Kysymyksiä kodin sähköasioista

[Kvarkki]

Toisaalta jos valtiovalta päättää että ne kaapelit siellä tontilla on maanomistajan vastuulla, niin ei tuo ole mikään sopimustekninen asia enää.

Tämähän jos mikä on sopimustekninen asia tällä kertaa. Avainsanat ”asiakkaan rakentama” ja ”omistus”. Vanhat liittymät eivät ole asiakkaan rakentamia tai omistamia - Ei ylläpitovastuuta.

Itse asiaan liittyen Caruna on talokaupan yhteydessä siirtänyt liittymät minulle, joten eiköhän heidän ole pakko tunnustaa, että sopimus on olemassa vaikka sisältö on vähän hakusessa. Teoriassa olen saattanut siirron yhteydessä sitoutua sen hetkisiin ehtoihin. Jotka siis ovat muutosta edeltävältä ajalta.

 

[Kvarkki]

Toki tätä koskee myös sama, jos ei (maankäyttö?)sopimusta ole tallella heillä.

Tuo näyttää perinteiseltä ei-kiinnostaa-paskaakaan alihankkijan työltä. Ensin mulkut kaivaneen rajapyykin pois ja lätänneet rajalle poikittain kaapin. Kaupungin kartoissa sun muissa johdot ja laatikko on tontin ulkopuolella. Tontista aikanaan pöllitty pätkä on selkeästi merkattu.

 

[Pakana]

Tämähän jos mikä on sopimustekninen asia tällä kertaa. Avainsanat ”asiakkaan rakentama” ja ”omistus”. Vanhat liittymät eivät ole asiakkaan rakentamia tai omistamia - Ei ylläpitovastuuta.

Itse asiaan liittyen Caruna on talokaupan yhteydessä siirtänyt liittymät minulle, joten eiköhän heidän ole pakko tunnustaa, että sopimus on olemassa vaikka sisältö on vähän hakusessa. Teoriassa olen saattanut siirron yhteydessä sitoutua sen hetkisiin ehtoihin. Jotka siis ovat muutosta edeltävältä ajalta.

Siis, jos jostain asiasta säädetään asetuksessa, sitä ei lähtökohtaisesti voi sopimuksella kumota. Jos asetus sanoo että sähkökaapeli on maanomistajan vastuulla, se on maanomistajan vastuulla, oli sen sinne asentanut kuka tahansa.

Mä en tiedä mitä asetus tuosta sanoo, eikä purkissa sanottu tee asetusta sen kummemmin todeksi kuin epätodeksikaan, mutta toteanpahan vain että jos asetus sanoo sen olevan maanomistajan vastuulla, niin tilanne ei siitä muutu, vaikka se olisikin joskus sähköyhtiön omaisuutta ollut.

 

[Ripe5]

Pari kysymystä sähköasioihin liittyen asiasta paremmin tietäville:
1. Pesuhuoneeseen pitäisi asennuttaa peilikaappi jossa olisi pistorasia. Nykyisellään ko. huoneeseen tulee ainoastaan valaisimille virrat. Voiko valaisimille tulevasta linjasta (tarvittaessa esim johdot uusiksi) haaroittamaan virrat myös peilikaapille vai vaatiiko kaappi uuden linjan vetämistä? Rakennusvuosi 2012 ja joitakin vikavirtasuojia löytyy sähkötaululta jos sillä tiedolla on jotakin tarvetta. Lähimmät pistorasiat sijaitsevat viereisessä huoneessa.
2. Varastoon/ autokatokseen pitäisi asennuttaa muutama lisäpistorasia sekä kolmivaiherasia. Tällä hetkellä rakennukseen menee kaksi kaapelia, toinen (autojen lämmitykseen) oletettavasti 5*2,5 koska taululla sille 16A:n sulakkeet. Toinen on valaisimille ja niille 10A:n sulakkeet. Miten onnistuisi parhaiten? Voinko pyytää nykyisestä kaapelista kytkemään suoraan rasiat vai tarvitaanko erillinen oma pieni keskus?
3. Samalla keikalla teetätetään kiukaan vaihto, siinä ei oletettavasti ole muuta kuin vanha irti ja uusi paikoilleen?

 

[Kvarkki]

Siis, jos jostain asiasta säädetään asetuksessa, sitä ei lähtökohtaisesti voi sopimuksella kumota. Jos asetus sanoo että sähkökaapeli on maanomistajan vastuulla, se on maanomistajan vastuulla, oli sen sinne asentanut kuka tahansa.

Mä en tiedä mitä asetus tuosta sanoo, eikä purkissa sanottu tee asetusta sen kummemmin todeksi kuin epätodeksikaan, mutta toteanpahan vain että jos asetus sanoo sen olevan maanomistajan vastuulla, niin tilanne ei siitä muutu, vaikka se olisikin joskus sähköyhtiön omaisuutta ollut.

Yritätkö nyt päteä yleisesti vai kommentoitko juuri keskustelun aiheena olevaa asiaa? Meinaan ei tässä tapauksessa mistään asetuksesta ollut kyse kuten linkin uutisesta kävi ilmi. Sitä toki voitais alkaa pohtia (mutta ei tässä ketjussa) voiko valtiovalta ylipäätään määrätä omaisuuden ylläpitovastuun ei-omistajalle, en ole ihan varma kestäisikö moinen asettelu päivänvaloa, kun sattumalta juuri tässä tapauksessahan vastaava järjestely estettiin/purettiin.

 

[Pakana]

Yritätkö nyt päteä yleisesti vai kommentoitko juuri keskustelun aiheena olevaa asiaa? Meinaan ei tässä tapauksessa mistään asetuksesta ollut kyse kuten linkin uutisesta kävi ilmi. Sitä toki voitais alkaa pohtia (mutta ei tässä ketjussa) voiko valtiovalta ylipäätään määrätä omaisuuden ylläpitovastuun ei-omistajalle, en ole ihan varma kestäisikö moinen asettelu päivänvaloa, kun sattumalta juuri tässä tapauksessahan vastaava järjestely estettiin/purettiin.

Jos se omaisuus siirretään sille asiakkaalle samalla siirtyy myös se ylläpitovastuu. Onko se sitten joskus ollut niinpäin että sähköyhtiö on ollut vastuussa myös siitä asiakkaan osuudesta syöttökaapeliin..? Mä en nyt enää tiedä puhutaanko me samasta asiasta, vai täysin päinvastaisesta.

Mutta tosiaan kuten mainitsin se ei-omistajakin voi joutua ylläpitovastuuseen, kuten kävi niiden ullakkokämppien puhelinkaapeleiden kanssa.. Tosin en tiedä miten se ylläpitovastuu olisi niissä mennyt jos ne kaapelit olisivat vain omia aikojaan hajonneet, mutta ainakin kun niitä tiloja alettiin muuttamaan, ne kaapelimuutokset meni sen taloyhtiön piikkiin.

 

[Kvarkki]

Jos se omaisuus siirretään sille asiakkaalle samalla siirtyy myös se ylläpitovastuu. Onko se sitten joskus ollut niinpäin että sähköyhtiö on ollut vastuussa myös siitä asiakkaan osuudesta syöttökaapeliin..? Mä en nyt enää tiedä puhutaanko me samasta asiasta, vai täysin päinvastaisesta.

Mutta tosiaan kuten mainitsin se ei-omistajakin voi joutua ylläpitovastuuseen, kuten kävi niiden ullakkokämppien puhelinkaapeleiden kanssa.. Tosin en tiedä miten se ylläpitovastuu olisi niissä mennyt jos ne kaapelit olisivat vain omia aikojaan hajonneet, mutta ainakin kun niitä tiloja alettiin muuttamaan, ne kaapelimuutokset meni sen taloyhtiön piikkiin.

Kunnossapitovastuu sähkökaapeleissa siirtyy siinä kohtaa yhtiöltä asiakkaalle kun johdot uusitaan asiakkaan toimesta. Niinhän tuossa lukee ja tämä oli se uusi tulkinta. Jos ennen tulkinan muutosta on ollut siirtoyhtiön pistämät kaapelit, niin tulkintamuutos ei vaikuta mihinkään. Ei tämä mitenkään poikkea tuosta puhelinkaapelista, tietystihän se taloyhtiö on korvausvastuussa, kun menee kajoamaan niihn kaapeleihin. Rikkoutumistilanteessa kaapeleiden omistaja olisi ollut viime kädessä vastuussa.

OT: Tuosta uudesta tulkinnasta herää kyllä kysymys, että onko tässä samassa yhteydessä apinaa koijattu ja asiakkaalle on tulkinnan varjolla törkätty tontin sisällä tapahtuvan osuuden maksaminen. Vai onko kyse siitä, että joku siirtoyhtiö on joutunut kyseenalaiseen tilanteeseen, jossa on joutunut ylläpitämään asiakkaan rakentamaa siirtolinjaa asiakkaan tontilla. Eipä ole koskaan tullut rakennettua tyhjälle tontille, niin en tiedä miten uusien liittymien sopimukset ovat aiemmin menneet ja miten ne nyt menevät.

 

[napsa]

Pari kysymystä sähköasioihin liittyen asiasta paremmin tietäville:
1. Pesuhuoneeseen pitäisi asennuttaa peilikaappi jossa olisi pistorasia. Nykyisellään ko. huoneeseen tulee ainoastaan valaisimille virrat. Voiko valaisimille tulevasta linjasta (tarvittaessa esim johdot uusiksi) haaroittamaan virrat myös peilikaapille vai vaatiiko kaappi uuden linjan vetämistä? Rakennusvuosi 2012 ja joitakin vikavirtasuojia löytyy sähkötaululta jos sillä tiedolla on jotakin tarvetta. Lähimmät pistorasiat sijaitsevat viereisessä huoneessa.
2. Varastoon/ autokatokseen pitäisi asennuttaa muutama lisäpistorasia sekä kolmivaiherasia. Tällä hetkellä rakennukseen menee kaksi kaapelia, toinen (autojen lämmitykseen) oletettavasti 5*2,5 koska taululla sille 16A:n sulakkeet. Toinen on valaisimille ja niille 10A:n sulakkeet. Miten onnistuisi parhaiten? Voinko pyytää nykyisestä kaapelista kytkemään suoraan rasiat vai tarvitaanko erillinen oma pieni keskus?
3. Samalla keikalla teetätetään kiukaan vaihto, siinä ei oletettavasti ole muuta kuin vanha irti ja uusi paikoilleen?

1. Pystyy haaroittamaan ja peilikaapin pistorasioihin varmaan riittää 10A sulakkeet jos/kun valaistus sellaisen takana todennäköisesti on. Pesuhuoneessa pitää aina muistaa vesieristykset ym niin naapurihuoneesti tuonti ei välttämättä ole helppoa toki onnistuu sekin.

2. 3-vaiherasialle vetäisin keskukselta asti uuden syötön ja oman sulakkeen taakse. Uudet pistorasiat sitten voisi laittaa samaan ryhmään noiden auton lämmitys pistorasioden kanssa. Jos kaikki pistorasiat ja 3-vaihepistorasia samojen 16A sulakkeiden takana, ei todennäköisesti kestä jos autoa lämmittää samaan aikaan kun käyttää sitä 3-vaihepistorasiaa. Jos varastoon haluaa oman pienen keskuksen, uusi paksumpi kaapeli kannattaisi vetää ja esim pääkeskukselta 25A sulakkeiden taakse se.

3. Jos saman tehoinen kuin vanha niin ei sen kummempi pitäisi olla

 

[irspa]

Kunnossapitovastuu sähkökaapeleissa siirtyy siinä kohtaa yhtiöltä asiakkaalle kun johdot uusitaan asiakkaan toimesta. Niinhän tuossa lukee ja tämä oli se uusi tulkinta. Jos ennen tulkinan muutosta on ollut siirtoyhtiön pistämät kaapelit, niin tulkintamuutos ei vaikuta mihinkään. Ei tämä mitenkään poikkea tuosta puhelinkaapelista, tietystihän se taloyhtiö on korvausvastuussa, kun menee kajoamaan niihn kaapeleihin. Rikkoutumistilanteessa kaapeleiden omistaja olisi ollut viime kädessä vastuussa.

OT: Tuosta uudesta tulkinnasta herää kyllä kysymys, että onko tässä samassa yhteydessä apinaa koijattu ja asiakkaalle on tulkinnan varjolla törkätty tontin sisällä tapahtuvan osuuden maksaminen. Vai onko kyse siitä, että joku siirtoyhtiö on joutunut kyseenalaiseen tilanteeseen, jossa on joutunut ylläpitämään asiakkaan rakentamaa siirtolinjaa asiakkaan tontilla. Eipä ole koskaan tullut rakennettua tyhjälle tontille, niin en tiedä miten uusien liittymien sopimukset ovat aiemmin menneet ja miten ne nyt menevät.

Kunnossapitovastuu ja omistajuus siirtyy myös jos olemassa olevaan tehdään teknisiä muutoksia esimerkiksi vaihdetaan pääkeskus. Aikaisemmin osa yhtiöistä on saattanut omistajan vaihdon yhteydessä siirtänyt ja jos asiakas tämän allekirjoittaa niin siinähän se siirtyy vaikka käytäntö on vähän niin ja näin hyväksyttävää.

Nykypäivän uusissa liittymissä ehdot on sopimuksessa ja niiden mukaan rakennetaan, suurimmassaosassa kohteista liittämiskohta on tontinraja ja sähköyhtiö rakentaa verkon siihen. Usein he tuovat kaapelin mikä jatketaan asiakkaan kaapeliin tai ainakin caruna tekee että he rakentavat rajalle ”jakokaapin” mihin asiakkaan kaapeli liitetään ja missä asiakkaan mittari sijaitsee. Ennen aikaan käytännöistä ei ole tarkempaa mutta sopimusten mukaan liittämiskohtana on toiminut esimerkiksi pääsulakkeet eli sähköyhtiö on vastannut rakentamisesta asiakkaan pääsulakkeille asti. Ongelmana on aina asiakkaan pihalla työskentely, kaivuuluvat yms. ei siinä juuri ketään koijata molemmat hoitavat omilla ”tonteillaan” rakentamisen, kunnossapidon ja kartoittamisen missä johdot kulkevat.

 

[Kvarkki]

Koijaamisella lähinnä tarkoitin, että peritäänkö liittymismaksuja entiseen malliin/suuruisina vaikka toimitussisältö on kaventunut tontin rajaan.

 

[Ripe5]

1. Pystyy haaroittamaan ja peilikaapin pistorasioihin varmaan riittää 10A sulakkeet jos/kun valaistus sellaisen takana todennäköisesti on. Pesuhuoneessa pitää aina muistaa vesieristykset ym niin naapurihuoneesti tuonti ei välttämättä ole helppoa toki onnistuu sekin.

2. 3-vaiherasialle vetäisin keskukselta asti uuden syötön ja oman sulakkeen taakse. Uudet pistorasiat sitten voisi laittaa samaan ryhmään noiden auton lämmitys pistorasioden kanssa. Jos kaikki pistorasiat ja 3-vaihepistorasia samojen 16A sulakkeiden takana, ei todennäköisesti kestä jos autoa lämmittää samaan aikaan kun käyttää sitä 3-vaihepistorasiaa. Jos varastoon haluaa oman pienen keskuksen, uusi paksumpi kaapeli kannattaisi vetää ja esim pääkeskukselta 25A sulakkeiden taakse se.

3. Jos saman tehoinen kuin vanha niin ei sen kummempi pitäisi olla

Kiitos vastauksesta.

Tuolle peilikaapille ei varmasti paljoa kuormaa ole tiedossa, lähinnä hammasharjojen yms latausta. Taitaa tuon varaston osalta kolmivaiherasian ja autojen lämmityksen yhtäaikainen käyttö olla nolla, joten taidan ehdottaa vaan tuota haaroitusta jos sille ei varsinaisesti estettä ole.

 

[Charlie Glide]

Vanhan talon remppa alkamassa ja sähköasioita mietin. Talossa on kaksi asuntoa jotka yhdistämme ja molemmissa on oma ryhmäkeskuksensa jotka ovat asuinkerroksessa. Ajattelin että jos hankkisi yhden ison ryhmäkeskuksen näiden tilalle ja sijoittaisin sen kellariin, jossa olisi 180cm korkea lämmittämätön tila. Saako keskuksen sijoittaa tänne vai rajoittavatko määräykset tässä?

 

[Pakana]

Vanhan talon remppa alkamassa ja sähköasioita mietin. Talossa on kaksi asuntoa jotka yhdistämme ja molemmissa on oma ryhmäkeskuksensa jotka ovat asuinkerroksessa. Ajattelin että jos hankkisi yhden ison ryhmäkeskuksen näiden tilalle ja sijoittaisin sen kellariin, jossa olisi 180cm korkea lämmittämätön tila. Saako keskuksen sijoittaa tänne vai rajoittavatko määräykset tässä?

Onhan esim mittauskeskukset pääsääntöisesti nimenomaan ulkona. Keskuksen pitää tietysti olla korkeampaa ip luokkaa, mutta ei tuo ongelma ole.

Sinänsä mitään erityistä teknistä syytä ei ole miksi tuo pitäisi yhdistää yhteen yhteiseen keskukseen, isommissa taloissa on melko usein useampi ryhmäkeskus, mutta jos se muuten suunnitelmien kannalta vaikuttaa järkevämmältä ratkaisulta mikään ei tuota estä.

 

[0nanias]

Vanhan talon remppa alkamassa ja sähköasioita mietin. Talossa on kaksi asuntoa jotka yhdistämme ja molemmissa on oma ryhmäkeskuksensa jotka ovat asuinkerroksessa. Ajattelin että jos hankkisi yhden ison ryhmäkeskuksen näiden tilalle ja sijoittaisin sen kellariin, jossa olisi 180cm korkea lämmittämätön tila. Saako keskuksen sijoittaa tänne vai rajoittavatko määräykset tässä?

Voi tulla todella kalliiksi tuo operaatio jos syynä on lähinnä sisustuksen pilaava ruma tulppakeskus. Vanhassa talossa, jossa osa pistorasioista on maadoittamattomia keskuspäivitys tarkoittaa käytännössä kaikkien ryhmäjohtojen uusimista ja putkitusten kääntämistä nykyisiltä keskuksilta uudelle. Uuden keskuksen osalta joudutaan myös käyttämään tällä hetkellä voimassa olevia asennusstandardeja eli käytännössä kaikkien siihen liitettyjen ryhmien on oltava vikavirtasuojattuja. Myös maadoituselektrodin mahdollinen puuttuminen voi tuottaa ongelmia. Ja mikäli energiamittari sijaitsee toisessa noista keskuksista niin sekin on useimmissa tapauksissa siirrettävä ulos erilliseen mittauskeskukseen verkkoyhtiön vaatimuksesta, tämä käytäntö vaihtelee verkkoyhtiöstä riippuen.

 

[Pakana]

Voi tulla todella kalliiksi tuo operaatio jos syynä on lähinnä sisustuksen pilaava ruma tulppakeskus. Vanhassa talossa, jossa osa pistorasioista on maadoittamattomia keskuspäivitys tarkoittaa käytännössä kaikkien ryhmäjohtojen uusimista ja putkitusten kääntämistä nykyisiltä keskuksilta uudelle. Uuden keskuksen osalta joudutaan myös käyttämään tällä hetkellä voimassa olevia asennusstandardeja eli käytännössä kaikkien siihen liitettyjen ryhmien on oltava vikavirtasuojattuja. Myös maadoituselektrodin mahdollinen puuttuminen voi tuottaa ongelmia. Ja mikäli energiamittari sijaitsee toisessa noista keskuksista niin sekin on useimmissa tapauksissa siirrettävä ulos erilliseen mittauskeskukseen verkkoyhtiön vaatimuksesta, tämä käytäntö vaihtelee verkkoyhtiöstä riippuen.

Kyllähän tuota tehdään, vaikka siinä oma hommansa onkin. Useimmiten tuollaisessa laajassa rempassa uusitaan merkittävä osa myös sähkökaapeloinnesta, jolloin niitä vanhoja jatkettavia kaapeleita ei loppuejenlopuksi kovin montaa ole.

Käytännössä helpoin tapa toteuttaa on jättää vanhat keskukset ja käyttää niitä vain niihin vanhoihin jätettäviin ryhmiin, ja itse keskus jemmataan jonkin oven taakse, mutta jos sinne ei jää enää kuin luokkaa kolme kaapelia, ei sen keskuksen säästämisessä enää ole mieltä.

Vanhojen (nollaluokkaisten) ryhmien muuttaminen vikavirtasuojatuksi ei muutenkaan ole mitenkään huono idea. Helppo tapa parantaa niiden ryhmien turvallisuutta merkittävästi.

 

[0nanias]

Kyllähän tuota tehdään, vaikka siinä oma hommansa onkin. Useimmiten tuollaisessa laajassa rempassa uusitaan merkittävä osa myös sähkökaapeloinnesta, jolloin niitä vanhoja jatkettavia kaapeleita ei loppuejenlopuksi kovin montaa ole.

Käytännössä helpoin tapa toteuttaa on jättää vanhat keskukset ja käyttää niitä vain niihin vanhoihin jätettäviin ryhmiin, ja itse keskus jemmataan jonkin oven taakse, mutta jos sinne ei jää enää kuin luokkaa kolme kaapelia, ei sen keskuksen säästämisessä enää ole mieltä.

Vanhojen (nollaluokkaisten) ryhmien muuttaminen vikavirtasuojatuksi ei muutenkaan ole mitenkään huono idea. Helppo tapa parantaa niiden ryhmien turvallisuutta merkittävästi.

Vanhojen keskusten jättämisessä ei hirveästi ole mieltä jos koko rempan ideana on nimenomaan päästä niistä eroon. Ja iso pino jakorasioita tai riviliitinkotelo vanhan keskuksen paikalla ei myöskään ole mikään silmiä hivelevä ratkaisu.

 

[Pakana]

Vanhojen keskusten jättämisessä ei hirveästi ole mieltä jos koko rempan ideana on nimenomaan päästä niistä eroon. Ja iso pino jakorasioita tai riviliitinkotelo vanhan keskuksen paikalla ei myöskään ole mikään silmiä hivelevä ratkaisu.

No tietysti jos tuossa on lähtökohta ja tavoite, niin työläs hommahan se on, mutta ei tietenkään mahdoton.

Kaikki saneeraukset ei kuitenkaan ole noin ehdottomia, vaan yleensä katsotaan jonkinlainen kompromissi kustannusten ja miellyttävän lopputuloksen välillä.

Itse tulppasulakekeskuksestahan ei mitään teknistä syytä ole hankkiutua eroon, yleensähän ne vaan käy liian ahtaaksi.

 

[Charlie Glide]

Voi tulla todella kalliiksi tuo operaatio jos syynä on lähinnä sisustuksen pilaava ruma tulppakeskus. Vanhassa talossa, jossa osa pistorasioista on maadoittamattomia keskuspäivitys tarkoittaa käytännössä kaikkien ryhmäjohtojen uusimista ja putkitusten kääntämistä nykyisiltä keskuksilta uudelle. Uuden keskuksen osalta joudutaan myös käyttämään tällä hetkellä voimassa olevia asennusstandardeja eli käytännössä kaikkien siihen liitettyjen ryhmien on oltava vikavirtasuojattuja. Myös maadoituselektrodin mahdollinen puuttuminen voi tuottaa ongelmia. Ja mikäli energiamittari sijaitsee toisessa noista keskuksista niin sekin on useimmissa tapauksissa siirrettävä ulos erilliseen mittauskeskukseen verkkoyhtiön vaatimuksesta, tämä käytäntö vaihtelee verkkoyhtiöstä riippuen.

Mittarit sijaitsevat jo ulkopuolella (saman seinän jolle uutta keskusta ajattelin, ulkopuolella), eli ei ole näissä ryhmäkeskuksissa. Tässä niinikään tarkoituksena on vaihtaa myös maadoitettuihin pistorasioihin ja itse kaapelivedot olisi tässä kohtaa suhteellisen helppo tehdä kellarista ullakolle, josta ”tiputtaa” sieltä huoneisiin, kun seinätkin on tarkoitus suurelta osin avata.

 

[Kvarkki]

Meillä pistettiin maalämpöpumpun yhteydessä uuteen tekniseen tilaan nykyaikainen ryhmäkeskus. Syöttö mittakeskuksesta vedettiin suoraan uuteen. Uudesta syöttö jatkaa vanhaan keskukseen. Nykyhetkellä kellari ja keittiön ”suuret” kodinkoneet saavat syötön uudesta, lampput ja ylempien kerrosten pistorasiat tulee vanhasta. Remppa kun etenee, niin huone kerrallaan siirrytään uuteen keskukseen.

 

[Grazer]

Mittarit sijaitsevat jo ulkopuolella (saman seinän jolle uutta keskusta ajattelin, ulkopuolella), eli ei ole näissä ryhmäkeskuksissa. Tässä niinikään tarkoituksena on vaihtaa myös maadoitettuihin pistorasioihin ja itse kaapelivedot olisi tässä kohtaa suhteellisen helppo tehdä kellarista ullakolle, josta ”tiputtaa” sieltä huoneisiin, kun seinätkin on tarkoitus suurelta osin avata.

Anna mennä vaan. Jos nykyiset asennukset on 30-40 vuotta vanhoja, niin kaikki kaapelit sitten uusien. Ei kannata jättää mitään vanhaa ja ottaa riskiä että talo palaa. Tai jos on ihan pakko johonkin vanhaa kaapelia jättää, niin niihin ryhmiin ehdottomasti vikavirtasuojaus. Toimii henkilösuojauksen ohella palosuojana.

Itsellä vastaavanlainen projekti menossa siskon ja miesystävänsä talossa. Aiemmat sähköt olivat sekoitus uutta ja vanhaa. Keskus ja osa ryhmistä oli uusittu joskus 20 vuotta sitten, mutta seassa oli myös kuhlojohtoa ja MMJ:n edeltäjää musta-harmaa-punaisella värijärjestelmällä.

 

[munse]

Huomasin, että katossa olevaan valaisinpistorasiaan ei oltu kytketty maadoitusjohtoa, vaikka valaisinpistorasia on maadoitettua mallia. Maadoitusjohto tulee kyllä valaisinpistorasian kannen alla olevaan jakorasiaan, mutta johto on vapaana ja pää teipattu.

Mitähän tästä pitäisi päätellä? Kytkenkö vain maadoitusjohdon valaisinpistorasiaan ja asia on kunnossa?

90-luvun omakotitalo kyseessä. Vikavirtasuojakytkintä ei ole.

 

[Hyrava]

Nuo irralliset maajohdot ovat ainakin minun mielestäni aina epäilyttäviä, varsinkin jos sellainen on teipattuna vaikka valaisinpistorasiassa on sille paikka. Onko mahdollista että joku tee-se-itse -rane on tehnyt jotain ja mahdollisesti kytkenyt maajohdolla esimerkiksi kruunukytkimen toisen vaiheen? Maadoitusjohdintahan ei saisi käyttää mihinkään muuhun eikä teipata nollaksi tai vaiheeksi mutta valitettavasti noita on nähty...

 

[munse]

Nuo irralliset maajohdot ovat ainakin minun mielestäni aina epäilyttäviä, varsinkin jos sellainen on teipattuna vaikka valaisinpistorasiassa on sille paikka. Onko mahdollista että joku tee-se-itse -rane on tehnyt jotain ja mahdollisesti kytkenyt maajohdolla esimerkiksi kruunukytkimen toisen vaiheen? Maadoitusjohdintahan ei saisi käyttää mihinkään muuhun eikä teipata nollaksi tai vaiheeksi mutta valitettavasti noita on nähty...

Edellinen omistaja on talon rakentanut timpuri. Voin hyvinkin kuvitella, että hän on saattanut tehdä myös asioita, mihin pätevyys ei riitä.

Olisi tarkoitus asentaa metallirunkoinen valaisin tuohon kohtaan, joten maadoituksellinen rasia on välttämätön.

 

[Hyrava]

Edellinen omistaja on talon rakentanut timpuri. Voin hyvinkin kuvitella, että hän on saattanut tehdä myös asioita, mihin pätevyys ei riitä.

Olisi tarkoitus asentaa metallirunkoinen valaisin tuohon kohtaan, joten maadoituksellinen rasia on välttämätön.

Suosittelen varmistamaan hyvinkin tarkkaan mihin tuon maadoitusjohtimen toinen pää on kytketty. Itsekin sen toki saa ihan vaikka yleismittarilla testattua mutta jos ei ole ihan varma osaamisestaan niin suosittelen ottamaan yhteyttä johonkin joka tuon osaa mitata tai sähkäriä. Jos tuo maajohto on kytketty laittomasti esim ohjatuksi vaiheeksi niin metallisesta valaisimesta tulee tuon kytkemällä melkoisen vaarallinen. Toisaalta, jos tuo maajohto kelluu tosiesta päästään vain jossain rasiassa ilmassa niin ei siitä lisävaaraakaan tule mutta ei se kyllä suojaakaan oletetusti vikatilanteessa.

 

[Tonnin Seteli]

Kaikki saneeraukset ei kuitenkaan ole noin ehdottomia, vaan yleensä katsotaan jonkinlainen kompromissi kustannusten ja miellyttävän lopputuloksen välillä.

Havaintojeni perusteella esimerkiksi sellainen, että vanhan keskuksen esteettinen ongelma on ratkaistu peittämällä se jollain takalevyttömällä seinäkaapilla tai muulla kalusteella, kun se jää jollakin käyttöasteella paikalleen. Tietysti yhtä tiellä se silti on, jos se oli ongelma.

Yleensä ne esteettiset näkökohdat täysremppaan eivät ole järkipuheen sanelemia vaan jotain kotkotuksia.

Itse tulppasulakekeskuksestahan ei mitään teknistä syytä ole hankkiutua eroon, yleensähän ne vaan käy liian ahtaaksi.

Tämähän se kai yleensä on. Vaikka ei lisättäisi paljon uutta ja sikäli tila riittäisi, niin jotain pitäisi korjausta enemmän uusiakin, tai muuten halutaan laittaa vikavirtasuojia.

Minullakin on kohde, jossa ei sinänsä ole tarvetta tai halua vaihtaa tulppasulakkeita automaatteihin. Käytännössä keskuksen vaihtaminen lienee lopulta pian tarpeellista, koska uusittavaksi tulee kph lattialämmitys ja lisättäväksi ulkopistorasia yleiskäyttöön sekä ILP tavalla tai toisella. Samoin ainakin yksi 0-luokan rasiaryhmä pitäisi korvata kokonaan uusiksi vetäen maadoitetuilla rasioilla. Ei siis liene käytännöllistä toteuttaa kaikkea uutta tarvittavaa vikavirtasuojausta kyylänkonstein, vaan vaihtaa suoraan koko keskus.

 

[Pakana]

Loppujenlopuksi sen keskuksen vaihtaminen uuteen ei ole niin iso duuni mitä äkkiä voisi ajatella, mutta keskuksen siirtäminen on aina työlästä, vaikka tietysti monesti ihan järkevää kokonaisuuden kannalta.

Anna mennä vaan. Jos nykyiset asennukset on 30-40 vuotta vanhoja, niin kaikki kaapelit sitten uusien. Ei kannata jättää mitään vanhaa ja ottaa riskiä että talo palaa. Tai jos on ihan pakko johonkin vanhaa kaapelia jättää, niin niihin ryhmiin ehdottomasti vikavirtasuojaus. Toimii henkilösuojauksen ohella palosuojana.

Itsellä vastaavanlainen projekti menossa siskon ja miesystävänsä talossa. Aiemmat sähköt olivat sekoitus uutta ja vanhaa. Keskus ja osa ryhmistä oli uusittu joskus 20 vuotta sitten, mutta seassa oli myös kuhlojohtoa ja MMJ:n edeltäjää musta-harmaa-punaisella värijärjestelmällä.

Mä en ole kyllä koskaan nähnyt nosisa 30-40 vuotiaissa johdoissa mitään iän tuomia ongelmia. Pinta-asenteiset kaapelit ovat usein uv-säteilyn takia ihan valmiita, mutta rakenteissa olevat ovat käytännössä aina ihan priimaa tavaraa, tai jos niissä on jotain huomautettavaa syynä on jokin ulkoinen tekijä. Eri värikoodaus pitää tietysti pitää mielessä, mutta teknisesti ne johdot näyttäisi olevan ihan priimaa tavaraa.

Kertaluokkaa vanhammat kaapelit, eli ne kangas ja sellaista epämääräistä kumipintaista eristettä olevat kaapelit ei ole enää turvallisia, mutta niitä en kyllä oikeasti käytössä ole nähnyt (muistaakseni), vaan ovat olleet jotain käyttämättömiä ja purkamattomia asennuksia.

 

[ississ]

Mä en ole kyllä koskaan nähnyt nosisa 30-40 vuotiaissa johdoissa mitään iän tuomia ongelmia. Pinta-asenteiset kaapelit ovat usein uv-säteilyn takia ihan valmiita, mutta rakenteissa olevat ovat käytännössä aina ihan priimaa tavaraa, tai jos niissä on jotain huomautettavaa syynä on jokin ulkoinen tekijä. Eri värikoodaus pitää tietysti pitää mielessä, mutta teknisesti ne johdot näyttäisi olevan ihan priimaa tavaraa.

Mökkiolosuhteissa tuli vastaan sähköjä uusittaessa kylmän portaikon läpi kulkeva huonoksi mennyt mmj. Sen kautta kulki sähköt wc:n puolelle, asennettu ilmeisesti joskus 80- luvulla. Ei kuitenkaan punaista johtoa, saattoi olla musta-sini-kevi.
Vikavirtasuoja laukesi kaikilla mitä yritettiin kaapelin päähän, jopa pienellä hehkulampulla vaikka johtoa oli vain ~10m. Kaapeli vaihdettiin ja kaikki toimii, ilmeisesti pakkanen oli tehnyt tehtävänsä.

 

[Pakana]

Mökkiolosuhteissa tuli vastaan sähköjä uusittaessa kylmän portaikon läpi kulkeva huonoksi mennyt mmj. Sen kautta kulki sähköt wc:n puolelle, asennettu ilmeisesti joskus 80- luvulla. Ei kuitenkaan punaista johtoa, saattoi olla musta-sini-kevi.
Vikavirtasuoja laukesi kaikilla mitä yritettiin kaapelin päähän, jopa pienellä hehkulampulla vaikka johtoa oli vain ~10m. Kaapeli vaihdettiin ja kaikki toimii, ilmeisesti pakkanen oli tehnyt tehtävänsä.

Et sattunut tutkimaan tarkemmin miten se oli hajonnut?

 

[ississ]

Et sattunut tutkimaan tarkemmin miten se oli hajonnut?

Silloin rempan keskellä ei tutkittu enempää. Arvaan että eriste oli mennyt huonoksi, eikä ole ihan varmaa oliko niitä liikuteltu aikojen saatossa

 

[Hilppari]

Kuinkas huono on jos ei ole maadotusta ollenkaan talossa. Vanhempien omakotitalossa (rintamamiestalo) ei ole maadoitusta ollenkaan. Sähköt on uusittu joskus 80luvulla pintaasennukset. Talliin menee 3vaihe sähköt. Pitäisi varmaan korjata ennenkuin jotain tapahtuu, onhan tässä jo aikamonta vuosikymmentä oltu onnekkaita. Ei vaan ihan kovin halpaa vaihtaa kaikki johdotukset kun osasta on pätkitty maat irti rasioista ja pitäisi laittaa se maadoitus sinne pihalle. Ja samaan syssyyn vikavirtasuojat ja ehkä uusi sulaketaulu vaikka ei tuossa nykyisessä silleen vikaa ole.

 

[Grazer]

Kuinkas huono on jos ei ole maadotusta ollenkaan talossa. Vanhempien omakotitalossa (rintamamiestalo) ei ole maadoitusta ollenkaan. Sähköt on uusittu joskus 80luvulla pintaasennukset. Talliin menee 3vaihe sähköt. Pitäisi varmaan korjata ennenkuin jotain tapahtuu, onhan tässä jo aikamonta vuosikymmentä oltu onnekkaita. Ei vaan ihan kovin halpaa vaihtaa kaikki johdotukset kun osasta on pätkitty maat irti rasioista ja pitäisi laittaa se maadoitus sinne pihalle. Ja samaan syssyyn vikavirtasuojat ja ehkä uusi sulaketaulu vaikka ei tuossa nykyisessä silleen vikaa ole.

Maadoituksen puuttumista en laske erityisen vaaralliseksi kuivissa sisätiloissa ja jos talossa ei ole vesikiertoista patterilämmitystä, joka saattaisi olla maapotentiaalissa. Jos pelottamaan alkaa, niin vikavirtasuojauksella saat tilannetta parannettua. Tällöin jos joku maadoittamattomassa rasiassa kiinni oleva sähkölaite kuitenkin vikaantuu ja jostakin löytyy maapotentiaali, jota vasten ihminen saa sähköiskun, vikavirtasuoja pelastaa tilanteen.

 

[Charlie Glide]

Anna mennä vaan. Jos nykyiset asennukset on 30-40 vuotta vanhoja, niin kaikki kaapelit sitten uusien. Ei kannata jättää mitään vanhaa ja ottaa riskiä että talo palaa. Tai jos on ihan pakko johonkin vanhaa kaapelia jättää, niin niihin ryhmiin ehdottomasti vikavirtasuojaus. Toimii henkilösuojauksen ohella palosuojana.

Itsellä vastaavanlainen projekti menossa siskon ja miesystävänsä talossa. Aiemmat sähköt olivat sekoitus uutta ja vanhaa. Keskus ja osa ryhmistä oli uusittu joskus 20 vuotta sitten, mutta seassa oli myös kuhlojohtoa ja MMJ:n edeltäjää musta-harmaa-punaisella värijärjestelmällä.

Noniin, Urakkamaailmaan laitoin kyselyä ja sain 10 500€ tarjouksen koko paketista pistorasioineen, ryhmäkeskuksinineen sekä kaapeloinnilla ja asianmukaisilla suunnittelulla ja tarkastuksilla.
Arvelin että urakka voisi olla 15k arvoinen, mutta tuo oli "positiivinen" yllätys.

 

[Pakana]

Kuinkas huono on jos ei ole maadotusta ollenkaan talossa. Vanhempien omakotitalossa (rintamamiestalo) ei ole maadoitusta ollenkaan. Sähköt on uusittu joskus 80luvulla pintaasennukset. Talliin menee 3vaihe sähköt. Pitäisi varmaan korjata ennenkuin jotain tapahtuu, onhan tässä jo aikamonta vuosikymmentä oltu onnekkaita. Ei vaan ihan kovin halpaa vaihtaa kaikki johdotukset kun osasta on pätkitty maat irti rasioista ja pitäisi laittaa se maadoitus sinne pihalle. Ja samaan syssyyn vikavirtasuojat ja ehkä uusi sulaketaulu vaikka ei tuossa nykyisessä silleen vikaa ole.

Mitä nyt tarkoitat sillä että ei ole maadoitusta? Jos tarkoitat että pistorasiat ei ole maadoitettuja, niin se on ihan normaali sisäasennus 80-luvulta ja sitä aiemmin, eikä se nyt mitenkään valtavan vaarallinen ole. Jos siellä on maadoitettu rasia, niin silloin maa pitäisi kyllä olla kytkettynä.

Jos tarkoitat että kiinteistössä ei ole sähköverkossa maadoituskuparia upotettuna maahan, niin senkin vaarallisuus vähän riippuu tilanteesta. Jollekin hiekkaharjulle rakennetun talon maahan upotetut maadoituskuparit ovat yhtä tyhjän kanssa, käytännössä se nollapotentiaali tulee sieltä sähköverkosta.

 

[toozi]

Suomessa on käsittääkseni jo aikojen alusta ollut määräykset sähköasennuksista ja niiden mukaan tehdyt sähköt ei yhtäkkiä muutu mitenkään vaarallisiksi. Toki jotkut vanhat 0-luokan sähkölaitteet yhdessä maadoitettujen lämpö ja vesijohtojen kanssa saattavat muodostaa riskin. Toki nykyiset vikavirtasuojin suojatut sähköasennukset ovat absoluuttisessa mielessä turvallisemmat, muttei se tee vanhoista asennuksista tuvattomia.

Itse en ole myöskään törmännyt huonoksi menneisiin kaapeleihin/johtimiin kuin ulkotiloissa, jossa johdot ovat alttiina suoralle auringon uv-säteilylle tai maakaapeleissa joiden uloin eristys on pettänyt ja vesi päässyt kaapeliin lähinnä hapettamaan maadoitussukan. Just purkanut kaapeleita yhdestä talosta jossa asennukset tod.näk. 70-luvulta ja suuri osa johdoista on kuin eilen kaupasta haettuja. Veikkaan kyllä että nämä uudet ei kestä yhtä hyvin.

Kaikkien sähköjen vetäminen uusiksi on aika kallista. Erityisesti johdotuksen uusiminen. Jos ne vikikset kuitenkin haluaa, niin voi uusia esim. vain ryhmäkeskuksen ja koittaa vetää nykyisiin nollaamalla maadoitettuihin ryhmiin sen kevin keskukselta asti.

 

[Blur]

Täällä taas on pohdittu hieman toisinpäin, kuinka saisin valot helposti keskitettyä yhteen kytkineyhmään, kun nyt yhden tilan valot on viiden kytkimen takana (3kpl seinä, 2kpl pistorasia/johdossa katkaisija).
Eli ei nyt innostaisi lähteä saneeraamaan, kun on tuossa jo isosti laiteltu.

Jotain älyvalo-kytkimiä ja uudet painalluskatkaisijat seinissä oleviin rasioihin?
Sitten yhteen
Keskitettyyn paikkaan katkaisija/ryhmä jolla ohjataan näitä. Pistorasioihin toki saa helposti väliin etäohjattavan.

Girierin releitä, zigbee-hub ja neljän katkaisijan boksi tuli eilen.
Viidessä eri paikassa ympäri huonetta olleet valot toimii näin
Mukava muutos ja kun saa luurillakin halutessaan ohjattua. Hinnaksi jäi 57€..

 

[Pakana]

tod.näk. 70-luvulta ja suuri osa johdoista on kuin eilen kaupasta haettuja. Veikkaan kyllä että nämä uudet ei kestä yhtä hyvin.

Samanlainen mutu mullakin on, mutta eihän tuo käytännössä ole tähän hätään todistettavissa.

 

[CrFr]

Miten paljon tuollaista normaalia punaista 3x16A kolmivaihepistorasiaa on turvallista kuormittaa pitkäaikaisesti? Entä jos rasian perässä on 5m jatkojohto? Sähköauton latausta tuumailen. Pistorasia on autotallin perällä, ja autoa ei saa talliin ladattavaksi, joten sen vuoksi pitää käyttää jatkojohtoa. Tallin sähköt on tehty vuonna 2015 ja vikavirtasuoja löytyy.

Laitoin kokeeksi auton lataukseen. Tehoa näytti ottavan 10,3kW. Tunnin kuluttua kävin IR-lämpömittarilla mittailemassa lämpöjä.
Betonilattia 12°C
Jatko- ja latauskaapeli, molemmat 20°C
Liittimet ja seinärasia 14-18°C

Mitä mieltä asiasta? Kannattaisiko asennuttaa toinen pistorasia ulos tai rajoittaa latausvirtaa? Jokin muu katastrofi odottelee tapahtumistaan?

 

[Pakana]

Miten paljon tuollaista normaalia punaista 3x16A kolmivaihepistorasiaa on turvallista kuormittaa pitkäaikaisesti? Entä jos rasian perässä on 5m jatkojohto? Sähköauton latausta tuumailen. Pistorasia on autotallin perällä, ja autoa ei saa talliin ladattavaksi, joten sen vuoksi pitää käyttää jatkojohtoa. Tallin sähköt on tehty vuonna 2015 ja vikavirtasuoja löytyy.

Se punainen CEE17 mallinen voimavirtapistorasia on mitoitettu sille ilmoitetulle virralle 24/7.. Jotain käyttölämpötilarajoituksia siinäkin voi olla, mutta ei mitään sellaisia jotka koskisi normaalia kotikäyttöä. Samoin nuo jatkojohdot on mitoitettu jatkuvaan käyttöön, ellei sitä ole sitten joku tehnyt itse jostain ohuemmasta.

 

[CrFr]

Se punainen CEE17 mallinen voimavirtapistorasia on mitoitettu sille ilmoitetulle virralle 24/7.. Jotain käyttölämpötilarajoituksia siinäkin voi olla, mutta ei mitään sellaisia jotka koskisi normaalia kotikäyttöä. Samoin nuo jatkojohdot on mitoitettu jatkuvaan käyttöön, ellei sitä ole sitten joku tehnyt itse jostain ohuemmasta.

Jees, noin vähän epäilinkin, kun talon 9kW lattialämmityskattilakin on samanlaisella kiinni. Tosin se ei käy jatkuvasti. Rahan haaskausta siis viritellä mitään muuta latausta varten.

Jatkojohto on tietty kaupasta valmiina ostettu, noin 5v vanha, vain muutaman kerran käytetty.

edit: Onhan tuohon muuten laitettava rajoitin päälle, tosin ihan eri syystä. Kämpän pääsulakkeet on vain 3x25A. Jos lattialämmityskattila menee samaan aikaan päälle, niin menee jo yli.

 

[iltanen]

Oli tarkoitus tehdä 7-osainen DIY-valaisin eli kattoon levy, johon porataan reiät ja rei'istä kangasjohto läpi. Levy ja johto valmiina, mutta nuo pitäisi jotenkin liittää yhteen valaisinrasiaan (sokeripala). Minkälaisella haaroittimella tämä onnistuu?

Sähkäri tulee muun homman ohessa kytkemään ja tarkistamaan tämän virityksen, mutta tehtäisiin kuitenkin itse valmiiksi, niin jää valaisimen hinta hieman matalammaksi.

 

[Pakana]

Oli tarkoitus tehdä 7-osainen DIY-valaisin eli kattoon levy, johon porataan reiät ja rei'istä kangasjohto läpi. Levy ja johto valmiina, mutta nuo pitäisi jotenkin liittää yhteen valaisinrasiaan (sokeripala). Minkälaisella haaroittimella tämä onnistuu?

Sähkäri tulee muun homman ohessa kytkemään ja tarkistamaan tämän virityksen, mutta tehtäisiin kuitenkin itse valmiiksi, niin jää valaisimen hinta hieman matalammaksi.

vipuwagoilla erillisessä jakorasiassa, josta yhdellä kaplulla sinne sokeripalalle.

 

[iltanen]

vipuwagoilla erillisessä jakorasiassa, josta yhdellä kaplulla sinne sokeripalalle.

Kysytään ennen kuin kokeillaan: noita viisiosaisia liittimiä löytyy helposti ja montaa sorttia. Miten onnistuu kytky seitsemälle valaisimelle?

Rasialiitin oli tosiaan tuo oikea termi, kiitos! Wagon vipuliitin vaikuttaa hyvältä.

E. Vaiko tuollainen pikaliitin?

Harju pikaliitin 8-napainen, 0,5-2,5 mm² 5 kpl | Motonet Oy

Harju 8-napainen pikaliitin 5 kappaleen pakkauksessa. • Nimellisjännite 450 V • Nimellisvirta 24 A • Max. ympäristön lämpötila 90 °C • Johdon kuorimispituus...

m.motonet.fi

 

[Pakana]

Kysytään ennen kuin kokeillaan: noita viisiosaisia liittimiä löytyy helposti ja montaa sorttia. Miten onnistuu kytky seitsemälle valaisimelle?

Rasialiitin oli tosiaan tuo oikea termi, kiitos! Wagon vipuliitin vaikuttaa hyvältä.

E. Vaiko tuollainen pikaliitin?

Harju pikaliitin 8-napainen, 0,5-2,5 mm² 5 kpl | Motonet Oy

Harju 8-napainen pikaliitin 5 kappaleen pakkauksessa. • Nimellisjännite 450 V • Nimellisvirta 24 A • Max. ympäristön lämpötila 90 °C • Johdon kuorimispituus...

m.motonet.fi

ketjutat niitä 5-osaisia kaksi peräkkäin. Käytännössä ohuemmalla johtimella voi laittaa kaksi johdinta samaan hahloon, mutta mielestäni tuo ei ole virallisesti sallittua.

Tuo motonetin liitin on yksisäikeiselle johtimelle, noi valaimissa käytettävät johtimet pitää olla monisäikeisiä.

Olen nähnyt myös 8 osaisen vivuin varustetun liittimen, mutta en osaa sanoa kenen valmistama se on. Nuo wagot ovat laadukkaita ja helposti saatavilla.

 

[iltanen]

ketjutat niitä 5-osaisia kaksi peräkkäin. Käytännössä ohuemmalla johtimella voi laittaa kaksi johdinta samaan hahloon, mutta mielestäni tuo ei ole virallisesti sallittua.

Tuo motonetin liitin on yksisäikeiselle johtimelle, noi valaimissa käytettävät johtimet pitää olla monisäikeisiä.

Olen nähnyt myös 8 osaisen vivuin varustetun liittimen, mutta en osaa sanoa kenen valmistama se on. Nuo wagot ovat laadukkaita ja helposti saatavilla.

Selvä homma, kiitos tiedosta!

Johto on 2x0,75mm2 eli hyvinkin mahtuisivat tuonne yhteen koloon, mutta eiköhän nyt mennä virallista reittiä, kun pitää noita liittimiä ostaa kuitenkin useampi kappale.

 

[velkakierre]

Miten pitkän vedon 12v-järjestelmässä virtojen puolesta sallii 1,5mm2 johdin kun perässä on n. 21W valaisinryhmä?

 

[Pakana]

Miten pitkän vedon 12v-järjestelmässä virtojen puolesta sallii 1,5mm2 johdin kun perässä on n. 21W valaisinryhmä?

Ei ole ihan yksiselitteistä vastausta tuohon, mutta ei esim jokin 30m vielä mitään käytännön eroa tee.

Tuossa vaikuttaa aika paljon se päässä oleva valaisimen tekniikka. Esim vakiovirta leddriveri kompensoi jännitteenaleneman ottamalla vähän enemmän virtaa, mutta jokin sarjavastuksella varsutettu simppeli ledvalo voi himmetä silminnähden. Hehkulamppu tietysti himmenee jatkuvasti mitä pidemmäksi johto jatkuu.

 

[Kvarkki]

Tuohon aiempaan kysymykseeni liittyen kaapeleiden asennussyvyydestä. Tulin siihen tulokseen, että pakko korjata loppuosuus, kaapeli ihan pinnassa kivipellon keskellä. Tästä seuraisi optio, että reittiä voisi samalla oikaista noin metrin verran sivulle. Nykyisellään mittakeskus on puuseinän alaosassa (johdot suoraan ylös maasta) ja siitä menee johdot ryhmäkeskukselle alas sokkelin yläreunaan ja sokkelia pitkin sivulle sisäänmenoreikään metrin päähän. Sokkelia on sisäänmenopaikassa noin metrin verran.

Saako metrin korkean sokkelin alueelle asennettua mittakeskuksen vai pitääkö se tulla korkeammalle? Mieluusti lättäis sen suoraan sisäänmenoreiän päälle.

 

[Jiispo]

Keskuksen korkeudelle ei ole suoranaisia vaatimuksia, mutta noin alhaalla on kyllä jo vaarana että keskus pääsee kastumaan kun lumi voi ylettyä sen korkeudelle joten ei voi suositella.

 

[JKAVS]

Miten valaisinten itse asentamiseen liittyvät pykälät menee? Sellaisen katosta johdon varassa roikkuvan sokeripalalla tai valaisinpistorasialla kytkettävän valaisimen saa varmuudella asentaa. Vaan saako kattoon kiinteästi ruuvatun valaisimen, kuten loistevalaisimen tai plafondin asentaa itse?

 

[iltanen]

Miten valaisinten itse asentamiseen liittyvät pykälät menee? Sellaisen katosta johdon varassa roikkuvan sokeripalalla tai valaisinpistorasialla kytkettävän valaisimen saa varmuudella asentaa. Vaan saako kattoon kiinteästi ruuvatun valaisimen, kuten loistevalaisimen tai plafondin asentaa itse?

Eikö noissa ihan samat johdot kuitenkin ole? Tai itse olen sokeripalan ja palattoman johtosarjan ajatellut olevan samaa kastia.