Kysymyksiä kodin sähköasioista

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Blur
  • Aloitettu Aloitettu
Sähkökaapissa on varalla 300mA 3vaiheinen vikavirtasuoja. Kannattaako säilyttää vai poistattaa jos tarvitsee tilaa? Normaalistihan vikikset on 30mA. Missä tuollaista isompaa käytetään, tai kuuluiko kaapin varustukseen?

Kotikäytössä noita köytetään lähinnä tilanteissa joissa oikosulkuvirta ei ole riittävän suuri kuormilla joissa on luonnollista vuotovirtaa (esim kiuas). Aiemmin tietysti oli mahdollista muissakin rrhmissä käyttää, mutta yleensä tavalliset 30mA vikikset on halvempia.

Kylppärin ja saunan poisto-ilmanvaihtoa hoitaa kanavapuhallin. Puhaltimen voimakkuuta säädetään tyristorisäätimellä (1.0A).

Ongelma on se että vaikka säädin on kierretty alimmalle tasolle, niin kanavapuhallin toimii liian tehokkaasti.

Pystyykö tyristorisäätimen "teho"aluetta vähentämään, että kanavapuhallin ei olisi niin tehokas? Tai vaihtaa toisenlainen säädin?
Niissä on yleensä nupin alla ruuvarilla säädettävå miniminopeus.
 
Pitäisi mökissä pari pistorasiaa vaihtaa uuteen. No kävimpä sitten googlesta katsastamaan ja toteamaan että en tätä lain mukaan saa itse suorittaa. Voe jumankauta taas tätä byrokratiaa, pitäisi oikein olla koulutus jotta osaa kytkeä pistorasiat jännitteettömäksi, tarkistaa että ovat ja lopulta 2-3 piuhaa kytkeä oikein.
 
Pitäisi mökissä pari pistorasiaa vaihtaa uuteen. No kävimpä sitten googlesta katsastamaan ja toteamaan että en tätä lain mukaan saa itse suorittaa. Voe jumankauta taas tätä byrokratiaa, pitäisi oikein olla koulutus jotta osaa kytkeä pistorasiat jännitteettömäksi, tarkistaa että ovat ja lopulta 2-3 piuhaa kytkeä oikein.

Suomi vs. joku kehitysmaa on aika iso ero sähkötapaturmien määrässä. Kun ei räpelletä sellaisten voimien kanssa joita ei voi kuulla eikä nähdä pelkkien uskomusten ja kuulopuheiden perusteella niin säästytään aika monelta turhalta kuolemalta.
Onko olemassa joku parempi mittari kuvaamaan alan osaamista kuin koulutus ja mihin se raja omatoimisten sähkötöiden suhteen sitten tulisi vetää?
Sinä voit asian osata ja ymmärtää mutta entäpä ne kaikki muut maallikot?
 
Suomi vs. joku kehitysmaa on aika iso ero sähkötapaturmien määrässä. Kun ei räpelletä sellaisten voimien kanssa joita ei voi kuulla eikä nähdä pelkkien uskomusten ja kuulopuheiden perusteella niin säästytään aika monelta turhalta kuolemalta.
Onko olemassa joku parempi mittari kuvaamaan alan osaamista kuin koulutus ja mihin se raja omatoimisten sähkötöiden suhteen sitten tulisi vetää?
Sinä voit asian osata ja ymmärtää mutta entäpä ne kaikki muut maallikot?
Voihan sen toki noinkin sanoa, etenkin jos on sähköurakoitsija ;)
Olen kyllä itse joskus kauan sitten ammattikoulun sähköpuolen käynyt. Toki ensimmäisen vuoden jälkeen piti valita suuntautuminen kolmesta eri vaihtoehdosta, eikä valintani osunut ns "vahvavirta" -puolelle. Niistä jotka sille puolelle läksi ja valmistui, en yhtäkään ottaisi mökkiini tallustelemaan saati sitten sähköjä asentelemaan. Oli siellä kyllä sellaisia tiivitaaveja että oksat pois... Koulutuksen tasokin oli mitä oli, ehkä koulutettavilla oli osansa siinä kuinka opetus onnistui. Kaikki kuitenkin valmistui jotka jaksoi tunneilla istua oppimatta mitään.
Tietysti eri asia jos pitäisi vetää sähköt kohteeseen kokonaan uusiksi. Silloin kyllä yrittäisin löytää ammattilaisen tekemään ja suunnittelemaan.
Tuo pistorasian vaihto nyt mielestäni vertautuu lähinnä kattovalaisimen vaihtoon ja sen ilmeisesti saisi sokeripalalla kytkeä itse.
 
Voihan sen toki noinkin sanoa, etenkin jos on sähköurakoitsija ;)
Olen kyllä itse joskus kauan sitten ammattikoulun sähköpuolen käynyt. Toki ensimmäisen vuoden jälkeen piti valita suuntautuminen kolmesta eri vaihtoehdosta, eikä valintani osunut ns "vahvavirta" -puolelle. Niistä jotka sille puolelle läksi ja valmistui, en yhtäkään ottaisi mökkiini tallustelemaan saati sitten sähköjä asentelemaan. Oli siellä kyllä sellaisia tiivitaaveja että oksat pois... Koulutuksen tasokin oli mitä oli, ehkä koulutettavilla oli osansa siinä kuinka opetus onnistui. Kaikki kuitenkin valmistui jotka jaksoi tunneilla istua oppimatta mitään.
Tietysti eri asia jos pitäisi vetää sähköt kohteeseen kokonaan uusiksi. Silloin kyllä yrittäisin löytää ammattilaisen tekemään ja suunnittelemaan.
Tuo pistorasian vaihto nyt mielestäni vertautuu lähinnä kattovalaisimen vaihtoon ja sen ilmeisesti saisi sokeripalalla kytkeä itse.

Miten kun tietämätön kytkee vaiheen suojamaahan tai jättää liitokset löysäksi ja polttaa koko mökin?

Miten esimerkiksi Levin mökkipalo missä lattialämmityksen asennus mistä ei papereita löytynyt poltti mökin.

Eihän suoraan amiksestakaan valmistunut ole sähköalan ammattihenkilö eikä saa tehdä itsenäisesti sähkötöitä ennen riittävän kokemuksen keräämistä.
 
Miten kun tietämätön kytkee vaiheen suojamaahan tai jättää liitokset löysäksi ja polttaa koko mökin?

Miten esimerkiksi Levin mökkipalo missä lattialämmityksen asennus mistä ei papereita löytynyt poltti mökin.

Eihän suoraan amiksestakaan valmistunut ole sähköalan ammattihenkilö eikä saa tehdä itsenäisesti sähkötöitä ennen riittävän kokemuksen keräämistä.
Todella hyvä että vain ammattilaiset saa näitä hoitaa. Liian paljon tyyppejä, joilla liian suuret luulot omista tiedoista yhdistyy vajavaiseen osaamiseen. Sellainen yhdistelmä on toki mahdollista myös ammattilaiselle mutta paljon harvinaisempaa.
 
Onhan tuo aika tiukkaan rajattu kuka saa tehdä, ei mikään pistorasian tms. vaihto nyt mitään uskomatonta rakettitiedettä ole. Mutta ongelma tosiaan tuo miten riittävä tietotaitotaso varmistetaan muuten kuin vaatimalla tietty koulutustaso tai työkokemus; omaa harkintaa käyttäen ongelmaksi tulee heti se ettei kaikilla ole omaa harkintaa :cigar2:

Itseäni ei kirpaise tehdä pientä sähköasennusta itselleni. Tulityö- ja SFS 6002-kortit vanhentuneet aikapäiviä sitten ja jos tarkalla kammalla katsotaan niin riittääkö sähkötekniikan (ei sähkövoima) DI omiin asennuksiin :asif:
Pääsääntöisesti en rupea uutta kaapelointia vetämään, mutta en menetä yöunia rikkinäisen kytkimen vaihdosta.

Edit. Lasken tuollaiset myös vähäisiksi sähkötöiksi jotka eivät tarvitse käyttöönottotarkistuspöytäkirjaa...
 
Viimeksi muokattu:
Jossain Tukesin edustaja sanoi, että esimerkiksi sähkölaitteiden verkkojohtojen vaihtamisen on parempi olla kaikille sallittu työ ja ohjeet helposti netistä saatavilla. Jos ei olisi, niin ihmiset tekisi sitä silti, mutta mahdollisesti väärin, mikä olisi vaarallisempaa.

Esimerkiksi Saksassa saa Youtube-videoiden perusteella tehdä enemmän itse kuin Suomessa. Saksa on kaukana kehitysmaasta, enkä usko että sähkötapaturmat olisivat siellä mikään epidemia. Sitten on tietysti jenkit, jotka asentelee vaikka mitä itse ihan laillisesti. Pikaisen Googletuksen perusteella siellä kuolemaan johtavia sähkötapaturmia sattuu hiukan enemmän kuin Suomessa.

Omasta mielestäni asennuskalusteiden vaihtamisen pitäisi olla laillista osaavalle henkilölle omassa kodissaan. Ongelma on tietysti se miten määritetään osaava henkilö. Uusien asennusten tekemisen on syytä säilyä vain ammattilaisten heininä.
 
Sitten on tietysti jenkit, jotka asentelee vaikka mitä itse ihan laillisesti. Pikaisen Googletuksen perusteella siellä kuolemaan johtavia sähkötapaturmia sattuu hiukan enemmän kuin Suomessa.
Jenkeissä 110V jännite.
 
Jossain Tukesin edustaja sanoi, että esimerkiksi sähkölaitteiden verkkojohtojen vaihtamisen on parempi olla kaikille sallittu työ ja ohjeet helposti netistä saatavilla. Jos ei olisi, niin ihmiset tekisi sitä silti, mutta mahdollisesti väärin, mikä olisi vaarallisempaa.

Esimerkiksi Saksassa saa Youtube-videoiden perusteella tehdä enemmän itse kuin Suomessa. Saksa on kaukana kehitysmaasta, enkä usko että sähkötapaturmat olisivat siellä mikään epidemia. Sitten on tietysti jenkit, jotka asentelee vaikka mitä itse ihan laillisesti. Pikaisen Googletuksen perusteella siellä kuolemaan johtavia sähkötapaturmia sattuu hiukan enemmän kuin Suomessa.

Omasta mielestäni asennuskalusteiden vaihtamisen pitäisi olla laillista osaavalle henkilölle omassa kodissaan. Ongelma on tietysti se miten määritetään osaava henkilö. Uusien asennusten tekemisen on syytä säilyä vain ammattilaisten heininä.

Kiinteät asennukset ikävästi jäävät tekijän omaan kotiin myös seuraavalle asukkaalle, väärin tehdyllä verkko/jatkojohdoilla pääsääntöisesti tekijä itse tai tämän läheinen kärsii.
 
Onko ehdottaa luotettavaa liiketunnistinvalaisinta eteiseen? Airaim Sono III ulkona käytössä ja toiminut Yleisvalaisin Airam Sono III 15W/835 RA/M-S IP54, samaa sisälle? Luultavasti vähän matalampi ~10W tehokin riittäisi. Tai kannattaisiko/voiko laittaa vaikka Ikean trådfri lamppu liiketunnistimella? Kiinteästi johdotettu ilman katkaisijaa, kieltäytyisikö sähkömies tekemästä sellaista?
 
Jenkeissä 110V jännite.
Tuolla matalammalla jännitteellä on itseasiassa vakavia sähkötapaturmia lisäävä vaikutus.

Jenkeissä sattuu sähköalan ammattilaisille suhteessa paljon tapaturmia, koska sellainen "tavallinen" pieni sähköisku ei satu riittävästi. Yleensähän sähköiskut on pieniä, eivätkä ne ole kovin vaarallisia, mutta tupla jännitteellä sen sähköiskun kyllä tietää saaneensa ja tyhmempikin ihminen oppii todella nopeasti välttelemään niitä, toisin kuin tuo 120v joka nyt ei ole miellyttäväkään, mutta vastaavaa vahvaa välttelyreaktiota se ei aiheuta. Seurauksena sitten jossain kohtaa saa sen pahan sähköiskun, joka on kyllä tappava vaikka jännitettä onkin vähemmän.
 
Onko ehdottaa luotettavaa liiketunnistinvalaisinta eteiseen? Airaim Sono III ulkona käytössä ja toiminut Yleisvalaisin Airam Sono III 15W/835 RA/M-S IP54, samaa sisälle? Luultavasti vähän matalampi ~10W tehokin riittäisi. Tai kannattaisiko/voiko laittaa vaikka Ikean trådfri lamppu liiketunnistimella? Kiinteästi johdotettu ilman katkaisijaa, kieltäytyisikö sähkömies tekemästä sellaista?

Steinel RS16 tai kiinteillä ledeillä RS16 Led. Radiotaajuuksilla toimiva liiketunnistus. Todella tarkka, saa säädettyä tunnistamaan myös rakenteiden läpi. Itselläni säädetty niin, että syttyy sisällä aina siinä vaiheessa kun astun ulko-oven eteen kotia tullessa.

 
Viimeksi muokattu:
Löytyykö jostain pistorasian (uppo, maadoittamaton) pelkkiä keskiölevyjä (esim. Jussi-sarja)? Ei viitsisi rasioita ostaa ja ruuvata keskiölevyjä irti.
Kyseessä siis vanha okt, johon sähköremppa myöhemmin tehtävä, mutta vaihtaisi nyt nuo peitelevyt keskenään samanlaisiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Löytyykö jostain pistorasian (uppo, maadoittamaton) pelkkiä keskiölevyjä (esim. Jussi-sarja)? Ei viitsisi rasioita ostaa ja ruuvata keskiölevyjä irti.
Kyseessä siis vanha okt, johon sähköremppa myöhemmin tehtävä, mutta vaihtaisi nyt nuo peitelevyt keskenään samanlaisiksi.
Olenko ainoa joka ei ymmärtänyt yhtään mitä tässä ollaan tekemässä?
 
Löytyykö jostain pistorasian (uppo, maadoittamaton) pelkkiä keskiölevyjä (esim. Jussi-sarja)? Ei viitsisi rasioita ostaa ja ruuvata keskiölevyjä irti.
Kyseessä siis vanha okt, johon sähköremppa myöhemmin tehtävä, mutta vaihtaisi nyt nuo peitelevyt keskenään samanlaisiksi.
Näitäkö hait? Jos kyllä, löytyi niinkin yllättävällä hakusanalla kuin "Jussi keskiölevy"

 
Olenko ainoa joka ei ymmärtänyt yhtään mitä tässä ollaan tekemässä?
Veikkaan että haluaa uudet pinnat (muovit), mitkä voisi itse vaihtaa helposti.

Esim sanan käyttö viittaa siihen että menee kyllä kaikki vaihtoon, eli ei ole minkään nykyisen sarjan kanssa yhteensopivia

Tai sitten vain hakee jussisarjan pistorasian muoveja, rikoutuneen tilalle, jussisarjaa löytyy jopa marketeista, eli hommaa sellaisen jossa erillinen kehys.

Edit, maadoittamaton, niitä voi olla niukemmin. mutta olemassa olevia kyllä. En tiedä sitten onko vuosien saatossa tullut muutoksia, jos onkin joku alkupään jussisarjalainen rasia.
 
Olenko ainoa joka ei ymmärtänyt yhtään mitä tässä ollaan tekemässä?

Eli löytyykö näihin suoraan tuota muoviosaa ilman koko pistorasiaa, kun rasia ei vaihdu. Voi olla
Selvitettävä mitä mallia itseltä löytyy, että käy kohdilleen, mutta näitä ilmeisesti myydään vain kokonaisina.

Edit. Itse asiassa löytyi keskiölevyä hakemalla ainakin Impressivon sarjaa.

32148314_2.jpg
 
Eli löytyykö näihin suoraan tuota muoviosaa ilman koko pistorasiaa, kun rasia ei vaihdu. Voi olla
Selvitettävä mitä mallia itseltä löytyy, että käy kohdilleen, mutta näitä ilmeisesti myydään vain kokonaisina.

Edit. Itse asiassa löytyi keskiölevyä hakemalla ainakin Impressivon sarjaa.

32148314_2.jpg
Jussi ja Imbressivo on saman konsernin, mutta ei ne taida samaan kehykseen sopia.
 
Veikkaan että haluaa uudet pinnat (muovit), mitkä voisi itse vaihtaa helposti.

Esim sanan käyttö viittaa siihen että menee kyllä kaikki vaihtoon, eli ei ole minkään nykyisen sarjan kanssa yhteensopivia

Tai sitten vain hakee jussisarjan pistorasian muoveja, rikoutuneen tilalle, jussisarjaa löytyy jopa marketeista, eli hommaa sellaisen jossa erillinen kehys.

Edit, maadoittamaton, niitä voi olla niukemmin. mutta olemassa olevia kyllä. En tiedä sitten onko vuosien saatossa tullut muutoksia, jos onkin joku alkupään jussisarjalainen rasia.

Uudet pinnat vanhojen ja myös yhden rikkoutuneen tilalle, mutta ovat vanhempia kulmikkaampia rasioita niin ei ole varmuutta tyypistä ja onko mahdollista kehyksiä edes oikeilla mitoilla löytyä.
Ei sattunut silmiin osumaan heti ainakaan lähimarkettien valikoimasta, mutta tutkitaan.
 
Viimeksi muokattu:
Uudet pinnat vahojen ja myös yhden rikkoutuneen tilalle, mutta ovat vanhempia kulmikkaampia rasioita niin ei ole varmuutta tyypistä, ja onko mahdollista kehyksiä edes oikeilla mitoilla löytyä.

Ei sattunut silmiin osumaan heti ainakaan lähimarkettien valikoimasta, mutta tutkitaan.
Jos ei enään ole myynnissä, niin melkeimpä tarkoittaa kokonaan vaihtoa. jos remppa on tulossa, niin vaihtaa ("vaihdattaa") vain rikkoutuneen.
Ja noita maadoittamattomia on vähemmän tarjolla uutena, koska kysyntä rajoittuu lähinnä kuvailemaasi.

Jos ei kovin eksoottinen, niin jostain homma purkuosa rikkoutuneen tilalle.
 
Uudet pinnat vanhojen ja myös yhden rikkoutuneen tilalle, mutta ovat vanhempia kulmikkaampia rasioita niin ei ole varmuutta tyypistä ja onko mahdollista kehyksiä edes oikeilla mitoilla löytyä.
Ei sattunut silmiin osumaan heti ainakaan lähimarkettien valikoimasta, mutta tutkitaan.
Jussi- ja Impressivosarjassa on samat runko-osat, niin että jussit voi vaihtaa impressivoksi ostamalla keskiö ja kehysmuovit (peitelevyt) irtona. Alunperin kun impressivo tuli markkinoille ne myytiin aina erikseen, muttakipinät hermostuivat niihin ja ovat nykyään myynnissä myös valmiina pakettina.

Tosin tuo pätee kaksiosaisten pistorasioiden suhteen vain uudempiin "Pöllönsilmä"-malleihin. Vanhempaan pistorasiaan ei saa uutta muovia.

Kytkimet ja 1 osaiset pistorasiat eivät ole muuttuneet. Antenni- ja puhelinrasiat ovat aina olleetkin pelkkiä irtomuoveja, datarasiat menee vähän miten sattuu, mutta niitä saa vapaasti kopeloida itsekin, se varsinainen liitin on yleensä kuitenin vahdettavissa uuteen koskematta sähköisiin liitokssiin. Impressivosarjaan ei tosin taida olla perinteistä puhelinrasiaa, vaan se tehdään itse poraamalla sokeaan peitelevyyn sopivat reijät käyttäen vanhaa muovia sapluunana.

Sen sijaan jos sulla ei ole siellä jussikalustetta alkuunkaan, niin silloin siihen ei kyllä nuo ipressivosarjan kalut mene. Käytännössä pelkkiä muoveja saa vain impressivoon ja elko RS16 sarjaan.

E: paitsi tuohon rs16 sarjaan ei enää näköjään saakaan muoveja pistorasiaan. Aiemmin sai, mutta se oli kai siksi kun niistä oli joskus aikanaan myyyt huonolla muovilla oleva iso erä jotka kaikki kellastuivat voimakkaasti. Kytkimen vivut saa vielä.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä on sellainen perinteinen kynttelikkö jouluvalona, jossa 7 "jouluvalolamppua", max 3 W. Kynttelikkö putosi lattialle virroissa ollaan ja sammui. Arvelin, että jokin lamppu hajosi, ja rupesin yksi kerrallaan kokeilemaan uutta tilalle (oli vain yksi varalamppu). Kolmannen kohdalla vaihtaessa kynttelikkö taas syttyi, mutta palaa nyt aivan julmetun kirkkaana. Valaisee koko huoneen kuin kunnon lamppu ja on niin kirkas, ettei sitä kohti voi katsoa. Varsinkin kaksi lamppua (toinen tilalle vaihtamani) palaa todella kirkkaasti ja kuumenevat hetkessä niin kuumaksi, että näpit palaa jos koskee ja ihan kuin haisisi sellainen kärtsä. En ole kauaa antanut olla päällä tuon jälkeen. Aiemmin kynttelikkö valaisi todella huomattavasti vähemmän, se loi vain tunnelmaa kuten kuuluukin. Tosin aiemminkin se oli kirkkaampi kuin jotkut himmeimmät näkemäni kyntteliköt.

Kaikki lamput ovat 3 W, sekä se pois ottamani että tilalle laittamani. Mistähän tuo johtuu? Vaihdetusta lampusta vai iskusta, kun putosi lattialle? Mikä tuon voi tehdä, kun tuntuu että nyt kyllä kaikki lamput palavat normaalia kirkkaammin, sen verran kirkas se on.
 
Meillä on sellainen perinteinen kynttelikkö jouluvalona, jossa 7 "jouluvalolamppua", max 3 W. Kynttelikkö putosi lattialle virroissa ollaan ja sammui. Arvelin, että jokin lamppu hajosi, ja rupesin yksi kerrallaan kokeilemaan uutta tilalle (oli vain yksi varalamppu). Kolmannen kohdalla vaihtaessa kynttelikkö taas syttyi, mutta palaa nyt aivan julmetun kirkkaana. Valaisee koko huoneen kuin kunnon lamppu ja on niin kirkas, ettei sitä kohti voi katsoa. Varsinkin kaksi lamppua (toinen tilalle vaihtamani) palaa todella kirkkaasti ja kuumenevat hetkessä niin kuumaksi, että näpit palaa jos koskee ja ihan kuin haisisi sellainen kärtsä. En ole kauaa antanut olla päällä tuon jälkeen. Aiemmin kynttelikkö valaisi todella huomattavasti vähemmän, se loi vain tunnelmaa kuten kuuluukin. Tosin aiemminkin se oli kirkkaampi kuin jotkut himmeimmät näkemäni kyntteliköt.

Kaikki lamput ovat 3 W, sekä se pois ottamani että tilalle laittamani. Mistähän tuo johtuu? Vaihdetusta lampusta vai iskusta, kun putosi lattialle? Mikä tuon voi tehdä, kun tuntuu että nyt kyllä kaikki lamput palavat normaalia kirkkaammin, sen verran kirkas se on.
Se uusi lamppu pitäisi olla myös sama 37volttinen, joulukuusen sarjasta jos ottaa lampun ne menee yliteholle.

E: vai olikohan se 34v se kynttelikkö lamppu...
 
Se uusi lamppu pitäisi olla myös sama 37volttinen, joulukuusen sarjasta jos ottaa lampun ne menee yliteholle.

E: vai olikohan se 34v se kynttelikkö lamppu...

Muistelisin, että 34v ja sama oli kynttelikössä mainittu sekä lampuissa. Kaikissa kynttelikössä olleissa lampuissa ei tosin tainnut volttimäärää lukea. Pitää tarkistaa kun olen taas kotona.
 
Voihan sen toki noinkin sanoa, etenkin jos on sähköurakoitsija ;)
Olen kyllä itse joskus kauan sitten ammattikoulun sähköpuolen käynyt. Toki ensimmäisen vuoden jälkeen piti valita suuntautuminen kolmesta eri vaihtoehdosta, eikä valintani osunut ns "vahvavirta" -puolelle. Niistä jotka sille puolelle läksi ja valmistui, en yhtäkään ottaisi mökkiini tallustelemaan saati sitten sähköjä asentelemaan. Oli siellä kyllä sellaisia tiivitaaveja että oksat pois... Koulutuksen tasokin oli mitä oli, ehkä koulutettavilla oli osansa siinä kuinka opetus onnistui. Kaikki kuitenkin valmistui jotka jaksoi tunneilla istua oppimatta mitään.
Tietysti eri asia jos pitäisi vetää sähköt kohteeseen kokonaan uusiksi. Silloin kyllä yrittäisin löytää ammattilaisen tekemään ja suunnittelemaan.
Tuo pistorasian vaihto nyt mielestäni vertautuu lähinnä kattovalaisimen vaihtoon ja sen ilmeisesti saisi sokeripalalla kytkeä itse.

Eli kenen tahansa pitäisi saada tehdä, mutta itse et ottaisi edes alan ammatikoulua käynyttä tekemään?
 
Muistelisin, että 34v ja sama oli kynttelikössä mainittu sekä lampuissa. Kaikissa kynttelikössä olleissa lampuissa ei tosin tainnut volttimäärää lukea. Pitää tarkistaa kun olen taas kotona.
230/7 = 32.8 eli todennäköisesti 34V lamppuja.
Vamaan väärän jännitteen varalamppu jos palaa liian kirkkaasti
 
Uutta taloprojektia aloittamassa ja sähkömiehen kanssa tuli puheeksi sähkösarjat. Suositteli ABB Impressivoa. Sanoi että myy myös halvempaa Schneiderin Exxactia, mutta sanoi että mieluummin kannattaisi laittaa Impressivo. Mitä mietteitä näistä? Onko hintaeron arvoisia?
 
Uutta taloprojektia aloittamassa ja sähkömiehen kanssa tuli puheeksi sähkösarjat. Suositteli ABB Impressivoa. Sanoi että myy myös halvempaa Schneiderin Exxactia, mutta sanoi että mieluummin kannattaisi laittaa Impressivo. Mitä mietteitä näistä? Onko hintaeron arvoisia?
Itse laitoin keittiöremontissa Enston Introa, tykkäsin tuosta että saa molemmat johdot lähtemään alaspäin kun on kahvinkeitintä, leivänpaahdinta jne:
images (2).jpeg

Hinta- ja laatueroista en osaa sanoa :)
 
Uutta taloprojektia aloittamassa ja sähkömiehen kanssa tuli puheeksi sähkösarjat. Suositteli ABB Impressivoa. Sanoi että myy myös halvempaa Schneiderin Exxactia, mutta sanoi että mieluummin kannattaisi laittaa Impressivo. Mitä mietteitä näistä? Onko hintaeron arvoisia?

Sähkömies suosittelee sitä missä on hänelle paras kate. Asiakkaalle taitaa ulkonäkö olla usein ensimmäinen prioriteetti merkkikalusteissa ei kuluttajan näkökulmasta olla eroja laadussa tai saatavuudessa.
 
Sähkömies suosittelee sitä missä on hänelle paras kate. Asiakkaalle taitaa ulkonäkö olla usein ensimmäinen prioriteetti merkkikalusteissa ei kuluttajan näkökulmasta olla eroja laadussa tai saatavuudessa.
Tämä. Impressivo ja Exxact kulkee melko samoissa hinnoissa, itse pidän enemmän Exxactin ulkonäöstä. Eipä noissa kauheasti laatueroja ole (mielestäni Exxact aivan piirun verran "jämäkämmän" tuntoinen). Ainoa mikä itsellä on hajonnut, on ABB Jussi käytäväkytkin, täälläkin kuitenkin alkaa kalusteet olla jo 22v vanhoja.

Voi olla, että saat kalusteet taloon.com:sta tai netraudasta halvemmalla kuin urakoitsijalta.
 
Ei kyllä ole exxactilla ja impressivolla käytännössä hintaeroa ollenkaan, mutta voihan se sähköurakoitsija voinut hankkia omaan varastoon ison erän jompaa kumpaa jonka takia tulee hintaeroa.

Asennuksen kannalta on kyllä ihan makuasia kumpaa laittaa, niissä on pieniä eroja, mutta ei mitään joka tekisi jommasta kummasta paremman tai hankalamman.

Tuo enston intro on yleensä hieman edullisempi kuin abb tai scneiderin kaluste, ja sitten esim etman kalustesarjat jo selkeästi pykälää edullisempia.

Mun mielestä omaan kotiin kannattaa valita eniten silmää miellyttävä kaluste, se ei käytännössä tee monenkaan kympin eroa suuntaan tai toiseen valitsee minkä tahansa valkoisen kalustearjan. Värilliset, kivi, lasiset ja metalliset sarjat ovat sitten spesiaalihinnoilla.
 
Voi olla, että saat kalusteet taloon.com:sta tai netraudasta halvemmalla kuin urakoitsijalta.
Tuo voi pitää paikkansa, se talooncomin hinta on usein sama, tai jopa pienempi kuin hinta jolla urakoitsija saa ne tukussa hyllystä, mutta muutaman kerran kun mä olen vastaavassa tilanteessa ollut jotain asentamassa asiakkaan hankkimilla tarvikkeilla, on sitten jokin palikka ollut väärä, puuttunut tms, sitten mä olen käynyt hakemassa täydellä tunti ja km hinnalla tukusta jotain kympin osaa, kun ko nippeliä ei sitten ole sattunut olemaan autossa mukana.

Sinänsä mulle on jossainmäärin jopa parempi asentaa asiakkaan ostamia tarvikkeita. Jos jossain palikassa on takuuvika, niiden fiksaukset voi laskuttaa täydellä hinnalla, toisin kuin silloin kun kyseessä on mun toimittama osa.
 
Tuo voi pitää paikkansa, se talooncomin hinta on usein sama, tai jopa pienempi kuin hinta jolla urakoitsija saa ne tukussa hyllystä, mutta muutaman kerran kun mä olen vastaavassa tilanteessa ollut jotain asentamassa asiakkaan hankkimilla tarvikkeilla, on sitten jokin palikka ollut väärä, puuttunut tms, sitten mä olen käynyt hakemassa täydellä tunti ja km hinnalla tukusta jotain kympin osaa, kun ko nippeliä ei sitten ole sattunut olemaan autossa mukana.

Sinänsä mulle on jossainmäärin jopa parempi asentaa asiakkaan ostamia tarvikkeita. Jos jossain palikassa on takuuvika, niiden fiksaukset voi laskuttaa täydellä hinnalla, toisin kuin silloin kun kyseessä on mun toimittama osa.
Joo kyllähän se on mahdollista, että asiakkaan tilaamat osat ei välttämättä sovi yhteen tai jotain puuttuu. Itse kun teen omat sähköhommani (koulutus ja luvat on), niin voi katsoa vain peiliin. Ainoa asia mitä olen tukusta saanut edullisemmin kuin "kotimaisista" nettikaupoista on Ensto Taso sähköpatteri.
 
Kämpässä on varaava sähkölämmitys ja termostaatteja löytyy useampia. Ajatus olisi ne vaihdattaa uusiksi, jotta lämmityksen ohjaaminen olisi helpompaa. Nyt käytössä olevat termarit on todella vanhat.

Mitä asioita tulisi huomioida termostaatin valinnassa? Yhteensä noita tarvisi hankkia noin kuusi.
 
Kämpässä on varaava sähkölämmitys ja termostaatteja löytyy useampia. Ajatus olisi ne vaihdattaa uusiksi, jotta lämmityksen ohjaaminen olisi helpompaa. Nyt käytössä olevat termarit on todella vanhat.

Mitä asioita tulisi huomioida termostaatin valinnassa? Yhteensä noita tarvisi hankkia noin kuusi.

Nykyisin asuinhuoneistojen termostaattien on oltava ecodesign-standardin mukaisia eli niistä on löydyttävä joko bluetooth tai ohjelmoitava ajastin. Tämä luonnollisesti lisää hintaa.
Mun oma budjettisuosikki on Enston ECO16BT, sitä saa ABB Jussiin tai Impressivoon sopivilla kehyksillä ja tarvittaessa löytyy myös Schneiderin Exxactina ja Elkona.
Termarista löytyy myös tulo lämpötilan pudotukselle jonka arvon voi myös muuttaa helposti apilla. Ja voi valita käyttääkö lattia- vaiko huoneanturia tai vaikka molempia, myös lattia-anturin arvon voi muuttaa eli ei ole katastrofi jos vanhaa anturia ei saa vaihdettua.

Tässä nopean googlehaun edullisin hakutulos:
 
Omaan silmään sopii Devireg Opti ja niitä jo pari onkin. Vastusarvon muuttamisesta en tiedä, mutta on Ecodesign standardin mukainen, toimii lattia-anturilla, huoneilmaa haistelemalla tai molemmilla. Ei tarvitse erikseen kehyksiä.

 
Kannattaa huomioida että tuota devireg optia ei pysty ohjaamaan keskitetyllä signaalilla.. Eli jos siellä tulee nykyisellään termareille lämmönpudotus signaali omaa karvaansa pitkin, niin tuo opti ei sitä tue, sillä voi vain kehitellä ajastuksia päivä ja viikkotasolla.

Nykyisin asuinhuoneistojen termostaattien on oltava ecodesign-standardin mukaisia eli niistä on löydyttävä joko bluetooth tai ohjelmoitava ajastin. Tämä luonnollisesti lisää hintaa.
Mun oma budjettisuosikki on Enston ECO16BT, sitä saa ABB Jussiin tai Impressivoon sopivilla kehyksillä ja tarvittaessa löytyy myös Schneiderin Exxactina ja Elkona.
Termarista löytyy myös tulo lämpötilan pudotukselle jonka arvon voi myös muuttaa helposti apilla. Ja voi valita käyttääkö lattia- vaiko huoneanturia tai vaikka molempia, myös lattia-anturin arvon voi muuttaa eli ei ole katastrofi jos vanhaa anturia ei saa vaihdettua.

Tässä nopean googlehaun edullisin hakutulos:
Onko tuohon enston bluetooth systeemiin olemassa jotain ohjausta? Siis osaako jokin kotiautomaatio jutella sille ja ohjata niitä keskitetysti, vai toimiiko nuo vain sillä kännykkäapilla?

Olen noita kyllä asentanut vaikka kuinka hemmetisti mukavuuslämmityksiin, mutta eihän niihin mitään ikinä ohjelmoida.
 
Kannattaa huomioida että tuota devireg optia ei pysty ohjaamaan keskitetyllä signaalilla.. Eli jos siellä tulee nykyisellään termareille lämmönpudotus signaali omaa karvaansa pitkin, niin tuo opti ei sitä tue, sillä voi vain kehitellä ajastuksia päivä ja viikkotasolla.


Onko tuohon enston bluetooth systeemiin olemassa jotain ohjausta? Siis osaako jokin kotiautomaatio jutella sille ja ohjata niitä keskitetysti, vai toimiiko nuo vain sillä kännykkäapilla?

Olen noita kyllä asentanut vaikka kuinka hemmetisti mukavuuslämmityksiin, mutta eihän niihin mitään ikinä ohjelmoida.

Mun tietääkseni hallinta toimii pelkällä apilla eli toi ei puhu zigbeetä tai tue mitään muutakaan langatonta kotiautomaatiojärjestelmää mikä on vähän harmi.
 
Mun tietääkseni hallinta toimii pelkällä apilla eli toi ei puhu zigbeetä tai tue mitään muutakaan langatonta kotiautomaatiojärjestelmää mikä on vähän harmi.
Meinasin lähinnä onko joku vääntänyt johonkin kotiautomaatioon rajapintaa jolla puhuisi ihan bluetoothia noiden kanssa..

Pidän aika epätodennäköisenä että tuo olisi täysin Enston omaa käsialaa, ennemmin ovat ostaneet jostain valmiin systeemin johon vaan omat logot päälle, jolloin openhabiin, homeassistantiin tms voisi olla palikka...
 
Meinasin lähinnä onko joku vääntänyt johonkin kotiautomaatioon rajapintaa jolla puhuisi ihan bluetoothia noiden kanssa..

Pidän aika epätodennäköisenä että tuo olisi täysin Enston omaa käsialaa, ennemmin ovat ostaneet jostain valmiin systeemin johon vaan omat logot päälle, jolloin openhabiin, homeassistantiin tms voisi olla palikka...

Joo siis en ole tietoinen että sais lisättyä mihinkään järjestelmään noita. Tosin en ole mitenkään aktiivisesti edes selvittänyt asiaa koska eihän niitä voi asiakkaille ehdotella edes epävirallisesti, saa vielä kiukut niskaansa jonkun softabugin vuoksi mille ei edes voi itse mitään.
 
Meinasin lähinnä onko joku vääntänyt johonkin kotiautomaatioon rajapintaa jolla puhuisi ihan bluetoothia noiden kanssa..

Pidän aika epätodennäköisenä että tuo olisi täysin Enston omaa käsialaa, ennemmin ovat ostaneet jostain valmiin systeemin johon vaan omat logot päälle, jolloin openhabiin, homeassistantiin tms voisi olla palikka...
GitHub - tuomassalo/ensto-bt-thermostat-reader: Read Ensto BT thermostat readings with node and BLE :hmm:
Ei kokemusta itselläni.
 
Kannattaa huomioida että tuota devireg optia ei pysty ohjaamaan keskitetyllä signaalilla.. Eli jos siellä tulee nykyisellään termareille lämmönpudotus signaali omaa karvaansa pitkin, niin tuo opti ei sitä tue, sillä voi vain kehitellä ajastuksia päivä ja viikkotasolla.
Totta. Itsellä ei tuota "ongelmaa" ole, kun ainoa ohjaus joka tulee on kuormantasaus ja sitäkin säätää rele.
 
Mitenköhän ihmeessä autotallin lattiasähkölämmitys on toteutettu. Piti vaihtaa termostaatti uuteen digitaaliseen joka tarkkailee myös huoneilmaa mutta tuli seuraavanlainen ongelma. Vanhaan mekaaniseen termostaattiin tulee vain 5x1,5mm2 MMJ josta tulee jännite ruskealla ja lähtee lattialämmitykselle mustalla. Nolla on sinisenä termarin N liittimessä.

Uudessa digitermarissa on kuitenkin eri liittimet tulevalle ja lähtevälle nollalle. Koitin katsoa läheiset jakorasiat läpi mutta en keksinyt mistä se varsinainen lattialämmityskaapeli lähtee.

Autotalli on rakennettu laajentamalla vanhaa autokatosta joten sähköissä on tehty jonkinlaista jälkiviritystä. Esim. tämä lattialämmitys on voimavirtarasian sulakkeen takana.

Tuo uusi digitermari tarvitsee ilmeisesti jonkun standardin mukaan myös katkoa nollaa? Onkohan käytännössä väliä jos näin ei pääse termaria kytkemään?
 
Mitenköhän ihmeessä autotallin lattiasähkölämmitys on toteutettu. Piti vaihtaa termostaatti uuteen digitaaliseen joka tarkkailee myös huoneilmaa mutta tuli seuraavanlainen ongelma. Vanhaan mekaaniseen termostaattiin tulee vain 5x1,5mm2 MMJ josta tulee jännite ruskealla ja lähtee lattialämmitykselle mustalla. Nolla on sinisenä termarin N liittimessä.

Uudessa digitermarissa on kuitenkin eri liittimet tulevalle ja lähtevälle nollalle. Koitin katsoa läheiset jakorasiat läpi mutta en keksinyt mistä se varsinainen lattialämmityskaapeli lähtee.

Autotalli on rakennettu laajentamalla vanhaa autokatosta joten sähköissä on tehty jonkinlaista jälkiviritystä. Esim. tämä lattialämmitys on voimavirtarasian sulakkeen takana.

Tuo uusi digitermari tarvitsee ilmeisesti jonkun standardin mukaan myös katkoa nollaa? Onkohan käytännössä väliä jos näin ei pääse termaria kytkemään?
Jos autotalli on yhtään isompi siellä voi olla useampi lämmitysvastus, ja termarilla ohjataan kontaktoria.

Termostaatilla voi kyllä ohjata kontaktoria, mutta hieman termarista riippuen se ei välttämättä ohjaa L merkittyä lähtevää, vaan ohjaus voi olla myös N liittimellä.
 
Jos autotalli on yhtään isompi siellä voi olla useampi lämmitysvastus, ja termarilla ohjataan kontaktoria.

Termostaatilla voi kyllä ohjata kontaktoria, mutta hieman termarista riippuen se ei välttämättä ohjaa L merkittyä lähtevää, vaan ohjaus voi olla myös N liittimellä.

Noinhan se muuten varmaan on. Kun termaria säätää niin keskukselta kuuluu vaimea kontaktorin ääni.

Uus termari on:
 
Noinhan se muuten varmaan on. Kun termaria säätää niin keskukselta kuuluu vaimea kontaktorin ääni.

Uus termari on:
Joo, tuossa termarissa mekaaninen kytkin katkaisee L ja termari ohjaa N.
Kytkentä kontaktorille pitää muuttaa, mutta jos se mmj 5x menee keskukselle asti, niin sen kun ottaa sen viimeisen langan ja myös kontaktorin nolla termarilta.
 
Tarkistin pitkästä aikaa sähkön kulutukseni ja olen hieman ihmeissäni koska kulutus on selkeästikin noussut, jopa tuplaantunut.

Pienomakotitalo, alle 70 neliötä & kaukolämpö, 2015 rakennettu.

Kylpyhuoneessa lattialämmitys, sauna & astianpesukone joita en käytä koskaan, 6v vanha jääkaappipakastin yhdistelmä, iso oled-tv & 3.1 "kotiteatteri", pelipc & simulaattori joita käytän muutaman kerran viikossa, kaikki valot ovat ledejä joita käytän yhdessä huoneessa vain kerrallaan, pieni HP Microserveri joka 24/7 päällä, pesukone pyörähtää kerta kaksi viikkoon, keväällä asennettu ilp löytyy mutta käytän vain viilennykseen kesällä.

Asunut siis kolme vuotta ja viikko keskikulutukseni on tähän asti aika poikkeuksetta ollut alle 50 kWh per viikko.

Testimielessä sammutin kylpyhuoneen lattialämmityksen nyt vuorokaudeksi pois ja tulevana vkl:na sulatan jääkaapin pakastinpuolen.

Käyn luultavasti lainaamassa mittarin jolla voin tarkistaa nykyisten laitteiden kulutuksen mutta millä muilla tavoin voin lähteä selvittämään kulutuksen nousua jos vikaa ei näistä löydy ?

Kulutus 1.6.2021 - 29.12.2021.JPGKulutus 28.12.2021 14kWh.JPGKulutus 2019-2021.JPG
 
Tarkistin pitkästä aikaa sähkön kulutukseni ja olen hieman ihmeissäni koska kulutus on selkeästikin noussut, jopa tuplaantunut.

Pienomakotitalo, alle 70 neliötä & kaukolämpö, 2015 rakennettu.

Kylpyhuoneessa lattialämmitys, sauna & astianpesukone joita en käytä koskaan, 6v vanha jääkaappipakastin yhdistelmä, iso oled-tv & 3.1 "kotiteatteri", pelipc & simulaattori joita käytän muutaman kerran viikossa, kaikki valot ovat ledejä joita käytän yhdessä huoneessa vain kerrallaan, pieni HP Microserveri joka 24/7 päällä, pesukone pyörähtää kerta kaksi viikkoon, keväällä asennettu ilp löytyy mutta käytän vain viilennykseen kesällä.

Asunut siis kolme vuotta ja viikko keskikulutukseni on tähän asti aika poikkeuksetta ollut alle 50 kWh per viikko.

Testimielessä sammutin kylpyhuoneen lattialämmityksen nyt vuorokaudeksi pois ja tulevana vkl:na sulatan jääkaapin pakastinpuolen.

Käyn luultavasti lainaamassa mittarin jolla voin tarkistaa nykyisten laitteiden kulutuksen mutta millä muilla tavoin voin lähteä selvittämään kulutuksen nousua jos vikaa ei näistä löydy ?

Kulutus 1.6.2021 - 29.12.2021.JPGKulutus 28.12.2021 14kWh.JPGKulutus 2019-2021.JPG

Kannattaa tehdä vielä vertailu vuoden takaiseen tuntitason kulutukseen mutta tällä hetkellä vaikuttaa olevan noin 400 W jatkuva kuormitus. Tuon ikäisessä pitäisi olla koneellinen ilmanvaihto, tuloilman lämmitys poistoilman lämmöntalteenotolla, jonka lisäksi sähköinen jälkilämmitys vastus.

Voisikohan tämä vastus olla jatkuvasti päällä viallisen termostaatin tai anturin vuoksi?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 822
Viestejä
4 567 019
Jäsenet
75 029
Uusin jäsen
frog5345

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom