Kysy LVI:stä

[maustevoi]

Maalämpö, rivitalo, "lorinaa kuuluu" iv koneen luota ja samoin suihkun viemäristä... Pitäneekö hyväksyä normaalina, vai mistä lorina? Ilmaa maapiirissä vai mitäs.? Helppo vai vaikea korjata?

 

[jarp]

Porakaivon ja paineastian väliin pitäisi hankkia jonkinlainen suodatin humukselle ja raudalle/magnaanille. Nykyisessä järjestelmässä ei ole suodattimen suodatinta. Olisikohan tarjolla kestävää ratkaisua, joka on helppo huoltaa ja eikä maksa maltaita?

Mikä nyt sitten on maltaita maksaminen tässä yhteydessä? Meillä on pienessä vesiosuuskunnassa AkvaFilterin valmistama suodatin- ja alkalointilaite, kyllähän varmaan jos itse joutuu yksin maksamaan niin kirpaisee, mutta toi on rosteripömpeli eikä siinä ole liikkuvia osia, niin käytännössä ikuinen. 20 vuotta vanha täällä ja just vaihdettiin suodatusmassat jne. niin on taas kuin uusi. Meillä käytössä olevaan malliin pitää lisätä alkalointiainetta muutaman kuukauden välein (pH arvon nostamiseksi), mutta jos tälle ei ole tarve, niin ei kai juuri mitään toimenpiteitä tarvitse, hiekkojen vaihto silloin tällöin jos tuota humusta jne. on paljon?

 

[Zigh]

Maalämpö, rivitalo, "lorinaa kuuluu" iv koneen luota ja samoin suihkun viemäristä... Pitäneekö hyväksyä normaalina, vai mistä lorina? Ilmaa maapiirissä vai mitäs.? Helppo vai vaikea korjata?

IV-koneen kondessivettä?

 

[maustevoi]

Voiko sitä niin paljon tulla ? Korjattava asia vaiko jatketaan vaan??

IV-koneen kondessivettä?

 

[Mäyrä86]

Maalämpö, rivitalo, "lorinaa kuuluu" iv koneen luota ja samoin suihkun viemäristä... Pitäneekö hyväksyä normaalina, vai mistä lorina? Ilmaa maapiirissä vai mitäs.? Helppo vai vaikea korjata?

todennäköisesti IV koneen kondenssi putkessa on jonkin lainen vesi lukko ja se on tyhjentynyt sen verran että ilmaa pääse läpi, avaa koneen luukku ja kaada koneen pohjalle 2 lasia vettä

 

[Serbetli]

todennäköisesti IV koneen kondenssi putkessa on jonkin lainen vesi lukko ja se on tyhjentynyt sen verran että ilmaa pääse läpi, avaa koneen luukku ja kaada koneen pohjalle 2 lasia vettä

Jep lorinan lähde on todennäköisesti juurikin tämä. Kannattaa korjata, koska ei ole järkevää imeä viemäristä ilmaa ilmanvaihtoon. Jos vesilukko on jokin letkuun tehty kieppi tai vastaava, saa sen paremmin paine-eroa kestäväksi lisäämällä sen korkeutta.

 

[maustevoi]

todennäköisesti IV koneen kondenssi putkessa on jonkin lainen vesi lukko ja se on tyhjentynyt sen verran että ilmaa pääse läpi, avaa koneen luukku ja kaada koneen pohjalle 2 lasia vettä

Liekkö taloyhtiön hommia?

 

[kibe]

Liekkö taloyhtiön hommia?

Periaatteessa joo. Jos ei itse halua tehdä ja haluaa, että huoltomies tekee minuutin työn.

 

[KoessiKenguru]

Maalämmön keruupiiriä pitäisi ilmata, riittäisikö hommaan joku perus puutarhapumppu, jolla kierrättää viinaa järjestelmässä? Eli saaviin viinaseos, pumpusta imuletku saaviin, pumpusta letku järjestelmään, järjestelmän ulostuloletku takaisin saaviin, ja kierrättelisi pumpun avulla settiä ympäri? Tällä systeemillä maalämpöhuolto kävi ilmauksen tekemässä vuosi sitten, mutta mietin lähinnä että mitenkähän tehokas pumppu tuohon hommaan pitäisi olla?

 

[Lumimies]

Uppopumppu saaviin ja mitä tehokkaampi sen parempi (niiden muutaman perusteella mitä olen joutunut ilmaamaan). Myös mitä isommat letkut niin parempi.

 

[Kvarkki]

Miten usein tuollaisen piirin voi joutua ilmaamaan? Vuoden välein kuulostaa aika tiheältä.

 

[KoessiKenguru]

Miten usein tuollaisen piirin voi joutua ilmaamaan? Vuoden välein kuulostaa aika tiheältä.

No nyt ei ole vielä alkanut pumpusta kuulumaan kuplien rulinaa pumpun käynnistyessä, mutta ajattelin valmistautua vastaisuuden varalle. Meillä keruupiirin paineet vajuu aina hiljalleen nollaan mikä ei kyllä toimintaa ole sen kummemmin haitannut, mutta ajan myötä tulee ilmaamisen tarvetta. Ilmeisesti kuitenkin kavitaation estämiseksi tuo pieni n. 1 barin painekin olisi hyvä olla, mutta en tiedä fuskaako joku liitos jostain. Asian selvitystä hankaloittaa olemattomat piirustukset maapiirin asennuksista ja letkujen vetolinjoista. Pelkäsin jo pahimpia uhkakuvia, että joku routinut kivi olisi puhkonut maapiirin letkun jossain, mutta kovin kummoista vuotoa ei kuitenkaan liene, kun maapiirin neste itsessään on ihan puhdasta eikä mukaan ole sotkeutunut mitään likaa, multaa tai hiekkaa.

 

[Lumimies]

Ei tuo tarvitsekkaan kovin kummosta vuotoa että vuodessa nestettä karkaa liikaa.
Yhdessä kohteessa olen joutunut käydä ilmaamaassa 2 kertaa jälkikäteen, mutta siinäkin taisi johtua siitä että kun piiristä oli otettu ilmaisjäähy ja laitteiden toimittaja/asentaja ei asentanut kalvopaisuntaa (eikä sitä meiltäkään tilattu) tasopaisunna sijaan. Ja konkkaahan tuokin ML firma meni ennenkuin talo valmistui.
Sinänsähän nuo maalämpöpiirit eivät tarvitse paljoakaan painetta koska ei tarvitse olla nostokorkeutta.

 

[Azaloom]

Löytyykö tämmöistä valmista settiä käänneltävällä muotonsa pitävällä letkulla ja vaihdeltavalla suihku/hanasuuttimella keittiöön, mutta pidemmällä 25-40cm varrella niin, että voisi tiskialtaassa missä hanan kärjen ja pohjan väli ei ole kovin suuri muotoilla tuohon shikaanin niin, että saisi letkusuuttimen tuotua kärjen tasolle tai jopa sen yläpuolelle, mutta silti saisi käyttöönsä vapaasi liikuteltavan suihkukärjen, millä näppärämpi huudella asioita tiskialtaassa?

Hanasuutin ja letku

Pehmeä ja joustava letku, joka taipuu kaikkiin suuntiin suurten pintojen kattamiseksi. Helpottaa astioiden, vihannesten ym. huuhtomista. Perinteinen vir...

www.biltema.fi

Tuossa bilteman härpäkkeessä liian lyhyt varsin. Sen saa ehkä juuri suunnattua ylöspäin, mutta ei millään mutkaa takaisin alas.

Tai toinen vaihtoehto, että tuollaisia muotonsa pitäviä lyhyitä varsia myydään erikseen ja siihen sitten pelkkä suihku-/hanasuutin kärkeen. Laadukkaat valmistajat kuten Oras ensisijalla.

edit: Löytäisköhän joku tätä jostain suoraan hyllystä ensihätään pk-seudulta?

Yleiskäyttöinen 360 Asteen Kääntyvä Roiskeeton Keittiöhana

Yleiskäyttöinen 360 Asteen Kääntyvä Roiskeeton Keittiöhana Kahdella Tilalla Pese

www.mytrendyphone.fi

-Tai jotain yhtä toimivan näköistä. En itse tykkää hirveästi siitä, että yksisuihku/monisuihku-toiminto tapahtuu joko kiskomalla kärkeä alas tai ylös, ja tuossa se tapahtuu sivulla olevasta napista. Ei se tiskipöydässä kiinni oleva hanan tyvikään siitä varmasti tykkää.

edit2: Oikea nimi tuolle suuttimelle taitaa olla 2-toiminen nivelporesuutin.

 

[frogbot]

Nykyisessä omakotitalossa on kaukolämpö ja perinteiset patterit. Kuitenkin osassa taloa (eteinen, vessa, kylppäri, keittiö+khh) on myös lattialämmitys. Tuo lattialämmitys on kuitenkin samaa kiertoa kuin patterit, eli sinne menee hurjasti liian kuumaa vettä. Lämmönsäätö on hoidettu paluuvesitermostaateilla. Periaatteessa homma toimii kohtuullisesti, mutta tuntuu, että kerran kun termostaatti katkaisee kierron, niin se pysyy kiinni ja lattiat jäähtyy (ilmeisesti koko termostaatti lämpenee siihen lämmönjakohuoneen lämpötilaan, eikä enää aukea). Tai no, jos lämmöt nostaa vähän miellyttävää kovemmaksi, niin sitten kaikki toimii hyvin. Ja kämpässä on 25 lämmintä. Muutenkin tuntuu ajatuksena pahalta tunkea pahimmillaan yli 70 asteista vettä lattiaan...

Kysymys siis kuuluukin, että olisikohan putkimieheltä miten iso homma (tai ylipäätään järkevää) rakentaa tuohon joku sekoitushässäkkä? Eli että lattiaan menevän veden lämpöä saataisiin pienemmäksi ohjaamalla kierrosta tullutta vettä suoraan takaisin ja kuumaa vain tarvittava määrä mukaan. Tai jotenkin muuten. Ei tarvisi edes olla minkään automatiikan takana. Käsikäytölläkin varmasti löytyisi joku kohtuullinen asetus ja nuo paluuvesitermaritkin toimisivat varmasti paremmin, kun todennäköisesti paluuvesi olisi koko ajan lähellä toivottua, eikä kymmeniä asteita liian kuumaa.

 

[MJay]

Fluvia-pumppuryhmät | Uponor

Uponor Fluvia -pumppuryhmät vesikiertoiseen lattialämmitykseen ja lattiaviilennykseen.

www.uponor.com

Tuollaisia tiedän laitettaneen ainakin isommissa kohteissa patteriverkostoihin, kun on haluttu tiettyjä osuuksia toteuttaa lattialämmityksellä. Luulisi toimivan myös tässä tapauksessa hyvinkin.

 

[frogbot]

Fluvia-pumppuryhmät | Uponor

Uponor Fluvia -pumppuryhmät vesikiertoiseen lattialämmitykseen ja lattiaviilennykseen.

www.uponor.com

Tuollaisia tiedän laitettaneen ainakin isommissa kohteissa patteriverkostoihin, kun on haluttu tiettyjä osuuksia toteuttaa lattialämmityksellä. Luulisi toimivan myös tässä tapauksessa hyvinkin.

Tuo vaikuttaisi aika osuvalta. Vähän vaan takaraivossa kummittelee se, että jossain vaiheessa pitäisi koko tuo kaukolämpöhässäkkä uusia, kun kai niilläkin joku käyttöikä on. Sitä keskusta uusiessa voisi sitten suoraan vaihtaa sellaiseen, missä on oma piirinsä lattialle, jolloin mitään erillistä viritystä ei tarvisi. Siksi ei haluaisi mitään kalliita remontteja tehdä nykyiseen, vaan joku kevyt ja yksinkertainen systeemi, millä vaan saisi säädettyä menovettä vähän viileämmäksi.

Mitäköhän muuten noin karkeasti maksaa töineen kaukolämpökeskuksen vaihtaminen osineen ja töineen? Keskukset näyttäisi pikavilkaisulla olevan 2000 - 5000, mutta kuinka kauan tuollaista putkimies vaihtaa?

 

[1518964]

Lisäksi minne ootte laittanut vesinäytteen tutkittavaksi?

KVVY on tutkinut minun laittamia vesinäytteitä, tosin olen tutkituttanut vain verkostovettä linjan rakentamisen jälkeen, joten heidän muista testeistä ei ole tietoa. Pitäisi kuitenkin onnistua.

 

[puik]

Tuo vaikuttaisi aika osuvalta. Vähän vaan takaraivossa kummittelee se, että jossain vaiheessa pitäisi koko tuo kaukolämpöhässäkkä uusia, kun kai niilläkin joku käyttöikä on. Sitä keskusta uusiessa voisi sitten suoraan vaihtaa sellaiseen, missä on oma piirinsä lattialle, jolloin mitään erillistä viritystä ei tarvisi. Siksi ei haluaisi mitään kalliita remontteja tehdä nykyiseen, vaan joku kevyt ja yksinkertainen systeemi, millä vaan saisi säädettyä menovettä vähän viileämmäksi.

Mitäköhän muuten noin karkeasti maksaa töineen kaukolämpökeskuksen vaihtaminen osineen ja töineen? Keskukset näyttäisi pikavilkaisulla olevan 2000 - 5000, mutta kuinka kauan tuollaista putkimies vaihtaa?

Rivitaloyhtiössä maksoi 10ke reilu 5v sitten ja työ vei n. 2 päivää. Käyttöikä n. 20 vuotta. Vaihdettiin 25v iässä. Isoin vaara varmaan, että lämmönvaihdin leviää ja käyttövesi kelvotonta (?) tai lämmitys ei vaan toimi.

Lattialämmityksen erillisshunttausta ei siinä tarvitse uusia jollet halua automatisoida sitä eli sen voi tehdä mielestäni aikaisemminkin. Monessa paikassa kaukolämpö alkaa olla niin kallista, että kannattaa miettiä ilma- tai maalämpöpumppua.

Erillisshunttaukseen tarvii ”shunttiventtiilin” ja kiertovesipumpun. Joku on saattanu kikkailla käyttämällä patterien paluuvettä, mutta putkarit ei varmaan suosi sellaista.

 

[taski]

Onkos täällä kukaan purkanut Parmair Iiwari KX ilmanvaihtokoneen puhaltimia ja vaihtanut itse laakereita?
Otin puhaltimet kauluksineen irti, putsasin ja käsin ei kyllä tuntunut mitään välystä mutta ärsyttävä pieni jurnutus kuuluu silti kun konetta käyttää. Alkanut nyt oikeastaan ihan juuri vasta pitämään ääntä, eli voisiko siellä laakereissa kuitenkin olla pieni välys joka tuon aiheuttaa.

Ei ehtinyt siinä illalla enää perehtymään sen tarkemmin, meinasin purkaa ja ottaa laakerin käteen -> mennä laakerikeskukselta hakemaan uuden, mutta hyvä olisi tietysti osata varautua että onko tuossa jotain erikoisempaa ja sattuisikohan jollain jopa olemaan laakerien koko muistissa

Ei varmaan vielä muutoin olisi mitään käytännön merkitystä mutta tekninen tila on olohuoneen sohvan vieressä olevan seinän takana eli juuri illalla rauhottuessa, jurnutus kuuluu koko ajan.

 

[JKAVS]

Rakennuksesta jätettiin tiloja kylmäksi. Niiden läpi kulkee keskuslämmitysputket ja käyttövesiputket lämpimänä pidettyyn osaan rakennusta. Keskuslämmitysputkien lämmöllä saisi käyttövesiputket pidettyä sulana, jos putkien ympärille asentaisi yhteisen eristeen. Onko olemassa valmiina jotain usean putken eristettä, vai täytyykö eristys rakentaa esim. tavallisesta eristevillasta?

 

[SupremeBug]

Mikä on yleisnimike IV-kanavan sulkuventtiiilille? Siis sellaiselle ympyräkanavaan laitettava joko akseloitu läppä-venttiili tai kanavaan poikittain liukuva pelti. Hahmottelemassani kotiasennuksessa sulku tulisi 100mm putkeen.

Olen yrittänyt löytää web-haulla ja jostain LVI-myymälöiden katalogeista, mutta nyt ei vain osu hakemani kohdalle. Vesiputkistoissa nimike taitaa olla sulkuventtiili, mutta nyt epäilen etten vain keksi oikeaa nimikettä. Vuosia sitten painiskelin saman ongelman kanssa, kun etsin suuntaventiiliä IV:lle. No IV-kielessä sehän olikin perhosventtiili.

Hakemaani keskelle kanavaa asennettavaa sulkuventtiiliä olen nähnyt IV-asennuksissa sekä käsi- että toimilaitekäyttöisenä, joten kyseinen sulkuventtili ei ole vain mielikuvituksen tuotetta.

 

[Lumimies]

Sulkupelti

 

[pulatunnus]

--

 

[PornReindeer]

Minulla on lämpimässä käyttövedessä lämmönvaihdin, jonka käyttövesipuolella on palloventtiilit molemmin puolin lämmönvaihdinta. Ajatuksena olisi testata saanko lämmönvaihtimesta riittävästi lämpöä ja toimiiko säädin jne.
Ongelma on, että venttiilit ovat olleet suljettuina kohta parikymmentä vuotta niin en uskalla suorilta avata sulkuja kun 20 vuotta seisoneet vedethän ovat sen jälkeen käyttöveden kanssa sekaisin
Riittääkö puhdistukseksi että irroitan paluulinjan ja tuuppaan vain muutaman saavillisen verran vettä vaihtimen läpi

 

[Lumimies]

Ehkä kloorilla desifiointi kannattaisi tehdä. Sitä en osaa sanoa että miten tuo tehdään tai millä kloorilla.

 

[Jump]

Sain viimein viriteltyä lämpötila-antuit käyttöveden kierrätysputkiin. Sen jälkeen olen yrittänyt laskea lämpimän käyttöveden kierrätyksen kustannuksia, mutta nyt laskussa on jonkun pakko mennä vikaan.

Vesi lämpiää pannuhuoneessa ja palaa sinne. Tällä välillä lämpötila laskee noin 7C. Vettä kierrättää Halm Hupa 25-4 U180 pumppu ja teho on 1:llä. Netin käyrien mukaan:

Oletetaan tuotoksi 1,5m^3 eli 1500 l/h. Tunnissa lämpöhäviöihin menisi siis 43995 kJ eli 12,22kWh ja vuorokaudessa 293kWh. Onko noissa minun laskuissa joku vika vai onko tuo oikein?

Alkuun veden kierrätys oli päällä 24h, mutta nyt se kellokytkimen takaa ja minulla on tuntuma että lämmityskustannukset ovat vähentyneet reilusti. Voiko tuo 24h kierrätys viedä oikeasti noin paljon? Paikallisen LVI-liikkeen edustaja tosin taisi sanoa että Suomessa tuo kellokytkin käyttöveden kierrossa on kielletty, mutta Ruotsissa se on vakiovaruste.

 

[pulatunnus]

Alkuun veden kierrätys oli päällä 24h, mutta nyt se kellokytkimen takaa ja minulla on tuntuma että lämmityskustannukset ovat vähentyneet reilusti. Voiko tuo 24h kierrätys viedä oikeasti noin paljon? Paikallisen LVI-liikkeen edustaja tosin taisi sanoa että Suomessa tuo kellokytkin käyttöveden kierrossa on kielletty, mutta Ruotsissa se on vakiovaruste.

Nyt mutuilen, mutta ehkä niillä voi keksi mitä hakea.

Ymmärtääkseni pienissä piireissä kiertovesi ei ole pakollinen. (tässä maassa liuta remontoimattomia asuntoja missä ei ole lainkaan)

Mutta jos se on, niin siitä on määrykset.

Mutta jos sitä ei tarvi piirin koontakia, ja turvallisuus ei vaarannu, niin mitä vaaraa on jos sen pysäyttää välillä. Tämä kai se sinun pää pointti. Jos sen vielä ajastetusti kunnolla kuumennat.

Se tiedossa että Suomessa vanhoissa kohteissa on ajastuksen takana, tosin vanhoissa kohteissa on mitä pommeja vaan.

Mutta sitä ilmeisesti nykyään käytetään (sallitaan?) että huudellaan kuumemmalla, ja sallitaan vähän alempi lämpötila muuten. Tätä kai lähinnä lämpöpumppu kohteissa joissa se kuuman tuottaminen on epäedullista. Tässä kai sitten oltava tarkkana että lämpötilat oikein.

Oletetaan tuotoksi 1,5m^3 eli 1500 l/h. Tunnissa lämpöhäviöihin menisi siis 43995 kJ eli 12,22kWh ja vuorokaudessa 293kWh. Onko noissa minun laskuissa joku vika vai onko tuo oikein?

Vertaa todelliseen energiankulutukseen, jos ollaan paritalo/omakotitalo kokoluokassa.
niin vertaa siihen energialaskuun.
Tuolla teholla näihin aikoihin ei asuntoa lämitettä ilman ettei huomaisi, vaan lämitetty nurmikenttä.

Siis pelkällä rättipatterilla, vaikka useampikin, niin ei täsmää, ja oletus ettei kohteessa ole rättipattereita tai muutakaan (jos on niin kierron joudut pitää päällä).

Olisko litramäärä pielessä, 1500 litraaa tunnissa, se on 25 litraa minuutissa, se on jo monta mainosämpärillistä minuutissa.

Jos siinä kierrossa joku ison autotallin lattialämmitys, niin 12kw kuullostaa hurjalta, jos ollut kokoajan päällä.

 

[Jump]

Nyt mutuilen, mutta ehkä niillä voi keksi mitä hakea.

Ymmärtääkseni pienissä piireissä kiertovesi ei ole pakollinen. (tässä maassa liuta remontoimattomia asuntoja missä ei ole lainkaan)

Mutta jos se on, niin siitä on määrykset.

Mutta jos sitä ei tarvi piirin koontakia, ja turvallisuus ei vaarannu, niin mitä vaaraa on jos sen pysäyttää välillä. Tämä kai se sinun pää pointti. Jos sen vielä ajastetusti kunnolla kuumennat.

Se tiedossa että Suomessa vanhoissa kohteissa on ajastuksen takana, tosin vanhoissa kohteissa on mitä pommeja vaan.

Mutta sitä ilmeisesti nykyään käytetään (sallitaan?) että huudellaan kuumemmalla, ja sallitaan vähän alempi lämpötila muuten. Tätä kai lähinnä lämpöpumppu kohteissa joissa se kuuman tuottaminen on epäedullista. Tässä kai sitten oltava tarkkana että lämpötilat oikein.

Joo ei mullakaan faktaa ole asiasta. Olen ymmärtänyt että veden kierrätys ei ole pakollinen. On siis lähinnä mukavuustekijä että lämmintä vettä tulee heti kun hanan avaa. Toki kyse on myös veden säästöstä kun hanasta ei tarvi laskea vettä vain silksi että halutaan lämmitä vettä.

Vertaa todelliseen energiankulutukseen, jos ollaan paritalo/omakotitalo kokoluokassa.
niin vertaa siihen energialaskuun.
Tuolla teholla näihin aikoihin ei asuntoa lämitettä ilman ettei huomaisi, vaan lämitetty nurmikenttä.

Siis pelkällä rättipatterilla, vaikka useampikin, niin ei täsmää, ja oletus ettei kohteessa ole rättipattereita tai muutakaan (jos on niin kierron joudut pitää päällä).

Olisko litramäärä pielessä, 1500 litraaa tunnissa, se on 25 litraa minuutissa, se on jo monta mainosämpärillistä minuutissa.

Jos siinä kierrossa joku ison autotallin lattialämmitys, niin 12kw kuullostaa hurjalta, jos ollut kokoajan päällä.

Vertailu on vaikeaa, koska lämpö tehdään hakkeella ja lämpö otetaan varaajasta. Olen huomannut että kattilan käyntikertojen väli on pidentynyt huomattavasti kun veden kierto ajastettiin. Kierrossa ei ole yhtään patteria. Vesi tulee noin 20 - 25m pannuhuoneesta taloon ja takaisin. Jos ja kun lämpöä karkaa niin se menee tallin lattiaan (pannuhuone - autotalli) siltä osin kun vesi menee putkissa lattian styrokseissa ja kanaalissa (talli - talo). Onko muuten pannuhuoneen putkien eristämisessä järkeä? Putkea eristämättömänä ehkä noin 1 - 2m.

Lämpähäviö on laskettu tällä kaavalla:

c= 4,19 kJ/kg*C
m= 1,5m^3 = 1500kg (kierrätyspumpun tuotto kuvaajasta)
Δt = 7°C

Tuolla sain sen 12kW tunissa. Onko tuossa siis jokin pielessä?

 

[pulatunnus]

Tuolla sain sen 12kW tunissa. Onko tuossa siis jokin pielessä?

En laskenut, meni nii lähelle epävarmaa muistisääntöä että aste n1,2Kw/h (7*1,5)
Tuo kiertovirtausmäärä, sulla kaavassa vajaa puolilitraa sekunnissa.
Jos pika googeltuksella nopeudeksi maksimi metri per sekuntti, mitoitus puolimetriä sekunnissa, niin siitä voi vähän ynnäillä kuinka pientä putkea pitkin tehty ja säädetty (no kai usein sormituntumalla).

Eikä noissa yleensä ole vähän muitakin hiluja kuin pelkkä pumppu, kuinka paljon siellä linjassa oikeasti kiertää (kiertääkö ohi, mikä paine.ero, eli onko oikea kohta talukossa.)

 

[Lumimies]

Sen enempää katsomatta noihin laskuihin.
Lämminvesikierrossa veden nopeus saa olla max 0,5m/s (kupariputkessa).
Se että delta on 7 astetta kuullostaa isolta jos ei ole lämmönluovuttimia piirissä.
Eikä tuota voi katsoa suoraan pumppukäyrän mukaan jos piirissä on (pitäisi ainankin olla) linjasäätöventiili millä saadaan pudotettua tuota virtaamaa.
Vertailun vuoksi kerrostalo 42as, suurin haarakohtainen virtaama 105l/t ja kokonaisvirtaama 1300l/t, kiertoveden delta 3c.
Säädökset vaativat (kumottu d1) että kuumaa vettä tulee 10 sekunnissa (nykyään 20s) ja kiertoveden lämpötila min 55c (vielä vanhemmissa määräyksissä oli 50c).
Toki aika moni okt-asuja on laittanut kierron pois päältä (samalla kyllä se kiertojohto pitäisi irroittaa koska muuten jää putki missä on seisovaa vettä)

 

[stabbulamus]

Joo ei mullakaan faktaa ole asiasta. Olen ymmärtänyt että veden kierrätys ei ole pakollinen. On siis lähinnä mukavuustekijä että lämmintä vettä tulee heti kun hanan avaa. Toki kyse on myös veden säästöstä kun hanasta ei tarvi laskea vettä vain silksi että halutaan lämmitä vettä.



Vertailu on vaikeaa, koska lämpö tehdään hakkeella ja lämpö otetaan varaajasta. Olen huomannut että kattilan käyntikertojen väli on pidentynyt huomattavasti kun veden kierto ajastettiin. Kierrossa ei ole yhtään patteria. Vesi tulee noin 20 - 25m pannuhuoneesta taloon ja takaisin. Jos ja kun lämpöä karkaa niin se menee tallin lattiaan (pannuhuone - autotalli) siltä osin kun vesi menee putkissa lattian styrokseissa ja kanaalissa (talli - talo). Onko muuten pannuhuoneen putkien eristämisessä järkeä? Putkea eristämättömänä ehkä noin 1 - 2m.

Lämpähäviö on laskettu tällä kaavalla:

c= 4,19 kJ/kg*C
m= 1,5m^3 = 1500kg (kierrätyspumpun tuotto kuvaajasta)
Δt = 7°C

Tuolla sain sen 12kW tunissa. Onko tuossa siis jokin pielessä?

Laskin 25m putkelle (50m edestakaisin) vetäen muut arvot hatusta niin ~80W. Jos tuo mainitsemasi 20-25 oli koko kierron pituus niin se ois noin puolet tuosta. Totuus voi olla kyl ihan jotain muuta kuin mitä laskin...

Meillä on ainakin putket paljaana teknisessä tilassa. Pysyy ainakin lämpimänä .

 

[Jump]

Veden kiertolinjassa on toki vastusta, koska linjassa on pari lämmityskierukkaa varaajassa, takaiskuventtiili, jakotukki, kulmia/mutkia yms. putkikilkkeitä. Eli tuo 1500 l/h on vedetty suoraan pumpun käyrästä ja totuus on varmasti pienempi, mutta kuinka paljon? 500 l/h? Pitää ehkä kysyä LVI-suunnitteliajalta ja LVI-työt tehneeltä firmalta. Matka pannuhuoneelta talon jakotukille on kokonaisuudessaan ehkä noin 40 - 50m.

Lämpötilan pudotus Δt = 7°C voi olla yläkanttiin. Tuo on noin 15min kierrätyksen tulos eli voi olla että pudotus pienenee kun putkisto lämpenee. Ehkä varmemman tuloksen saisi 1h kierrätyksen lämpötiloja tutkimalla. Lämpötiloja mitataan DS18B20 antureilla ja en tiedä onko nekään ihan tarkkoja. Tosaalta lämpötilat olisi tarkoitu saada myöhemmin tallennettua niin sitten voisi ehkä saada todellisempia arvoja.

 

[Kvarkki]

12 kW on ihan helvetin iso kiuas Lasku on kyllä ihan päin persettä. Sulla on ihan vähintään massa väärin, pitää olla putken tilavuuteen mahtuva määrä vettä. Muutenkin tuo antaa sinnepäin arvon, koska delta T muuttuu matkan varrella. Käytännössähän putken lämpöhäviön maksimi voi olla se, että putken tilavuuden verran massaa luovuttaa deltaT verran lämpöä, kiertonopeudella ei tuolloin ole merkitystä.

Vedät mutkat ihan liian suoriksi, kts. vaikka
Ministeriön ohje

e: Maaperän lämmön stabiloituminen ottaa vuorokausia. Ei noissa minuuttien kokeissa ole tolkkua. Perstuntumalta sanoisin, että 10-20 W/m on aika lähellä totuutta, jos putket on maassa eristetty jotenkin.

 

[pulatunnus]

Pitää ehkä kysyä LVI-suunnitteliajalta ja LVI-työt tehneeltä firmalta. .

No sitten siellä luusi olevan säätöventtiilit ja säädetty jollain tuntumalla sinne päin.

 

[Hyrava]

Lämpötiloja mitataan DS18B20 antureilla ja en tiedä onko nekään ihan tarkkoja.

Datasheet kertoo että "±0.5°C Accuracy from -10°C to +85°C", eri asia onkin kuinka tuo anturi on sijoiteltu koska sekin vaikuttaa melkoisesti kun jotain kiinteän kappaleen lämpötilaa mitataan.

 

[apescape]

Onko ammattilaisilla kokemusta siitä, että käyttövesiputken sisään asennettu jäätymisen estoon tarkoitettu lämmityskaapeli olisi aiheuttanut bakteerien pääsemisen/kasvamisen veteen?

Taloyhtiössä yhdelle asukkaalle viime talvena tuollainen asennettu ja nyt asukkaan itse ottamassa vesinäytteessä kasvanut hieman koliformisia bakteereja (ei E. coli tai legionella). Virhelähteitä tietty huomattava määrä, kun itse tuon näytteen napannut. Tätä nyt isännöitsijän ja taloyhtiön pj:n (ak) toimesta selvitellään.

 

[Lumimies]

Jos lämpötila kasvaa liikaa mikä voi olla mahdollista saattolämmityksen kanssa.
Asetus sanoo:
"Kylmävesijohdon on oltava suunniteltu ja asennettu siten, että kylmävesilaitteistossa olevan veden lämpötila saa olla enintään 20 celsiusastetta. Vähintään kahdeksan tunnin käyttämättömän jakson jälkeen veden lämpötila saa olla enintään 24 celsiusastetta."

 

[Boilers]

Jos lämpötila kasvaa liikaa mikä voi olla mahdollista saattolämmityksen kanssa.
Asetus sanoo:
"Kylmävesijohdon on oltava suunniteltu ja asennettu siten, että kylmävesilaitteistossa olevan veden lämpötila saa olla enintään 20 celsiusastetta. Vähintään kahdeksan tunnin käyttämättömän jakson jälkeen veden lämpötila saa olla enintään 24 celsiusastetta."

Jos se saattolämmitys kaapeli on oikean tyyppistä, sen ominaisresistanssa eli wattia per metri on todella pieni nollan lämpötilassa ja tippuu nollaan jossain 0 ja +5C välillä. Tämä hihavakiona jonkin paketin kyljestä (ulkomuistista) muutaman vuoden takaa.

 

[apescape]

Käsittääkseni kyse olisi vain jäätymisen estosta ja lämmityskaapeli olisi itserajoittuva, mutta täytyy vielä varmistaa tämä asentajalta.

 

[Lumimies]

Periaatteessahan itsesäätyvän ei pitäisi lämmetä liikaa mutta kokemuksen mukaan saattaa jossain olosuhteissa silti lämmittää liikaa.
Esim. Ensto suosittelee termostaatin käyttöä itsesäätyvänkin kaapelin kanssa.
Jollain kaapelilla oli 10w/10c yhdellä toisella 11w/5c. Tuolla 11w/5c kaapelilla on myös aina päällä noin 20% kaapelin ominaistehosta vaikka ei olisi sulanapitotarvetta.

 

[Jump]

12 kW on ihan helvetin iso kiuas Lasku on kyllä ihan päin persettä. Sulla on ihan vähintään massa väärin, pitää olla putken tilavuuteen mahtuva määrä vettä. Muutenkin tuo antaa sinnepäin arvon, koska delta T muuttuu matkan varrella. Käytännössähän putken lämpöhäviön maksimi voi olla se, että putken tilavuuden verran massaa luovuttaa deltaT verran lämpöä, kiertonopeudella ei tuolloin ole merkitystä.

Vedät mutkat ihan liian suoriksi, kts. vaikka
Ministeriön ohje

e: Maaperän lämmön stabiloituminen ottaa vuorokausia. Ei noissa minuuttien kokeissa ole tolkkua. Perstuntumalta sanoisin, että 10-20 W/m on aika lähellä totuutta, jos putket on maassa eristetty jotenkin.

Niin tuo kierrätettävä vesimäärä tuossa on juuri se epävarmuustekijä. Pitää selvittää se ja katsotaan sitten mihin päädytään.

 

[Kvarkki]

Niin tuo kierrätettävä vesimäärä tuossa on juuri se epävarmuustekijä. Pitää selvittää se ja katsotaan sitten mihin päädytään.

No ei se nyt kuule ole ainakaan laskussasi. Koko putken matkalla oleva sama lämpöero on maksimitulos häviölle. Virtaus on epätäydellinen tapa korvata ko. lämpöhäviö, joten putken vesi jäähtyy matkalla ja lämpöhäviö tippuu loppua kohti. Vastaavasti tuosta puuttuu kaikki eristykset ja maan lämpeneminen/eristysominaisuus, jotka myöskin pienentävät häviöitä. Ts. laske ny vaan se putken sisätilavuus ja saat kaavastasi ylärajan häviöille. Joka on helvetisti vähemmän kuin sun putket sulattava tulos.

 

[JKAVS]

Lasku on ihan oikein, mutta tuo 1500l/h on ihan ylärajoilla mitä pumppu jaksaa pumpata. Käyttövesiputket ovat pieniä, joten vastustakin on paljon. Virtaama tuskin on lähellekään noin suuri.

Lisäksi tuo on 25 litraa minuutissa. Normaalin hanan virtaama on puolet siitä. Tuolla virtaamalla pitäisi jo kuulua melkoinen kohina putkista.

 

[Kvarkki]

Lasku on ihan oikein

Viittaatko tällä siihen, että on osattu kertoa luvut keskenään oikein? Meinaan fysiikan ja halutun suureen näkökulmasta tuo on, kuten jo aiemmin totesin, aivan päin persettä. Luulis nyt järkikin sanovan, että et sä mitenkään 12 kW tehoa hukkaa pieniin putkiin. On täysin eri asia laskea paljonko putkessa kiertää lämpöä tunnissa kuin paljonko siitä hukkuu matkan varrelle.

Jos nyt näpyttelin oikein, niin 13 mm sisähalkaisijalla 50 m putkeen mahtuu 6,64 kg vettä. Tuosta laskien maksimihäviö olisi noin 54 Wh.

e: Ja tuo tuloshan ei tietenkään ole mitenkään vakio, riippuu ihan siitä missä lämpötilassa putki kulkee. Talvella pakkasmaassa pudotus olisi paljon suurempi.

 

[Zigh]

Jos nyt näpyttelin oikein, niin 13 mm sisähalkaisijalla 50 m putkeen mahtuu 6,64 kg vettä. Tuosta laskien maksimihäviö olisi noin 54 W.

Voitko vähän avata mitkä lähtöarvot tässä sinun laskelmassa on? Tuo 54W on siis yhden kierroksen maksimihäviö? Sitten pitää vielä tietää kuin monta kierrosta siihen tuntiin mahtuu, eikö? Wattituntejahan tässä laskettiin.

Olen samaa mieltä edellä kirjottaneiden kanssa, että alkuperäisessä laskelmassa tuo 1500l/h on ihan yläkanttiin. Oikea määrä on varmasti murto-osa tuosta.

 

[stabbulamus]

Voitko vähän avata mitkä lähtöarvot tässä sinun laskelmassa on? Tuo 54W on siis yhden kierroksen maksimihäviö? Sitten pitää vielä tietää kuin monta kierrosta siihen tuntiin mahtuu, eikö? Wattituntejahan tässä laskettiin.

Olen samaa mieltä edellä kirjottaneiden kanssa, että alkuperäisessä laskelmassa tuo 1500l/h on ihan yläkanttiin. Oikea määrä on varmasti murto-osa tuosta.

