eihän kukaan noita sääntökirjoja ulkoa muista, vaan työ tehdään sen normaalin työtavan mukaisesti, joka on todettu säädösten mukaisesti. Vain jos tulee jokin erikoistilanne jossa se normaali työtapa ei ole mitenkään mahdollinen, kaivetaan kirjat estiin ja ruvetaan miettimään miten niitä pykäliä pitäisi tulkita. Jos tuolla on kuitenkin putkitettu syöttö liedelle, niin en kyllä keksi mitään perustetta sille miksi sinne ei vetäisi sitä keviä. Sinänsä pykälähän ei vaadi sitä keviä sinne, nollaaminen on myös ihan säädöstenmukainen toimenpide tuollaisessa tapauksessa, vaikka tuon kevin lisääminen onkin ihan suositeltava toimenpide.
Juuri näin. Standardi pääsääntöisesti kertoo miten pitää tehdä ja/tai miten saa tehdä, kuin että siellä olisi miljoona kieltoa jokaiselle mahdolliselle asialle mitä kukakin rane saattaa joskus keksiä, kuten, että "mmj:tä ei saa asentaa ojaan, eikä kumikaapelia seinään" ja "vaiheen, nollan ja suojamaan ottaminen eri ryhmiltä on kielletty".

Useinmat asiat vain ovat ammattilaiselle niin itsestäänselviä, ettei tule edes mieleen miettiä, että olisikohan tällainen viritys mahdollisesti standardin mukainen.
 
Talon laajennukseen pitäisi ostella valokatkaisijoita ja pistorasioita. Olevat Schneider Exxact -sarjaa, mistä näitä lisää edullisimpaan hintaan?

Toisaalta voisi laittaa myös jotain eri sarjaa, onko esim. Bilteman tai Puuilon sähkörojut ihan paskaa? Loppupeleissä noita kytkimiä ja pistorasioita ei tule paljon pällisteltyä, joten muotoilulla ei ole paljon väliä.
 
Talon laajennukseen pitäisi ostella valokatkaisijoita ja pistorasioita. Olevat Schneider Exxact -sarjaa, mistä näitä lisää edullisimpaan hintaan?

Toisaalta voisi laittaa myös jotain eri sarjaa, onko esim. Bilteman tai Puuilon sähkörojut ihan paskaa? Loppupeleissä noita kytkimiä ja pistorasioita ei tule paljon pällisteltyä, joten muotoilulla ei ole paljon väliä.
Anna sähkärin ostella tarvittavat valokytkimet ja pistorasiat, saavat tukusta varmaankin edullisemmin kuin yksityishenkilö mistään. Ja jotkut sähkärit eivät välttämättä suostu edes ostamaan asiakkaan hankkimia kalusteita, varsinkin jos ne ovat jotain Biltema-palikoita. Ainakin osa noista Biltemassa, Motonetissä, Tokmannilla sun muissa vastaavissa liikkeissä myytävistä kalusteista on aika paskaa mutta on joukossa hyviäkin.
 
Anna sähkärin ostella tarvittavat valokytkimet ja pistorasiat, saavat tukusta varmaankin edullisemmin kuin yksityishenkilö mistään. Ja jotkut sähkärit eivät välttämättä suostu edes ostamaan asiakkaan hankkimia kalusteita, varsinkin jos ne ovat jotain Biltema-palikoita. Ainakin osa noista Biltemassa, Motonetissä, Tokmannilla sun muissa vastaavissa liikkeissä myytävistä kalusteista on aika paskaa mutta on joukossa hyviäkin.

Aiemmassa projektissa sähkärin tarjous kamoista oli karkeesti 2x kalliimpi mitä puuilo/tokmanni/motonet -kama itse hankittuna. Eli en anna sähkärin ostella. Saa ne varmaan noi laatumerkit hitusen halvemmalla, mutta en näe syytä hifistellä jossain valokatkaisijoissa tai pistorasioissa.
 
Clas Ohlson:illa on näitä huokeita heidän omia merkkejä. Sähköasentaja tuttuni käyttää niitä, jos asiakas välttämättä haluaa. Itse en niitä ehkä käyttäisi.
 
HongKongia ei enää ole kun muuttui Rustaksi mutta aikanaan Honkkarista ostamani valokytkin oli ainakin ihan paskaa. Se olikin vain väliaikainen ratkaisu kun oli keittiöremppa tulossa ja piti noin kuukauden verran kestää kun alkuperäinen 70-luvun kytkin rupesi pätkimään. Hyvä että tuon kuukauden edes kesti, oli kyllä niin uskomatonta laatua. Kalusteen kehys ei oikein istunut kunnolla, kytkimen tuntuma oli jotenkin olematon ja muutenkin hirveän halvan oloinen. Tosin, tuo olikin halvin mahdollinen minkä löysin väliaikaisratkaisuksi.

On noissa kuluttajakaupoissa ihan kohtalaista laatuakin kun jaksaa vähän tutustua ja ihmetellä mutta vältä silti ainakin niitä ihan halvimpia ja käy vähän käpistelemässä niitä myymälässä niin saat karsittua ainakin ne totaalisen luokattomat merkit.
 
Clas Ohlson:illa on näitä huokeita heidän omia merkkejä. Sähköasentaja tuttuni käyttää niitä, jos asiakas välttämättä haluaa. Itse en niitä ehkä käyttäisi.

On muuten ainakin virtakytkimet lähes 1:1 muotoilultaan tohon Exxactiin, joten näitäpä pitääkin hankkia. Kiitos vinkistä!
 
Aiemmassa projektissa sähkärin tarjous kamoista oli karkeesti 2x kalliimpi mitä puuilo/tokmanni/motonet -kama itse hankittuna. Eli en anna sähkärin ostella. Saa ne varmaan noi laatumerkit hitusen halvemmalla, mutta en näe syytä hifistellä jossain valokatkaisijoissa tai pistorasioissa.
On muuten ainakin virtakytkimet lähes 1:1 muotoilultaan tohon Exxactiin, joten näitäpä pitääkin hankkia. Kiitos vinkistä!

Jos meinaat pitempään asua kyseistä asuntoa, silloin ns laadukkaampi eli kalliimpi on oikea vaihtoehto. Schneiderin Exxact ei tosiaan ihmeitä maksa sekään. Ja käyttäessä tuntuma on erinomaisen tasalaatuinen.
 
Aiemmassa projektissa sähkärin tarjous kamoista oli karkeesti 2x kalliimpi mitä puuilo/tokmanni/motonet -kama itse hankittuna. Eli en anna sähkärin ostella. Saa ne varmaan noi laatumerkit hitusen halvemmalla, mutta en näe syytä hifistellä jossain valokatkaisijoissa tai pistorasioissa.
Se tokmannin hinta niille paskakytkimille on alle puolet siitä mitä ne perus kytkimet maksaa tukussa, mutta en mä suostu enää asentamaan niitä. Saa sieltä yleensä abb:nkin kalusteita, mutta ne yksittäispakatut ovat aika kalliita.

Ainoa poikkeus tuohon on esim puuilossa myytävä Etman, ne saa asennettua niin että sen uskaltaa jättää, ja se on edullisempi kuin nämä tavalliset abb:n ja scneiderin kalusteet, mutta tietysti hinta on kalliimpi kuin niillä halvimmilla rimpuloilla.

Taloon.comista saa yleisesti ottaen kaikkea tuollaista roinaa ihan ok hintaan.. Kyllähän niitä käytännössä noista tukkujen noutopisteistäkin saa yksityisetkin ostettua kun kortilla maksaa, ja tietää mitä sieltä haluaa, mutta se henkilökunta ei ole siellä vastailemassa tyhmiin kysymyskiin, siksi ne ilmoittavat aina sen "ei kuluttajamyyntiä"
 
Clas Ohlson:illa on näitä huokeita heidän omia merkkejä. Sähköasentaja tuttuni käyttää niitä, jos asiakas välttämättä haluaa. Itse en niitä ehkä käyttäisi.
Yhdessä edellisessä kämpässäni vaihdoin kaikki alkuperäiset vanhat valokytkimet noihin clasun "noname" kytkimiin, 4v asumisen jälkeen noin puolet niistä oli hajalla kun huonolaatuinen muovi mureni sieltä täältä eikä koristelevyt ja palat pysyneet enää seinässä kiinni. Ei enää ikinä mitään halpis kamaa, ABB tai schneider on ne mitä kannattaa ostaa.
 
Yhdessä edellisessä kämpässäni vaihdoin kaikki alkuperäiset vanhat valokytkimet noihin clasun "noname" kytkimiin, 4v asumisen jälkeen noin puolet niistä oli hajalla kun huonolaatuinen muovi mureni sieltä täältä eikä koristelevyt ja palat pysyneet enää seinässä kiinni. Ei enää ikinä mitään halpis kamaa, ABB tai schneider on ne mitä kannattaa ostaa.
Enhän väittänytkään, että ne olisivat laadukkaita. Hyvä ja halpa on kaksi eri tuotetta. ABB tai Schneider Electronic ovat laadukkaita. Clas Ohlson:in omat merkit sähkökalusteet ovat halpoja; eivät niinkään laadukkaita.
Nämä posliini sähkötarvikkeet ovat hienoja. Laadusta ei ole kokemusta.
 
Mulla on ainakin käsitys että tuo domus classica on tehty Junging runkoon, joka on laadukas valmistaja. Se Enston Intro sarjahan perustuu myös Jungin kalusteisiin, joihin on lisätty vaan uusia muoveja.
Yhdessä edellisessä kämpässäni vaihdoin kaikki alkuperäiset vanhat valokytkimet noihin clasun "noname" kytkimiin, 4v asumisen jälkeen noin puolet niistä oli hajalla kun huonolaatuinen muovi mureni sieltä täältä eikä koristelevyt ja palat pysyneet enää seinässä kiinni. Ei enää ikinä mitään halpis kamaa, ABB tai schneider on ne mitä kannattaa ostaa.
Tuo ei sinänsä ole se ongelma, vaan se että niissä halpisksissa oleva ruuvikiinnityssysteemi on vaikea saada kireälle ja siltikin se löystyy, ja se löysä liitos alkaa kuumenemaan. En nyt tiedä onko ne aiheuttanut varsinaisia tulipaloja, mutta muutama sellainen mustaksi kärähtänyt rasia eiittää mulle, en asenna niitä enää, jos sellaisen haluaa, saa etsiä jonkun muun asentamaan.
 
Ajattelin avata tällaisen yleisketjun, josko luulisin täällä olevan sähköstä perillä oleviakin?
Reilu 2kk asuttu uudessa kodissa ja muutama asia tullut vastaan.
Taustaa: 79 rakennettu talo, ollut öljylämmitys aikanaan, muutettu 15v sitten suorasähkö + 3x ILP

Keittiö1 erilliset uuni ja hella kytketty yhteen vaiheeseen, kaksi muuta vaihetta sulake poistettu. Kuulemma jotain ongelmia johdossa.
Lienee vain uuden kaapeloinnin veto ja uudelleenkytkentä jonka jälkeen kovaa ajoa.

Toinen tuli ensimmäistä kertaa eilen yöllä vastaan:
Talossa sähköpääkeskus ja toisessa päässä erillinen ryhmäkeskus (älä kysy miksi..).
Pääkeskuksen kolmesta "ylä-keskus" sulakkeesta yksi oli napsahtanut eilen illalla ja kävin sen laittamassa takaisin, jonka jälkeen oli toiminut x-aikaa mutta yön aikana mennyt taas sillä seurauksella että kolmen makuuhuoneen ja ilmalämpöpumpun sähkönsaanti oli "häiriintynyt".
3x16A näyttäisi menevän "yläkeskukselle", joten mielestäni vähän hassua yhden paukahtelu, ellei siellä ole vain yksi noista käytössä?
3x 800W lämmityspatteri, ILP horii 1300W, täytyy vielä katsoa onko tuo pesuhuoneen patterikin samassa. Kyllähän tuo 16A ylittää jos kaikki on käytössä, kuten eilen illalla olisi ollut tarve. Aamulla oli makkareissa mukava +15, nukutti erityisen hyvin.
sähkötaulu.jpeg
Ja sitten toki jos tiedät hyvän sähkömiehen, joka Espoon alueella töitä tekee, niin hänet voi mieluusti ilmiantaa.
Nämä sähkömies hoiti tänään kuntoon.
-Yläkeskuksella Vaihdettiin yksi pistorasiaryhmä eri vaiheeseen, eli ei enää ongelmia
-uunille/hellalle kokonaan taululta asti uusi kaapeli, olikin kolmen rasian takana.. Muitakin sähköjä tuossa rempan yhteydessä siistittiin. Oli aikamoinen sekamelska ja rasioiden määrä, joten neljä johtoa taidettiin vetää uutta taululta.
-Vessassa/kylppärissä löytyi kivasti pesutornin pistorasian nollajohdosta 230v, joten pääsi se pistorasia käyttökieltoon ja johdotus uusiksi kun rempataan.
 
Sähkösyöttö piharakennukseen tulee maakaapelilla ilman suojaputkea, ja nousee rakennuksen sisälle harkkosokkelin "sisäpuolelta" keskelle yhtä seinää. Rakennuksessa on tällä hetkellä koolattu harvalautalattia. Ensimmäinen jakorasia, jossa maakaapeli muuttuu MMJ:ksi on noin 20 sentin korkeudella, eli pelivaraa ei juuri ole. Nyt tarkoituksena olisi täyttää sokkelin sisäpuoli ja valaa betonilattia. Tälle seinustalle josta kaapeli nousee ylös tulisi auton kokoinen oviaukko. Miten suosittelisitte etenemään;

1) Kaivan ulkopuolelta ja toivoin löytäväni kohdan josta piuha tulee rakennukseen ja siirrän jakorasian eri paikkaan. Kaapelin tulosuunta pitäisi olla sellainen, että siirto pois oviaukon kohdalta ehkä onnistuu. Ei tosin ole mitään käsitystä mistä kohtaa kaapeli tarkalleen tulee, ja onko se kaivettu 30 sentin vai metrin syvyyteen.

2) Upotan valun alle jäävään täyttöön geelirasian, ja jatkan geelirasialta edelleen maakaapelilla eteenpäin paremmalle paikalle uudelle jakorasialle. Onko tämä sallittua, jos rasia jää valun alle? Mitä tässä pitäisi huomioida? Itseä mietityttää ainakin kaapelin suojaus, jos se jää osittain sepelin alle ja vielä tulee kuormaa päälle.. Joku metallikouru anturan kylkeen?
 
Mun mielestä sen voi jatkaa sillä geelirasialla ihan MMJ:näkin, mutta pitää olla suojaputkessa.. Se maakaapelikin pitää olla suojaputkessa jos betonivalussa on, ellei kaapelivalmistaja ole erikseen sallinut asennusta betoniin.. En mä näe siinä sähköteknisesti eroa onko geelirasia betonin alla, vai maan alla.
 
Nollan ja suojamaan välillä on myös se ero, että nollajohtimen on tarkoitus kuljettaa virtaa aina kun sähköä käytetään... Joten senkään takia en ihan tuota väitettä niellyt.

Tarkennan hieman vanhaa viestiä, kun en huomannut kenekään niin tehneen. Eli yllä oleva ("aina") koskee 1-vaihe kytkentää. Esim. 3-vaiheisen moottorin kolmiokytkentä ei käytä nollaa lainkaan vaikka se voikin kaapelista löytyä.
Taas yleisesti (toiminnallisesti) nollajohdin on tärkeää kytkeä oikeaan paikkaan keskuksessa, jos käytössä on useampi vikavirtasuojakytkin; muutoin vvsk (tai kaksikin) laukeaa, kun osa virrasta kulkeekin väärästä paikkaa keskuksessa. Suojamaan kohdalla kyseessä on lähinnä säädösten noudattaminen ja niistä ei itsellä ole paras käsitys.
 
Miten saneerauskohteessa kannattaisi tehdä sähköt valokatkaisijoiden osalta näin 2021 luvulla?

Ollaan käytetty nyt kerrostaloasunnossa Ikean älyvaloja suurimpaan osaan kämppää, eikä noita perinteisiä katkaisijoita käytetä enää ollenkaan.

On vähän erimielisyyksiä sähköjä suunnitellessa, pitääkö ne olohuoneen / makkarin / keittiön katkaisijat laitella paraatipaikalle seinään, vai voisiko ne olla koontina jossain "oven takana" ja niitä sitten käytetään jos nyt älyvalojärjestelmä kaatuu täydellisesti nettikatkossa tms.

Ideoita? Toimintatapoja miten olette itse tällaisessa tilanteessa toimineet?
 
Yleensähän valokytkimet sijoitetaan ensisijaisesti käytännölliseen paikkaan, eikä sen käytännöllisen valokytkimen paikkaan juurikaan vaikuta se onko ne radio-ohjattuja, vai kiinteällä johtimella.

Jos kämppä menee joskus vaihtoon, ei niistä perinteisistä kytkimistä, tai ainakin niiden varauksista ole haittaa.
 
Onkos tuolle omakotitalon syöttökaapelille jotain kriteereitä sijoituksen suhteen vai saako sähköyhtiö itse päättää mikä on "hyvä"? Tuossa kun salaojaremppa lähestyy ko. kaapelin kohtaa, niin etsiskelin sen valmiiksi lapiolla. Varoitusnauha oli käytännössä pinnassa ja itse kaapeli hyvä jos 20 cm maan alla. Johto menee louhittujen isojen teräväreunaisten murikoiden seassa, kauempana varmaan menee ehjää kalliopintaa pitkin ja samat 20-30 cm multaa päällä. Veikkaisin, että joskus 90-luvulla vedelty.

Aika soittaa sähköyhtiöön ja kysellä, että mitä vattua ootte puhanneet? Sijainti huomioiden ymmärrän kyllä syvyyden, mutta nuo terävät murikat hieman hirvitti. Ne onneksi tulee poistumaan rempan yhteydessä. Lähinnä kai tässä siis pohdin, että pitääkö sähköyhtiön pistää johto syvemmälle. Lapio uppoaa kertatökköisyllä kaapeliin saakka. Mikä lie perus peukalonpaksuinen 3x25 A (tai enemmän) tuova johto.
 
Onkos tuolle omakotitalon syöttökaapelille jotain kriteereitä sijoituksen suhteen vai saako sähköyhtiö itse päättää mikä on "hyvä"? Tuossa kun salaojaremppa lähestyy ko. kaapelin kohtaa, niin etsiskelin sen valmiiksi lapiolla. Varoitusnauha oli käytännössä pinnassa ja itse kaapeli hyvä jos 20 cm maan alla. Johto menee louhittujen isojen teräväreunaisten murikoiden seassa, kauempana varmaan menee ehjää kalliopintaa pitkin ja samat 20-30 cm multaa päällä. Veikkaisin, että joskus 90-luvulla vedelty.

Aika soittaa sähköyhtiöön ja kysellä, että mitä vattua ootte puhanneet? Sijainti huomioiden ymmärrän kyllä syvyyden, mutta nuo terävät murikat hieman hirvitti. Ne onneksi tulee poistumaan rempan yhteydessä. Lähinnä kai tässä siis pohdin, että pitääkö sähköyhtiön pistää johto syvemmälle. Lapio uppoaa kertatökköisyllä kaapeliin saakka. Mikä lie perus peukalonpaksuinen 3x25 A (tai enemmän) tuova johto.

Jos asennuksesta se 30v niin en tiiä voiko oikein kysellä mitä ovat puuhanneet? Onko edes ollut sähköyhtiö mikä asentanut, tai ainakaan se nykyinen? Ja mikä silloin ollut standardi?

Nykyään sähköyhtiöt yleensä tuo kaapelin tontin rajalle, siitä eteen päin asiakkaan palkkaama sähköurakoitsija hoitaa eteen päin. Toki mahdollista myös tilata keskukselle asti sähköyhtiöltä. Joten kyllä asukkaalla on valta päättää miten kaapeli vedetään (kunhan on standardien ja lakien mukainen), suunnittelijan kanssa yleensä yhdessä se katsotaan, saattaa toki vaikuttaa hintaan.

En ole varma vanhoissa kohteissa kenen maksettavaksi tulee mahdolliset muutokset, todennäköisesti asiakkaan jos hänestä johtuva, mutta siitä kannattaa sähköyhtiöön päin olla yhteydessä.
 
Jos asennuksesta se 30v niin en tiiä voiko oikein kysellä mitä ovat puuhanneet? Onko edes ollut sähköyhtiö mikä asentanut, tai ainakaan se nykyinen? Ja mikä silloin ollut standardi?

Nykyään sähköyhtiöt yleensä tuo kaapelin tontin rajalle, siitä eteen päin asiakkaan palkkaama sähköurakoitsija hoitaa eteen päin. Toki mahdollista myös tilata keskukselle asti sähköyhtiöltä. Joten kyllä asukkaalla on valta päättää miten kaapeli vedetään (kunhan on standardien ja lakien mukainen), suunnittelijan kanssa yleensä yhdessä se katsotaan, saattaa toki vaikuttaa hintaan.

En ole varma vanhoissa kohteissa kenen maksettavaksi tulee mahdolliset muutokset, todennäköisesti asiakkaan jos hänestä johtuva, mutta siitä kannattaa sähköyhtiöön päin olla yhteydessä.
Silloinen asukas tuottaa nykyään kukkamultaa, niin hankala lähteä kyselemään. Pistetty maahan silloin, kun on luovuttu ilmajohdoista eli väkisinkin lienee sähköyhtiön tekosia. Ja siis vastuulla. Muun asian yhteydessä Caruna ainakin ilmoitti, että talon seinässä olevalle mittakeskukselle asti on heidän valtakuntaa ja minun sähkärillä ei ollut mitään asiaa koskea mittakeskukseen. (Carunalta tuli sitten joku vastavalmistunut uuno, jolle mun sähkäri kädestä pitäen joutui selittää mitä tekee :facepalm: Mittakeskus-ryhmäkeskus välisen kytkennän vaihto johdosta toiseen ei liene kovin hankala temppu :think:)

e: Kai nyt 90-luvulla tai sinnepäin on ollut jotain standardia miten matalaan kuoppaan johdon saa viskata. Terävät kivenmurikat nyt olisi maalaisjärjelläkin pitänyt ymmärtää poistaa. Toki jos kaivuuinnostus on ollut tuota luokkaa, niin oliskohan luullut tekijä, että kallio jatkuu talon seinään asti. Toisaalta osa litteistä murikoista oli johdon päälläkin.
 
Silloinen asukas tuottaa nykyään kukkamultaa, niin hankala lähteä kyselemään. Pistetty maahan silloin, kun on luovuttu ilmajohdoista eli väkisinkin lienee sähköyhtiön tekosia. Ja siis vastuulla. Muun asian yhteydessä Caruna ainakin ilmoitti, että talon seinässä olevalle mittakeskukselle asti on heidän valtakuntaa ja minun sähkärillä ei ollut mitään asiaa koskea mittakeskukseen. (Carunalta tuli sitten joku vastavalmistunut uuno, jolle mun sähkäri kädestä pitäen joutui selittää mitä tekee :facepalm: Mittakeskus-ryhmäkeskus välisen kytkennän vaihto johdosta toiseen ei liene kovin hankala temppu :think:)

e: Kai nyt 90-luvulla tai sinnepäin on ollut jotain standardia miten matalaan kuoppaan johdon saa viskata. Terävät kivenmurikat nyt olisi maalaisjärjelläkin pitänyt ymmärtää poistaa. Toki jos kaivuuinnostus on ollut tuota luokkaa, niin oliskohan luullut tekijä, että kallio jatkuu talon seinään asti. Toisaalta osa litteistä murikoista oli johdon päälläkin.

Nykyinen standardi sanoo että asennussyvyys on oltava 70cm tai kaapelin pitää olla kosketussuojattua (eli konsentrisella PEN-johtimella varustettua), jolloin asennussyvyys pitää muistaakseni olla vähintään 30cm. Jos 70cm ei onnistu esim kallion vuoksi, pitää kaapeli suojata esim betonoinnilla. Veikkaisin että aika vastaavat säädökset on ollut 90-luvullakin.

Kaapelin omistus vaihtuu tontin rajalla, eli oman tontin osuus on liittymän omistajan omaisuutta, vaikka sitten taas mittauskeskuksessa oleva mittari on verkkoyhtiön omaisuutta.
 
Silloinen asukas tuottaa nykyään kukkamultaa, niin hankala lähteä kyselemään. Pistetty maahan silloin, kun on luovuttu ilmajohdoista eli väkisinkin lienee sähköyhtiön tekosia. Ja siis vastuulla. Muun asian yhteydessä Caruna ainakin ilmoitti, että talon seinässä olevalle mittakeskukselle asti on heidän valtakuntaa ja minun sähkärillä ei ollut mitään asiaa koskea mittakeskukseen. (Carunalta tuli sitten joku vastavalmistunut uuno, jolle mun sähkäri kädestä pitäen joutui selittää mitä tekee :facepalm: Mittakeskus-ryhmäkeskus välisen kytkennän vaihto johdosta toiseen ei liene kovin hankala temppu :think:)

e: Kai nyt 90-luvulla tai sinnepäin on ollut jotain standardia miten matalaan kuoppaan johdon saa viskata. Terävät kivenmurikat nyt olisi maalaisjärjelläkin pitänyt ymmärtää poistaa. Toki jos kaivuuinnostus on ollut tuota luokkaa, niin oliskohan luullut tekijä, että kallio jatkuu talon seinään asti. Toisaalta osa litteistä murikoista oli johdon päälläkin.

Onko mitään tietoa kenen pyynnöstä on aikoinaan ilmajohdosta maakaapeliin vaihdettu, jos vaihdos on tehty sähköyhtiön tahdosta ja he ovat piha-alueen kaivuut hoitaneet liittymispisteenä toimii pääsulakkeet ja sähköyhtiö on vastannut asennuksista niille asti. Asiakkaan tahdosta tehdyssä muutoksessa piha-alueen kaivuut ja kaapelin hankinnasta on luultavasti vastannut asiakas ja liittymispisteenä tontin raja. Carunan antamat ohjeet johtuvat ettei sinun sähkärisi voi tehdä mittariin tai ennen pääsulakkeita oleviin kytkentöihin mitään muutoksia koska mittaus on heidän ”maksupääte” ja ennen pääsulakkeita oleva liittymiskaapeli verkonosa vaikka olisi osittain asiakkaan omistama.

Kaapelin omistus vaihtuu tontin rajalla, eli oman tontin osuus on liittymän omistajan omaisuutta, vaikka sitten taas mittauskeskuksessa oleva mittari on verkkoyhtiön omaisuutta.

Omistajuuden raja ei varsinkaan vanhemmassa ole aivan näin yksiselitteinen virallisin tieto löytyy jos liittymissopimus on tallessa. Nykyisissä liittymissä taajamassa tontin raja usein on kaapelin omistajankin raja mutta vanhemmissa kohteissa muitakin löytyy esimerkiksi pääsulakkeet, pylväs jne.
 
Viimeksi muokattu:
Ei se kaapelin "omistajuus" muutu miksikään rajojen mukaan. Se on verkkoyhtiön omaisuutta sähkömittarille asti.
 
Onko mitään tietoa kenen pyynnöstä on aikoinaan ilmajohdosta maakaapeliin vaihdettu, jos vaihdos on tehty sähköyhtiön tahdosta ja he ovat piha-alueen kaivuut hoitaneet liittymispisteenä toimii pääsulakkeet ja sähköyhtiö on vastannut asennuksista niille asti. Asiakkaan tahdosta tehdyssä muutoksessa piha-alueen kaivuut ja kaapelin hankinnasta on luultavasti vastannut asiakas ja liittymispisteenä tontin raja. Carunan antamat ohjeet johtuvat ettei sinun sähkärisi voi tehdä mittariin tai ennen pääsulakkeita oleviin kytkentöihin mitään muutoksia koska mittaus on heidän ”maksupääte” ja ennen pääsulakkeita oleva liittymiskaapeli verkonosa vaikka olisi osittain asiakkaan omistama.
Tässä asui vanha mummo 70-luvulta asti ilman miestään ja mitään remppaa ei oltu tehty. Lienee siis 99,9% varmaa, että maakaapeliin vaihto on tehty verkkoyhtiön suunnalta pakottamalla.

Tuo mainitsemani muutos tehtiin ymmärtääkseni mittarin ja pääsulakkeiden jälkeiseen johdotukseen, mutta silti Carunan kaverin piti tulla paikalle. Mutta ei siitä sen enempää, kun ei tullut itselle haittaa/viivästystä. Luulin saavani laskun, mutta ei koskaan näkynyt.

Nykyinen standardi sanoo että asennussyvyys on oltava 70cm tai kaapelin pitää olla kosketussuojattua (eli konsentrisella PEN-johtimella varustettua), jolloin asennussyvyys pitää muistaakseni olla vähintään 30cm. Jos 70cm ei onnistu esim kallion vuoksi, pitää kaapeli suojata esim betonoinnilla. Veikkaisin että aika vastaavat säädökset on ollut 90-luvullakin.
Kiitos. Täytyypi pyytää Carunaa ihmettelemään. Tuossa ei ole kuin pari metriä aluetta mitä ei pysty maantäytöllä hoitamaan, niin siihen nyt voi iskeä suojaksi vaikka betoniset sadevesikourut ylösalaisin tms. Voi toki olla, että tuon 30 cm saisi juuri täyteen koko matkaltakin, jos kaapeli on oikeaa sorttia.

Saan samalla käynnillä Carunan työntekijän todistamaan sen, että heidän sähkökaappinsa on rajan yli poikittain reilusti meidän tontilla. "Yllättäen" sähköyhtiötä asia ei ole kiinnostanut vaikka useamman kerran olen kehottanut ottamaan yhteyttä asiasta. Taidan ihan vittuillakseni vaatia sen siirron tontin rajan suuntaiseksi tontin ulkopuolelle. Ei asiassa muuta haittaa ole, mutta aidan tekeminen on hankalaa, jos/kun mun puolella rajaa on johdot ja loota vielä vinossa.
 
Ei se kaapelin "omistajuus" muutu miksikään rajojen mukaan. Se on verkkoyhtiön omaisuutta sähkömittarille asti.


Ja koskee siis muitakin verkkoyhtiöitä Suomessa. Ja kuten tuolla lukee, johtuu Energiaviraston tarkentuneesta tulkinnasta.
 

Ja koskee siis muitakin verkkoyhtiöitä Suomessa. Ja kuten tuolla lukee, johtuu Energiaviraston tarkentuneesta tulkinnasta.
Näköjään tämä muutos osuu jo mun omistusaikaan eli täydellä varmuudella ko. ongelmakaapeli on Carunan päänsärky. Tästä voikin tulla mielenkiintoinen soppa, jos asennus on vaarallinen ja minähän en koe mitään tarvetta allekirjoittaa uutta liittymissopimusta, jossa kunnossapitovastuu siirtyy minulle :D

e: Ei kyllä ole tallessa mitään vanhaa liittymäsopparia, mutta tuskin Carunallakaan vm. 56 sopparia on jemmassa.
 
Onkos tuolle omakotitalon syöttökaapelille jotain kriteereitä sijoituksen suhteen vai saako sähköyhtiö itse päättää mikä on "hyvä"? Tuossa kun salaojaremppa lähestyy ko. kaapelin kohtaa, niin etsiskelin sen valmiiksi lapiolla. Varoitusnauha oli käytännössä pinnassa ja itse kaapeli hyvä jos 20 cm maan alla. Johto menee louhittujen isojen teräväreunaisten murikoiden seassa, kauempana varmaan menee ehjää kalliopintaa pitkin ja samat 20-30 cm multaa päällä. Veikkaisin, että joskus 90-luvulla vedelty.

Aika soittaa sähköyhtiöön ja kysellä, että mitä vattua ootte puhanneet? Sijainti huomioiden ymmärrän kyllä syvyyden, mutta nuo terävät murikat hieman hirvitti. Ne onneksi tulee poistumaan rempan yhteydessä. Lähinnä kai tässä siis pohdin, että pitääkö sähköyhtiön pistää johto syvemmälle. Lapio uppoaa kertatökköisyllä kaapeliin saakka. Mikä lie perus peukalonpaksuinen 3x25 A (tai enemmän) tuova johto.
Ei ne standarditkaan takaa sitä, että kaapeli olisi tarpeeksi syvällä. Kun esimerkiksi aliurakoitsija sen maan alle auraa, niin jokainen syvemmälle puskettu sentti on enemmän kuluja. Muutama vuosi takaperin vaihtui ilmajohdot maakaapeliin. Pellon kohdalla kaapeli oli 50cm syvyydessä ja ojan pohjasta oli raaskittu upottaa vain 10cm alaspäin. Mukava löytää varoitusnauha kun siistin itse kaivurilla ojanpohjia. Vääntöhän siitä tuli, mutta pakko oli urakoitsijalla tulla korjaamaan virheensä (toki edessäkin päin oli peltoja, joihin ei aikonut kajota jos ei valitusta tule). Että se niistä standardeista. :tdown:
 
Juu, ei standardi anna kuin varovasti aiheen ehdottaa vastuulliselle, että josko viitsisit korjata tekelees.
 
e: Ei kyllä ole tallessa mitään vanhaa liittymäsopparia, mutta tuskin Carunallakaan vm. 56 sopparia on jemmassa.

En tiedä onko ennakkotapauksia vielä tälläsestä jos ei kummallakaan ole sopimusta tallella. Koska nyky tulkinnan mukaan se liittymisjohto on asiakkaan vastuulla, eli jos vanhaa sopimusta ei ole, tulkitaanko suoraan uuden mukaan?

Saan samalla käynnillä Carunan työntekijän todistamaan sen, että heidän sähkökaappinsa on rajan yli poikittain reilusti meidän tontilla. "Yllättäen" sähköyhtiötä asia ei ole kiinnostanut vaikka useamman kerran olen kehottanut ottamaan yhteyttä asiasta. Taidan ihan vittuillakseni vaatia sen siirron tontin rajan suuntaiseksi tontin ulkopuolelle. Ei asiassa muuta haittaa ole, mutta aidan tekeminen on hankalaa, jos/kun mun puolella rajaa on johdot ja loota vielä vinossa.

Toki tätä koskee myös sama, jos ei (maankäyttö?)sopimusta ole tallella heillä.


Ja aina näissä sähköyhtiöllä varmasti oma näkemys ja se ei välttämättä ole oikea. Mutta moni siihen tyytyy koska eivät jaksa selvittää tai tappella yhtiötä vastaan
 
En tiedä onko ennakkotapauksia vielä tälläsestä jos ei kummallakaan ole sopimusta tallella. Koska nyky tulkinnan mukaan se liittymisjohto on asiakkaan vastuulla, eli jos vanhaa sopimusta ei ole, tulkitaanko suoraan uuden mukaan?

Kyllähän heillä on tieto ainakin vuoden tarkkuudella milloin se nykyinen liittymisjohto asennettu. Ei sähköyhtiö voi yksipuolisesti siirtää kunnossapitovastuuta asiakkaalle. He voivat siirtää sen asiakkaan pyytämien muutosten yhteydessä uuden sopimuksen tekemällä. Mielikuvissa on että energiateollisuus on verkkoyhtiöitä ohjeistanut myös näin.

Carunalla nyt alueita on siellä täällä ja ajan saatossa heidän verkkonsa on pariin kertaan myyty ja ostettu, niin välttämättä alkuperäistä sopimusta ei ole mutta yllättävän hyvin sopimuksia on arkistoitu ja arkistoja digitoitu.
 
Miten saneerauskohteessa kannattaisi tehdä sähköt valokatkaisijoiden osalta näin 2021 luvulla?

Ollaan käytetty nyt kerrostaloasunnossa Ikean älyvaloja suurimpaan osaan kämppää, eikä noita perinteisiä katkaisijoita käytetä enää ollenkaan.

On vähän erimielisyyksiä sähköjä suunnitellessa, pitääkö ne olohuoneen / makkarin / keittiön katkaisijat laitella paraatipaikalle seinään, vai voisiko ne olla koontina jossain "oven takana" ja niitä sitten käytetään jos nyt älyvalojärjestelmä kaatuu täydellisesti nettikatkossa tms.

Ideoita? Toimintatapoja miten olette itse tällaisessa tilanteessa toimineet?

Täällä taas on pohdittu hieman toisinpäin, kuinka saisin valot helposti keskitettyä yhteen kytkineyhmään, kun nyt yhden tilan valot on viiden kytkimen takana (3kpl seinä, 2kpl pistorasia/johdossa katkaisija).
Eli ei nyt innostaisi lähteä saneeraamaan, kun on tuossa jo isosti laiteltu.

Jotain älyvalo-kytkimiä ja uudet painalluskatkaisijat seinissä oleviin rasioihin?
Sitten yhteen
Keskitettyyn paikkaan katkaisija/ryhmä jolla ohjataan näitä. Pistorasioihin toki saa helposti väliin etäohjattavan.
 
Kyllähän heillä on tieto ainakin vuoden tarkkuudella milloin se nykyinen liittymisjohto asennettu. Ei sähköyhtiö voi yksipuolisesti siirtää kunnossapitovastuuta asiakkaalle. He voivat siirtää sen asiakkaan pyytämien muutosten yhteydessä uuden sopimuksen tekemällä. Mielikuvissa on että energiateollisuus on verkkoyhtiöitä ohjeistanut myös näin.

Toisaalta jos valtiovalta päättää että ne kaapelit siellä tontilla on maanomistajan vastuulla, niin ei tuo ole mikään sopimustekninen asia enää.

Ainakin aikanaan puhelinlaitosten omistamat talojen sisäiset puhelinkaapelit siirtyi kiinteistojen omistukseen ja siten vastuulle jonkinlaisen virallisen säädöksen takia. Jotenkin tuohon jollain tasolla liittyi myös se että jotkut todella vanhat puhelinrunkolinjat jotka kulkivat kaupungissa talojen ullakoiden läpi, ne ovat myös taloyhtiöiden vastuulla, niin että esim kun ullakkokerroksia muutettiin asuinkäyttöön, ne kaikki muutostyöt niihin puhelinyhtiön runkokaapeleihin tehtiin taloyhtiön (tai rakennusyhtiön) piikkiin.
 
Ei se kaapelin "omistajuus" muutu miksikään rajojen mukaan. Se on verkkoyhtiön omaisuutta sähkömittarille asti.
Yleensä asiakas joutuu kyllä itse ostamaan sen kaapelin oman tonttinsa osuudelta, ellei mittarikeskus ole sitten ihan tontin laidalla.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
260 830
Viestejä
4 532 346
Jäsenet
74 678
Uusin jäsen
NanoBitti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom