Kysy LVI:stä

[Pakana]

On se 24 astetta laattalattiassa melko kylmä, oma kylppäri ja khh lattia alkaa oikeastaan tuntua vähän lämpimältä vasta kun kiertovesi on 27. Kylppäriin pitäisi saada muusta kierrosta lämpimämpää vettä mutta useinkaan sitä ei tehdä.

Tiedän tapauksia joissa kylppäriin on lisätty perinteinen sähköinen lattialämmitys puhtaasti mukavuussyistä, vaikka talo muuten lämpiääkin vesikiertoisesti. Pelkkää pesutilaa varten sen kaksiosaisen kierron rakentaminen on melko kallista verrattuna tuohon sähkölämmitykseen.

 

[puik]

Tiedän tapauksia joissa kylppäriin on lisätty perinteinen sähköinen lattialämmitys puhtaasti mukavuussyistä, vaikka talo muuten lämpiääkin vesikiertoisesti. Pelkkää pesutilaa varten sen kaksiosaisen kierron rakentaminen on melko kallista verrattuna tuohon sähkölämmitykseen.

Vanhalla yövaraajalla oli käsisäätöinen shuntti/sekoitin(?) kylppärille. Nyt kun talo lämpiää vilpillä halusin automaattisen säädön, kun käsisäätö oli aika hankala varsinkin talvella kun varaajan lämmitti tappiin. Ainakaan niben laitteella ei muu tuntuisikaan onnistuvan, jollei halua samanlämpöistä vettä syöttää kaikkiin tiloihin. Mutta silloin jäisi kylppäri kylmäksi jollei käsin sulkisi piirejä/jakotukkeja kun lämpöä ei tarvitse. En kysynyt erillisen kph shunttauksen hintalisää.

 

[Pakana]

Ei sitä pesuhuonetta ole pakko lattialämmityksellä paistaa että se pysyy kuivana. Huolehtii vaan että ilmanvaihto toimii, se on paljon tärkeämpää kuin tuo ylenpalttinen lämmittäminen.

E: Niin eihän me kuivatuksesta puhuttukaan.. my bad.

 

[taski]

Wehoputs 6 pienpuhdistamo. Millä korkeudella lietesäiliön ( en tiedä virallista nimeä, se ensimmäinen kuitenkin ennen prosessisäiliötä) kytkimen/kohon kuuluisi olla? Oli miljoonalla kierteellä pumpun kettingin ympärillä ja asetin sen nyt siten että lietepumppu ei kuitenkaan vielä näy kohon ollessa ala-asennossa.

 

[Warfe]

Mitä mieltä olette tarviiko uusi talo, johon tulee koneellinen ilmavaihto lämmön talteenotolla, maanvarainen laatta lattialämmityksellä ja maalämpöpumpulla erillistä korvausilmaputkea takalle ja puukiukaalle?

 

[Lumimies]

Kannattaa laittaa.

 

[Coanda]

Pakko niille on korvausilmareitti olla.

 

[Warfe]

Olisiko helpointa valun alla tuoda. Miten estää ilmavuodot ?

 

[Lumimies]

160 viemärillä ja ulos päähän rossipaalu. KTS https://www.tulikivi.com/pdf/tuote/uunit/ES1167_Paloilman_tuonti_ulkoa_GAS.pdf sivu 7

 

[jmon]

Kiipesin ensimmäistä kertaa teknisessä tilassa tikkaille ja huomasin IV-koneen (SunAir 501) yhden kanavan olevan tulpattu. Kyseessä näyttäisi olevan kierrätysilmalle tarkoitettu tulo(?).



Jäin vähän miettimään onko tämä normaalia? Mitään putkea ei toki tuon tulpan yläpuolella ole joten tuota ei ole varmaan edes suunniteltu otettavaksi käyttöön, mutta silti ratkaisu ihmetyttää. Talo on noin 10 vuotias ja reilut 170m2.

 

[soup]

Kiipesin ensimmäistä kertaa teknisessä tilassa tikkaille ja huomasin IV-koneen (SunAir 501) yhden kanavan olevan tulpattu. Kyseessä näyttäisi olevan kierrätysilmalle tarkoitettu tulo(?).



Jäin vähän miettimään onko tämä normaalia? Mitään putkea ei toki tuon tulpan yläpuolella ole joten tuota ei ole varmaan edes suunniteltu otettavaksi käyttöön, mutta silti ratkaisu ihmetyttää. Talo on noin 10 vuotias ja reilut 170m2.

Ellen ole ihan väärässä niin kierrätysilmaa ei saa käyttää asuinhuoneistossa, saa korjata jos muistan väärin. Eli eiköhän se ole ihan oikein asennettu.

 

[Falconi]

Ihan normaalia, monissa koneissa on myös LTO:n ohitukselle oma paikka ja läheskään kaikissa tapauksissa sitä ei käytetä niin se tulpataan.

 

[Michael]

Minkäslaisia mielipiteitä on sopivasta verkostopaineesta? Ohjeen mukaan 0.4bar+0.2bar/kerros, mutta toisella palstalla joku suositteli yhtä baria.

Meillä kaksi kerrosta ja kylläpä noi putkimiehet on sinne sen 1 bar laittanut. Sekä alkuperäinen asentaja että äsken käynyt kaveri kun vaihdettiin painepönttö parempaan.

 

[Jump]

Mitä mieltä olette tarviiko uusi talo, johon tulee koneellinen ilmavaihto lämmön talteenotolla, maanvarainen laatta lattialämmityksellä ja maalämpöpumpulla erillistä korvausilmaputkea takalle ja puukiukaalle?

Uusi talo on tiivis eli korvausilmaa ei tule mistää. Ehdottomasti siis korvausilmaputki ja niin että ilma tulee suoraan tulisijan sisälle tai kiukaassa alle.

 

[pelittäjä]

Huomasin roskiskaapissa, että viemäriin menevä haitariputki osui roskavaunun takaosaan aina kun kaappia availlaan ja suljetaan. Laitoin tuon nippusiteellä kiinnikkeeseen että pysyy pois tieltä. Voiko tuosta olla haittaa pitkässä juoksussa vai annanko olla vain noin?

 

[Hyrava]

Huomasin roskiskaapissa, että viemäriin menevä haitariputki osui roskavaunun takaosaan aina kun kaappia availlaan ja suljetaan. Laitoin tuon nippusiteellä kiinnikkeeseen että pysyy pois tieltä. Voiko tuosta olla haittaa pitkässä juoksussa vai annanko olla vain noin?

Itse tein ihan saman ratkaisun omassa allaskaapissa kun toinen laatikko muuten osui tiskikoneen poistoletkuun. Tuo on ihan ok ratkaisu, parempi että putki pysyy aloillaan eikä liiku joka kerta kun laatikkoa käytetään. Eri asia olisi jos nippuside olisi niin kireällä että putki menisi lyttyyn. Nyt letkuun ei kohdistu mitään voimia laatikkoa käyttäessä joten liitokset eivät ainakaan tuon takia pääse pettämään ajan saatossa. Toki nuo putket ja liitokset tulee säännöllisesti tarkistettua kerran vuodessa kun ennaltaehkäisevästi putsailee keittiön altaan vesilukon johon käsiksi pääseminen vaatii noiden laatikoiden irroittamista.

 

[Lumimies]

Lähtökohtaisesti tuossa kaapissa on lähes kaikki päin persettä, tuo nippuside lähinnä parantaa sitä.

 

[Josef]

Lähtökohtaisesti tuossa kaapissa on lähes kaikki päin persettä, tuo nippuside lähinnä parantaa sitä.

No tämä, ite en kehtais jättää ton näköistä jälkee. "Joo, tää on ny valmis" Mut se nippari on selkee parannus kyl, vaik toisaalta mikä vaan on tossa kohin.

 

[pelittäjä]

No tämä, ite en kehtais jättää ton näköistä jälkee. "Joo, tää on ny valmis" Mut se nippari on selkee parannus kyl, vaik toisaalta mikä vaan on tossa kohin.

Eihän tuo siisteimmästä päästä ole mutta tuota on nyt käynyt 3 eri putkaria laittelemassa kuntoon ja vieläkin se on tuon näköinen. Nykyään tuntuu olevan mahdotonta saada sellainen ammattimies jonka jälkiä ei tarvitsisi korjailla.

 

[Josef]

Eihän tuo siisteimmästä päästä ole mutta tuota on nyt käynyt 3 eri putkaria laittelemassa kuntoon ja vieläkin se on tuon näköinen. Nykyään tuntuu olevan mahdotonta saada sellainen ammattimies jonka jälkiä ei tarvitsisi korjailla.

No jos kaikki toimaa niin asia on kunnossa, toi vaan näyttää miljoonalaatikon pohjalta ja mun henkilökohtainen autismini ei kestäisi moista.

 

[Lumimies]

Noita "putkareita" pitäisi käydä läpsäsemässä hitsausrukkasilla poskelle. Ja sitten toiselle poskelle.
2 ehkä räikeintä virhettä on tuossa pexin kannakoinnissa, vaikka on soft-pex hana niin silti pitäisi olla kalustesulut seinäkiinnikkein eikä y-kannake nippusiteellä takapahvissa ja toisena tiskarin kuparinen viiksi pitäisi olla kannakoitu lähellä liitosta (samoiten tiskarin letkun kannake pitäisi olla lähempänä aqua stoppia).
Luetellaan muitakin epäkohtia jos jotain tekkiläistä kiinostaa ja ei osaa itse päätellä.
Jostain syystä toinen kuulasulku on 15-15 ja jatkettu pex-pätkällä ja supparilla.
Tiskarin poistoletkun kannake väärässä paikassa, pitäisi olla lähempänä vesilukon liitosta.
Ylipäätänsä noi tiskarin letkut olisi pitänyt laittaa vasempaan reunaan ja ylimääräiset letkut työntää sokkeliin.
Vesilukon poistoletkua ei ole leikattu sopivan mittaiseksi.
Vesilukon ja poiston kannakoinnissa käytetty iv-vannetta.

Seinässä näyttää olevan vesieristettä joten oletan että myös kaapin alla, muutenhan tuossa pitäis olla kaapin pohja semmoinen että tuo helposti vuotoveden näkyville.

 

[pelittäjä]

Noita "putkareita" pitäisi käydä läpsäsemässä hitsausrukkasilla poskelle. Ja sitten toiselle poskelle.
2 ehkä räikeintä virhettä on tuossa pexin kannakoinnissa, vaikka on soft-pex hana niin silti pitäisi olla kalustesulut seinäkiinnikkein eikä y-kannake nippusiteellä takapahvissa ja toisena tiskarin kuparinen viiksi pitäisi olla kannakoitu lähellä liitosta (samoiten tiskarin letkun kannake pitäisi olla lähempänä aqua stoppia).
Luetellaan muitakin epäkohtia jos jotain tekkiläistä kiinostaa ja ei osaa itse päätellä.
Jostain syystä toinen kuulasulku on 15-15 ja jatkettu pex-pätkällä ja supparilla.
Tiskarin poistoletkun kannake väärässä paikassa, pitäisi olla lähempänä vesilukon liitosta.
Ylipäätänsä noi tiskarin letkut olisi pitänyt laittaa vasempaan reunaan ja ylimääräiset letkut työntää sokkeliin.
Vesilukon poistoletkua ei ole leikattu sopivan mittaiseksi.
Vesilukon ja poiston kannakoinnissa käytetty iv-vannetta.

Seinässä näyttää olevan vesieristettä joten oletan että myös kaapin alla, muutenhan tuossa pitäis olla kaapin pohja semmoinen että tuo helposti vuotoveden näkyville.

Onhan tuo todella taidonnäyte kaikessa sekavuudessaan mutta pääasia että se on nyt asentajan tekemä jolloin hänellä on toivottavasti vastuuvakuutukset kunnossa. Ajattelin vielä jonkinlaisen vuotoilmaisimen tuonne kaapinpohjalle laittaa ihan varmuudeksi. Olisikohan oikea paikka tuo kaapinpohja vai sokkeli?

On kyllä käsittämätöntä miten noilla putkareilla tuntuu olevan yleistä että kunhan vaan sinne päin tekee niin hyvä niin. Keittiöremontin jäljiltä tuo siis on helmikuulta ja vasta nyt on kaikki saatu kuntoon. Ensimmäinen putkari ei saanut altaan pohjaventtiiliä pitäväksi vaikka kävi 3 kertaa sen laittamassa. No seuraava sitten sai sen kuntoon. Sitten alkoi hanan kanssa taistelu ja valmistajan putkari puolestaan oli kaveri joka siis mm. teki tuon uuden sulun ja sitäkään se ei saanut pitämään vaan tihkui kierteestä. Oli muuten sellainen kaveri joka korjasi yhden paikan ja samalla särki ainakin yhden. No hän kävi 3 kertaa korjaamassa asennukset. Sitten vielä kolmas kaveri joka sitten kävi loppuviimein tuon uuden sulun tiukkaamassa ja samalla kannakoi muutaman putken kun hankasi roskikseen ja laittoi vielä uuden hanan vanhan tilalle.

Tuon haitariputken ajattelin sitten itse laittaa nipparilla kun se nyt kuitenkin on joustava. Tuo viemäri on muutenkin hankala kun mitoituksen takia siis tuossa jouduttiin tekemään tuohon läpiviennin jälkeen vielä 90 mutka kun viemäriputki on kahden kaapin välissä.

Kaikki olisi varmaan saatu kerralla kuntoon kun olisi ollut vähän aikaa keskittyä tuohon hommaan mutta oli järkevämpi työllistää 3 putkaria ja tehdä arviolta 8-9 käyntiä. Onneksi nuo ei mennyt omasta pussista.

 

[venalaine]

Lattialämmityksen idea ei ole olla mukavan lämmin jalalle, vaan lämmittää asuntoa energiatehokkaasti.

Tähän on todettava, että ainakin tietyntyyppisillä materiaaleilla tämä välillä kylmältä ja välillä lämpimältä tuntuva lattia on aika karmean tuntuinen. Meillä on reilut 10 v vanhassa talossa alakerrassa sähköllä lattialämmitys (osa lattiasta laminaattia ja osa sellaista suurehkoa laattaa + tietysti kylppärissä, kodinhoitohuoneessa ja vessassa ns. normaalia 10x10 laattaa) ja yläkerrassa on vain vessassa lattialämmitys ja muissa huoneissa seinällä patterit ja täytyy sanoa, että mukavammilta nämä yläkerran lattiat tuntuvat (laminaattia). Alakerrassa varsinkin tuo suuri laatta on sellaista, että jos erehtyy paljain jaloin tai ohuilla sukilla kävelemään ja lattia on juuri lämpiämisvaiheessa, tuntuu se melkein märältä jalkaan (voi johtua siitä, jos on vähän hikinen jalkapohja) ja ei se kylmänäkään kivalta tunnu. Ja lattiathan siis todellakin lämpiävät pumppaamalla eli välillä lämpiävät, sitten taas jäähtyvät, lämpiävät jne. Tasainen, jatkuva lämpö on vain kylppärin lattiassa. Jos haluaisi, että lattia olisi aina "mukavan lämmin", pitäisi lämmöt säätää lattiasta niin koviksi, että sitten kämppä olisi kuin sauna. Taloa ostaessa mietittiin, että lattialämmitykset ja laattalattia on hyvä juttu, mutta olen kyllä tullut toisiin aatoksiin. Eroonkaan tuosta ei oikein järkevillä kustannuksilla pääse, kun laatan päällä on mm. portaat, joiden purkaminen olisi aikamoinen projekti ja keittiössä pitäisi purkaa kalusteet jne.

 

[j-o-r-e]

^Laattalattia on mukavan lämpöinen kun se on se lämpiää jatkuvalla kierrolla eli ei termostaattiohjattuna.

 

[Coanda]

^Laattalattia on mukavan lämpöinen kun se on se lämpiää jatkuvalla kierrolla eli ei termostaattiohjattuna.

Tuostakaan ei pääse enää uudessa talossa nauttimaan, jos pykälien mukaan rakentaa. Pitää olla joka tilan termostaatin takana.

 

[venalaine]

^Laattalattia on mukavan lämpöinen kun se on se lämpiää jatkuvalla kierrolla eli ei termostaattiohjattuna.

Juu, no tuo nyt käsittääkseni vaatisi kuitenkin sen, että systeemi olisi vesikiertoinen ja nyt on kyseessä sähkö.

 

[j-o-r-e]

Tuostakaan ei pääse enää uudessa talossa nauttimaan, jos pykälien mukaan rakentaa. Pitää olla joka tilan termostaatin takana.

Kuinkas uusi tällanen määräys on? Meillä on tänä vuonna valmistunut eakennusyhtiön tekemä talo, jossa laatat on jatkuvalla kierrolla. Laattalattia on keittiössä, eteisessä, vessassa, käytävällä, khh ja kylppärissä. Säätö niissä virtausta rajoittamalla virtausmittarin avulla. Toki kaukolämmön ollessa kyseessä, kiertävän veden lämpö yleisesti määräytyy termostaatin ohjaamana ulkolämpötilan mukaan. Eikä meillä huonetermostaatitkaan käytännössä tee muuta kuin pätkiin virtausta päälle/pois.

 

[j-o-r-e]

Juu, no tuo nyt käsittääkseni vaatisi kuitenkin sen, että systeemi olisi vesikiertoinen ja nyt on kyseessä sähkö.

Sen kyllä joo varmaanki vaatii. Mutta tosiaan lattialämmitys voi olla myös mukava.

 

[venalaine]

Sitä olen kanssa pohtinut, että olisikohan mitään mahdollisuutta saada näitä lattioita lämmityksen osalta synkkaan keskenään. Nythän menee niin, että yksi huone voi lämmitä ja viereisen lattia on kylmä ja sitten kohta ovat osat toisinpäin. Sinällään normaalia, kun kaikissa huoneissa on juurikin ne omat termostaatit, mutta jalkaan vähän outo tunne. Vaatisikohan se noiden säätimien vaihtamisen johonkin etäkomennettavaan malliin tms.? Toistaiseksi on vielä ihan analogiajan säätimet (vessoissa Enstot ja muissa huoneissa Devi).

 

[Coanda]

Kuinkas uusi tällanen määräys on? Meillä on tänä vuonna valmistunut eakennusyhtiön tekemä talo, jossa laatat on jatkuvalla kierrolla. Laattalattia on keittiössä, eteisessä, vessassa, käytävällä, khh ja kylppärissä. Säätö niissä virtausta rajoittamalla virtausmittarin avulla. Toki kaukolämmön ollessa kyseessä, kiertävän veden lämpö yleisesti määräytyy termostaatin ohjaamana ulkolämpötilan mukaan. Eikä meillä huonetermostaatitkaan käytännössä tee muuta kuin pätkiin virtausta päälle/pois.

1.1.2021 astunut voimaan. Luultavasti tuon teidän kohteen suunnittelu ja rakennuslupaprosessi on aloitettu ennen tuon voimaan tuloa.

Ympäristöministeriön asetus eräiden… 718/2020 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

www.finlex.fi

 

[Zigh]

Juu, no tuo nyt käsittääkseni vaatisi kuitenkin sen, että systeemi olisi vesikiertoinen ja nyt on kyseessä sähkö.

Ei se lämmönjakotavasta ole kiinni vaan lämmitettävästä massasta. Teillä on ilmeisesti joku poikkeuksellisen ohut se lattiarakenne jos pintalämpö pääsee tuolla tavalla sahaamaan.

 

[venalaine]

Ei se lämmönjakotavasta ole kiinni vaan lämmitettävästä massasta. Teillä on ilmeisesti joku poikkeuksellisen ohut se lattiarakenne jos pintalämpö pääsee tuolla tavalla sahaamaan.

En tiedä, onko tuo laatta jotenkin poikkeuksellisen ohut, kun ei olla itse rakennettu / rakennutettu. Voi myös olla, että ei osata koko systeemiä oikein käyttää tai sitten näiden asentaja on ollut joku amatööri. Ei olisi ensimmäinen asia tässä talossa, mikä on tehty vähän sinnepäin.

 

[Pakana]

Tuohon lämmön sahaamiseen auttaa kun vaihtaa pienemmällä hysrereesillä olevan termarin.

Periaatteessa noita laattalattioita voi mukavoittaa tuuppaamalla niihin eneän lämpöä, niin että laattalattialliset tilay lämmittävät myös ne laminaattilattiaiset tilat.

Tuossa vesikiertoisessa systeemissäkään sen termarin poistaminen ei auta kylmyyteen, kun se termari ei pysty säätämään lattiaa lämpimämmäksi, vain viileämmäksi. Peruslämpö säädetään keskitetysti ja kun talo ei vuoda riittävästi lämpöä harakoille ei sitä myöskään ole tarve lämmittää.

 

[P.Ness]

Asentelin käytetyn hanan paikalleen, sain putkea lysmään taivutellessa.

Pahimmoilleen on tuolla hanan alkupäässä tuo lysmä, ku mietin että miten jatkan putkea puserrusliittimen avulla. Annanko olla hanan paikallaan, jatketaanko jotenkin vai lyödäänkö hana romukoppaan?

Vesi tulee normaalisti, lähinnä mietin et kestääkö tuo pitemmän päälle.

 

[Josef]

Asentelin käytetyn hanan paikalleen, sain putkea lysmään taivutellessa.

Pahimmoilleen on tuolla hanan alkupäässä tuo lysmä, ku mietin että miten jatkan putkea puserrusliittimen avulla. Annanko olla hanan paikallaan, jatketaanko jotenkin vai lyödäänkö hana romukoppaan?

Vesi tulee normaalisti, lähinnä mietin et kestääkö tuo pitemmän päälle.

Jos saat pyöreeseen putkeen helmiliittimen ni ongelmahan on jo ratkaistu, voi se kestääkin tai sitten ei mut korjaa ihmeessä, eka kerta kun kuulin (luin) sanan lysmä.

 

[Lumimies]

Jos tuo ei pääse heilumaan esim. paineiskujen takia niin pitäisi kestää kun ei näytä murtuneelta. Jos mietityttää niin sitten vaan romukoppaan. Mitään liitintä et tule saamaan tuohon lutun yläpuolelle.
Tosin ei tuo taida kovin vanha hana olla kun tuossa on Oraksen "uusi" kiinnitys.

 

[Pakana]

Kyllähän tuohon tietysti voi juottaa jatkon, mutta voi tiivisteet käydä aika kuumana.

 

[P.Ness]

Otin irti ja huomasin että apk viiksi oli kans ottanu osumaa. Ei auta ku lompakkoa avata ja hakea uusi. Helpompi kytkeä myös kun softpex putket.

Miksihän Oraksella meni näin kauan siirtyä tapuisiin letkuihin?

 

[mikkot]

Talossa on katteen alle syvennös, joka on tarkoitus ottaa asumiskäyttöön rakentamalla uutta ulkoseinää. Näihin tiloihin tulee mm. toinen vessa. Viemärin tarkastuskaivo olisi uuden wc:n sijainnista noin 5m päässä. Voiko tuon uuden wc:n viemärin liittää jotenkin suoraan siihen, jolloin ei tarvitsisi piikata lattioita talon sisältä?

Lisätään vielä toinen kysymys:
Talon KV-linja pääsululle kuvien mukaan vj-pel-40-10 nv 2,0. Google ei auttanut, niin pitäisikä kassritalossa valmistautua jo syöttölinjan vqihtoon vai ei?

 

[Trans-Late]

Minkälainen operaatio on yksittäisen lämpöpatterin vaihto kerrostaloasunnossa? Ulkonäkösyistä haluaisin omaan piikkiin vaihdattaa yhden, mutta eihän näissä pattereiden putkissa mitään sulkuja ole ja alkuperäiset 60-luvun lämpöverkkoputket. Eli mistä kierto laitetaan poikki vaihdon ajaksi ja kuinka paljon sieltä pääsee karkaamaan vettä, eli meneekö verkon täyttö- ja ilmaushommiksi, vai kuinka tuo prosessi tapahtuu?

En siis itse tietenkään ala räpeltämään, mutta kustannuksia mietin, jos hommaan sisältyy paljon muutakin oheistyötä kuin sen itse patterin vaihtaminen.

 

[Plebsant]

Minkälainen operaatio on yksittäisen lämpöpatterin vaihto kerrostaloasunnossa? Ulkonäkösyistä haluaisin omaan piikkiin vaihdattaa yhden, mutta eihän näissä pattereiden putkissa mitään sulkuja ole ja alkuperäiset 60-luvun lämpöverkkoputket. Eli mistä kierto laitetaan poikki vaihdon ajaksi ja kuinka paljon sieltä pääsee karkaamaan vettä, eli meneekö verkon täyttö- ja ilmaushommiksi, vai kuinka tuo prosessi tapahtuu?

En siis itse tietenkään ala räpeltämään, mutta kustannuksia mietin, jos hommaan sisältyy paljon muutakin oheistyötä kuin sen itse patterin vaihtaminen.

Jos siellä on vaihdettu joskus patteriventtiilit niin niistä pitäisi saada kierto poikki ja patteri vaihdettua. Ainahan sieltä pääsee se patterin tilavuudelta vettä pakoon ja ilmauksessa sitten muutama tilkka vielä. Verkoston täyttämistä ei välttämättä pidä tehdä, jos on iso verkosto.

Lämpölinjoissa on yleensä linjakohtaiset sulku- ja linjasäätöventtiilit ja ne löytyy yleensä kellarista tai 1. kerroksesta ala- tai katosta eli pitäisi selvittää mikä lämpönousu on kyseisen patterin kohdalla. Nyt aletaan tosin jo olemaan lämmityskaudessa tietysti paikkakunnasta riippuen niin yksittäisen patterin vaihtaminen onnistuu myös jäädyttämmällä, jossa meno- ja paluuputki laitetaan hetkellisesti jäihin ja vaihdetaan patteri tai sinä aikana.

2 tunnin laskulla varmaan selviää.

 

[kibe]

Jos siellä on vaihdettu joskus patteriventtiilit niin niistä pitäisi saada kierto poikki ja patteri vaihdettua. Ainahan sieltä pääsee se patterin tilavuudelta vettä pakoon ja ilmauksessa sitten muutama tilkka vielä. Verkoston täyttämistä ei välttämättä pidä tehdä, jos on iso verkosto.

Lämpölinjoissa on yleensä linjakohtaiset sulku- ja linjasäätöventtiilit ja ne löytyy yleensä kellarista tai 1. kerroksesta ala- tai katosta eli pitäisi selvittää mikä lämpönousu on kyseisen patterin kohdalla. Nyt aletaan tosin jo olemaan lämmityskaudessa tietysti paikkakunnasta riippuen niin yksittäisen patterin vaihtaminen onnistuu myös jäädyttämmällä, jossa meno- ja paluuputki laitetaan hetkellisesti jäihin ja vaihdetaan patteri tai sinä aikana.

2 tunnin laskulla varmaan selviää.

Yksikään firma ei lähde jäädyttämään kahden tunnin laskutuksella tai sillä tekee tappiota ainakin pks. 60-luvun taloissa jos on patteriventtiilit vaihtamatta, paluuventtiilin tuskin on vaan siellä on koukkunokka. Kuvat auttaisi paljon. Valurautapatteri? Levypatteri? Ne patteriventtiilit ja niiden kunto? Onko ylipäätään putkea näkyvissä mitä jäädyttää.

 

[Mönssi]

Talossa on katteen alle syvennös, joka on tarkoitus ottaa asumiskäyttöön rakentamalla uutta ulkoseinää. Näihin tiloihin tulee mm. toinen vessa. Viemärin tarkastuskaivo olisi uuden wc:n sijainnista noin 5m päässä. Voiko tuon uuden wc:n viemärin liittää jotenkin suoraan siihen, jolloin ei tarvitsisi piikata lattioita talon sisältä?

Voi liittää, tuollainen kaivon kyljestä läpi ja putki siihen:
Meltex Jälkiliitoskumi Ø110/138x51 mm

Talossa on katteen alle syvennös, joka on tarkoitus ottaa asumiskäyttöön rakentamalla uutta ulkoseinää. Näihin tiloihin tulee mm. toinen vessa. Viemärin tarkastuskaivo olisi uuden wc:n sijainnista noin 5m päässä. Voiko tuon uuden wc:n viemärin liittää jotenkin suoraan siihen, jolloin ei tarvitsisi piikata lattioita talon sisältä?

Lisätään vielä toinen kysymys:
Talon KV-linja pääsululle kuvien mukaan vj-pel-40-10 nv 2,0. Google ei auttanut, niin pitäisikä kassritalossa valmistautua jo syöttölinjan vqihtoon vai ei?

Tarkastuskaivon voi vaihtaa y-haaraksi esim tämä.

Muovista kv syöttöä ei tarvitse vaihtaa

 

[Trans-Late]

Jos siellä on vaihdettu joskus patteriventtiilit niin niistä pitäisi saada kierto poikki ja patteri vaihdettua. Ainahan sieltä pääsee se patterin tilavuudelta vettä pakoon ja ilmauksessa sitten muutama tilkka vielä. Verkoston täyttämistä ei välttämättä pidä tehdä, jos on iso verkosto.

Lämpölinjoissa on yleensä linjakohtaiset sulku- ja linjasäätöventtiilit ja ne löytyy yleensä kellarista tai 1. kerroksesta ala- tai katosta eli pitäisi selvittää mikä lämpönousu on kyseisen patterin kohdalla. Nyt aletaan tosin jo olemaan lämmityskaudessa tietysti paikkakunnasta riippuen niin yksittäisen patterin vaihtaminen onnistuu myös jäädyttämmällä, jossa meno- ja paluuputki laitetaan hetkellisesti jäihin ja vaihdetaan patteri tai sinä aikana.

2 tunnin laskulla varmaan selviää.

Termostaatti on joskus vaihdettu eli eikö tulopuoli sillä sulkeudu kokonaan kun kääntää kiinni? Paluupuolella ei nähdäkseni ole sulkua vaan tuollainen kulma, ellei tuon hattumutterin alla sellaista satu olemaan?

 

[Mäyrä86]

Termostaatti on joskus vaihdettu eli eikö tulopuoli sillä sulkeudu kokonaan kun kääntää kiinni? Paluupuolella ei nähdäkseni ole sulkua vaan tuollainen kulma, ellei tuon hattumutterin alla sellaista satu olemaan?

Hattumutterin alla on sulku, hattua ei kannata omin päin avata. Jos sulut pitävät ei vaikuta pahalta hommalta.

 

[venalaine]

Ensimmäisiä oikeita pakkaspäiviä eletään ilmanvaihtokoneen kanssa ja nyt mietityttää, että toimiikohan tuo ihan oikein. Eli nyt tänä aamuna on pariin kertaan kytkeytynyt koneessa jäätymisenesto päälle. Tarkoittaa siis sitä, että kone lopettaa väliaikaisesti puhalluksen ja vain poisto toimii. Pakkasta on ulkona 9 astetta, mikä tuntuu aika alhaiselta. Jos jo tässä vaiheessa täytyy jäätymisenestoa käyttää, niin mitähän tapahtuu kun siellä on -20 tai enemmän. Onko tämä ihan normaalia? Kone on Swecon Casa W130. Onko mielipiteitä siitä, että kannattaako ns. jälkilämmitystä käyttää, se näyttäisi olevan nyt pois päältä?

 

[Rytkonen]

Meniskö tämä tähän ketjuun. Laitettiin 2021/11 valmistuneeseen asuntoon pesukone kiinni. Homma toimii hyvin, kunnes n. 10 tunnin jälkeen pesusta alkaa imusuojaventtiilistä tippumaan vettä. Venttiili on tämä: Imusuoja Oras 1/2x3/4 261032

Pähkäilin päivän ajan että mikä tuossa on vikana, kunnes tajusin, että venttiili pitää asentaa pystyasentoon. Tämä ei nyt tällaisenaan onnistu, koska meillä oleva Oraksen sähköisen hanan putki on 45 asteen kulmassa:

Oras Optima elektroninen pesukoneventtiili 3V (272100)

Oras Optima (272100) on älykäs etäkäytettävä pesukoneventtiili astianpesukoneelle tai pyykinpesukoneelle.

www.hanakat.fi

Minkälainen palikka tuohon nyt pitäisi sitten laittaa?

 

[Mäyrä86]

Meniskö tämä tähän ketjuun. Laitettiin 2021/11 valmistuneeseen asuntoon pesukone kiinni. Homma toimii hyvin, kunnes n. 10 tunnin jälkeen pesusta alkaa imusuojaventtiilistä tippumaan vettä. Venttiili on tämä: Imusuoja Oras 1/2x3/4 261032

Pähkäilin päivän ajan että mikä tuossa on vikana, kunnes tajusin, että venttiili pitää asentaa pystyasentoon. Tämä ei nyt tällaisenaan onnistu, koska meillä oleva Oraksen sähköisen hanan putki on 45 asteen kulmassa:

Oras Optima elektroninen pesukoneventtiili 3V (272100)

Oras Optima (272100) on älykäs etäkäytettävä pesukoneventtiili astianpesukoneelle tai pyykinpesukoneelle.

www.hanakat.fi

Minkälainen palikka tuohon nyt pitäisi sitten laittaa?

Jättäisin imusuojan pois kokonaan. Vesi mittarissa on kuitenkin takaisku

 

[Lumimies]

Tuon elektronisen kanssa jätä imusuoja pois.

Takaisku ja imusuoja ovat eri asioita.

 

[Happy]

Hei!

Mitenköhän kannattaisi menetellä seuraavassa tilanteessa: 1990-luvun lopulla rakennettu sukulaisten omakotitalo, jossa on alkuperäiset vesihanat ja allaskalusteet. Koska oman porakaivon vesi on verrattain kalkkipitoista, tuli mieleen tuossa taannoin koettaa vaihtaa toisen WC-tilan hanan poresuutin. Eihän se minnekään irronnut pihdeillä tai jakoavaimella, kun oli yli 20 vuotta kalkkeutunut kiinni. Nyt sitten tällä viikkolla putsatessani kyseisen käsienpesualtaan hajulukkoa ja vaihtaessani alla olevaa putkea uuteen, itse hana ryöpsäytti yllättäen vanhan poresuuttimen filtterin ulos. Pelkkiä filttereitähän ilman poresuutinta ei itseltä eikä K-Raudasta löydy - ainoastaan poresuuttimia, joissa on tuo filtteri valmiiksi mukana. Vanhaa filtteriä ei saa takaisin, sillä se ei pysy enää poresuuttimessa kiinni vettä laskiessa.

Jos haluan vaihdattaa uuden hanan putkimiehellä tuohon yli 20 vuotta vanhaan altaaseen, niin onnistuuko se? Onko hanoissa standardisoituja mittoja? Vai pitäisikö ostaa samantien kokonaan uusi hana ja käsienpesuallas?