Kyseessä on eristetyn putkiston lämpöhäviö.

 

[Kvarkki]

Voitko vähän avata mitkä lähtöarvot tässä sinun laskelmassa on? Tuo 54W on siis yhden kierroksen maksimihäviö? Sitten pitää vielä tietää kuin monta kierrosta siihen tuntiin mahtuu, eikö? Wattituntejahan tässä laskettiin.

Olen samaa mieltä edellä kirjottaneiden kanssa, että alkuperäisessä laskelmassa tuo 1500l/h on ihan yläkanttiin. Oikea määrä on varmasti murto-osa tuosta.

Sori, jäi h perästä pois, luku piti olla 54 Wh. Muuten sama lasku kuin kysyjällä, mutta siis massana putkeen mahtuva veden määrä. Miksi veden putkessa tekemillä kierroksilla olisi yhtään mitään vaikutusta tulokseen, jos olettaa lämpötilaeron olevan aina 7 astetta? Käytännössähän tuo tarkoittaa "ääretöntä" virtausta. Vain putkessa olevaan veteen kohdistuu jäähdyttävä vaikutus eikä sitä putken tilavuutta enempää koskaan ole.

e: Suosittelen kyllä laskemaan ihan noilla linkkaamani ministeriön dokumentin kaavoilla, nämä minunkin laskut on tehty kieli poskessa ja vähän niskavilloissa kutittelee, että ei tämä nyt kovin hyvä tapa laskea noita ole.

 

[Zigh]

Miksi veden putkessa tekemillä kierroksilla olisi yhtään mitään vaikutusta tulokseen, jos olettaa lämpötilaeron olevan aina 7 astetta? Käytännössähän tuo tarkoittaa "ääretöntä" virtausta. Vain putkessa olevaan veteen kohdistuu jäähdyttävä vaikutus eikä sitä putken tilavuutta enempää koskaan ole.

En ymmärrä tätä sinun laskutapaa kun eihän se jäähtyvän veden määrä ole sama kuin putkessa olevan veden määrä, koska se koko ajan kiertää lämmönvaihtimen kautta siten lämmeten ja jäähtyen n kertaa sen tunnin aikana.

e: Suosittelen kyllä laskemaan ihan noilla linkkaamani ministeriön dokumentin kaavoilla, nämä minunkin laskut on tehty kieli poskessa ja vähän niskavilloissa kutittelee, että ei tämä nyt kovin hyvä tapa laskea noita ole.

Ministeriön yksinkertaisimmalla kaavalla häviö tunnissa 50m kierrolla olisi 40W/m * 50m * 1h => 2000Wh
Tämä vaikuttaisi oikean suuntaiselta. Hyvin eristetyillä putkilla päästään varmaan tuota alemmas.

Jotta tuon lämpötilamuutoksen avulla pystyisi häviön laskemaan, niin pitäisi tosiaan tietää se tarkka virtaama joka siis on paljon vähemmän kuin aiemmin heitetty 1500l/h.

Edit: 200Wh -> 2000Wh

 

[Kvarkki]

En ymmärrä tätä sinun laskutapaa kun eihän se jäähtyvän veden määrä ole sama kuin putkessa olevan veden määrä, koska se koko ajan kiertää lämmönvaihtimen kautta siten lämmeten ja jäähtyen n kertaa sen tunnin aikana.

Ei sillä ole yhtään mitään väliä montako kertaa joku molekyyli putken läpi tunnissa puhaltaa. Putkeen menee T-asteista vettä ja ulos tulee T-7 asteista vettä. Jäähdyttävä pinta on putken sisäpinta ja sen näkövinkkelistä tilanne on stabiili. Tämä tilanne pätee tietysti vain juuri ko. järjestelyyn. Jos putken ympäröivän aineksen lämpötila muuttuu niin silloin myös ulos tulevan veden lämpötila muuttuu jne. Virtausnopeudella toki pystyy vaikuttamaan siihen, paljonko lämpöä kuluu (vrt. vesipatterin säädin), mutta tässähän virtausnopeus oli vakio.

Ministeriön yksinkertaisimmalla kaavalla häviö tunnissa 50m kierrolla olisi 40W/m * 50m * 1h => 200Wh
Tämä vaikuttaisi oikean suuntaiselta. Hyvin eristetyillä putkilla päästään varmaan tuota alemmas.

40 W/m on todella paljon jos on vähääkään eristettä. Halvassa 110 mm vaipassa menevässä putkessa arvo on jotain 10 W/m.

e: Sulta puuttuu 0 sun laskusta.

Jotta tuon lämpötilamuutoksen avulla pystyisi häviön laskemaan, niin pitäisi tosiaan tietää se tarkka virtaama joka siis on paljon vähemmän kuin aiemmin heitetty 1500l/h.

No kun ei tarvitse. Lämpötilan tippuminen antaa suoraan hukan, jos muita käyttökohteita ei ole ja järjestelmä on stabiilissa tilassa. Jos haluaa jotain ennusteita tehdä, niin sitten tarvitaan paljon lisätietoja. Mutta edelleenkään se virtaama ei ole pelkän häviön kannalta mitenkään kiinnostava asia. Virtaama vaikuttaa putken lämpötiloihin ja jos lämpötilat on jo tiedoksi, virtaaman lisäinfoarvo häviöiden laskemisessa on 0. Sillä virtaamalla. Jos haluaa piirtää virtaama-häviögraafin tietyssä putken ympäristön lämpötilassa, niin sitten virtaamasta on paljon iloa.