Patterit on myös syytä tutkituttaa. Öljykattilan menovesi on jotain 70-80 asteista, kun lämpöpumpusta ei juuri yli 60 asteista saa. On tapauksia että pumpun asennuksen jälkeen on tullut kylmä ja yksilehtiset patterit vaihdettu paksummiksi.
Normaali painemittari mittaa paine-eroa liitännän ja ympäristön välillä. Koska paine-ero ympäristöön on huomattavasti suurempi kuin kahden mittarin välillä, erottuu mittareiden välinen paine-ero huonosti. Ei tahdo siis mittareiden tarkkuus riittää. Hieman paremmin voisi luonata, jos käyttäisi edes samaa mittaria, jotta mittaustulos perustuisi johonkin muuhunkin kuin kahden mittarin yksilöeroihin.
Täällä reilu 200 neliötä ja öljyä meni vuodessa aika tasaisesti 3000 litran paikkeilla. Maalämpö ei oikein onnistunut heittämällä, niin VILP tuli, lämmitystehoa pelkällä pumpulla 9kW luokkaa vielä -15C pakkasella lattialämmitykseen ja toimii -25C asti. Kovemmilla pakkasilla tietty vastuksista joutuu ottamaan tukea, vastuksia yhteensä 12kW edestä. Noiden VILP:ien kanssa kannattaa olla tarkkana mitoituksen osalta ts. muistaa katsoa miten tuottavat lämpöä myös kylmällä ulkoilmalla. Osalla pumpuista mainostetut teholuvut on jotain +7C lukuja ja pakkasella ei tule kuin rippeitä. Hankintahinnassa voi toki koittaa laskeskella paljonko sitä sähköä vastuksilla menee riippuen kuinka paljon noita pakkasia omalla asuinalueella on, jos halvemmalla hankinnalla sitten polttelee enemmän vastuksia niillä harvoilla kunnon pakkasilla. Sähköliittymän kannalta tuo VILP on myös raskaampi ratkaisu, kun pahimmassa tilanteessa kaikki tulee vastuksista mihin maalämmön kanssa ei pitäisi normaalisti joutua ts. pääsulakkeiden kokoa voi joutua nostamaan.
Tuon piirustuksen ymmärtämistä helpottaisi paljon, jos siihen olisi piirretty kaikki putket.Olisi kysyttävää vesikiertoisen lattialämmitysjärjestelmän ilmaamisesta (IVLP, 2 lämmityspiiriä: kph, muut). Talon yleisiin tiloihin vettä kierrättävä pumppu kohisee ajoittain ja epäilen, että pumpun ja shuntin välillä on ilmaa "loukkussa" (kohiseva pumppu kuvassa)? Onko mahdollista? Lämmitysyksikön ja pumpun etäisyys on useamman metrin ja meno ja paluupuolella lämmitysyksikön yläpuolella on osat joissa lukee mahdollisesti "flexvent" tai jotain sen tapaista (kuva). Ilmeisesti niiden pitäisi ilmata putket automaattisesti? Yritin hahmotella systeemiä oheisella piirustuksella. (Sisäyksikkö siis tekee kph piirin lämpöistä vettä ja erillisshuntti muille tiloille kylmemmällä käyrällä)
Onko ilmausventtiilit asennettu väärin jakotukkeihin? Venttiilit ovat tukin alapuolella eikä yläpuolella kuten Warmian ohjeessa näyttäisi olevan. Jääkö ilma mahdollisesti jakotukkiin kun vettä valuttaa alapuolella olevasta venttiilistä? Yritin ilmata järjestelmää Warmian ohjetta mukaillen valuttaen jakotukeista vettä venttiileistä ja samalla lisäten järjestelmään. Pitäisikö nämä pystyä itse ilmaamaan vai tarvitsenko putkimiehen? Menikö tässä jokin vikaan?
Eipä oikeastaan perusmallien kohdalla. Jotain erikoisempia design pyttyjä on jotka saattaa hitusen poiketa.
Paremminhan se ilmaus onnistuu jos laittaa esisäädöt täysin auki. Kokeilisin myös ilmata pumppu päällä ja täysillä. Voisi myös kokeilla noista pumpun yläpuolisista helmiliittimistä (niitä pikkaisen avaamalla, ei kokonaan).
Siis säiliön ja uimuriventtiilin välistä? Hyvä olis mainita myös istuimen malli koska eri valmistajilla on eri uimureita. Vanhempiin IDO malleihin löytyy tiivistesarja "ido Z100015001". IDOihin voi etsiskellä varaosia täältä IDO | IDO-varaosat
Kaikista istuimista löytyy käytännössä mittakuva, piiloviemärimalleissa tarvitsee jättää taakse enemmän tilaa. Esim. menet IDOn Glow tuotesivulle ja alhaalta tekninen piirustus.
Onko hyötyä/järkeä eristää jollain tällainen patteri "pois käytöstä"? Leveyttä n.1,3m. Säästyisikö energiaa? Tuo on kellarissa ja sillä ei ole enää käyttöä (huone pois käytöstä). Huone on maan alla, joten jäätymään ei mikään sen takia pääsisi. Putkimiehen palkkaa en viitsisi poistamisesta maksaa.
Ei vesikiertoisilla pattereilla ole varsinaisesti hyötysuhdetta. Eri tehoisia toki on, mutta ei mikään lämpöpatterimalli hukkaa energiaa, mihin hyötysuhteella yleensä viitataan.
Lämpöpumpun sisäyksiköltä lähdön jälkeen ei kaaviosta mielestäni puutu juuri muuta kuin paluupuolen putket. Meno/paluu putket lähtevät vähänmatkaa ylös sisäyksiköltä minkä jälkeen on vaakaa n. 4m. Päässä putket haarautuvat kph ja muiden tilojen putkiksi. Tästä kpht alas jakotukeille. Muut tilat meno/paluu alaspäin, välissä "shuntti/sekoitin" ja menopuolella alapuolella kiertovesipumppu. Tämän jälkeen haarautuvat ala- ja yläkerran jakotukeille.
OK, kiitos! En kyllä noita helmiliittimiä uskalla lähteä availemaan kun ei ole näistä kokemusta. Tuossa kiertovesipumppu päällä ilmaamisessa on itsellä epäilyksenä miten lämpöpumpun sisäyksikkö (nibe vvm) suhtautuu siihen, pumpun virrat kun tulee sen kautta. Pitää lukea sen ja esben ohjeet. Myös epäselvää voinko virrattomana vääntää esben auki/kiinni.
Ellei se sinun reikäsi ole seinän sisässä, vaikea löytää ongelmaa. Mansetilla voi pelata 1-3cm eteen tai sivulle tarvittaessa.
Ellei se sinun reikäsi ole seinän sisässä, vaikea löytää ongelmaa. Mansetilla voi pelata 1-3cm eteen tai sivulle tarvittaessa.
Ihan normaalilta tuo vaikuttaa. Ei 24 astetta tosin mitenkään erityisen kylmältä pitäisi tuntua. Ja jos ei nyt talvipakkasista puhuta vaan tämän hetkisestä säästä, niin ei sinne kiertoon luultavasti lämpimämpää vettä tule, joten ei sitä lattiaakaan lämpimämmäksi saa (ja miksi pitäisi, 23 on jo enemmän kuin riittävä sisälämpö).
Siitä lämmönlähteestä yleensä säädetään lattialämmitysveden lämpötilaa. Luultavasti tapahtuu valitsemalla lämpökäyrä, mikä määrää minkälämpöistä vettä lattioihin syötetään tietyllä ulkolämpötilalla. Nilanin tuotteet ei ole itselle tuttuja. Niben laitteilla tai Oumanin säätimellä mitä olen nähnyt valitaan sopivan jyrkkyyksinen käyrä ja sitä pystyy hienosäätämään. Huonetermostaateilla rajoitetaan kiertoveden lämpötilaa jos tarpeen. Kuten @Zigh sanoi, huonesäätöjen toimintaa voi testata pistämällä vuorokaudeksi minimiin ja mittaamalla lattialämpöä. IR pintalämpömittari on kätevä, mutta arvo voi riippua lattiamateriaalista jos eri huoneissa vertaat. Jos haluat lisää lämpöä pitäisi lämpökäyrää muokata, termarin pito maksimilla ei auta jos ei kiertoveden lämpö kasva.
Tulipa askaroitua urakalla ilmaamisen kanssa. Huuhtelin kaikki jakotukit. Alakerran tukeista tuli aika likaista vettä ja "sedimenttiä". Yksittäisiä huonepiirejä en sulkenut ja avannut. Ilmaamista varten valutin vettä isoon saaviin, että näin tuliko kuplia. Tuntui että ilmaa tuli aina vaan. En ymmärrä vetikö putkiliitos tukista ilmaa vai tuliko sitä muualta. Lopuutuloksena pulputti alkuperäistä pahemmin yläkerran tukissa. Lopulta laitteet päällä latasin systeemiin vettä ja valutin astiaan ilman letkua ~5dl kerta siten ettei paine laske liian alas ja sain pulputukset loppumaan ja kohissut pumppukin on nyt aika hiljainen. Ilmeisesti ilmakuplat menee virtauksen mukana alaspäinkin hyvän matkaa. Hankalaa tuo juoksutus kun vesijohtoverkon venttiili eri huoneessa kuin jakotukit. Toivottavasti ei tullut vahinkoa tehtyä, ainakin laitteisto tuntuu vielä toimivan ja talo lämmin. Mitä sitten vanhan hapettoman veden korvaaminen tuoreella tekee.
Mitenkä tällaista ilmausruuvia käytetään (niben vvm 320 päällä)? Messinkiosasta lenkkiavaimella kun ottaa kiinni koko musta runko pyörii samalla. Onko oikein? Pitäisikö mustasta rungosta esim. pitää kiinni tai jollain riivimeisselillä pyörittää mahd sisällä olevaa mutteria?
