- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 1 204
Eikö lähde jos lasket vettä päälle?
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 440
Ei enää siinä vaiheessa jos se on jämähtänyt kunnolla. Oon joskus uusinut tuollaisia vesilukkoja ja kokeillut huvikseen hakata esim meisselillä, ja se on oikeasti kovaa. Niitä ohjeita kannattaa oikeasti lukea eikä kaataa kiloa ihan vaan että aukeaa varmasti
- Liittynyt
- 12.04.2024
- Viestejä
- 121
Näyttääkö teillä tuo lämmitysjärjestelmän painemittari suunilleen samaa lukemaa mitä kalvopaisunta-astian täyttöventtiilistä mitattu paine? Tai kuuluisiko paineen olla suht sama? Kumipussillinen kalvopaisunta-astia kyseessä.
Ps. Esipaine pitää mitata astia irti tai järjestelmä paineettomana, mutta sitä ei nyt tässä haeta.
Ps. Esipaine pitää mitata astia irti tai järjestelmä paineettomana, mutta sitä ei nyt tässä haeta.
- Liittynyt
- 29.03.2017
- Viestejä
- 2 578
Varmaan jossain kohtaa toiminta-aluetta voi olla semmoinen asetelma, että paineet ovat liki toisiaan mut käytännössä eri paineet.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 917
Olen nyt toista viikkoa ollut työttömänä ja ruvennut sinä aikana rassaamaan happamalla pesuaineella tuota lavuaaria, jonka vuokraisäntä vaihtoi aikoinaan käytettyyn, kun päivitti hanaa kylmä- ja lämminventtiilisestä hanasta yksiventtiiliseen ratkaisuun. Vaihtolavuaari oli silloin jo sotkuinen, osin vihreä ja kalkkeutunut, ilman tulppaa asennettu...
Nyt sitten vasta vuosia myöhemmin päätin, sen voisi yrittää tehdä valkoiseksi ja hankin tulpan. Nopeasti lähti ensi happokylvyissä vihreät värit, mutta sitkeässä on kalkiksi olettama. Kuvassa varavuotoaukon alta oikea reuna on ollut työssä useamman "happohyökkäyksen" ja aukon yläosasta hahmottaa lähtökohdan, että ilmeisesti nanomillikerrallaan tässä hammasharjalla ja happamilla mennään...
Mutta jo alkaa siinä iskemään myös silmään, millainen ilmiö pitää olla, että kalkkiolettamastani vapaa-alue on kuvankaltainen? Onko se vaalean vihreä aines suojannut näitä? Tuossa vara-aukosta alaspäin sitä ainakin oli.
Hanaa on talven kylmempinä ilmoina juoksutettu tiputtaen putkien jäätymisen estämiseksi, mutta en pysty järkeillemään, että siitä tuon kaltaista kalkistavapaata kuviota voisi muodostua...
Nyt sitten vasta vuosia myöhemmin päätin, sen voisi yrittää tehdä valkoiseksi ja hankin tulpan. Nopeasti lähti ensi happokylvyissä vihreät värit, mutta sitkeässä on kalkiksi olettama. Kuvassa varavuotoaukon alta oikea reuna on ollut työssä useamman "happohyökkäyksen" ja aukon yläosasta hahmottaa lähtökohdan, että ilmeisesti nanomillikerrallaan tässä hammasharjalla ja happamilla mennään...
Mutta jo alkaa siinä iskemään myös silmään, millainen ilmiö pitää olla, että kalkkiolettamastani vapaa-alue on kuvankaltainen? Onko se vaalean vihreä aines suojannut näitä? Tuossa vara-aukosta alaspäin sitä ainakin oli.
Hanaa on talven kylmempinä ilmoina juoksutettu tiputtaen putkien jäätymisen estämiseksi, mutta en pysty järkeillemään, että siitä tuon kaltaista kalkistavapaata kuviota voisi muodostua...
https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/cillit-bang-750ml-homeenpoistaja-5701092112446 Koita tolla, ainakin itsellä lähti kaakelisaumat ym. aivan puhtaiksi. Ex niitä jollain juuriharjalla aina hankasi, ja kohta saa saumata uusiksi, kun on niin kuluneet, tota suihkin, annoin vaikuttaa, ja huuhtelin, niin oli kalkki ja ruostejämät pois.Olen nyt toista viikkoa ollut työttömänä ja ruvennut sinä aikana rassaamaan happamalla pesuaineella tuota lavuaaria, jonka vuokraisäntä vaihtoi aikoinaan käytettyyn, kun päivitti hanaa kylmä- ja lämminventtiilisestä hanasta yksiventtiiliseen ratkaisuun. Vaihtolavuaari oli silloin jo sotkuinen, osin vihreä ja kalkkeutunut, ilman tulppaa asennettu...
Nyt sitten vasta vuosia myöhemmin päätin, sen voisi yrittää tehdä valkoiseksi ja hankin tulpan. Nopeasti lähti ensi happokylvyissä vihreät värit, mutta sitkeässä on kalkiksi olettama. Kuvassa varavuotoaukon alta oikea reuna on ollut työssä useamman "happohyökkäyksen" ja aukon yläosasta hahmottaa lähtökohdan, että ilmeisesti nanomillikerrallaan tässä hammasharjalla ja happamilla mennään...
Mutta jo alkaa siinä iskemään myös silmään, millainen ilmiö pitää olla, että kalkkiolettamastani vapaa-alue on kuvankaltainen? Onko se vaalean vihreä aines suojannut näitä? Tuossa vara-aukosta alaspäin sitä ainakin oli.
Hanaa on talven kylmempinä ilmoina juoksutettu tiputtaen putkien jäätymisen estämiseksi, mutta en pysty järkeillemään, että siitä tuon kaltaista kalkistavapaata kuviota voisi muodostua...
Uskomattoman tehokas aine, mutta haisee pahalle.
- Liittynyt
- 12.04.2024
- Viestejä
- 121
Eli tuo kumipussi on niin jäykkä, että "kalvon" eri puolilla on täysin eri paineet?
Ei, kyllä siellä pitäisi olla suunnilleen samat paineet molemmin puolin pussia jos esipaineet on olleet alunperin oikeat.
Appiukon kasaritalon vesikiertoisiin lämmityspattereihin piti asentaa Nediksen älytermostaatit. Termostaattien mukana tuleva Danfoss adapteri on liian pieni venttiileihin. Väliin tarvitaan ilmeisesti joku adapteri. Mutta mistä ja millainen?
www.motonet.fi
Nedis SmartLife patteritermostaatti ZigBee 3.0 | Motonet Oy
Nedis SmartLife patteritermostaatti ZigBee 3.0 avulla lämpötilan säätäminen onnistuu helposti. Nedis Smartlife -sovelluksen avulla voit asettaa aikataulun...
www.motonet.fi
- Liittynyt
- 12.04.2024
- Viestejä
- 121
Tätä varten juuri tuo kysymys, että oletteko mitanneet paineita ja millaisia tuloksia olette saaneet?
Jos sulla paljon heittää ilmanpaineenmittaus ja mittarin näyttö niin sitten on jossain vikaa. Onko se mittarissa, toisessa mittarissa vaiko itse järjestelmässä on eri asia. Onko tämä siis ihan vain hypoteettista kiinnostusta vai onko niin että esim painemittari näyttää 1bar ja ilmanpainemittari näyttää 2bar tai 0 bar? Eipä ole hirveästi ollut tarvetta tarkistaa muuta kuin esipaineet ja silloin paisari on tyhjä vedestä.
- Liittynyt
- 12.04.2024
- Viestejä
- 121
Nämä nyt ovat itsestään selviä asioita ja siksi ei niin kiinnostavia.
Jos kuvitellaan tilanne, jossa esipaine on asetettu arvoon 0,6 bar ja järjestelmän paine on 1,4 bar. Selvästi paisunta-astiasta mitattu paine pitäisi siis olla jotain tuolta väliltä, mutta missä kohtaa tuota skaalaa sen kuuluisi olla, jos esipaineet ovat tallella ja mittarit näyttävät oikein? Pystyykö mittaustuloksesta siis päättelemään jotain järjestelmän kunnosta vai onko ainoa tapa joka kerta irrottaa paisunta-astia ja mitata esipaineet paineettomana? Tätä ei ilmeisesti muut ole miettineet.
se irroitus / irti kytkentä on ainut tapa. Siksi isommissa järjestelmissä on huotosulku. pienemmissä voi olla esim flamcon itsestään sulkeutuva liitos. jos järjestelmässä on 1,4 bar, paisarissa oleva ilma painuu kasaan kunnes paine on sama kuin järjestelmässä, olettaen että kalvo tms ei aiheuta vastusta. Paine tasaantuu molemmilla puolilla jos ei mennä seinään asti. vain tilavuus muuttuu. P1V1=P2V2
- Liittynyt
- 14.04.2022
- Viestejä
- 440
Lämminvesivaraaja on alkanut tiputella vettä alapuolelleen. Tietääkseni varaaja on alkuperäinen, eli n. 21 vuotta. Mitään kovin isoa remonttia ei tuohon kannata lähteä tekemään. Ajatuksissa on vaihtaa uuteen. Nykyinen varaaja on 2 hengen taloudelle varmastikin hieman ylimitoituettu 300 l varaaja, mutta koska teknisessä tilassa on jo tilavaraus tuon kokoiselle varaajalle, niin olen hankkimassa saman kokoista varaajaa.
Mitään lämmitysälykkyyttä en osaa varaajalta kaivata. Mielestäni on selkeämpää, että varaaja vain hoitaa lämmityksen ulkopuolisen sähköohjauksen (esim. Shelly-automaation) kautta.
Onko täällä viime aikoina LVV:n hankkineita antamaan kokemuksia tai näkemyksiä varaajan hankinnasta ja suosituksia varaajasta?
Mitään lämmitysälykkyyttä en osaa varaajalta kaivata. Mielestäni on selkeämpää, että varaaja vain hoitaa lämmityksen ulkopuolisen sähköohjauksen (esim. Shelly-automaation) kautta.
Onko täällä viime aikoina LVV:n hankkineita antamaan kokemuksia tai näkemyksiä varaajan hankinnasta ja suosituksia varaajasta?
Haato HK300 tai Jäspi VLM 300. Haato vähän hinnakkaampi mutta pidemmällä takuulla.
Ne emaloidut pöntöt kannattaa unohtaa ja ottaa rst varaaja.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 508
Ei välttämättä ole säiliö puhki, mahdollisuuksia on muitakin mm. varoventtiili vuotaa tai venttiliryhmän jokin liitoksista tai kytkentäputki/-liitos falskailee.
jeps. juuri tuossa tovi sitten piti korjata yksi jonka vuodon syy oli syöttösekoitusventtiilin haljennut mutteri. Eli kannataa selvittää mistä vuotaa, mutta toisaalta onhan tuollainen 21v jo sen ikäinen että ei sen vaihto liian aikaista ole.
- Liittynyt
- 14.04.2022
- Viestejä
- 440
Täytynee könytä katsomaan laitteen alle, näkyykö mistään näkyvää vuotoa tai hajonneita osia. En oikein tässä vaiheessa osaa epäillä, että säiliö itsessään vuotaisi, vaan epäilen ennemmin jotain liitosta.
No jos et ole edes sinne katsonut niin kannataa katsoa. aloita varoventtiilistä. Ne ovat kulutustavaraa ja alkavat ajan kanssa vuotamaan.
Osaako joku sanoa kustannusten suuruusluokkaa / työn kestoa tunneissa kun taloyhtiössä pitäisi vaihtaa ruostunut valurautainen(?) lämmitysveden putki tai mahdollisesti putken osa, jos siitä voi vaihtaa vain ruostuneen osan? Putki menee läpi alakerroksen laatasta, ja oletettavasti menee suoraan alakerran asunnon patteriin, josta jatkaa koko talon läpi ylös asti. Lämmitysvesi lämpenee kaukolämmöllä.
Ilmeisesti putki on vuotanut joskus aiemmin, ja mahdollisesti edelleen siinä on joku pienenpieni vuoto koska kyseisen linjan pattereihin tulee jatkuvasti ilmaa. Vaihtokunnossa se ainakin näyttäisi näin amatöörin silmin olevan aika selvästi
Ilmeisesti putki on vuotanut joskus aiemmin, ja mahdollisesti edelleen siinä on joku pienenpieni vuoto koska kyseisen linjan pattereihin tulee jatkuvasti ilmaa. Vaihtokunnossa se ainakin näyttäisi näin amatöörin silmin olevan aika selvästi
- Liittynyt
- 18.04.2024
- Viestejä
- 2 046
Osaako joku sanoa kustannusten suuruusluokkaa / työn kestoa tunneissa kun taloyhtiössä pitäisi vaihtaa ruostunut valurautainen(?) lämmitysveden putki tai mahdollisesti putken osa, jos siitä voi vaihtaa vain ruostuneen osan? Putki menee läpi alakerroksen laatasta, ja oletettavasti menee suoraan alakerran asunnon patteriin, josta jatkaa koko talon läpi ylös asti. Lämmitysvesi lämpenee kaukolämmöllä.
Ilmeisesti putki on vuotanut joskus aiemmin, ja mahdollisesti edelleen siinä on joku pienenpieni vuoto koska kyseisen linjan pattereihin tulee jatkuvasti ilmaa. Vaihtokunnossa se ainakin näyttäisi näin amatöörin silmin olevan aika selvästi
Paha tuosta nyt sanoa varmaksi, mutta tuskin tuo nyt vaihtokunnossa on ruosteen takia, näyttää pintaruosteelta. Toki jos vuotaa niin sitten, mutta kondensio voi aiheuttaa tuollaista ja tiedä sitten missä kunnossa se on eristeen alta, mutta luulisi että putsaus ja käsittely riittää, ellei sitten vuoda.
Ruoste yleensä näyttää pahalta, mutta se myös valehtelee, jos ruoste on syönyt teräksen paksuudesta vaikka millin, niin ruosteen paksuus saattaa olla 2-8mm.
Osaako joku sanoa kustannusten suuruusluokkaa / työn kestoa tunneissa kun taloyhtiössä pitäisi vaihtaa ruostunut valurautainen(?) lämmitysveden putki tai mahdollisesti putken osa, jos siitä voi vaihtaa vain ruostuneen osan? Putki menee läpi alakerroksen laatasta, ja oletettavasti menee suoraan alakerran asunnon patteriin, josta jatkaa koko talon läpi ylös asti. Lämmitysvesi lämpenee kaukolämmöllä.
Ilmeisesti putki on vuotanut joskus aiemmin, ja mahdollisesti edelleen siinä on joku pienenpieni vuoto koska kyseisen linjan pattereihin tulee jatkuvasti ilmaa. Vaihtokunnossa se ainakin näyttäisi näin amatöörin silmin olevan aika selvästi
Riippuu talon koosta / miten on sulkuja. sulut kiinni, linja tyhjäksi ämpäriin, uusi osa tilalle, joko kierteellä tai sitten megapressillä. Kyllä siihen voisi pari miestä 4 tunniksi varata jos joutuu putkia repimään paljon erilleen. Aikaan vaikuttaa paljon joutuu tyhjentämään ja täyttämään verkostoa. voi mennä nopeammin, voi mennä kauemmin, ei voi tarkasti sanoa näkemättä isompaa kokonaisuutta.
paras tapaus on jos on sulut molemmin puolin ja putket mahtuu liikkumaan, sitten voi mennä vain putkipihdeillä. vanha osa pois ja uusi tilalle. On noita tullut vaihdettua niin sulkuja kuin yhdistäjiäkin.
yhdistäjä on valurautaa, putki terästä.
toinen yhdistäjä näyttää kyllä siltä että olisi vaihdettu jopa joskus lähiaikoina.
Veikkaisin, että jos tuo on kerran kellarissa/alakerrassa, niin ei siitä ilmaa järjestelmään kait luulisi menevän, ennemmin vesi tulisi ulospäin. aika moinen vesipatsas yläpuolella. Vai ajattelenko väärin?Osaako joku sanoa kustannusten suuruusluokkaa / työn kestoa tunneissa kun taloyhtiössä pitäisi vaihtaa ruostunut valurautainen(?) lämmitysveden putki tai mahdollisesti putken osa, jos siitä voi vaihtaa vain ruostuneen osan? Putki menee läpi alakerroksen laatasta, ja oletettavasti menee suoraan alakerran asunnon patteriin, josta jatkaa koko talon läpi ylös asti. Lämmitysvesi lämpenee kaukolämmöllä.
Ilmeisesti putki on vuotanut joskus aiemmin, ja mahdollisesti edelleen siinä on joku pienenpieni vuoto koska kyseisen linjan pattereihin tulee jatkuvasti ilmaa. Vaihtokunnossa se ainakin näyttäisi näin amatöörin silmin olevan aika selvästi
Ei tuota tosiaan ilmaa mene sisään, vettä voi kyllä tulla ulos jos vuotaa ja jos järjestelmää täytetään niin hapekasta vettä kyllä menee sisään. Veikkaan että tuolla yhtiössä on jotain muutakin vikaa järjestelmässä. Kyllähän ammattilaiset nuo ongelmat pitäisi ottaa selvittämään eikä foorumeilla kysellä neuvoja.
Viimeksi kun oli ongelmia yläkerran pattereissa niin syyksi paljastui eläkkeellä oleva laivanrakennusinsinööri joka oli vähän säädellyt paineita säästääkseen putkia. oli vaan barit ja megapascalit ynnä lämmitysjärjestelmän toiminta vähän mysteeri näköjään kun oli kaikki päin seiniä.
Juu kyllä putkari tilataan, mutta ihan näin ajatuksena kustannusten arviointi tuntuu mielekkäältä myös ns. riippumattomasta lähteestä. Mutta lähdetään nyt sitten liikkeelle vianhausta putkarin toimesta.Ei tuota tosiaan ilmaa mene sisään, vettä voi kyllä tulla ulos jos vuotaa ja jos järjestelmää täytetään niin hapekasta vettä kyllä menee sisään. Veikkaan että tuolla yhtiössä on jotain muutakin vikaa järjestelmässä. Kyllähän ammattilaiset nuo ongelmat pitäisi ottaa selvittämään eikä foorumeilla kysellä neuvoja.
Viimeksi kun oli ongelmia yläkerran pattereissa niin syyksi paljastui eläkkeellä oleva laivanrakennusinsinööri joka oli vähän säädellyt paineita säästääkseen putkia. oli vaan barit ja megapascalit ynnä lämmitysjärjestelmän toiminta vähän mysteeri näköjään kun oli kaikki päin seiniä.
Ja tässähän tuli heti uutta informaatiota, itsellä kun tuo fysiikka ja patteriverkostojen toiminta ei ole niin kovin tuttua. Ihan mielenkiinnosta, miten tuossa mainitsemassasi keississä kyseinen insinööri oli paineita onnistunut säätelemään? Ei kait tuollaisen pitäisi olla mahdollista asukkaalle lähtökohtaisesti.
Paineita onnistuu säätämään sillä että menee lämppäriin ja säätelee. Monesti hallituksen jäsenillä on yleis- ja huoltoavaimia. varsinkin pienemmissä taloyhtiöissä yrittävät olla oma-alotteisia säästääkseen rahaa.
jos patteriverkostoon päätyy ilmaa niin kannattaa tarkistaa paineet ja paisari ja ilmata kunnolla kaikki patterit. Voi myös ostaa / vuokrata alipaineilmanpoistimen.
Ja varmistaa ettei kukaan ilmaile pattereita itse. Monet vanhat ihmiset saattavat ilmalla pattereita kuvitellen sen olevan joku tarpeellinen teko. Eivät vain tajua että eivät asu 40 luvun talossa missä on avopaisari. Nykyistä toimivaa järjestelmää ei tarvitset ilmailla jos ei ole tehty jotain hommia mistä ilmaa pääsisi verkostoon.
Niin toki avaimella. Perehdyin vähän asiaan ja tulin samaan johtopäätökseen, paisari tarkistukseen, paineet ja tarkastetaan ettei ole vuotoja missään ja ilmataan kaikki patterit.
Ja jos nyt oletetaan että tähänkin keissiin liittyisi tuo jälkimmäisen pointin tapahtumaketju, millä tavalla asukkaiden itse suorittamat ilmaukset aiheuttavat ongelmaa? Nesteen ja paineen vähenemistä? Vai voiko tuossa saada jotenkin vedettyä lisää ilmaa järjestelmään?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 779
Metallisen astianpesukoneen muunnosnipan mukana tuli kumitiiviste. Laitoin muunnosnipan tällaiseen Oraksen pesukoneventtiiliin. Jonkun lähteen mukaan metalli/metalli-liitoksen väliin kuuluisi massatiiviste ja kumitiiviste tulisi metalli/muovi-liitoksen väliin. Onko tarpeen vielä vaihtaa sinne se massatiiviste vai kelpaako tuo kumi.
Kyllä ne kumitiivisteelläkin toimii, esim monet suihkut tulee kumitiivisteillä. Itse kyllä pistäisin massa/fiber tiivisteen koska kumitiivisteillä on riski kutistua ja kovettua vuosien saatossa.
Jos tarpeeksi ilmataan ja lasketaan vettä pois niin kun paine laskee tarpeeksi alas ja joku avaa ilmaruuvi ylhäällä niin imaisee ilmaa järjestelmään. Vaatii tosiaan sitten sitä että paine on alle korkeuden aiheuttaman staattisen paineen. Tai jos on remppoja. joissa irroittaa pattereita eikä takaisin asennuksen yhteydessä lisätä painetta järjestelmään niin saadaanhan se tyhjäksi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 779
Kiitos, vaihdoin massatiivisteen tilalle. Tulee yleensä kiristettyä kaikki liian tiukalle niin kestää sitten paremmin senkin kuin kumitiiviste.
ja kumitiivisteen kanssa on se juttu että jos kiristää liian tiukalle niin tiiviste voi luiskahtaa pois paikoiltaan ja änkeytyä keskelle.
Tuossa jo jokin tovi sitten suihkunurkan lattiakaivoa putsatessa jäin tutkailemaan tuota heti kannen alla olevaa rinkulaa ja sen tiiveyttä. Kuinka tiivis tuon pitäisi olla ja onko kuvan perusteella syytä huoleen? (T: ei alan koulutusta saati ymmärrystä)
- Liittynyt
- 27.12.2016
- Viestejä
- 231
Mikähän taho (sähkö, IV?) suorittaisi luvalle tarvittavan SFP-laskennan? https://www.etsnord.fi/wp-content/uploads/2020/11/SFP-luku.pdf
Putkimies/LVI-vastaava ei osannut sanoa, IV-kanavien säätäjä/puhdistaja ei osannut sanoa, mistä sitten pitäisi kysyä?
Putkimies/LVI-vastaava ei osannut sanoa, IV-kanavien säätäjä/puhdistaja ei osannut sanoa, mistä sitten pitäisi kysyä?
Valkoisen rinkulan tehtävä on painaa vesieristen reunat vasten lattiakaivon seinämiä. Kaivelisin tuon peltilätkän reunan koristesilikoonin pois, jotta näet vesieristeen.
- Liittynyt
- 27.12.2016
- Viestejä
- 231
Käyttöönottovaiheen laskenta, talon IV-kone vaihdettiin uuteen yläkertalaajennuksen myötä.
Täytyy kysellä sähkömieheltä, jos ehtisi tuon laskennan tekemään, kiitos!
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 367
Yleensä omakotitaloissa riittää, että ilmavirrat mitataan ja sähköteho katsotaan käyrästöistä. Varsinainen SFP:n mittaus vaatisi vähän enemmän temppuja, eikä se ole mielekästä noille okt-koneille.
- Liittynyt
- 31.08.2017
- Viestejä
- 1 379
Pitää vaihtaa keittiön vesilukko ja samalla selvis että tarvii laittaa myös pätkä uutta viemäriputkea, kun vanha viritys ei tullut sillä kovalla putkella allaskaappiin asti. Mitenkäs tuo lattianrajasta tuleva viemäriputken pää kannattasi väliaikasesti muutamaksi päiväksi "tulpata" ettei ainakaan ala haisemaan koko keittiö pahemmin, riittääkö jos kääräsee muovisäkin ja vaikka nipparilla kiinni? 
Josef
Це політично коректна назва.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 066
Pitää vaihtaa keittiön vesilukko ja samalla selvis että tarvii laittaa myös pätkä uutta viemäriputkea, kun vanha viritys ei tullut sillä kovalla putkella allaskaappiin asti. Mitenkäs tuo lattianrajasta tuleva viemäriputken pää kannattasi väliaikasesti muutamaksi päiväksi "tulpata" ettei ainakaan ala haisemaan koko keittiö pahemmin, riittääkö jos kääräsee muovisäkin ja vaikka nipparilla kiinni?
Riittää.
tai HT tulppa.Pitää vaihtaa keittiön vesilukko ja samalla selvis että tarvii laittaa myös pätkä uutta viemäriputkea, kun vanha viritys ei tullut sillä kovalla putkella allaskaappiin asti. Mitenkäs tuo lattianrajasta tuleva viemäriputken pää kannattasi väliaikasesti muutamaksi päiväksi "tulpata" ettei ainakaan ala haisemaan koko keittiö pahemmin, riittääkö jos kääräsee muovisäkin ja vaikka nipparilla kiinni?
Osia saa hyvin. Nykyään puolassa, tsekeissä ja saksassa tehtaat suomen lisäksi. Ja nythän oras osti myös kilpailijansa gustavsbergin. Orasta voi laittaa melkonhuoletta. Jos haluaa vähän jotain hienompaa esim keittiöön niin sinne laittaisin tapwelliä, Löytyy muotoilussa värivaihtoehdoissa vähän eroa Orakseen, mutta makuasia mitä haluaa. Ja oras yleensä täyttää hyvin ääniluokka ja tyyppihyväksyntä vaatimukset.
Tuota ei ymmärrä arvostaa ennen kuin eteen sattuu äänekäs sekoittaja. Meillä oli edellinen omistaja pistänyt suihkuun ja keittiöön kolmen euron hanat, ja joka kerta suihkussa ärsytti meteli. Keittiössä se nyt ei niin vituttanut, mutta sekin meni samalla vaihtoon varmuuden vuoksi.
Varsinkin rirvareissa ja kerrostaloissa tuo ääni voi kuulua useammallekin naapurille.
Joskus asiakkaalle asennettiin asiakkaan itse hankkima hana ja ihmetteli kun on äänekäs. No eipä ollut ääniluokka 1 hana... Sama kun suihkusta ei tule tarpeeksi vettä. Ei ihme jos on ekomalli niin siitä ei ole tarkoituskaan tulla vettä kuin paloletkusta.
Harvemmin asiakkaat tutkii ääniluokkaa tai virtaamaa. Vesikalusteet valitaan muilla spekseillä ja sitten ihmetellään niin ei pokkaa hyvä. Ja yleensä ääniluokka ja virtaama on speksattu 3bar paineilla ja olen törmännyt jopa 7bar paineisiin rivariyhtiössä. ääni voimistuu paineen kasvaessa.
IDOlta Seven D tai Glow.
Tai jos peruspyttyä hakee niin sanoisin jopa IDO basic.
Laitoin viemärinavaajaa tiskialtaan viemäriin. Oli niin tukossa, että vesi seisoi altaassa. Vesilukkoon on yhteydessä astianpesukoneen poistoputki. Onko mahdollista, että viemärinavaajaa menee astianpesukoneen poistoputkeen? Ja jos on niin onko vaarallista?
Uutiset
-
Audezen Maxwell 2 -kuulokkeet tarjoavat premium-ääntä pelaajille
9.1.2026 15:00
-
Intelin Wildcat Lake saapuu markkinoille Core 3 -sarjana
9.1.2026 12:49
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (2/2026)
9.1.2026 11:08
-
be quiet! julkisti CES-messuilla uusia coolereita ja laajensi tuotevalikoimaansa pelihiiriin
9.1.2026 01:25
-
HP marssitti CES-messuille näppäimistöksi naamioituneen tietokoneen ja kymmeniä uutuuskannettavia
9.1.2026 00:46
Uusimmat viestit
-
-
-
-
-
DDR5-muistien saatavuus & tilausseuranta ketju- Viimeisin: Kauhuskagis