Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Hei!

Mitenköhän kannattaisi menetellä seuraavassa tilanteessa: 1990-luvun lopulla rakennettu sukulaisten omakotitalo, jossa on alkuperäiset vesihanat ja allaskalusteet. Koska oman porakaivon vesi on verrattain kalkkipitoista, tuli mieleen tuossa taannoin koettaa vaihtaa toisen WC-tilan hanan poresuutin. Eihän se minnekään irronnut pihdeillä tai jakoavaimella, kun oli yli 20 vuotta kalkkeutunut kiinni. Nyt sitten tällä viikkolla putsatessani kyseisen käsienpesualtaan hajulukkoa ja vaihtaessani alla olevaa putkea uuteen, itse hana ryöpsäytti yllättäen vanhan poresuuttimen filtterin ulos. Pelkkiä filttereitähän ilman poresuutinta ei itseltä eikä K-Raudasta löydy - ainoastaan poresuuttimia, joissa on tuo filtteri valmiiksi mukana. Vanhaa filtteriä ei saa takaisin, sillä se ei pysy enää poresuuttimessa kiinni vettä laskiessa.

Jos haluan vaihdattaa uuden hanan putkimiehellä tuohon yli 20 vuotta vanhaan altaaseen, niin onnistuuko se? Onko hanoissa standardisoituja mittoja? Vai pitäisikö ostaa samantien kokonaan uusi hana ja käsienpesuallas?
 
Altaassa oleva hanan reikä on ihan samalainen 30v sitten kuin tänäkin päivänä, eli uusi hana menee siinä missä vanhakin kiinni
 
Tuon elektronisen kanssa jätä imusuoja pois.

Takaisku ja imusuoja ovat eri asioita.

Kiitos tiedosta! Heivasin imusuojan pois. Kävin Biltemasta takaiskuventtiilin ja nyt on testipesu meneillään juuri. Tuon tiedoissa luki, että voi asentaa pystyyn tai vaakaan.

Miksi imusuojaa ei elektronisen kanssa tarvita? Tarvitsisiko tuota takaiskuakaan? Kyselen siksi, koska taloyhtiön ohjeissa lukee, että imusuoja tai yksisuuntaventtiili on oltava. Joten jos paska osuu tuulettimeen, niin onpahan ainakin joku palikka siellä välissä.
 
Onko jotain teippiä tms, mikä näyttäisi vuotaako liitos? Juuri tehtiin asuntoon uudestaan käyttövesi vedot ja liitoksia on hurjasti. Toki vieressä herkeämättä tuijottaen, tai alle jotain sellaista laittaen että tippa näkyisi on mahdollista, mutta jokin teippi tms mikä vaihtaa väriä voisi olla kätsy? Onko semmoista?
 
Onko jotain teippiä tms, mikä näyttäisi vuotaako liitos? Juuri tehtiin asuntoon uudestaan käyttövesi vedot ja liitoksia on hurjasti. Toki vieressä herkeämättä tuijottaen, tai alle jotain sellaista laittaen että tippa näkyisi on mahdollista, mutta jokin teippi tms mikä vaihtaa väriä voisi olla kätsy? Onko semmoista?

Ja painetesti oli tehty?? ilm. not. jos moista pitää murehtia.
 
Kiitos tiedosta! Heivasin imusuojan pois. Kävin Biltemasta takaiskuventtiilin ja nyt on testipesu meneillään juuri. Tuon tiedoissa luki, että voi asentaa pystyyn tai vaakaan.

Miksi imusuojaa ei elektronisen kanssa tarvita? Tarvitsisiko tuota takaiskuakaan? Kyselen siksi, koska taloyhtiön ohjeissa lukee, että imusuoja tai yksisuuntaventtiili on oltava. Joten jos paska osuu tuulettimeen, niin onpahan ainakin joku palikka siellä välissä.

Ööö, hetkinen, tuo on siis pyykinpesukone? Oraksen ventiili allaskaapissa?
En nyt täysin muista tuon elektronisen kohdalla tuota miten suhtautuu lappo-ilmiöön, asennussuunta sillä on ainankin tarkka.
 
Ööö, hetkinen, tuo on siis pyykinpesukone? Oraksen ventiili allaskaapissa?
En nyt täysin muista tuon elektronisen kohdalla tuota miten suhtautuu lappo-ilmiöön, asennussuunta sillä on ainankin tarkka.

Joo, pyykinpesukoneliitäntä kyseessä. Noh ainakin testipesu toimi ja ei vuotanut. Pitää tsekata vielä huomenna sitten aamulla.
 
Osittain, kun lattialämmitystä vielä tehdään. On vain käyttövesi päällä nyt ja jotenkin olisi kiva vähän kerrallaan katsoa mistä vuotaa.
Tulpaa avoimet putket (jos on)
Mene päävesimittarille (jos OK talo tai huoneistossasi on vesimittari) ja katso pyöriikö mittarin musta ratas, ensin varmistat että hanat eivät tipu. => jos ei pyöri ei vuoda :) tai varmista vielä tunnin päästä ettei ole yhtään liikunut.
Mittarissa on arvot 0,1 litralle ja se ratas näyttää sitä pienemmät pyörimällä

Edit: Tosiaan @Lumimies oikeassa, lattialämmitys taidetaan usein laittaa patteriverkkoon (itselläni käyttövedessä), joten koska patterivedessä vesi pitää yleensä itse lisätä kiertoon => sen vuoto ei näy vesimittarissa.
Patteriverkossa sen LL vuotamisen huomaa sen verkon painemittarin paineen laskusta samalla kattilaveden lämmöllä. Lyhyellä ajanajaksolla, vuoden aikana niihin voi joutua vettä muutenkin lisäämään.
 
Viimeksi muokattu:
Osittain, kun lattialämmitystä vielä tehdään. On vain käyttövesi päällä nyt ja jotenkin olisi kiva vähän kerrallaan katsoa mistä vuotaa.
Käyttöveteen ja lattialämmitykseen tehdään erikseen koepaineet joten se että LL tehdään vielä ei pitäisi vaikuttaa mitenkään tuohon käyttöveteen. Normaalisti koepaineet käyttövesi 1MPa ja lämmitys 600KPa.
 
Tietääkö kukaan mitä mallia linkin kuvassa oleva, vanha oraksen suihkusekoittaja mahtaa olla. Samannäköinen sekoittaja vuotaa kokoajan hieman läpi ja pitäisi selvittää mahtaako noihin vielä saada varaosina tiivisteitä tai koko tuota venttiiliä.

Näyttää siis samalta kuin tässä kuvassa oleva https://images.tori.fi/api/v1/imagestori/images/4862458056.jpg?rule=medium_660
Mallia en tiedä, mutta noita käytettiin 1980-luvun loppupuolella, Oraksen sekoittajiin saanee vielä osia? En ole kylläkään varma. Kerro jos sait jostain.
 
Mallia en tiedä, mutta noita käytettiin 1980-luvun loppupuolella, Oraksen sekoittajiin saanee vielä osia? En ole kylläkään varma. Kerro jos sait jostain.

Juu, jostain 80 luvun lopulta tämäkin yksilö on peräisin.


Tämähän se näyttää olevan. Tuossa käyttöventtiilissä vain mainitaan että -95 ylöspäin. Lieneekö näissä vanhemmissa sitten jotain eroa.
 
Juu, jostain 80 luvun lopulta tämäkin yksilö on peräisin.



Tämähän se näyttää olevan. Tuossa käyttöventtiilissä vain mainitaan että -95 ylöspäin. Lieneekö näissä vanhemmissa sitten jotain eroa.
Tuolla oli erikseen lämmönsäätökahva vanhempaan malliin oliko 86-94, joten jotain eroja voinee olla. O-renkaita löytynee netistä hakemalla. Useinhan ne ovat vuodon syy.
 
Otimpa nyt entisen käyttöventtiilin irti malliksi ja kaupasta löytyi tuotenumero 109098 Oras joka sopii kyseisiin sekoittajiin. Seurataan tuliko sillä kuntoon.
 
Onkos kellään pitempiaikaista kokemusta, miten toimii vesikiertoinen lattialämmitys. Jos se on muutettu käyttövesikiertoisesta patteriverkkoon? Patterit rautaputkea ja lattialämmitys kuparia? Tapahtuuko noissa esim. sakkautumista korroosiota? (rauta ja kupariputeken välissä on messinkiyhteet)
 
Saakohan jostain vedenkulutusmittareita, joita voisi liittää esim. suihkun tai pesukoneen letkuun? Pitäisi vähän seurata, ovatko asunnon vesimittarin lukemat ihan järkeviä.
 
Saakohan jostain vedenkulutusmittareita, joita voisi liittää esim. suihkun tai pesukoneen letkuun? Pitäisi vähän seurata, ovatko asunnon vesimittarin lukemat ihan järkeviä.
Ämpäri (missä mittaasteikko)

Onkos kellään pitempiaikaista kokemusta, miten toimii vesikiertoinen lattialämmitys. Jos se on muutettu käyttövesikiertoisesta patteriverkkoon? Patterit rautaputkea ja lattialämmitys kuparia? Tapahtuuko noissa esim. sakkautumista korroosiota? (rauta ja kupariputeken välissä on messinkiyhteet)
Suljetuissa lämmitysverkoistoissa ei tuo kuparin/raudan sekoittamien ole ongelma.
 
Suljetuissa lämmitysverkoistoissa ei tuo kuparin/raudan sekoittamien ole ongelma.
Happeahan tuolla ei paljon ole, joten hapettuminen on vähäistä. Jäin miettimään mitä sille kuparin pinnalla muodostuneelle "suojakalvolle" käy. Onkos sinulla miten pitkältä ajalta kokemusta noiden yhdistämisestä?
 
Saakohan jostain vedenkulutusmittareita, joita voisi liittää esim. suihkun tai pesukoneen letkuun? Pitäisi vähän seurata, ovatko asunnon vesimittarin lukemat ihan järkeviä.
Toi Lumimiehen ehdotus on hyvä, mittaat sitten sitä kylmää vettä, niin tulee lämpölaajeneminenkin huomioitua. Monelta löytyy keittiöstä millilitra astia, jolla voi sitten laittaa vettä ja tehdä sinne ämpäriin oikeat mittamerkinnät.
 
Happeahan tuolla ei paljon ole, joten hapettuminen on vähäistä. Jäin miettimään mitä sille kuparin pinnalla muodostuneelle "suojakalvolle" käy. Onkos sinulla miten pitkältä ajalta kokemusta noiden yhdistämisestä?

Onhan noita tullut yhdisteltyä parikytä vuotta. Lähes kaikki kiertoilmapuhaltimet/oviverhot, ilmanvaihtokoneen kennot jne on kuparista. Kaukolämpöönkin on sallittua tehdä ensiön kytkennät kuparilla (kovajuotoksella) dn20 kokoon asti..
 
Onhan noita tullut yhdisteltyä parikytä vuotta. Lähes kaikki kiertoilmapuhaltimet/oviverhot, ilmanvaihtokoneen kennot jne on kuparista. Kaukolämpöönkin on sallittua tehdä ensiön kytkennät kuparilla (kovajuotoksella) dn20 kokoon asti..
Et ole noissa lattialämmityshommissa ongelmiin törmännyt? Rautaputken musta "mönjä" ei ole haitannut Cu putken toimintaa lattialämmityksessä? Kysyn kun ei ole itsellä noista mitään käytännön kokemusta ja nyt olis sauma tarvittaessa muutella.
 
Et ole noissa lattialämmityshommissa ongelmiin törmännyt? Rautaputken musta "mönjä" ei ole haitannut Cu putken toimintaa lattialämmityksessä? Kysyn kun ei ole itsellä noista mitään käytännön kokemusta ja nyt olis sauma tarvittaessa muutella.
Se on ajan myötä mustaa "mönjää" putkesta riippumatta jos vaan suljettu verkosto pysyy suljettuna (ei vuoda ja vettä lisäämällä saa happea).
 
Se on ajan myötä mustaa "mönjää" putkesta riippumatta jos vaan suljettu verkosto pysyy suljettuna (ei vuoda ja vettä lisäämällä saa happea).
Joo joskus aika paksuakin sellaista mitä pattereita irroiteltaessa olen nähnyt, mutta jostain syystä olel kuvitellut värin tulevan siitä rautaputkesta. Muuttuuko siis vesi mustaksi myös kupariputkessa? tilanteissa, joissa ei ole kuin kupariputkia.
 
Joo joskus aika paksuakin sellaista mitä pattereita irroiteltaessa olen nähnyt, mutta jostain syystä olel kuvitellut värin tulevan siitä rautaputkesta. Muuttuuko siis vesi mustaksi myös kupariputkessa? tilanteissa, joissa ei ole kuin kupariputkia.
Kyllä muuttuu, se on hapetonta vettä ja nimenomaan suljetuissa kiertojärjestelmissä, joissa se ajan myötä muuttuu hapettomaksi. Kertoo myös terveestä verkostosta jos on mustaa vettä.
e:
Valehtelin, muoviputken täytyy olla happidiffuusiosuojattua, jotta soveltuu suljettuun lämmitysverkostoon.
 
Et ole noissa lattialämmityshommissa ongelmiin törmännyt? Rautaputken musta "mönjä" ei ole haitannut Cu putken toimintaa lattialämmityksessä? Kysyn kun ei ole itsellä noista mitään käytännön kokemusta ja nyt olis sauma tarvittaessa muutella.
Enemmänkin olisin huolissaan siitä että se kupari on suoraan betonissa.
 
Enemmänkin olisin huolissaan siitä että se kupari on suoraan betonissa.
Siitä en ole yhtään huolissani, mulla on lattiassa "lattialämmitys kupariputkea" ei ole mitään mahdollisuutta, että olisi betonissa tai teräksissä kiinni. Teoriassahan sen pitäis kestää reippaasti yli 50-vuotta, jos vedessä ei ole mitään ongelmia.
 
Ei ole olemassa erikseen "lattialämmitys kupariputkea". Kyseessä lienee fincu. Eipä kyllä ole aikaisemmin tullut vastaan että joku olisi finculla vetänyt lattialämmitystä.
 
Ei ole olemassa erikseen "lattialämmitys kupariputkea". Kyseessä lienee fincu. Eipä kyllä ole aikaisemmin tullut vastaan että joku olisi finculla vetänyt lattialämmitystä.
Aikoinaan hyvin kokenut putkiurakoitsija noita laittoi. Itse en myöskään nähnyt niissä mitään ongelmaa tehtynä valetun lattian päälle uuden valun sisään, joten opit? tässä, kymmeniä vuosia testatusti, uuden toimivan tavan.

Toi muovi takaa, ettei Cu-putki hierry betonissa rikki, josta em. ammattimies varoitti.
 
Ei ole olemassa erikseen "lattialämmitys kupariputkea". Kyseessä lienee fincu. Eipä kyllä ole aikaisemmin tullut vastaan että joku olisi finculla vetänyt lattialämmitystä.
Nykyään ei saa vetää mitään lattian sisään mikä ei olisi vaihdettavissa. Ainakin teoriassa. On noita joitain vanhoja lattialämmityksiä näkynyt finculla. Tosi vanhoja. Johan pexiä nyt on ollut jo vuosikymmeniä. Vaikka toki jo alkupään pexit on aika haperoa.
 
Nykyään ei saa vetää mitään lattian sisään mikä ei olisi vaihdettavissa. Ainakin teoriassa. On noita joitain vanhoja lattialämmityksiä näkynyt finculla. Tosi vanhoja. Johan pexiä nyt on ollut jo vuosikymmeniä. Vaikka toki jo alkupään pexit on aika haperoa.
Veikkaan, että ne muovilattialämmitysputketkin vaihdetaan samalla tavalla kuin tuo Fincu-putkikin. Eli piikataan lattia , laitetaan uudet putket ja valetaan uudelleen.

Toi Fincun käyttö on ihan toimiva tapa tehdä. Vaikka aikoinaan vähän pitkäikäisyyttä epäilin siksi 2-vaiheinen valu (halvempi seuraavalla kerralla). Kai sitä omaan taloonsa saa itse valita miten lattiaansa lämmittää? vai onko tuohon tullut joku ihme määräys?
 
Viimeksi muokattu:
Veikkaan, että ne muovilattialämmitysputketkin vaihdetaan samalla tavalla kuin tuo Fincu-putkikin. Eli piikataan lattia , laitetaan uudet putket ja valetaan uudelleen.

Toi Fincun käyttö on ihan toimiva tapa tehdä. Vaikka aikoinaan vähän epäilin siksi 2-vaiheinen valu (halvempi seuraavalla kerralla). Kai sitä omaan taloonsa saa itse valita miten lattiaansa lämmittää? vai onko tuohon tullut joku ihme määräys?
Ihan samalla tavalla se siellä kestää kuin muovikin. Ei fincussa liitoksia ole. Lattiavalusta ei toki mitään putkia saa ehjänä. Puulattioista tietysti. Noita tekotapoja on nykyään aika paljon. Osa helpommin korjattavissa tulevaisuudessa kuin toiset.
 
Ihan samalla tavalla se siellä kestää kuin muovikin. Ei fincussa liitoksia ole. Lattiavalusta ei toki mitään putkia saa ehjänä. Puulattioista tietysti. Noita tekotapoja on nykyään aika paljon. Osa helpommin korjattavissa tulevaisuudessa kuin toiset.
Tulevaisuuden korjaus on usein helpompaa jos sen ottaa jo rakentaessa huomioon. Taloa itselleen tehdessä se voi jopa olla itsellekin kanttavaakin. Ainakin tulevat remppahemmot arvostaenvat.
 
Saahan sitä fincua käyttää lattialämmitykseen, tuo 50m kieppi vaan rajaa jonkin verran mihin voi vetää. Tietää ainakin kuka on rahamiehiä ;).
 
Onkos muita kohtalotovereita, joilla on vetänyt nyt pakkasilla viemärin tuuletusputken jäähän? Meillä nousee yläkerran vessassa pyttyä vetäessä vesi korkealle ja vähän hajuakin esiintyy. Pihalla näkee silminnähden, että viemärin tuuletuksesta ja radon putkesta puskee jääpuikkoa. Rakentaja on ainakin tuon viemärin tuuletuksen kanssa tehnyt sen mokan, että tuollaisen Vilpen päässä on sadehattu ja takuullahan se jäätyy umpeen siitä päästä ja ennenpitkää koko rööri. Radonissa hattu pitääkin olla, joten sille ei kai mitään mahda. Toki noita viemärin tuuletusputkia myydään Suomessakin jostain käsittämättömästä syystä myös eristämättöminä, eikä ainakaan kauempaa erota, että onko eristetty vai eristämätön se putki. Hienosti on saatu parinkympin säästö aikaan, jos on laitettu eristämätön putki katolle.

Kaippa nuo sinne joku saisi vaihdettua tai vähintäänkin sen hatun irti revittyä, mutta tuskin näillä keleillä. Pitää odotella kevättä ja toivoa, että tästä ei mitään tuhoa aiheudu.
 
No sen viemärin tuuletusputken hatun voi nakata jorpakkoon jo sillä perusteella että mitä tapahtuu sille vesipiskolle joka reikään osuu -> se menee viemäriin ;)
 
No niinhän sen voi. Ongelma tässä on vaan nyt se, että talo on sen verran korkea, että ei tuonne ainakaan näillä pakkasilla ja tuolla lumimäärällä äkkinäisen kannata lähteä keikkumaan.
 
Saahan sitä fincua käyttää lattialämmitykseen, tuo 50m kieppi vaan rajaa jonkin verran mihin voi vetää. Tietää ainakin kuka on rahamiehiä ;).
Enpä tuolta kannalta asiaa edes aikoinaan miettinyt :) Luotin 100%:sti urakoitsijaan ja hänen asiantuntemukseensa.
Olet kai kuullut sanonnan "köyhällä ei ole varaa tehdä huonoa" silloin kun itselleni laitettiin, noista muoviputkista kokemukset olivat lähinnä sellaiset, että venyvät lämmetessään. Nyt jos saisin valita laittaisin edelleen tuota Fincua, betonilattian purku+valu+ laatoitus ollee kuitenkin aika kallista vs tuon Fincuputken hinta (tosin en sen hintaa tiedä :) )
Olisin kyllä hyvin mielelläni niitä rahamiehiä... valitettavasti näin ei ole, joten siksi niitä kokemuksia kyselin, uskaltaako vaihtaa käyttövedestä patteriveteen. Toisaalta on toinenkin sanonta "toimivaa ei pitäisi lähteä korjaamaan"
 
Suomessakin jostain käsittämättömästä syystä myös eristämättöminä, eikä ainakaan kauempaa erota, että onko eristetty vai eristämätön se putki. Hienosti on saatu parinkympin säästö aikaan, jos on laitettu eristämätön putki katolle.
Suomessa kaikki viemäri putket myydään eristämättömänä, eristettä tarvitsee kuitenkin vain kylmissä tiloissa, villakouru ei maltaita maksa. Jos pääset näkemään putken yläpohjassa, näet kyllä onko se eristetty.
 
Suomessa kaikki viemäri putket myydään eristämättömänä, eristettä tarvitsee kuitenkin vain kylmissä tiloissa, villakouru ei maltaita maksa. Jos pääset näkemään putken yläpohjassa, näet kyllä onko se eristetty.
Puhe taisi olla vesikatolle tulevista Vilpen tuuletusputkista, joita on eristettyjä ja eristämättömiä. Viemärissä pitää ilman muuta aina käyttää eristettyjä, eristämättömät ovat käsittääkseni tarkoitettu rakenteiden tuuletukseen.
 
Puhe taisi olla vesikatolle tulevista Vilpen tuuletusputkista, joita on eristettyjä ja eristämättömiä. Viemärissä pitää ilman muuta aina käyttää eristettyjä, eristämättömät ovat käsittääkseni tarkoitettu rakenteiden tuuletukseen.
Niinpä näkyy. Meni jotenkin kokonaan ohi :btooth:
 
Joo, sehän ei auta mitään, vaikka putket olisi miten hyvin eristetty vintillä, jos vesikatolla on putki, missä höyry tärähtää jäähän. Juuri sitä katolle laitettavaa Vilpeä siis tarkoitin. Liitteenä sekä eristämätön, että eristetty putki. Hintaero huimat 25 €. Vähänkin kauempaa ainakin maallikon vaikea erottaa, että kumpi siellä katolla on.


 
Vessassa on tuollainen ilmanotto, joka ottaa ilmaa tarvittaessa tuonne viemäriputkeen. Ajatuksena, ettei tarvitse pitää kaivon kantta raollaan.
Pitäisikö tuon liikkua jouhevasti, vai ollaki hieman jäykkä? Jos se oli kokonaan ylhäällä, niin haju kyllä tulee vessaan.. laitoin sen ala-asentoon nyt. Ei se siitä liiku ainakaan vaikka miten vessaa käyttää?

katso liitettä 740975
 
Puhe taisi olla vesikatolle tulevista Vilpen tuuletusputkista, joita on eristettyjä ja eristämättömiä. Viemärissä pitää ilman muuta aina käyttää eristettyjä, eristämättömät ovat käsittääkseni tarkoitettu rakenteiden tuuletukseen.
Kyllä se eristämätönkin toimii aika hyvin muoviviemärin kanssa, ainakin etelässä (viemäristä nousee lämpöä). Lapin oloissa ei ole kokemusta. Ennen 70-lukua ei viemäreissä käytetty eristystä. Ilman hattua niitä saattoi talvella jäätyäkin, kylmä korkea ullakko kerrostaloissa ja valurautaputki imemässä kulmää itseensä siihen sitten tuprutti lunta putken päähän.
 
Ihan samalla tavalla se siellä kestää kuin muovikin. Ei fincussa liitoksia ole. Lattiavalusta ei toki mitään putkia saa ehjänä. Puulattioista tietysti. Noita tekotapoja on nykyään aika paljon. Osa helpommin korjattavissa tulevaisuudessa kuin toiset.
Piti vielä kysyä. Oletko nähnyt, että noita Fincu putkia kytketty patterilämmitystaloissa patteriveteen ja toimineet kymmeniä vuosia.
 
Piti vielä kysyä. Oletko nähnyt, että noita Fincu putkia kytketty patterilämmitystaloissa patteriveteen ja toimineet kymmeniä vuosia.
Ehkä harvinaisempaa, en muista nähneeni. Rautaputki on halpaa, yleensä näkyvillä, nykyään ei tarvitse edes tehdä kierteitä tai hitsata jos huonoja kohtia korjataan ja ihan syöpymisriskin välttämiseksi jotain pieniä paikkakorjauksia tms tehdään mieluummin komposiitilla kuin kuparilla.
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä harvinaisempaa, en muista nähneeni. Rautaputki on halpaa, yleensä näkyvillä, nykyään ei tarvitse edes tehdä kierteitä tai hitsata jos huonoja kohtia korjataan ja ihan syöpymisriskin välttämiseksi jotain pieniä paikkakorjauksia tms tehdään mieluummin komposiitilla kuin kuparilla.
Mitäs komposiittia noissa rautaputkien käytössä käytetään? Itsellä ei mitää kokemusta noista. Vähän enemmän sitten nähnyt noiden kaasulla hitsauksia (nyt ollee termikin oikein :-) ), ja kierteiden tekoa, onneksi noissa on nyt koneet kierteiden tekoon.
Aika raskasta hommaa käsin jenkoja tehdä, varsinkin 50mm ja yli
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 365
Viestejä
4 493 078
Jäsenet
74 195
Uusin jäsen
J2323

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom