Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Tuon elektronisen kanssa jätä imusuoja pois.
Takaisku ja imusuoja ovat eri asioita.
Onko jotain teippiä tms, mikä näyttäisi vuotaako liitos? Juuri tehtiin asuntoon uudestaan käyttövesi vedot ja liitoksia on hurjasti. Toki vieressä herkeämättä tuijottaen, tai alle jotain sellaista laittaen että tippa näkyisi on mahdollista, mutta jokin teippi tms mikä vaihtaa väriä voisi olla kätsy? Onko semmoista?
Kiitos tiedosta! Heivasin imusuojan pois. Kävin Biltemasta takaiskuventtiilin ja nyt on testipesu meneillään juuri. Tuon tiedoissa luki, että voi asentaa pystyyn tai vaakaan.
Miksi imusuojaa ei elektronisen kanssa tarvita? Tarvitsisiko tuota takaiskuakaan? Kyselen siksi, koska taloyhtiön ohjeissa lukee, että imusuoja tai yksisuuntaventtiili on oltava. Joten jos paska osuu tuulettimeen, niin onpahan ainakin joku palikka siellä välissä.
Ööö, hetkinen, tuo on siis pyykinpesukone? Oraksen ventiili allaskaapissa?
En nyt täysin muista tuon elektronisen kohdalla tuota miten suhtautuu lappo-ilmiöön, asennussuunta sillä on ainankin tarkka.
Ja painetesti oli tehty?? ilm. not. jos moista pitää murehtia.
Tulpaa avoimet putket (jos on)Osittain, kun lattialämmitystä vielä tehdään. On vain käyttövesi päällä nyt ja jotenkin olisi kiva vähän kerrallaan katsoa mistä vuotaa.
Käyttöveteen ja lattialämmitykseen tehdään erikseen koepaineet joten se että LL tehdään vielä ei pitäisi vaikuttaa mitenkään tuohon käyttöveteen. Normaalisti koepaineet käyttövesi 1MPa ja lämmitys 600KPa.Osittain, kun lattialämmitystä vielä tehdään. On vain käyttövesi päällä nyt ja jotenkin olisi kiva vähän kerrallaan katsoa mistä vuotaa.
Mallia en tiedä, mutta noita käytettiin 1980-luvun loppupuolella, Oraksen sekoittajiin saanee vielä osia? En ole kylläkään varma. Kerro jos sait jostain.Tietääkö kukaan mitä mallia linkin kuvassa oleva, vanha oraksen suihkusekoittaja mahtaa olla. Samannäköinen sekoittaja vuotaa kokoajan hieman läpi ja pitäisi selvittää mahtaako noihin vielä saada varaosina tiivisteitä tai koko tuota venttiiliä.
Näyttää siis samalta kuin tässä kuvassa oleva https://images.tori.fi/api/v1/imagestori/images/4862458056.jpg?rule=medium_660
Mallia en tiedä, mutta noita käytettiin 1980-luvun loppupuolella, Oraksen sekoittajiin saanee vielä osia? En ole kylläkään varma. Kerro jos sait jostain.
Tuolla oli erikseen lämmönsäätökahva vanhempaan malliin oliko 86-94, joten jotain eroja voinee olla. O-renkaita löytynee netistä hakemalla. Useinhan ne ovat vuodon syy.Juu, jostain 80 luvun lopulta tämäkin yksilö on peräisin.
Tämähän se näyttää olevan. Tuossa käyttöventtiilissä vain mainitaan että -95 ylöspäin. Lieneekö näissä vanhemmissa sitten jotain eroa.
Mun arvaus on (jos vika on tossa), että toi musta o-rengas on kulunut/kuoleutunut ja vuotaa siitä, toivottavasti sait kuntoon.Otimpa nyt entisen käyttöventtiilin irti malliksi ja kaupasta löytyi tuotenumero 109098 Oras joka sopii kyseisiin sekoittajiin. Seurataan tuliko sillä kuntoon.
Ämpäri (missä mittaasteikko)Saakohan jostain vedenkulutusmittareita, joita voisi liittää esim. suihkun tai pesukoneen letkuun? Pitäisi vähän seurata, ovatko asunnon vesimittarin lukemat ihan järkeviä.
Suljetuissa lämmitysverkoistoissa ei tuo kuparin/raudan sekoittamien ole ongelma.Onkos kellään pitempiaikaista kokemusta, miten toimii vesikiertoinen lattialämmitys. Jos se on muutettu käyttövesikiertoisesta patteriverkkoon? Patterit rautaputkea ja lattialämmitys kuparia? Tapahtuuko noissa esim. sakkautumista korroosiota? (rauta ja kupariputeken välissä on messinkiyhteet)
Happeahan tuolla ei paljon ole, joten hapettuminen on vähäistä. Jäin miettimään mitä sille kuparin pinnalla muodostuneelle "suojakalvolle" käy. Onkos sinulla miten pitkältä ajalta kokemusta noiden yhdistämisestä?Suljetuissa lämmitysverkoistoissa ei tuo kuparin/raudan sekoittamien ole ongelma.
Toi Lumimiehen ehdotus on hyvä, mittaat sitten sitä kylmää vettä, niin tulee lämpölaajeneminenkin huomioitua. Monelta löytyy keittiöstä millilitra astia, jolla voi sitten laittaa vettä ja tehdä sinne ämpäriin oikeat mittamerkinnät.Saakohan jostain vedenkulutusmittareita, joita voisi liittää esim. suihkun tai pesukoneen letkuun? Pitäisi vähän seurata, ovatko asunnon vesimittarin lukemat ihan järkeviä.
Happeahan tuolla ei paljon ole, joten hapettuminen on vähäistä. Jäin miettimään mitä sille kuparin pinnalla muodostuneelle "suojakalvolle" käy. Onkos sinulla miten pitkältä ajalta kokemusta noiden yhdistämisestä?
Et ole noissa lattialämmityshommissa ongelmiin törmännyt? Rautaputken musta "mönjä" ei ole haitannut Cu putken toimintaa lattialämmityksessä? Kysyn kun ei ole itsellä noista mitään käytännön kokemusta ja nyt olis sauma tarvittaessa muutella.Onhan noita tullut yhdisteltyä parikytä vuotta. Lähes kaikki kiertoilmapuhaltimet/oviverhot, ilmanvaihtokoneen kennot jne on kuparista. Kaukolämpöönkin on sallittua tehdä ensiön kytkennät kuparilla (kovajuotoksella) dn20 kokoon asti..
Se on ajan myötä mustaa "mönjää" putkesta riippumatta jos vaan suljettu verkosto pysyy suljettuna (ei vuoda ja vettä lisäämällä saa happea).Et ole noissa lattialämmityshommissa ongelmiin törmännyt? Rautaputken musta "mönjä" ei ole haitannut Cu putken toimintaa lattialämmityksessä? Kysyn kun ei ole itsellä noista mitään käytännön kokemusta ja nyt olis sauma tarvittaessa muutella.
Joo joskus aika paksuakin sellaista mitä pattereita irroiteltaessa olen nähnyt, mutta jostain syystä olel kuvitellut värin tulevan siitä rautaputkesta. Muuttuuko siis vesi mustaksi myös kupariputkessa? tilanteissa, joissa ei ole kuin kupariputkia.Se on ajan myötä mustaa "mönjää" putkesta riippumatta jos vaan suljettu verkosto pysyy suljettuna (ei vuoda ja vettä lisäämällä saa happea).
Kyllä muuttuu, se on hapetonta vettä ja nimenomaan suljetuissa kiertojärjestelmissä, joissa se ajan myötä muuttuu hapettomaksi. Kertoo myös terveestä verkostosta jos on mustaa vettä.Joo joskus aika paksuakin sellaista mitä pattereita irroiteltaessa olen nähnyt, mutta jostain syystä olel kuvitellut värin tulevan siitä rautaputkesta. Muuttuuko siis vesi mustaksi myös kupariputkessa? tilanteissa, joissa ei ole kuin kupariputkia.
Enemmänkin olisin huolissaan siitä että se kupari on suoraan betonissa.Et ole noissa lattialämmityshommissa ongelmiin törmännyt? Rautaputken musta "mönjä" ei ole haitannut Cu putken toimintaa lattialämmityksessä? Kysyn kun ei ole itsellä noista mitään käytännön kokemusta ja nyt olis sauma tarvittaessa muutella.
Siitä en ole yhtään huolissani, mulla on lattiassa "lattialämmitys kupariputkea" ei ole mitään mahdollisuutta, että olisi betonissa tai teräksissä kiinni. Teoriassahan sen pitäis kestää reippaasti yli 50-vuotta, jos vedessä ei ole mitään ongelmia.Enemmänkin olisin huolissaan siitä että se kupari on suoraan betonissa.
Aikoinaan hyvin kokenut putkiurakoitsija noita laittoi. Itse en myöskään nähnyt niissä mitään ongelmaa tehtynä valetun lattian päälle uuden valun sisään, joten opit? tässä, kymmeniä vuosia testatusti, uuden toimivan tavan.Ei ole olemassa erikseen "lattialämmitys kupariputkea". Kyseessä lienee fincu. Eipä kyllä ole aikaisemmin tullut vastaan että joku olisi finculla vetänyt lattialämmitystä.
Nykyään ei saa vetää mitään lattian sisään mikä ei olisi vaihdettavissa. Ainakin teoriassa. On noita joitain vanhoja lattialämmityksiä näkynyt finculla. Tosi vanhoja. Johan pexiä nyt on ollut jo vuosikymmeniä. Vaikka toki jo alkupään pexit on aika haperoa.Ei ole olemassa erikseen "lattialämmitys kupariputkea". Kyseessä lienee fincu. Eipä kyllä ole aikaisemmin tullut vastaan että joku olisi finculla vetänyt lattialämmitystä.
Veikkaan, että ne muovilattialämmitysputketkin vaihdetaan samalla tavalla kuin tuo Fincu-putkikin. Eli piikataan lattia , laitetaan uudet putket ja valetaan uudelleen.Nykyään ei saa vetää mitään lattian sisään mikä ei olisi vaihdettavissa. Ainakin teoriassa. On noita joitain vanhoja lattialämmityksiä näkynyt finculla. Tosi vanhoja. Johan pexiä nyt on ollut jo vuosikymmeniä. Vaikka toki jo alkupään pexit on aika haperoa.
Ihan samalla tavalla se siellä kestää kuin muovikin. Ei fincussa liitoksia ole. Lattiavalusta ei toki mitään putkia saa ehjänä. Puulattioista tietysti. Noita tekotapoja on nykyään aika paljon. Osa helpommin korjattavissa tulevaisuudessa kuin toiset.Veikkaan, että ne muovilattialämmitysputketkin vaihdetaan samalla tavalla kuin tuo Fincu-putkikin. Eli piikataan lattia , laitetaan uudet putket ja valetaan uudelleen.
Toi Fincun käyttö on ihan toimiva tapa tehdä. Vaikka aikoinaan vähän epäilin siksi 2-vaiheinen valu (halvempi seuraavalla kerralla). Kai sitä omaan taloonsa saa itse valita miten lattiaansa lämmittää? vai onko tuohon tullut joku ihme määräys?
Tulevaisuuden korjaus on usein helpompaa jos sen ottaa jo rakentaessa huomioon. Taloa itselleen tehdessä se voi jopa olla itsellekin kanttavaakin. Ainakin tulevat remppahemmot arvostaenvat.Ihan samalla tavalla se siellä kestää kuin muovikin. Ei fincussa liitoksia ole. Lattiavalusta ei toki mitään putkia saa ehjänä. Puulattioista tietysti. Noita tekotapoja on nykyään aika paljon. Osa helpommin korjattavissa tulevaisuudessa kuin toiset.
Enpä tuolta kannalta asiaa edes aikoinaan miettinyt Luotin 100%:sti urakoitsijaan ja hänen asiantuntemukseensa.Saahan sitä fincua käyttää lattialämmitykseen, tuo 50m kieppi vaan rajaa jonkin verran mihin voi vetää. Tietää ainakin kuka on rahamiehiä .
Suomessa kaikki viemäri putket myydään eristämättömänä, eristettä tarvitsee kuitenkin vain kylmissä tiloissa, villakouru ei maltaita maksa. Jos pääset näkemään putken yläpohjassa, näet kyllä onko se eristetty.Suomessakin jostain käsittämättömästä syystä myös eristämättöminä, eikä ainakaan kauempaa erota, että onko eristetty vai eristämätön se putki. Hienosti on saatu parinkympin säästö aikaan, jos on laitettu eristämätön putki katolle.
Puhe taisi olla vesikatolle tulevista Vilpen tuuletusputkista, joita on eristettyjä ja eristämättömiä. Viemärissä pitää ilman muuta aina käyttää eristettyjä, eristämättömät ovat käsittääkseni tarkoitettu rakenteiden tuuletukseen.Suomessa kaikki viemäri putket myydään eristämättömänä, eristettä tarvitsee kuitenkin vain kylmissä tiloissa, villakouru ei maltaita maksa. Jos pääset näkemään putken yläpohjassa, näet kyllä onko se eristetty.
Niinpä näkyy. Meni jotenkin kokonaan ohiPuhe taisi olla vesikatolle tulevista Vilpen tuuletusputkista, joita on eristettyjä ja eristämättömiä. Viemärissä pitää ilman muuta aina käyttää eristettyjä, eristämättömät ovat käsittääkseni tarkoitettu rakenteiden tuuletukseen.
Kyllä se eristämätönkin toimii aika hyvin muoviviemärin kanssa, ainakin etelässä (viemäristä nousee lämpöä). Lapin oloissa ei ole kokemusta. Ennen 70-lukua ei viemäreissä käytetty eristystä. Ilman hattua niitä saattoi talvella jäätyäkin, kylmä korkea ullakko kerrostaloissa ja valurautaputki imemässä kulmää itseensä siihen sitten tuprutti lunta putken päähän.Puhe taisi olla vesikatolle tulevista Vilpen tuuletusputkista, joita on eristettyjä ja eristämättömiä. Viemärissä pitää ilman muuta aina käyttää eristettyjä, eristämättömät ovat käsittääkseni tarkoitettu rakenteiden tuuletukseen.
Piti vielä kysyä. Oletko nähnyt, että noita Fincu putkia kytketty patterilämmitystaloissa patteriveteen ja toimineet kymmeniä vuosia.Ihan samalla tavalla se siellä kestää kuin muovikin. Ei fincussa liitoksia ole. Lattiavalusta ei toki mitään putkia saa ehjänä. Puulattioista tietysti. Noita tekotapoja on nykyään aika paljon. Osa helpommin korjattavissa tulevaisuudessa kuin toiset.
Ehkä harvinaisempaa, en muista nähneeni. Rautaputki on halpaa, yleensä näkyvillä, nykyään ei tarvitse edes tehdä kierteitä tai hitsata jos huonoja kohtia korjataan ja ihan syöpymisriskin välttämiseksi jotain pieniä paikkakorjauksia tms tehdään mieluummin komposiitilla kuin kuparilla.Piti vielä kysyä. Oletko nähnyt, että noita Fincu putkia kytketty patterilämmitystaloissa patteriveteen ja toimineet kymmeniä vuosia.
Mitäs komposiittia noissa rautaputkien käytössä käytetään? Itsellä ei mitää kokemusta noista. Vähän enemmän sitten nähnyt noiden kaasulla hitsauksia (nyt ollee termikin oikein ), ja kierteiden tekoa, onneksi noissa on nyt koneet kierteiden tekoon.Ehkä harvinaisempaa, en muista nähneeni. Rautaputki on halpaa, yleensä näkyvillä, nykyään ei tarvitse edes tehdä kierteitä tai hitsata jos huonoja kohtia korjataan ja ihan syöpymisriskin välttämiseksi jotain pieniä paikkakorjauksia tms tehdään mieluummin komposiitilla kuin kuparilla.
Kyllä se eristämätönkin toimii aika hyvin muoviviemärin kanssa, ainakin etelässä (viemäristä nousee lämpöä). Lapin oloissa ei ole kokemusta. Ennen 70-lukua ei viemäreissä käytetty eristystä. Ilman hattua niitä saattoi talvella jäätyäkin, kylmä korkea ullakko kerrostaloissa ja valurautaputki imemässä kulmää itseensä siihen sitten tuprutti lunta putken päähän.