Kysy LVI:stä

[stanssi]

En mä kyllä ymmärrä miten sait 280 e/kk hinnasta väännettyä 2000 litraa. Kyllä tuo vähän reilu euron/litra hinta kuulostaa ihan järkevältä. Sun laskelman 1,68 e/litrassa ei ole mitään tolkkua. Jos tuon ostat, niin vielä suuremmalla syyllä sitä maalämpöä katselisin...

Tuo 2000 litraa oli siis ihan myynti-ilmoituksessa (josta se on näemmä nyt näytön jälkeen poistettu kokonaan ja ilmoitetaan edelleen tuo 280e/kk. Toki matematiikassani voi olla virhe ei siinä mitään mutta tuskin mistään saa 3500 litraa öljyä tuohon hintaan. Jotenkin luulisi että öljynkulutus on aika helposti seurattavissa oleva asia ja sen voisi ilmoittaa oikein muuallakin kuin vasta paikan päällä. Tokihan tuolla ei sinänsä ole mitään väliä kun se öljylämmitys pitää kuitenkin vaihtaa johonkin muuhun.

 

[Kvarkki]

Ei se varsinaisesti ole, jos säiliö on iso ja mittari mallia 1x2. Vielä kun ostaa öljyä vähän eri aikoina tai pari kertaa vuodessa, niin tarkempi seuranta menee hankalaksi. Vähän haiskahtaa, että välittäjälle on näytetty vain viimeinen 2000 litran ostos ja sen perusteella välittäjä väärin on olettanut tuon vuosikulutukseksi. Joka on tuon kokoiselle talolle niin vähän, että vähääkään fiksumman välittäjän olisi pitänyt asia äkätä. Vaihtoehtoisesti välittäjällä on ilmoituksen vakiopohja, johon on unohtunut väärä luku tms.

e: 12 x 280 € = 3360 € eli 3500 litralle jaettuna 1,04 €/litra. Ihan käypä hinta vielä vähän aikaa sitten, öljyn hinta on noussut voimakkaasti lyhyessä ajassa. 5-10 vuoden jänteellä tuo 1,04 €/litra on itse asiassa korkeahko hinta, 2014-2018 en muista maksaneeni koskaan noin paljon litralta. 2020 hinta suorastaan romahti.

 

[Mönssi]

Tässä nyt katsellut yhtä potentiaalista omakotitaloa jossa öljylämmitys joka varmaan pitäisi vaihtaa edullisempaan jos kauppoihin päädyn. Myyjä ilmoittaa lämmityskustannuksiksi n. 280e/kk joka vastannee noin 2000 litraa öljyä(?) vuodessa. Kyseessä noin. 250 neliöinen talo (josta osta toki varastoa ja autotallia jne.). Onkohan minkä hintainen homma korvata tuo öljylämmitys vesi-ilmalämpöpumpulla? Mitä noita katselin niin aika laidasta laitaan eri tehoisia ja hintaisia pumppuja näyttää löytyvän niin jos jollain olisi jotain osviittaa heittää minkä tehoisen(=hintaisen) pumpun tuo mökki vaatisi lämmetäkseen? Asennushan toki maksaa myös mutta sitä nyt ei tarvi huomioida. Lienee lopulta aika plugin and play homma ja Lämpölinjat tuosta oli jo uusittu aikanaan komposiittiputkilla eli pelkkä kattila pitäisi vaihtaa pumppuun. Luulisi pumpulla pääsevän hieman edullisempiin lämmityskuluihin kuitenkin?

Patterit on myös syytä tutkituttaa. Öljykattilan menovesi on jotain 70-80 asteista, kun lämpöpumpusta ei juuri yli 60 asteista saa. On tapauksia että pumpun asennuksen jälkeen on tullut kylmä ja yksilehtiset patterit vaihdettu paksummiksi.

 

[Jump]

Soitin putkityöt tehneeseen firmaa, mutta päällikkö oli lomalla ja auton ratissa. Sovittiin että palataan asiaan ensi viikolla ja hän hommaa toisesta toimipisteestä mittarin, jolla saadaan virtauma selville.

Sen verran asiaan piti itsekkin perehtyä että kyse on paine-ero mittauksesta. Saisikohan mittarin jostakin järkihintaan itsellekkin? Ebay? Säätäventtiilin käyrästöstä katsotaan sitten paineroa vastaava virtauma. Käyrästöt on tämän tyylisiä:

Pitää käydä huomenna katsomassa venttiilin malli.

 

[Zanski Lewinsky]

Onko kokemuksia CTC:n EcoHeat -lämpöpumppujen toiminnasta/parametroinnista?

Aiemmin oli sähkökäyttöinen Jäspi 300 -lämminvesivaraaja vain yösähköllä ja lämmintä vettä riitti normaalissa käytössä hyvin.

Nyt on tuo EcoHeat -maalämpöpumppu ja sinänsä lämpöä ja lämmintä vettä riittää, mutta aina kun käy suihkussa niin keruupiirin kompressori hyrähtää päälle aika nopeasti. Aiemmin tuntui että kävi harvemmin ja pumpussa oli käsin laitettu jotain asetuksia, mutta menin näpräämään "LKV-ohjelman" valintaa (talous-pieni tarve, normaali tai mukavuus-suuri tarve) ja sittemmin pumppu tuntuu käyvän aika tiuhaan. Tuo asetus tuntuu säätävän ainakin "alatankin" lämpötilaa, enkä muista mikä asetus/asetukset alunperin oli.

Miten tuo pumppu kannattaisi parametroida? Pitäisikö tuota "LKV-ohjelmaa" nostaa vaikka pienempikin riittäisi? Onko sinänsä haittaa/etua jos kompressori käy tiheämmin/harvemmin?

 

[Serbetli]

Tuohon tehon määrittämiseen Pelle Peloton -ajatus: Jos on kupariputkea, saa siihen kohtalaisen helposti kiinni alumiinimurkulan, johon saa taas kiinni vaikkapa 2kpl 25W tehovastuksia. Niillä, kun ajaa vaikka 50W tehoa liikkuvaan nesteeseen, pystyy lämpötilan muutoksesta laskemaan nesteen virtaaman. Toisaalta voi suoraan laskea P/deltaT kertoimen. Veden lämpötila vastuksen jälkeen on syytä mitata vähintään metrin päässä ja mielellään muutaman kurvin jälkeen, jotta neste on jo tasalämpöistä, eikä mittaukseen vaikuta putken kuumentuminen.

 

[Lumimies]

Tai sitten hommaa mittamiehen/mittarin ja mittaa tuon paine-eron linjasäädöstä (kuten Jumpilla tullaan tekemään).
Tuossa riittää kun tiedossa esisäätöarvon kv-arvo ja paine-ero, ne laskemalla saadaan virtaus.
Ei noita mittareita kannata itselle hommata jos käytännössä talossa on 1 tai 2 venttiiliä mitä mitata. Ilmanvaihtoon on taas oma paine-eromittari.
IMIn mittari liikkuu parin tonnin luokassa (ilman alvia).

 

[JKAVS]

Paine-eron saa mitattua U-putkimanometrillä, jonka tekee helposti läpinäkyvästä muoviletkusta.

 

[Serbetli]

Miten paineellisesta järjestelmästä?

 

[Jump]

Noihin IV-mittauksiin tarkoitettuja mittareita saa ilmeisen edullisesti, mutta näihin nesteiden mittauksiin ei sitten saakkaan. Tai tällaiseen päätelmään tulin kun kaivelin mittareita. Onnistuisiko tuo muuten kahdella painemittarilla? Noista vaan laskisi sitten paine-eron.

 

[Serbetli]

Noihin IV-mittauksiin tarkoitettuja mittareita saa ilmeisen edullisesti, mutta näihin nesteiden mittauksiin ei sitten saakkaan. Tai tällaiseen päätelmään tulin kun kaivelin mittareita. Onnistuisiko tuo muuten kahdella painemittarilla? Noista vaan laskisi sitten paine-eron.

Normaali painemittari mittaa paine-eroa liitännän ja ympäristön välillä. Koska paine-ero ympäristöön on huomattavasti suurempi kuin kahden mittarin välillä, erottuu mittareiden välinen paine-ero huonosti. Ei tahdo siis mittareiden tarkkuus riittää. Hieman paremmin voisi luonata, jos käyttäisi edes samaa mittaria, jotta mittaustulos perustuisi johonkin muuhunkin kuin kahden mittarin yksilöeroihin.

 

[Jump]

Normaali painemittari mittaa paine-eroa liitännän ja ympäristön välillä. Koska paine-ero ympäristöön on huomattavasti suurempi kuin kahden mittarin välillä, erottuu mittareiden välinen paine-ero huonosti. Ei tahdo siis mittareiden tarkkuus riittää. Hieman paremmin voisi luonata, jos käyttäisi edes samaa mittaria, jotta mittaustulos perustuisi johonkin muuhunkin kuin kahden mittarin yksilöeroihin.

Samaa mittaria juu ja sopivalla mitta-asteikolla. No ehkä maltan kuitenkin odottaa sitä tuohon tarkoitukseen tehtyä mittaria, kun se kerran luvattiin lainaan.

 

[Pakana]

Hienoa keskustelua LVK:sta, mutta en jaksa lukea jokaista kaavaa nyt läpi.

Meillä "hauska" tilanne, kun ihmettelin muuton jälkeen miksi kylpyhuoneessa kestää lämpimän veden tulo, vaikka kierto on olemassa ja pumppu surisee. No, 10s tuijotus teknisessä tilassa ja heti tajusin, että putkari oli varmaan asentanut ensimmäisen kiertonsa ikinä. Kierron paluu menee samaan lämpimän veden jakotukkiin mistä se lähteekin, eli se ei koskaan keirrä varaajan kautta. Tässä kohtaa annoin putkarille potkut (muitakin syitä oli toki) ja jätin viimeisen laskun maksamatta. KVV turha äijä, rakva:n tarkastaja turha äijä, toinen putkari kuka kävi työmaalla on turha äijä - kukaan ei huomannut virhettä vaikka se oli täysin selkeä ja näkyvillä.

Kytkennät vielä korjaamatta ja varmasti sen laitatan kuntoon, mutta tässä kun asian kanssa elänyt muutaman kuukauden, niin ei se nyt iso homma ole laskea se 10s kylmää ensin ja sitten aloittaa suihkuttelu. Sähkö on kallista, vesi aika halpaa vielä. Olenkin alkanut miettimään josko pitäisi pumppua lainkaan päällä, tai vähintään laitan sen kellon taakse niin, että vain iltasuihkujen ajan se pyörii.

Mitä mä olen katsonut noita lämpimän käyttöveden kiertoja parissa talossa joissa on lämminvesivaraaja, niin ei se missään varsinaisen varaajan läpi mene, vaan varaajan päältä tulevassa putkessa on välittömästi T haara johon kierto palaa. Olisiko sitten niin että se vesi johtaa lämpöä niin hyvin että se lämmittää sen ohi virtaavan veden riittävästi tms..

Sitä olen joskus miettinyt että OKT:ssä sen lämpimän käyttöveden kierron voisi yhdistää sen kaukana olevan kylpärin valokytkimeen.. Eli kierto olisi päällä vain kun valotkin, jolloin se vesi ehtisi lämmetä, ellei nyt suoraan alasti juokse ovesta sisään ja suihkuun.

Tässä nyt katsellut yhtä potentiaalista omakotitaloa jossa öljylämmitys joka varmaan pitäisi vaihtaa edullisempaan jos kauppoihin päädyn. Myyjä ilmoittaa lämmityskustannuksiksi n. 280e/kk joka vastannee noin 2000 litraa öljyä(?) vuodessa. Kyseessä noin. 250 neliöinen talo (josta osta toki varastoa ja autotallia jne.). Onkohan minkä hintainen homma korvata tuo öljylämmitys vesi-ilmalämpöpumpulla? Mitä noita katselin niin aika laidasta laitaan eri tehoisia ja hintaisia pumppuja näyttää löytyvän niin jos jollain olisi jotain osviittaa heittää minkä tehoisen(=hintaisen) pumpun tuo mökki vaatisi lämmetäkseen? Asennushan toki maksaa myös mutta sitä nyt ei tarvi huomioida. Lienee lopulta aika plugin and play homma ja Lämpölinjat tuosta oli jo uusittu aikanaan komposiittiputkilla eli pelkkä kattila pitäisi vaihtaa pumppuun. Luulisi pumpulla pääsevän hieman edullisempiin lämmityskuluihin kuitenkin?

Jos öljykattila ja säiliö ovat ehjiä, niin yksi vaihtoehtohan olisi hankkia "alitehoinen" eli halpa vesi-ilmalämpöpumppu siihen rinnalle, jota käyttää niin pitkään kun kelit on vaan pikkupakkasia, ja vasta kun lämmöntarve kasvaa reilummin kovemmilla pakkasilla käyttää öljylämmitystä. Sellaisella perstuntumalla sanoisin että käyttökulut ovat tuossa systeemissä suunnilleen samat kuin täysimittaisessakin VILPissä, mutta hankintahinta selkeesti pienempi. Lisäksi voi käyttää pörssisähköä, joka on yleensä normaalia sähkösopimusta edullisempaa pl ne kovat pakkaset, jolloin se loikkaa taivaisiin.

 

[Junaski]

Oraksen hanan tappi alkanut heilumaan, voiko tuota kiristää jollain vai onko ostettava uusi säädinosa?. Meikäläisen LVI opinnoista kohta kolmekymmentä vuotta, ei oikein enää muistu mieleen mitä voi tehdä. Hanatkin lienee sen kolmekymmentä vuotta vanhat. Toimiihan tuo kuitenkin mutta kahva heiluu kuin m****.

Edit. Enhän minä tuota lain mukaan itse saisi räpeltää vaikka asuisin oy:ssä, saati sitten tässä vuokrakuutiossa, joten ihan turha kysymys tämä. soitan meidän työnvieroksujalle, jos joutaa kiireiltään vaihtamaan.

 

[Jump]

Mitä mä olen katsonut noita lämpimän käyttöveden kiertoja parissa talossa joissa on lämminvesivaraaja, niin ei se missään varsinaisen varaajan läpi mene, vaan varaajan päältä tulevassa putkessa on välittömästi T haara johon kierto palaa. Olisiko sitten niin että se vesi johtaa lämpöä niin hyvin että se lämmittää sen ohi virtaavan veden riittävästi tms..

Muista kytkennöistä en tiedä, mutta ainakin meillä kierto on kytketty niin että kiertävä vesi käy lämminvesikierukoissa ja lahtee takaisin sekoitusventtiilin kautta. Vesi siis lämpiää varaajanlämmöistä riippuen noin 65 - 85°C.

 

[Azaloom]

Tietoa mikä tämä muovinen nippeli tarkalleen ottaen on/mihin kuuluu?

nippeli · Shared album 📸

Tap to view!

photos.app.goo.gl

Oma aavistukseni on, että liittyy ikkunoiden avausmekanismeihin, sälekaihtimiin tai rullaverhoihin. Kiitän avusta.

edit:

Ehkä kannattaa mielummin kysyä tuolla kuin LVI-ketjussa.

Joo, sori.

 

[Lumimies]

Ehkä kannattaa mielummin kysyä tuolla kuin LVI-ketjussa.

 

[puik]

Olisi kysyttävää vesikiertoisen lattialämmitysjärjestelmän ilmaamisesta (IVLP, 2 lämmityspiiriä: kph, muut). Talon yleisiin tiloihin vettä kierrättävä pumppu kohisee ajoittain ja epäilen, että pumpun ja shuntin välillä on ilmaa "loukkussa" (kohiseva pumppu kuvassa)? Onko mahdollista? Lämmitysyksikön ja pumpun etäisyys on useamman metrin ja meno ja paluupuolella lämmitysyksikön yläpuolella on osat joissa lukee mahdollisesti "flexvent" tai jotain sen tapaista (kuva). Ilmeisesti niiden pitäisi ilmata putket automaattisesti? Yritin hahmotella systeemiä oheisella piirustuksella. (Sisäyksikkö siis tekee kph piirin lämpöistä vettä ja erillisshuntti muille tiloille kylmemmällä käyrällä)


Onko ilmausventtiilit asennettu väärin jakotukkeihin? Venttiilit ovat tukin alapuolella eikä yläpuolella kuten Warmian ohjeessa näyttäisi olevan. Jääkö ilma mahdollisesti jakotukkiin kun vettä valuttaa alapuolella olevasta venttiilistä? Yritin ilmata järjestelmää Warmian ohjetta mukaillen valuttaen jakotukeista vettä venttiileistä ja samalla lisäten järjestelmään. Pitäisikö nämä pystyä itse ilmaamaan vai tarvitsenko putkimiehen? Menikö tässä jokin vikaan?

 

[Pakana]

Tuosta jakotukista lähtee putket ylöspäin, tuskin siellä hirveästi ilmaa on.. Tuonne yläkerran jakotukkiin se lähtee kiipeämään.

 

[Andan]

Tässä nyt katsellut yhtä potentiaalista omakotitaloa jossa öljylämmitys joka varmaan pitäisi vaihtaa edullisempaan jos kauppoihin päädyn. Myyjä ilmoittaa lämmityskustannuksiksi n. 280e/kk joka vastannee noin 2000 litraa öljyä(?) vuodessa. Kyseessä noin. 250 neliöinen talo (josta osta toki varastoa ja autotallia jne.). Onkohan minkä hintainen homma korvata tuo öljylämmitys vesi-ilmalämpöpumpulla? Mitä noita katselin niin aika laidasta laitaan eri tehoisia ja hintaisia pumppuja näyttää löytyvän niin jos jollain olisi jotain osviittaa heittää minkä tehoisen(=hintaisen) pumpun tuo mökki vaatisi lämmetäkseen? Asennushan toki maksaa myös mutta sitä nyt ei tarvi huomioida. Lienee lopulta aika plugin and play homma ja Lämpölinjat tuosta oli jo uusittu aikanaan komposiittiputkilla eli pelkkä kattila pitäisi vaihtaa pumppuun. Luulisi pumpulla pääsevän hieman edullisempiin lämmityskuluihin kuitenkin?

Tuo 2000 litraa oli siis ihan myynti-ilmoituksessa (josta se on näemmä nyt näytön jälkeen poistettu kokonaan ja ilmoitetaan edelleen tuo 280e/kk. Toki matematiikassani voi olla virhe ei siinä mitään mutta tuskin mistään saa 3500 litraa öljyä tuohon hintaan. Jotenkin luulisi että öljynkulutus on aika helposti seurattavissa oleva asia ja sen voisi ilmoittaa oikein muuallakin kuin vasta paikan päällä. Tokihan tuolla ei sinänsä ole mitään väliä kun se öljylämmitys pitää kuitenkin vaihtaa johonkin muuhun.

Täällä reilu 200 neliötä ja öljyä meni vuodessa aika tasaisesti 3000 litran paikkeilla. Maalämpö ei oikein onnistunut heittämällä, niin VILP tuli, lämmitystehoa pelkällä pumpulla 9kW luokkaa vielä -15C pakkasella lattialämmitykseen ja toimii -25C asti. Kovemmilla pakkasilla tietty vastuksista joutuu ottamaan tukea, vastuksia yhteensä 12kW edestä. Noiden VILP:ien kanssa kannattaa olla tarkkana mitoituksen osalta ts. muistaa katsoa miten tuottavat lämpöä myös kylmällä ulkoilmalla. Osalla pumpuista mainostetut teholuvut on jotain +7C lukuja ja pakkasella ei tule kuin rippeitä. Hankintahinnassa voi toki koittaa laskeskella paljonko sitä sähköä vastuksilla menee riippuen kuinka paljon noita pakkasia omalla asuinalueella on, jos halvemmalla hankinnalla sitten polttelee enemmän vastuksia niillä harvoilla kunnon pakkasilla. Sähköliittymän kannalta tuo VILP on myös raskaampi ratkaisu, kun pahimmassa tilanteessa kaikki tulee vastuksista mihin maalämmön kanssa ei pitäisi normaalisti joutua ts. pääsulakkeiden kokoa voi joutua nostamaan.

Hinnat ovat kyllä nousseet sen verran vauhdilla, että käytännössä koko 4000 euron tuki vaihdosta menee tuohon nousuun ts. hinta tuen kanssa melkein samaa luokkaa kuin ennen tukea. Ehkä jos olisi lähtenyt yhden miehen yrityksiä kyselemään, niin olisi voinut löytää halvempia tarjouksia, mutta kaikkien vähänkin isompien toimijoiden hinnat olivat samaa tasoa omilla kyselyillä. Osalla tuntui olevan niin hyvin hommia, että eivät jaksaneet edes tehdä tarjousta...

Ai niin, hintaesimerkkinä, niin avaimet käteen öljyromppeet pois ja VILP tilalle => voi varautua pulittamaan esim. 15000 euron paikkeilla. Tuohon sitten plussaa tai miinusta riippuen minkälaista laitteistoa siihen lähtee laittamaan tilalle, kuinka hankala vanha(t) säiliö(t) ja kattila yms. on purkaa, paikkakunnan hintatasosta ja onko valmis ottamaan sen halvimman mahdollisen asentajan. Tuosta sitten saa sen 4000 euroa tukea pois, jos hakemus onnistuu.

 

[puik]

Tuosta jakotukista lähtee putket ylöspäin, tuskin siellä hirveästi ilmaa on.. Tuonne yläkerran jakotukkiin se lähtee kiipeämään.

Yläkerran tukki siis samanlainen ja sieltä aiemmin yritin ilmata. Mutta tuleeko ilma sieltä pois valuttamalla kun rakenne tuollainen? Alakerrasta sain kuvan helpommalla niin pistin tänne.

E: voiko kiertovesipumppu kohista normaalioloissa? Mun mielestäni ei pitäisi.

 

[Lumimies]

Normaalisti ei pitäisi kuulua kohinaa pumpusta ja yleensä häipyykin tietyn ajan jälkeen täyttämisestä. Helpottaisi myös jos pumppun virtaussuunta olisi ylöspäin (näin yrittäisin itse rakentaa tuon). Tuossa on muuten pumpun moottori väärinpäin, sähköliitäntä pitäisi olla alaspäin.
Noiden ilmaus/tyhjennysventtiilien kääntö toiselle puolelle pitäisi olla ihan helppo juttu, vaihtaa vaan tuon yläpuolella olevan tulpan kassa päittäin. Minkäköhän takia ovat väärinpäin. Sinänsä ei pitäisi vaikuttaa jos letkulla ilmaat (siiis puutarhaletku tuohon kiinni, toinen pää kaivoon/viemäriin ja täyttö auki)
Tuohon miten helposti ilma tulee pois niin vaikuttaa piirien esisäädöt. Toki virtaamaa saa tarpeeksi kun kaikki piirit ovat auki.
Nuo Flamcon ilmakellot on hyviä, mutta nuo ilmakellotkaan eivät toimi kunnolla jos kohdalla ei ole putkessa laajennosta.

 

[puik]

Ilmatessa letkulla ämpäriin laskin vettä. Pitäisikö päästää läpi niin suuria määriä, että ämpäri tai 2 ei riitä? Onko tärkeää että letkun pää upoksissa ettei pääse ilmaa? Piirien esisäädöt voisi varmaan poistaa ilmaamisen ajaksi ja säätää sen jälkeen takaisin, säätöarvot kun pitäisi löytyä ja ne voi laittaa ylös nollatessa.

Ongelmana taitaa tosiaan olla, että ilma jää pumpun eteen kun pumppu työntää vettä alaspäin. Mitenköhän ilman saisi pois, kun pumpun sammuttanut.

Pumpun sijoittelun kannalta olisi hankalaa tässä tapauksessa saada pumppu toimimaan virtaus ylöspäin. Jos ei tee ylimääräistä alas ylös mutkaa nykyiselle paikalle niin selkein olisi ollut sijoittaa se sisäyksikön yläpuolelle, mutta tällöin tulisi yksi putki lisää jakotukin ja yksikön välille. Toinen olisi ollut siirtää sisäyksikkö jakotukkien luo, mutta muuten järjestely on huonompi. Täällä siis oli alunperin lämmityksen varaaja ja käyttövesivaraaja eri paikoissa ja nyt vilpin sisäyksikkö tuli käyttöveden lähdön luo. Jakotukkien venttiilit puolestaan rakentamisajan peruja kohta 20v takaa, vilp laitettu 1.5v sitten.

 

[KoessiKenguru]

WC-pönttö tiputtelee vettä tuloventtiilin reiästä, tiiviste lienee hapertunut. Mikä on tämän tiivisteen nimi? Löytyykö esim ihan tuloventtiilin tiiviste -nimellä rautakaupasta vai onko sille joku fiksumpi nimi?

 

[Josef]

Ota se vanha malliks kauppaan mennessäs? Toki kuutiossahan toi kuuluu huoltofirman hommiin.

 

[Fact0ry]

Olisi kysyttävää vesikiertoisen lattialämmitysjärjestelmän ilmaamisesta (IVLP, 2 lämmityspiiriä: kph, muut). Talon yleisiin tiloihin vettä kierrättävä pumppu kohisee ajoittain ja epäilen, että pumpun ja shuntin välillä on ilmaa "loukkussa" (kohiseva pumppu kuvassa)? Onko mahdollista? Lämmitysyksikön ja pumpun etäisyys on useamman metrin ja meno ja paluupuolella lämmitysyksikön yläpuolella on osat joissa lukee mahdollisesti "flexvent" tai jotain sen tapaista (kuva). Ilmeisesti niiden pitäisi ilmata putket automaattisesti? Yritin hahmotella systeemiä oheisella piirustuksella. (Sisäyksikkö siis tekee kph piirin lämpöistä vettä ja erillisshuntti muille tiloille kylmemmällä käyrällä)


Onko ilmausventtiilit asennettu väärin jakotukkeihin? Venttiilit ovat tukin alapuolella eikä yläpuolella kuten Warmian ohjeessa näyttäisi olevan. Jääkö ilma mahdollisesti jakotukkiin kun vettä valuttaa alapuolella olevasta venttiilistä? Yritin ilmata järjestelmää Warmian ohjetta mukaillen valuttaen jakotukeista vettä venttiileistä ja samalla lisäten järjestelmään. Pitäisikö nämä pystyä itse ilmaamaan vai tarvitsenko putkimiehen? Menikö tässä jokin vikaan?

Tuon piirustuksen ymmärtämistä helpottaisi paljon, jos siihen olisi piirretty kaikki putket.
Oletko kokeillut esim kääntää kaikki huonetermostaatit kiinni ja katsoa onko sillä vaikutusta kohinaan? Tällöin virtausvastus kasvaa jonkin verran, jolloin kohinaa voisi aiheutua ihan muista syistä kuin järjestelmässä olevasta ilmasta.

 

[Hammer Schultz]

Tyhmä kysymys; onko WC-istuimissa eroja kuinka paljon tilavaateen osalta? Remppa menossa ja lattiassa on vanhan pöntön reikä, aloin tässä miettimään että onko pöntöissä kuinka paljon eroja esim. sen suhteen paljonko viemärireiän ja takana olevan seinän välissä pitää olla tilaa? S-lukollinen IDO/Gustafsberg tulossa, aloin miettimään että voiko tuossa ns. mokata?

 

[Zimppeli66]

Onko hyötyä/järkeä eristää jollain tällainen patteri "pois käytöstä"? Leveyttä n.1,3m. Säästyisikö energiaa? Tuo on kellarissa ja sillä ei ole enää käyttöä (huone pois käytöstä). Huone on maan alla, joten jäätymään ei mikään sen takia pääsisi. Putkimiehen palkkaa en viitsisi poistamisesta maksaa.

 

[kibe]

Tyhmä kysymys; onko WC-istuimissa eroja kuinka paljon tilavaateen osalta? Remppa menossa ja lattiassa on vanhan pöntön reikä, aloin tässä miettimään että onko pöntöissä kuinka paljon eroja esim. sen suhteen paljonko viemärireiän ja takana olevan seinän välissä pitää olla tilaa? S-lukollinen IDO/Gustafsberg tulossa, aloin miettimään että voiko tuossa ns. mokata?

Eipä oikeastaan perusmallien kohdalla. Jotain erikoisempia design pyttyjä on jotka saattaa hitusen poiketa.

 

[Lumimies]

Ilmatessa letkulla ämpäriin laskin vettä. Pitäisikö päästää läpi niin suuria määriä, että ämpäri tai 2 ei riitä? Onko tärkeää että letkun pää upoksissa ettei pääse ilmaa? Piirien esisäädöt voisi varmaan poistaa ilmaamisen ajaksi ja säätää sen jälkeen takaisin, säätöarvot kun pitäisi löytyä ja ne voi laittaa ylös nollatessa.

Ongelmana taitaa tosiaan olla, että ilma jää pumpun eteen kun pumppu työntää vettä alaspäin. Mitenköhän ilman saisi pois, kun pumpun sammuttanut.

Pumpun sijoittelun kannalta olisi hankalaa tässä tapauksessa saada pumppu toimimaan virtaus ylöspäin. Jos ei tee ylimääräistä alas ylös mutkaa nykyiselle paikalle niin selkein olisi ollut sijoittaa se sisäyksikön yläpuolelle, mutta tällöin tulisi yksi putki lisää jakotukin ja yksikön välille. Toinen olisi ollut siirtää sisäyksikkö jakotukkien luo, mutta muuten järjestely on huonompi. Täällä siis oli alunperin lämmityksen varaaja ja käyttövesivaraaja eri paikoissa ja nyt vilpin sisäyksikkö tuli käyttöveden lähdön luo. Jakotukkien venttiilit puolestaan rakentamisajan peruja kohta 20v takaa, vilp laitettu 1.5v sitten.

Paremminhan se ilmaus onnistuu jos laittaa esisäädöt täysin auki. Kokeilisin myös ilmata pumppu päällä ja täysillä. Voisi myös kokeilla noista pumpun yläpuolisista helmiliittimistä (niitä pikkaisen avaamalla, ei kokonaan).

Nopeasti katsottuna noi olisi saanut laitettua vaakaan, toki jälkikäteenhän kaikki on helpompaa sanoa kuin siinä tilanteessa kun alkaa kalikkaa laittamaan paikalleen.

WC-pönttö tiputtelee vettä tuloventtiilin reiästä, tiiviste lienee hapertunut. Mikä on tämän tiivisteen nimi? Löytyykö esim ihan tuloventtiilin tiiviste -nimellä rautakaupasta vai onko sille joku fiksumpi nimi?

Siis säiliön ja uimuriventtiilin välistä? Hyvä olis mainita myös istuimen malli koska eri valmistajilla on eri uimureita. Vanhempiin IDO malleihin löytyy tiivistesarja "ido Z100015001". IDOihin voi etsiskellä varaosia täältä IDO | IDO-varaosat

Tyhmä kysymys; onko WC-istuimissa eroja kuinka paljon tilavaateen osalta? Remppa menossa ja lattiassa on vanhan pöntön reikä, aloin tässä miettimään että onko pöntöissä kuinka paljon eroja esim. sen suhteen paljonko viemärireiän ja takana olevan seinän välissä pitää olla tilaa? S-lukollinen IDO/Gustafsberg tulossa, aloin miettimään että voiko tuossa ns. mokata?

Kaikista istuimista löytyy käytännössä mittakuva, piiloviemärimalleissa tarvitsee jättää taakse enemmän tilaa. Esim. menet IDOn Glow tuotesivulle ja alhaalta tekninen piirustus.

Onko hyötyä/järkeä eristää jollain tällainen patteri "pois käytöstä"? Leveyttä n.1,3m. Säästyisikö energiaa? Tuo on kellarissa ja sillä ei ole enää käyttöä (huone pois käytöstä). Huone on maan alla, joten jäätymään ei mikään sen takia pääsisi. Putkimiehen palkkaa en viitsisi poistamisesta maksaa.

Ota pois, jos tarvitsee esim. kosteuden tms. takia uudestaan lämpöä niin sitten laittelee paremman hyötysuhteen omaavaan levyradiaattorin. En nyt muista mikä tuon mallin nimi on mutta muistelisin että noita käytettiin vapaakiertoississa (ilman pumppua oleva järjestelmä) lämmityksissä.

 

[Kvarkki]

Kyllä tuollainen pieni patteri ihan mukavasti tuo ”vähemmän kostean” tunnun tilaan vaikka lämpötilaan ei ole merkittävää vaikutusta. Jos tuo ei nyt paljoa anna niin ei otakaan.

e: Toisessa kellaritilassa mulla siis on pieni patteri, toisessa paikassa ei. Ilmankosteus 20% alempi ”lämmitetyn” hyväksi, lämpötilat parin asteen päässä toisistaan.

 

[JKAVS]

paremman hyötysuhteen omaavaan levyradiaattorin

Ei vesikiertoisilla pattereilla ole varsinaisesti hyötysuhdetta. Eri tehoisia toki on, mutta ei mikään lämpöpatterimalli hukkaa energiaa, mihin hyötysuhteella yleensä viitataan.

 

[puik]

Tuon piirustuksen ymmärtämistä helpottaisi paljon, jos siihen olisi piirretty kaikki putket.
Oletko kokeillut esim kääntää kaikki huonetermostaatit kiinni ja katsoa onko sillä vaikutusta kohinaan? Tällöin virtausvastus kasvaa jonkin verran, jolloin kohinaa voisi aiheutua ihan muista syistä kuin järjestelmässä olevasta ilmasta.

Lämpöpumpun sisäyksiköltä lähdön jälkeen ei kaaviosta mielestäni puutu juuri muuta kuin paluupuolen putket. Meno/paluu putket lähtevät vähänmatkaa ylös sisäyksiköltä minkä jälkeen on vaakaa n. 4m. Päässä putket haarautuvat kph ja muiden tilojen putkiksi. Tästä kpht alas jakotukeille. Muut tilat meno/paluu alaspäin, välissä "shuntti/sekoitin" ja menopuolella alapuolella kiertovesipumppu. Tämän jälkeen haarautuvat ala- ja yläkerran jakotukeille.

Paremminhan se ilmaus onnistuu jos laittaa esisäädöt täysin auki. Kokeilisin myös ilmata pumppu päällä ja täysillä. Voisi myös kokeilla noista pumpun yläpuolisista helmiliittimistä (niitä pikkaisen avaamalla, ei kokonaan).

Nopeasti katsottuna noi olisi saanut laitettua vaakaan, toki jälkikäteenhän kaikki on helpompaa sanoa kuin siinä tilanteessa kun alkaa kalikkaa laittamaan paikalleen.

OK, kiitos! En kyllä noita helmiliittimiä uskalla lähteä availemaan kun ei ole näistä kokemusta. Tuossa kiertovesipumppu päällä ilmaamisessa on itsellä epäilyksenä miten lämpöpumpun sisäyksikkö (nibe vvm) suhtautuu siihen, pumpun virrat kun tulee sen kautta. Pitää lukea sen ja esben ohjeet. Myös epäselvää voinko virrattomana vääntää esben auki/kiinni.

Joo vaakaan pumpun olisi kyllä hyvin saanut lähelle sijoitettua, vähän lisää putkitöitä.

 

[Hammer Schultz]

Kaikista istuimista löytyy käytännössä mittakuva, piiloviemärimalleissa tarvitsee jättää taakse enemmän tilaa. Esim. menet IDOn Glow tuotesivulle ja alhaalta tekninen piirustus.

Kävin katsomassa tuolta piirustuksia ja ei kyllä ainakaan heti auennut paljonko viemärin ja takaseinän välinen etäisyys pitää olla?

EDIT: esim tässä IDO Seven D -lattia-WC, avoin S-lukko - IDO kylpyhuoneet

 

[kibe]

Kävin katsomassa tuolta piirustuksia ja ei kyllä ainakaan heti auennut paljonko viemärin ja takaseinän välinen etäisyys pitää olla?

EDIT: esim tässä IDO Seven D -lattia-WC, avoin S-lukko - IDO kylpyhuoneet

Ellei se sinun reikäsi ole seinän sisässä, vaikea löytää ongelmaa. Mansetilla voi pelata 1-3cm eteen tai sivulle tarvittaessa.

 

[Hammer Schultz]

Ellei se sinun reikäsi ole seinän sisässä, vaikea löytää ongelmaa. Mansetilla voi pelata 1-3cm eteen tai sivulle tarvittaessa.

Ei ollut mittaa käytössä mutta noin kolmen sormen levyinen tila on reiän ja seinän välissä eli oletan että ei ongelmia, kiitos tästä.

 

[j1m2]

Jos on wc veden tuloputki seinärasissa niin voi tulla ongelmia toisella istuinmallilla,itsellä jäi kulmaliitin ja siinä oleva sulku niin pahasti uuden pytyn taakse ettei sitä saa käännettyä kuin erikoistyökalulla.Alkuperäinen oli 90-luvun perus IDO ja uusi IDO Glow 60. Toki putkimies olisi voinut vaihtaa tuohon uudet osat,mutta kun OK-talo niin tein itse vanhoilla osilla,jos tarvitsee sulkea vesi niin onnistuu helposti pääsulusta.

 

[Hammer Schultz]

Jos on wc veden tuloputki seinärasissa niin voi tulla ongelmia toisella istuinmallilla,itsellä jäi kulmaliitin ja siinä oleva sulku niin pahasti uuden pytyn taakse ettei sitä saa käännettyä kuin erikoistyökalulla.Alkuperäinen oli 90-luvun perus IDO ja uusi IDO Glow 60. Toki putkimies olisi voinut vaihtaa tuohon uudet osat,mutta kun OK-talo niin tein itse vanhoilla osilla,jos tarvitsee sulkea vesi niin onnistuu helposti pääsulusta.

Vesi tulee seinää pitkin eli 90 asteen kulmassa sivusta, ei pitäisi olla ongelma.

 

[taikamuki]

Asunnossani on vesikiertoinen lattialämmitys ja jotkut Enerline -säätimet, mistä ei tapahdu mitään vaikka kuinka kiertää 0-25+ välillä. Kylppärissäkin on joku sama systeemi ilman säätimiä, ja kylmähän sekin on. Kävivät oikein mittaamassa ja kylppärin pintalämpö on 24 mikä kuulemma on kuten pitääkin. Lämpö on sama kesät talvet.

Mikä tän systeemin funktio on? Olen luullut että lattialämmityksen idea on että se on mukavan lämmin jalalle ja kylppärikin kuivuu nopeammin. Asunnossa ei ole pattereita. 2016 rakennettu. Sisälämpö 23c.

Kylppärissä yleensä kiertää vapaasti sen lämpöinen vesi mitä lämmönlähteestä tulee, eli jos kylppärin lattia on talvellakin 24 ja kämppä lämmin niin jollain muullahan se asunto lämpeää kuin lattioilla. Mikä on lämmönlähde? Nilanin poistoilmalämpöpumppu? Joku siellä lämmönlähdepuolella sulla nyt todennäköisesti rajoittaa veden lämpöä, silloin ei niiden lattialämmityssäätimien säätö auta mitään.

 

[Zigh]

Asunnossani on vesikiertoinen lattialämmitys ja jotkut Enerline -säätimet, mistä ei tapahdu mitään vaikka kuinka kiertää 0-25+ välillä. Kylppärissäkin on joku sama systeemi ilman säätimiä, ja kylmähän sekin on. Kävivät oikein mittaamassa ja kylppärin pintalämpö on 24 mikä kuulemma on kuten pitääkin. Lämpö on sama kesät talvet.

Mikä tän systeemin funktio on? Olen luullut että lattialämmityksen idea on että se on mukavan lämmin jalalle ja kylppärikin kuivuu nopeammin. Asunnossa ei ole pattereita. 2016 rakennettu. Sisälämpö 23c.

Ihan normaalilta tuo vaikuttaa. Ei 24 astetta tosin mitenkään erityisen kylmältä pitäisi tuntua. Ja jos ei nyt talvipakkasista puhuta vaan tämän hetkisestä säästä, niin ei sinne kiertoon luultavasti lämpimämpää vettä tule, joten ei sitä lattiaakaan lämpimämmäksi saa (ja miksi pitäisi, 23 on jo enemmän kuin riittävä sisälämpö).

Termostaatin toiminnan voit testata vetämällä sen ihan minimiin ja odottamalla vähintään vuorokauden. Lattian pitäisi viiletä. Tosin jos kyseessä kerrostalo niin eroa voi olla vaikea jalalla huomata kun lämpöä tulee alakerrasta joka tapauksessa.

 

[puik]

Asunnossani on vesikiertoinen lattialämmitys ja jotkut Enerline -säätimet, mistä ei tapahdu mitään vaikka kuinka kiertää 0-25+ välillä. Kylppärissäkin on joku sama systeemi ilman säätimiä, ja kylmähän sekin on. Kävivät oikein mittaamassa ja kylppärin pintalämpö on 24 mikä kuulemma on kuten pitääkin. Lämpö on sama kesät talvet.

Mikä tän systeemin funktio on? Olen luullut että lattialämmityksen idea on että se on mukavan lämmin jalalle ja kylppärikin kuivuu nopeammin. Asunnossa ei ole pattereita. 2016 rakennettu. Sisälämpö 23c.

Siitä lämmönlähteestä yleensä säädetään lattialämmitysveden lämpötilaa. Luultavasti tapahtuu valitsemalla lämpökäyrä, mikä määrää minkälämpöistä vettä lattioihin syötetään tietyllä ulkolämpötilalla. Nilanin tuotteet ei ole itselle tuttuja. Niben laitteilla tai Oumanin säätimellä mitä olen nähnyt valitaan sopivan jyrkkyyksinen käyrä ja sitä pystyy hienosäätämään. Huonetermostaateilla rajoitetaan kiertoveden lämpötilaa jos tarpeen. Kuten @Zigh sanoi, huonesäätöjen toimintaa voi testata pistämällä vuorokaudeksi minimiin ja mittaamalla lattialämpöä. IR pintalämpömittari on kätevä, mutta arvo voi riippua lattiamateriaalista jos eri huoneissa vertaat. Jos haluat lisää lämpöä pitäisi lämpökäyrää muokata, termarin pito maksimilla ei auta jos ei kiertoveden lämpö kasva.

 

[puik]

Paremminhan se ilmaus onnistuu jos laittaa esisäädöt täysin auki. Kokeilisin myös ilmata pumppu päällä ja täysillä. Voisi myös kokeilla noista pumpun yläpuolisista helmiliittimistä (niitä pikkaisen avaamalla, ei kokonaan).

Tulipa askaroitua urakalla ilmaamisen kanssa. Huuhtelin kaikki jakotukit. Alakerran tukeista tuli aika likaista vettä ja "sedimenttiä". Yksittäisiä huonepiirejä en sulkenut ja avannut. Ilmaamista varten valutin vettä isoon saaviin, että näin tuliko kuplia. Tuntui että ilmaa tuli aina vaan. En ymmärrä vetikö putkiliitos tukista ilmaa vai tuliko sitä muualta. Lopuutuloksena pulputti alkuperäistä pahemmin yläkerran tukissa. Lopulta laitteet päällä latasin systeemiin vettä ja valutin astiaan ilman letkua ~5dl kerta siten ettei paine laske liian alas ja sain pulputukset loppumaan ja kohissut pumppukin on nyt aika hiljainen. Ilmeisesti ilmakuplat menee virtauksen mukana alaspäinkin hyvän matkaa. Hankalaa tuo juoksutus kun vesijohtoverkon venttiili eri huoneessa kuin jakotukit. Toivottavasti ei tullut vahinkoa tehtyä, ainakin laitteisto tuntuu vielä toimivan ja talo lämmin. Mitä sitten vanhan hapettoman veden korvaaminen tuoreella tekee.

Ilmaamisen kanssa aloin alunperin touhuta kun tuntunut että yläkerrassa muutaman huoneen lattia kylmähkö vaikka venttiilit auki ja apuna suositeltiin ilmausta. Tyhmästi en kuitenkaan sulkenut tukin muita piirejä ja kokeillut lämpöä tuolloin. Kesällä pitkän pumppujen seisokin jälkeen yritin aluksi ilmata. Ennen jakotukki ei ainakaan yhtä äänekkäästi pulputtanut kuin nyt, kiertovesipumpun ääntä en muista.

Minkäslaisia mielipiteitä on sopivasta verkostopaineesta? Ohjeen mukaan 0.4bar+0.2bar/kerros, mutta toisella palstalla joku suositteli yhtä baria.

 

[taikamuki]

Ihan normaalilta tuo vaikuttaa. Ei 24 astetta tosin mitenkään erityisen kylmältä pitäisi tuntua. Ja jos ei nyt talvipakkasista puhuta vaan tämän hetkisestä säästä, niin ei sinne kiertoon luultavasti lämpimämpää vettä tule, joten ei sitä lattiaakaan lämpimämmäksi saa (ja miksi pitäisi, 23 on jo enemmän kuin riittävä sisälämpö).

On se 24 astetta laattalattiassa melko kylmä, oma kylppäri ja khh lattia alkaa oikeastaan tuntua vähän lämpimältä vasta kun kiertovesi on 27. Kylppäriin pitäisi saada muusta kierrosta lämpimämpää vettä mutta useinkaan sitä ei tehdä.

 

[puik]

Mitenkä tällaista ilmausruuvia käytetään (niben vvm 320 päällä)? Messinkiosasta lenkkiavaimella kun ottaa kiinni koko musta runko pyörii samalla. Onko oikein? Pitäisikö mustasta rungosta esim. pitää kiinni tai jollain riivimeisselillä pyörittää mahd sisällä olevaa mutteria?

 

[taikamuki]

Mitenkä tällaista ilmausruuvia käytetään (niben vvm 320 päällä)? Messinkiosasta lenkkiavaimella kun ottaa kiinni koko musta runko pyörii samalla. Onko oikein? Pitäisikö mustasta rungosta esim. pitää kiinni tai jollain riivimeisselillä pyörittää mahd sisällä olevaa mutteria?

Torx ruuvarilla avataan tosta sisältä. Ei tarvii pitää mistään kiinni. Tai jos runko tosiaan pyörii mukana niin pidä sillä lenkkiavaimella messinkiosasta samalla kun avaat torxin. Mut älä runkoa pyöritä. Letkun laitat tohon mustaan nippaan.

 

[Pakana]

Asunnossani on vesikiertoinen lattialämmitys ja jotkut Enerline -säätimet, mistä ei tapahdu mitään vaikka kuinka kiertää 0-25+ välillä. Kylppärissäkin on joku sama systeemi ilman säätimiä, ja kylmähän sekin on. Kävivät oikein mittaamassa ja kylppärin pintalämpö on 24 mikä kuulemma on kuten pitääkin. Lämpö on sama kesät talvet.

Mikä tän systeemin funktio on? Olen luullut että lattialämmityksen idea on että se on mukavan lämmin jalalle ja kylppärikin kuivuu nopeammin. Asunnossa ei ole pattereita. 2016 rakennettu. Sisälämpö 23c.

Lattialämmityksen idea ei ole olla mukavan lämmin jalalle, vaan lämmittää asuntoa energiatehokkaasti.

Nuo vesikiertoisen lattialämmittimen termarit ovat lämmön rajoitusta varten, eli jos haluat viilentää jotain huonetta, tuolla termarilla saa sen tehtyä lämmityskaudella.

Huoneiston lämpötila säädetään syöttämällä lattioihin lämmintä vettä käyrällä joka kulkee käänteisesti ulkolämpötilan suhteen, jos sulla on sisällä 23°C lämmintä tuo käyrä on säädetty jo nyt mukavuuspainotteiseksi.

Se että vanhoissa lattialämmitteisissä taloissa lattiat tuntuivat "mukavan lämpimiltä" johtui siitä että lämpöä karkasi rakenteista niin paljon harakoille että sitä piti tuottaa kokoajan reilusti tilalle. Nykyaikainen talo ei hukkaa samalla tavalla lämpöä, jolloin sen lattian lämmön ei tarvitse olla kovin paljoa korkampi kuin varsinainen huonelämpökään.

Jos haluat että lattiat tuntuvat lämpöiseltä, niin säädä sinne laitteistoon siirtymää esim 5 astetta, ja jäähdytä huoneilmaa ilmanvaihdolla, tai jollain jäähdytyslaitteella. Tai villasukat.

 

[Pakana]

On se 24 astetta laattalattiassa melko kylmä, oma kylppäri ja khh lattia alkaa oikeastaan tuntua vähän lämpimältä vasta kun kiertovesi on 27. Kylppäriin pitäisi saada muusta kierrosta lämpimämpää vettä mutta useinkaan sitä ei tehdä.

Tiedän tapauksia joissa kylppäriin on lisätty perinteinen sähköinen lattialämmitys puhtaasti mukavuussyistä, vaikka talo muuten lämpiääkin vesikiertoisesti. Pelkkää pesutilaa varten sen kaksiosaisen kierron rakentaminen on melko kallista verrattuna tuohon sähkölämmitykseen.

 

[puik]

Tiedän tapauksia joissa kylppäriin on lisätty perinteinen sähköinen lattialämmitys puhtaasti mukavuussyistä, vaikka talo muuten lämpiääkin vesikiertoisesti. Pelkkää pesutilaa varten sen kaksiosaisen kierron rakentaminen on melko kallista verrattuna tuohon sähkölämmitykseen.

Vanhalla yövaraajalla oli käsisäätöinen shuntti/sekoitin(?) kylppärille. Nyt kun talo lämpiää vilpillä halusin automaattisen säädön, kun käsisäätö oli aika hankala varsinkin talvella kun varaajan lämmitti tappiin. Ainakaan niben laitteella ei muu tuntuisikaan onnistuvan, jollei halua samanlämpöistä vettä syöttää kaikkiin tiloihin. Mutta silloin jäisi kylppäri kylmäksi jollei käsin sulkisi piirejä/jakotukkeja kun lämpöä ei tarvitse. En kysynyt erillisen kph shunttauksen hintalisää.

 

[Pakana]

Ei sitä pesuhuonetta ole pakko lattialämmityksellä paistaa että se pysyy kuivana. Huolehtii vaan että ilmanvaihto toimii, se on paljon tärkeämpää kuin tuo ylenpalttinen lämmittäminen.

E: Niin eihän me kuivatuksesta puhuttukaan.. my bad.

 

[taski]

Wehoputs 6 pienpuhdistamo. Millä korkeudella lietesäiliön ( en tiedä virallista nimeä, se ensimmäinen kuitenkin ennen prosessisäiliötä) kytkimen/kohon kuuluisi olla? Oli miljoonalla kierteellä pumpun kettingin ympärillä ja asetin sen nyt siten että lietepumppu ei kuitenkaan vielä näy kohon ollessa ala-asennossa.