Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Saisihan se poisto olla tuossa letkuliittimessä mikä on tuon hirveän patenttivanneen alla.
Toki ei välisin vaikuta kuulohavantoihin.
 
En tiedä ei kokemusta itsellä mut kun näkyy oleen Smartloc niin kokeile lisäosaa, jos oimein ymmärsin niin tää tulee vesilukon jälkeen ja voi vähän vaimentaa (tai sit lisää vaan pulputusta) :


Jos ei auta niin käy lenkillä sen aikaa kun kone pesee. Jos on joku vettä säästävä helvetinkone joka pulputtaa vähän tuntikausia niin hanki nopeampi... T. Ääniherkkä, monesti pitää vain väistää kun älämölö on liian kova.

ymmärsit väärin, lisäosa ei tule vesilukon jälkeen vaan rinnalle. ps. on kokemusta työn kautta. useimmissa koneissa voi ajastaa pesun niin pistä menemään päälle kun ei ole itse "keittiössä". ja unohtaa vakuutusyhtiön "ohjeet"
 
En tiedä ei kokemusta itsellä mut kun näkyy oleen Smartloc niin kokeile lisäosaa, jos oimein ymmärsin niin tää tulee vesilukon jälkeen ja voi vähän vaimentaa (tai sit lisää vaan pulputusta) :


Jos ei auta niin käy lenkillä sen aikaa kun kone pesee. Jos on joku vettä säästävä helvetinkone joka pulputtaa vähän tuntikausia niin hanki nopeampi... T. Ääniherkkä, monesti pitää vain väistää kun älämölö on liian kova.

Jatko-osa tulee tuon alkuperäisessä kuvassa näkyvän vihreän korkin tilalle, ei auta ääneen mitenkään. Eikä siihen oikein mikään muukaan auta. Viemäri ryystää ilmaa ylivuodon aukosta ja altaan pohjaventtiilistä APK:n pumpatessa vettä viemäriin.
 
IV-koneessa (Swegon Casa W130) on sähköllä toimivat etu- ja jälkilämmitysvastukset. Molemmat voi laittaa asetuksista erikseen joko päälle tai pois päältä ja molemmille on lämpötilarajan säädin ("ulkoilman lämpötila"). Etuvastuksen osalta homma on selvä eli jos arvoksi asettaa vaikka -10, niin etuvastus kytkeytyy päälle, kun pihalta alkaa puskea koneelle -10 asteista ilmaa. Tuon jälkilämmitysvastuksen osalta olen kuitenkin hämmentynyt. Siinäkin tuon lämpötilan säädön otsikko on "ulkoilman lämpötila", mutta mitähän se itse asiassa tarkoittaa? Meinaako se sitä, että tuolla määritellään, missä ulkoilman lämpötilassa etuvastus voi ylipäätään kytkeytyä päälle, jos tuloilman lämpötila ei saavuta asetettua arvoa (esim. + 17 astetta) vai onko se ns. kennon jälkeen mitattava lämpötilaraja, jonka alle jäätäessä vastus menee päälle riippumatta siitä, paljonko on ulkoilma? Käyttöohje ei tästä asiasta sano mitään. Kellään faktatietoa tämän koneen toiminnasta?

Tuo kone on kova pätkimään jo suht pienillä pakkasilla, joten etuvastusta joudun varmasti käyttämään pitkin talvea, jotta ei ole jatkuvalla syötöllä kämpässä hirveä alipaine, kun kone sulattelee. Tuolle jälkilämmityksellekin jonkun järkevän arvon haluaisin säätää. Siis että se menisi tarvittaessa päälle järkevästi, mutta ei paahtaisi tarpeettomasti häsköä syömässä.
 
Onko jotain tehtävissä lorisevalle tiskikoneelle. Tiskialtaassa on perus Prevex vesilukko ja ylivuotoputki ja joka kerta kun tiskikone poistaa vettä kuuluu hirmuinen lorina ja kohina viemäristä. Ääneen vaikuttaa toki jos laittaa pohjaventtiilin kiinni ja varsinkin jos laittaa jonkun tulpan tuohon ylivuotoputken suulle. Mitä tuolle voisi keksiä?
Toimiiko viemärin tuuletus eikä ole tukossa?
 
Meillä pitää myös uusittu keittiöviemäri järkyttävää kurlutusta välillä, kun apk tyhjentää. Vanhassa ei ongelmaa ollut, uudessa alusta asti. Myös luultavasti Prevex Flexloc vesilukolla.
 
Tarkoitus asennuttaa moottoriventiilli ja vakiopaineventtiili. Moottoriventtiileistä ei tunnu olevan montaa mallia saatavilla ainakaan sellasia jotka sertifioitu juomavedelle. Löysin nyt kuitenkin sellaisen joka vaikuttaa hyvältä (Belimo) ja kysymys kuuluu hommaanko DN15 vai DN20 mallin. Putkarilla varmasti oma mielipide mutta löytyykö täältä näkemystä? Vesimittarin jälkeen löytyy metrin pätkä 22mm kupariputkea mihin nämä saa hyvin asennettua tilan puolesta.
 
Miksi moottoriventtiili? Magneettiventtiili huomattavasti yleisempi veden katkaisuun kun ei tarvitse rajoittaa virtaamaa. Tuosta linkki vaikka Danfossin mankkareihin.

Muokkaus: Turhaa rajoittaa virtaamaa dn15 koolla kun ei ole tarvetta, eli dn20. Jos haluaa rajoittaa virtaamaa niin sitten luultavasti dn15 mutta en näe tällä mitään käyttöä jos tulee vakiopaineventtiili.
 
Moottoriventtiili siksi, että jos jostain syystä avaa hana kun venttiili kiinni lähtee paineet putkista ja sitten kun magneettiventtiili aukeaa myöhemmin silmänräpäyksessä tulee valtava paineisku omaan putkistoon vesijohtoverkosta joka ei varmasti tee hyvää putkille. Vakiopaineventtiili voi varmaan vähän helpottaa tätä ongelmaa? Moottoriventtiili aukeaa esim 20 sekunnissa eli paineiskua ei synny vaikka putket tyhjät mutta sulkeutuu kuitenkin suhteellisen nopeasti jos vuoto. Toinen on, että magneettiventtiili tarvii sähköä kokoajan toisessa asennossa. Kyllä siitä jonkun verran kilowatteja syntyy sen elinikänä. Moottoriventtiili vie vain sähköä ajossa ja muuten pysyy samassa asennossa. Belimo venttiiliin saa vielä feedbackin jonka avulla saa kotiautomaatioon varmistuksen missä asennossa venttiili on ohjaussignaalin lisäksi. Eli näiden perusteella moottoriventtiili.
 
Moottoriventtiili siksi, että jos jostain syystä avaa hana kun venttiili kiinni lähtee paineet putkista ja sitten kun magneettiventtiili aukeaa myöhemmin silmänräpäyksessä tulee valtava paineisku omaan putkistoon vesijohtoverkosta joka ei varmasti tee hyvää putkille. Vakiopaineventtiili voi varmaan vähän helpottaa tätä ongelmaa? Moottoriventtiili aukeaa esim 20 sekunnissa eli paineiskua ei synny vaikka putket tyhjät mutta sulkeutuu kuitenkin suhteellisen nopeasti jos vuoto. Toinen on, että magneettiventtiili tarvii sähköä kokoajan toisessa asennossa. Kyllä siitä jonkun verran kilowatteja syntyy sen elinikänä. Moottoriventtiili vie vain sähköä ajossa ja muuten pysyy samassa asennossa. Belimo venttiiliin saa vielä feedbackin jonka avulla saa kotiautomaatioon varmistuksen missä asennossa venttiili on ohjaussignaalin lisäksi. Eli näiden perusteella moottoriventtiili.
Eihän se paineisku ole yhtään sen suurempi kuin normaalisti sulkiessasi juoksevan hanan.
 
Joo voi olla, että toi magneettiventtiilin paineisku ei ole juurikaan merkittävä ongelma normaaliin hanan käyttöön verrattuna. Kattelin noita Danfossin magneettiventtiileitä kyllähän sekin varmaan ajaisi asiansa. Kulutus näyttäisi olevan 4-11W käytössä riippuen mallista ja jos ajattelee, että venttiili on keskimäärin puolet ajasta toisessa asennossa tulee siitä 17-48kWh vuodessa. Onko kuulaventtiili toiminta- ja vuotovarmempi kuin magneettivettiilin mekanismi, sitä en osaa sanoa. Kuulaventtiiliä on helpompi kääntää jos sähkönsyöttö on pois. Tietenkin ohitus piiri on myös mahdollinen magneettiventtiilille. Kumpi parempi kaikenkaikkiaan vaikea sanoa. Moottoriventtiiliä on ne putkarit suositellut keneltä aiheesta tullut kysyttyä.
 
Viimeksi muokattu:
Suihkuhanaan menevä vesiletkut pistetty niinku väärin päin. Veden lämmön säätämisessä tosi hidas vaste. Miksi tollainen ilmiö? Jos lämmin-ja kylmävesiletkut mennyt toisinpäin niin eihän se pitäisi olla sen suurempaa ongelma kuin käännellä se lämmön säätäminen vastaavasti toisinpäin? Kyseessä oras hana
 
Joo voi olla, että toi magneettiventtiilin paineisku ei ole juurikaan merkittävä ongelma normaaliin hanan käyttöön verrattuna. Kattelin noita Danfossin magneettiventtiileitä kyllähän sekin varmaan ajaisi asiansa. Kulutus näyttäisi olevan 4-11W käytössä riippuen mallista ja jos ajattelee, että venttiili on keskimäärin puolet ajasta toisessa asennossa tulee siitä 17-48kWh vuodessa. Onko kuulaventtiili toiminta- ja vuotovarmempi kuin magneettivettiilin mekanismi, sitä en osaa sanoa. Kuulaventtiiliä on helpompi kääntää jos sähkönsyöttö on pois. Tietenkin ohitus piiri on myös mahdollinen magneettiventtiilille. Kumpi parempi kaikenkaikkiaan vaikea sanoa. Moottoriventtiiliä on ne putkarit suositellut keneltä aiheesta tullut kysyttyä.
Ainankin nuo muutama mitä on joutunut laittamaan on aina ollut magneettiventtileitä, suurin osa markkinoiden vuotovahdeistakin taitaa olla mankkariperustaisia. Jos on "NO" niin saa sähkökatkonkin aikana vettä (NC on mielestäni käyttöveden tapauksessa väärä). Myös nuo moottoriventtiilit kuluttavat, Bellimon mottori 0,3w vaikka vain odottaa milloin pääsee kääntyilemään. Halvin ratkaisu on käydä vetämässä sulku kiinni mittarista.
 
Suihkuhanaan menevä vesiletkut pistetty niinku väärin päin. Veden lämmön säätämisessä tosi hidas vaste. Miksi tollainen ilmiö? Jos lämmin-ja kylmävesiletkut mennyt toisinpäin niin eihän se pitäisi olla sen suurempaa ongelma kuin käännellä se lämmön säätäminen vastaavasti toisinpäin? Kyseessä oras hana
Saattaa olla termostaatin säätöosa tukossa, eikä liittyä mitenkään tuohon väärinpäin kytkemiseen, en toki tiedä. Toki jos niitä ei pysty vaihtamaan ja kyllästyt, tuohonkin saa hanan jossa ristiinkytkentä on otettu huomioon. En oikeastaan koskaan ole törmännyt siihen, että joku kytkisi vedet suihkussa väärin. Keittiössä tai allashanassa se on normaalia ja pitää asennuksessa tarkistaa.

 
Viimeksi muokattu:
Nyt en ole varma Oraksen termostaatti sekoittajista mutta grohe/hansgrohen termostaatti sekoittajat ei toimi jos on kytketty väärin päin.
 
Nyt en ole varma Oraksen termostaatti sekoittajista mutta grohe/hansgrohen termostaatti sekoittajat ei toimi jos on kytketty väärin päin.

ei mikään termostaatti malli toimi jos on kytketty väärinpäin. Oraksella on yksi malli joka on tarkoitettu ristiin kytkettyille putkille.


vanhempi vastaava eri näköinen...
 
Joo voi olla, että toi magneettiventtiilin paineisku ei ole juurikaan merkittävä ongelma normaaliin hanan käyttöön verrattuna. Kattelin noita Danfossin magneettiventtiileitä kyllähän sekin varmaan ajaisi asiansa. Kulutus näyttäisi olevan 4-11W käytössä riippuen mallista ja jos ajattelee, että venttiili on keskimäärin puolet ajasta toisessa asennossa tulee siitä 17-48kWh vuodessa. Onko kuulaventtiili toiminta- ja vuotovarmempi kuin magneettivettiilin mekanismi, sitä en osaa sanoa. Kuulaventtiiliä on helpompi kääntää jos sähkönsyöttö on pois. Tietenkin ohitus piiri on myös mahdollinen magneettiventtiilille. Kumpi parempi kaikenkaikkiaan vaikea sanoa. Moottoriventtiiliä on ne putkarit suositellut keneltä aiheesta tullut kysyttyä.
Tavallaan olet oikeilla jäljillä mielestäni, mankkuvena kuluttaa energiaa "valmiustilassakin" ja toimintavarmuus on omien kokemusten mukaan aika heikko. Laittaisin itse palloventtiilin belimon toimilaitteella.
 
Mistä uusi tiiviste kylpyhuoneen ikkunaan?
Kph:n ikkunan ulkopuitteen tiiviste pitäisi uusia. Ikkuna on alumiininen ja n. vuodelta 2001, valmistaja luultavasti Fenestra. Kyseessä ilmeisesti uratiiviste, mutta ei sellainen kuin yleisesti myynnissä esim. RK:n valmistamana. Netin syövereistä yrittänyt löytää oikeanlaista, mutta ei ole osunut kohdalle.
Tiivisteen leveys n. 8 mm ja korkeus n. 6 mm. Kuvia:
20221122_095839.jpg

20221122_100011.jpg
 
Mistä uusi tiiviste kylpyhuoneen ikkunaan?
Kph:n ikkunan ulkopuitteen tiiviste pitäisi uusia. Ikkuna on alumiininen ja n. vuodelta 2001, valmistaja luultavasti Fenestra. Kyseessä ilmeisesti uratiiviste, mutta ei sellainen kuin yleisesti myynnissä esim. RK:n valmistamana. Netin syövereistä yrittänyt löytää oikeanlaista, mutta ei ole osunut kohdalle.
Tiivisteen leveys n. 8 mm ja korkeus n. 6 mm. Kuvia:
20221122_095839.jpg

20221122_100011.jpg

Kieltämättä vähä eksoottisen näköinen. Omiin ikkunoihin sain varaosia tehtaalta niin kyselisin melkeinpä sieltä.
 
Mistä uusi tiiviste kylpyhuoneen ikkunaan?
Kph:n ikkunan ulkopuitteen tiiviste pitäisi uusia. Ikkuna on alumiininen ja n. vuodelta 2001, valmistaja luultavasti Fenestra. Kyseessä ilmeisesti uratiiviste, mutta ei sellainen kuin yleisesti myynnissä esim. RK:n valmistamana. Netin syövereistä yrittänyt löytää oikeanlaista, mutta ei ole osunut kohdalle.
Tiivisteen leveys n. 8 mm ja korkeus n. 6 mm. Kuvia:
20221122_095839.jpg

20221122_100011.jpg

Soita tai laita postia Fenestralle ja kysy sieltä.

Jos et saa sieltä apuja, niin ota pätkä tiivistettä mukaan ja marssi paikalliseen Etolaan/Etraan tai muuhun kumi ja muovi kauppaan, niin eiköhän sieltä saa sopivaa tiivistettä.
 
Huoltomies kävi katsomassa pisaroittain tiputtavaa hanaa kylpyhuoneessa. Vuotaa 1 vrk aikana kuppiin 2 dl tipoittain. Tiputtelu alkoi 2 vko sitten.

Ei kuulemma mitään vikaa, pitää seurata tilannetta. Ei vielä tarvitse toimenpiteitä.
Onko siis normaalia että vanha hana vuotaa tipoittain 2 dl päivässä vettä turhaan. No pakko katsoa kun vettä tippuu tipoittain lavuaariin.

Mummolla tehtiin 1-2v sitten wc-remontti ja sielläkin uusi Gröhe hana tiputtaa tipoittain vettä koko ajan? Mikähän on laatu noissa.

Oma on Oras, iästä ja talon iästä päätellen joku 20-30v vanha.
 
Ei ole normaalia. Mutta toki jos pihi taloyhtiö, osa maksaa muutaman kympin ja huoltoyhtiö laskuttaa satasen ellei kuulu huoltosoppariin pienet LVI työt.
 
Voiko vesikiertoisen lämmityspatterin termostaatti olla "rikki/entinen" tai olla esisäädöistä ? Joku entinen asukas oli löysännyt keittiön ja makuuhuoneen termostaatit pois kierteeltä. Niiden lämpötilasäätö ei vaikuttanut ja huoltomies kävi kiristässä termostaatin kiinni, niin keittiössä säätö toimii. Makuuhuoneessa vaikka termostaatti on täysillä, niin makuuhuoneessa saattaa olla helposti useampi tunti patteri kylmä ja ehkä puolituntia lämmittää -> taas pitkään kylmänä.

Jos makuuhuoneen termostaatti on löysänä tai pois, niin huone lämpeää aika mukavasti. Jos termostaatti on kiinni, inhottava herätä aamulla, kun on kylmä huone.

Huoltomies meinasi, että johtuisi patterin lämmityksen esisäädöistä kun kyselin voisiko olla termostaatti entinen.
 
Voiko vesikiertoisen lämmityspatterin termostaatti olla "rikki/entinen" tai olla esisäädöistä ? Joku entinen asukas oli löysännyt keittiön ja makuuhuoneen termostaatit pois kierteeltä. Niiden lämpötilasäätö ei vaikuttanut ja huoltomies kävi kiristässä termostaatin kiinni, niin keittiössä säätö toimii. Makuuhuoneessa vaikka termostaatti on täysillä, niin makuuhuoneessa saattaa olla helposti useampi tunti patteri kylmä ja ehkä puolituntia lämmittää -> taas pitkään kylmänä.

Jos makuuhuoneen termostaatti on löysänä tai pois, niin huone lämpeää aika mukavasti. Jos termostaatti on kiinni, inhottava herätä aamulla, kun on kylmä huone.

Huoltomies meinasi, että johtuisi patterin lämmityksen esisäädöistä kun kyselin voisiko olla termostaatti entinen.
Noin perstuntumalla 2% huoltomiehistä on oikeasti asiaa tuntevia talotekniikan osalta. Loput höpisee enemmän tai vähemmän todenperäistä mutua. Esisäätö määrää paljonko patteriventtiilien läpi virtaa vettä. Se ei sulje mitään ellei sitten patteriventtiili mene tukkoon. Jos patteri toimii kun termostaatti on irti eikä huoneessa ole yli 22c, termostaatti on rikki. Jos huoneessa on liian kuuma ja termostaatti sulkee patterin, silloin se toimii oikein. Voit toki testata vaihtamalla parin termostaatin paikkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Noin perstuntumalla 2% huoltomiehistä on oikeasti asiaa tuntevia talotekniikan osalta. Loput höpisee enemmän tai vähemmän todenperäistä mutua. Esisäätö määrää paljonko patteriventtiilien läpi virtaa vettä. Se ei sulje mitään ellei sitten patteriventtiili mene tukkoon. Jos patteri toimii kun termostaatti on irti eikä huoneessa ole yli 22c, termostaatti on rikki. Jos huoneessa on liian kuuma ja termostaatti sulkee patterin, silloin se toimii oikein. Voit toki testata vaihtamalla parin termostaatin paikkaa.

No jos termostaatti on irti, niin lämpötila nousee reippaasti yli 22 asteeseen. Mutta tässä se on ongelma on, että silloin kun termostaatti sulkee patterin, niin se saattaa pysyä useamman tunnin kylmänä eikä lämmitä. Ja vaihdoin toisen termostaatin, niin nyt pysyy makuuhuoneessa patteri lämpimänä vaikka on kiinni vedetty. Ja nyt olohuoneessa patterin lämpötila tuntuu laskevan, kun on termostaatti vaihdettu ja menee kylmäksi. Eli taitaa olla sittenkin termostaattivika ja makuuhuoneen patterikin kylmeni vaikka vein toisen termostaatin tilalle.
 
No jos termostaatti on irti, niin lämpötila nousee reippaasti yli 22 asteeseen. Mutta tässä se on ongelma on, että silloin kun termostaatti sulkee patterin, niin se saattaa pysyä useamman tunnin kylmänä eikä lämmitä. Ja vaihdoin toisen termostaatin, niin nyt pysyy makuuhuoneessa patteri lämpimänä vaikka on kiinni vedetty. Ja nyt olohuoneessa patterin lämpötila tuntuu laskevan, kun on termostaatti vaihdettu ja menee kylmäksi. Eli taitaa olla sittenkin termostaattivika ja makuuhuoneen patterikin kylmeni vaikka vein toisen termostaatin tilalle.
Patterin lämpötila ei kerro mitään,vaan huone lämpötila.olen monessa paikassa törmännyt termateihin mitkä on rajoitettu 21 asteeseen ja kun huone sen saavuttaa niin venttiili sulkeutuu
 
Kieltämättä vähä eksoottisen näköinen. Omiin ikkunoihin sain varaosia tehtaalta niin kyselisin melkeinpä sieltä.
Soita tai laita postia Fenestralle ja kysy sieltä.

Jos et saa sieltä apuja, niin ota pätkä tiivistettä mukaan ja marssi paikalliseen Etolaan/Etraan tai muuhun kumi ja muovi kauppaan, niin eiköhän sieltä saa sopivaa tiivistettä.
Kiitoksia ideoista. Tartuin tuumasta toimeen, mutta Fenestran "asiakaspalvelijan" vastaus sai kyllä vähän lannistumaan:
Hei, valitettavasti en osaa auttaa. Aikaa on kulunut niin paljon, että materiaalit tehtaallakin on muuttuneet.
Rautakaupoista kysymällä voi löytyä sopivaa..
Ystävällisin terveisin
#### ####
Fenestra Suomi Oy
Eli 20v vanha aika standardin oloinen ikkuna on jo heille joku muinaisjäänne, ettei varaosiakaan löydy? Vai eikö hän vain jaksanut vaivautua ja kysyä siltä kokeneemmalta kollegalta...
Joka tapauksessa tuli myös käytyä sekä Etolassa että Etrassa, vaikka netistä jo kattelin, että tuskin heiltä löytyy, eikä löytynytkään. Etran myyjä tosin vinkkasi firmasta nimeltä OT-Kumi. Heiltä voisi nettisivujen mukaan jopa löytyä. Mutta eivät kyllä välttämättä myy matti meikäläiselle tyyliin neljää metriä... Taitaa jäädä ikkuna vedolle, ellen jotain purkkaviritystä keksi. Kerrostalo-asunnosta kuitenkin kyse, niin en nyt hirveästi enempää rupea tuohon tiivistämiseen käyttämään omaa aikaa ja energiaa.
 
Eli 20v vanha aika standardin oloinen ikkuna on jo heille joku muinaisjäänne, ettei varaosiakaan löydy? Vai eikö hän vain jaksanut vaivautua ja kysyä siltä kokeneemmalta kollegalta....
Aika normaalia rakennusalalla. Moni valmistaja lupaa varaosat 5-10v ajalla, vaikka isommilla valmistajilla onkin lupauksia parempaa palvelua.
 
Kiitoksia ideoista. Tartuin tuumasta toimeen, mutta Fenestran "asiakaspalvelijan" vastaus sai kyllä vähän lannistumaan:

Eli 20v vanha aika standardin oloinen ikkuna on jo heille joku muinaisjäänne, ettei varaosiakaan löydy? Vai eikö hän vain jaksanut vaivautua ja kysyä siltä kokeneemmalta kollegalta...
Joka tapauksessa tuli myös käytyä sekä Etolassa että Etrassa, vaikka netistä jo kattelin, että tuskin heiltä löytyy, eikä löytynytkään. Etran myyjä tosin vinkkasi firmasta nimeltä OT-Kumi. Heiltä voisi nettisivujen mukaan jopa löytyä. Mutta eivät kyllä välttämättä myy matti meikäläiselle tyyliin neljää metriä... Taitaa jäädä ikkuna vedolle, ellen jotain purkkaviritystä keksi. Kerrostalo-asunnosta kuitenkin kyse, niin en nyt hirveästi enempää rupea tuohon tiivistämiseen käyttämään omaa aikaa ja energiaa.
Kun kerran kerrostalosta kyse niin taloyhtiön suuntaan kysymystä, vaikkapa huoltoyhtiölle niin sieltä joku hoitaa homman maaliin.
 
Kph:n ikkunan ulkopuitteen tiiviste pitäisi uusia. Ikkuna on alumiininen ja n. vuodelta 2001, valmistaja luultavasti Fenestra.

Noin yleissääntönä ulkopuitteeseen ei pitäisi laittaa tiivistettä. Onko sitten niin, että ikkunasi rakenne ja kestävyys kuitenkin vaativat moisen? Jäin pohtimaan valokuvaa, onko uratiiiviste puitteen alaosasta vai yläosasta vai kiertääkö koko puitteen? Jos tiiviste on vain alaosassa, niin sen merkitys voisi olla veden ja lumen esto tuulen vaikutuksesta. Silti ikkunoiden välitilan pitäisi jotenkin tuulettua. Joka tapauksessa näyttää erikoiselta rakenteelta valokuvan perusteella. Tosin en ole mikään ikkuna- ja ovituntija.

Ketjussa lainauksen jälkeen maininta Fenestran asiakaspalvelusta. Yllätyin, että Fenestra on jälleen olemassa. Pieni web-haku kertoi muistikuvani oikeaksi, Fenestra haki itsensä konkurssiin 2014. Kuitenkin 2019 löytyi ensimmäinen uutinen, että Fenestra ostanut ikkunatuotannon Domus-konkurssipesästä. Wikipedia tarjoaa tällä kertaa ytimekkään yleiskuvan, mistä on kyse nykyisessä Fenestrassa, mitä Fenestran omat sivut eivät yhtään vaivatuneet valottamaan pääkohdan "Meistä" alla.


Ostin Fenestran ulko- ja puutarhaovet 2010. Kun kuulin Fenestran konkurssiuutisen, ensimmäinen ajatus oli, että ovien rikkoutuessa, se on sitten vaihto uuteen toiselta valmistajalta. Nyt on jo neljän eri valmistajan ovia ja ikkunoita, mutta se on eri tarina se. Kerrostaloyhtiön ikkunat on vielä oma juttunsa. Täältä myös puolto yhteydenotolle huotoyhtiöön tai isännöitsijälle. Tämä pitäisi olla se kerrostaloasumisen etu, tällaiset huolet voi ulkoistaa. Eri asia tapahtuuko asialle mitään, vai onko vastaus jotain "ei voi tehdä mitään".
 
Noin yleissääntönä ulkopuitteeseen ei pitäisi laittaa tiivistettä. Onko sitten niin, että ikkunasi rakenne ja kestävyys kuitenkin vaativat moisen? Jäin pohtimaan valokuvaa, onko uratiiiviste puitteen alaosasta vai yläosasta vai kiertääkö koko puitteen? Jos tiiviste on vain alaosassa, niin sen merkitys voisi olla veden ja lumen esto tuulen vaikutuksesta. Silti ikkunoiden välitilan pitäisi jotenkin tuulettua. Joka tapauksessa näyttää erikoiselta rakenteelta valokuvan perusteella. Tosin en ole mikään ikkuna- ja ovituntija.

Ketjussa lainauksen jälkeen maininta Fenestran asiakaspalvelusta. Yllätyin, että Fenestra on jälleen olemassa. Pieni web-haku kertoi muistikuvani oikeaksi, Fenestra haki itsensä konkurssiin 2014. Kuitenkin 2019 löytyi ensimmäinen uutinen, että Fenestra ostanut ikkunatuotannon Domus-konkurssipesästä. Wikipedia tarjoaa tällä kertaa ytimekkään yleiskuvan, mistä on kyse nykyisessä Fenestrassa, mitä Fenestran omat sivut eivät yhtään vaivatuneet valottamaan pääkohdan "Meistä" alla.


Ostin Fenestran ulko- ja puutarhaovet 2010. Kun kuulin Fenestran konkurssiuutisen, ensimmäinen ajatus oli, että ovien rikkoutuessa, se on sitten vaihto uuteen toiselta valmistajalta. Nyt on jo neljän eri valmistajan ovia ja ikkunoita, mutta se on eri tarina se. Kerrostaloyhtiön ikkunat on vielä oma juttunsa. Täältä myös puolto yhteydenotolle huotoyhtiöön tai isännöitsijälle. Tämä pitäisi olla se kerrostaloasumisen etu, tällaiset huolet voi ulkoistaa. Eri asia tapahtuuko asialle mitään, vai onko vastaus jotain "ei voi tehdä mitään".

No tässä tarkoitetaan ulointa ikkunan tiivistettä. Menee vähä saivartelun puolelle et onko se ulkopuitteessa, karmissa vai karmin alumiiniprofiilissa tms.
 
Kun kerran kerrostalosta kyse niin taloyhtiön suuntaan kysymystä, vaikkapa huoltoyhtiölle niin sieltä joku hoitaa homman maaliin.
Meillä tuollaisen vian putkimies korjasi vaihtamalla termostaatti ja ilmaamalla patterit. Asennettiin Danfoss.
 
Aika normaalia rakennusalalla. Moni valmistaja lupaa varaosat 5-10v ajalla, vaikka isommilla valmistajilla onkin lupauksia parempaa palvelua.
Ketjussa lainauksen jälkeen maininta Fenestran asiakaspalvelusta. Yllätyin, että Fenestra on jälleen olemassa. Pieni web-haku kertoi muistikuvani oikeaksi, Fenestra haki itsensä konkurssiin 2014. Kuitenkin 2019 löytyi ensimmäinen uutinen, että Fenestra ostanut ikkunatuotannon Domus-konkurssipesästä. Wikipedia tarjoaa tällä kertaa ytimekkään yleiskuvan, mistä on kyse nykyisessä Fenestrassa, mitä Fenestran omat sivut eivät yhtään vaivatuneet valottamaan pääkohdan "Meistä" alla.
Ostin Fenestran ulko- ja puutarhaovet 2010. Kun kuulin Fenestran konkurssiuutisen, ensimmäinen ajatus oli, että ovien rikkoutuessa, se on sitten vaihto uuteen toiselta valmistajalta. Nyt on jo neljän eri valmistajan ovia ja ikkunoita, mutta se on eri tarina se.
No näiden tietojen jälkeen en ole yhtään yllätynyt, että puljusta tuli tuollainen vastaus...
Kun kerran kerrostalosta kyse niin taloyhtiön suuntaan kysymystä, vaikkapa huoltoyhtiölle niin sieltä joku hoitaa homman maaliin.
Tiivisteet, myös uloimmat, kuuluu käsittääkseni osakkaan vastuulle, niin sen takia lähdin pihinä itse hommaa kartoittamaan. Tietenkin huolto tulisi ne sopivaa korvausta vastaan vaihtamaan.
Noin yleissääntönä ulkopuitteeseen ei pitäisi laittaa tiivistettä. Onko sitten niin, että ikkunasi rakenne ja kestävyys kuitenkin vaativat moisen? Jäin pohtimaan valokuvaa, onko uratiiiviste puitteen alaosasta vai yläosasta vai kiertääkö koko puitteen? Jos tiiviste on vain alaosassa, niin sen merkitys voisi olla veden ja lumen esto tuulen vaikutuksesta. Silti ikkunoiden välitilan pitäisi jotenkin tuulettua. Joka tapauksessa näyttää erikoiselta rakenteelta valokuvan perusteella. Tosin en ole mikään ikkuna- ja ovituntija.
Kerrostaloyhtiön ikkunat on vielä oma juttunsa. Täältä myös puolto yhteydenotolle huotoyhtiöön tai isännöitsijälle. Tämä pitäisi olla se kerrostaloasumisen etu, tällaiset huolet voi ulkoistaa. Eri asia tapahtuuko asialle mitään, vai onko vastaus jotain "ei voi tehdä mitään".
Tässä taitaa piillä totuuden siemen. Lähdin siis asiaa alunperin fiksaamaan kun poistoilmanvaihto oli talossa mennyt jostain syystä yliteholle, ja ikkunan kulmasta kuului suhinaa. Huomasin, että tuosta kyseisestä tiivisteestä puuttui pätkä kulmasta, ja ajattelin sen irronneen vuosien saatossa itsekseen. Mutta nyt kun tarkasti katsoin, niin itse asiassa joka nurkasta puuttuu sellaiset 5-10 cm tiivistettä ja tiivisteen päät näyttää kuin veitsellä leikatulta, eli pakkohan tuon on olla tarkoituksella. Eli syynä varmaan tuo kuten sanoit, että pitäähän sen päästä tuulettumaan. Niin ja siis ulkopuite tosiaan alumiinia, ja se tiiviste ottaa kiinni ulkopuolen alumiiniverhouksen sisäpintaan. Sitten loput ikkunarakenteista on puuta, ja sekä sisäpuitteessa että karmissa on molemmissa normi D-muotoiset ja huonokuntoiset tiivisteet, eli eiköhän niiden vaihtamisella tästä itse asiassa selviä.

Meillä tuollaisen vian putkimies korjasi vaihtamalla termostaatti ja ilmaamalla patterit. Asennettiin Danfoss.
Tiivistevian "korjasi" fiksaamalla pattereita? No juu, putkimieheltä ehkä odotettavissa...
 
Vapaa-ajan asunnolla hajosi ilmanvaihtokone. Pitäisikö välttää saunomista, kunnes sen saa korjattua?
 
Vapaa-ajan asunnolla hajosi ilmanvaihtokone. Pitäisikö välttää saunomista, kunnes sen saa korjattua?
Jos tarkoittaa että voinko saunoa nyt vkl kun huoltomies tulee ensiviikolla niin anna palaa. Jos tarkoittaa että voinko käyttää mökkiä talven normaalisti ja korjauttaa kesällä niin en suosittele.
 
Jos tarkoittaa että voinko saunoa nyt vkl kun huoltomies tulee ensiviikolla niin anna palaa. Jos tarkoittaa että voinko käyttää mökkiä talven normaalisti ja korjauttaa kesällä niin en suosittele.
Joo, tietenkin heti maanantaina soittelemaan että saisi korjaajan paikalle. Tuollaiset pikkuhommat ei tosin perinteisesti hirveästi tekijöitä houkuttele, mutta toivotaan että löytyy pian apua.
 
Kiitoksia ideoista. Tartuin tuumasta toimeen, mutta Fenestran "asiakaspalvelijan" vastaus sai kyllä vähän lannistumaan:

Eli 20v vanha aika standardin oloinen ikkuna on jo heille joku muinaisjäänne, ettei varaosiakaan löydy? Vai eikö hän vain jaksanut vaivautua ja kysyä siltä kokeneemmalta kollegalta...
Joka tapauksessa tuli myös käytyä sekä Etolassa että Etrassa, vaikka netistä jo kattelin, että tuskin heiltä löytyy, eikä löytynytkään. Etran myyjä tosin vinkkasi firmasta nimeltä OT-Kumi. Heiltä voisi nettisivujen mukaan jopa löytyä. Mutta eivät kyllä välttämättä myy matti meikäläiselle tyyliin neljää metriä... Taitaa jäädä ikkuna vedolle, ellen jotain purkkaviritystä keksi. Kerrostalo-asunnosta kuitenkin kyse, niin en nyt hirveästi enempää rupea tuohon tiivistämiseen käyttämään omaa aikaa ja energiaa.
Finnprofiles ei varmaan ainakaan haittaa kysyä jos sieltä löytyisi apua.
 
Onko ideoita että mikä auttaisi ikkunoista hohkaavaan kylmyyteen? Varauduin tähän talveen tiivistämällä ikkunat uusiksi, mutta vain asunnon puoleiset tiivisteet koska ulommaiset kuulemma kuuluu taloyhtiön vastuulle (jota ei taas kiinnosta tippaakaan). Reunoista ei enää vihellä kylmää ilmaa, mutta ikkunan pinta on talvipakkasilla noin 8 asteinen ja hohkaa ikävästi viileää. Onko kokemuksia noista eristävistä kalvoista? Esim. 3M Thinsulate Climate Control, auttaakohan tuo mitään Suomen olosuhteissa? Toinen vaihtoehto olisi hankkia paksummat verhot, mutta välillä olisi kiva saada luonnonvaloakin kämppään.
 
Viimeksi muokattu:
Ikkunatiivisteet tai ikkunat ei vieläkään kuulu tuohon I:n elikkä ilmanvaihtoon, eikä oikekin L:ään elikkä lämmittykseen ja huonosti sopii V:nkään kun ikkunoissa ei hanoja eikä viemäreitä.

Mutta pysyäkseni aiheessa, jos on seinäradiaattorit (sähkö taikka vesikiertoinen) niin pidä huoli että verhot eivät peitä radiaattoria vaan pättyvät radiaattorin yläpuolelle. Varsinkin vesikiertoisen radiaattorin termostaattia ei saa peittää verholla eikä sitä saa kääntää ylöspäin.
 
Ikkunatiivisteet tai ikkunat ei vieläkään kuulu tuohon I:n elikkä ilmanvaihtoon, eikä oikekin L:ään elikkä lämmittykseen ja huonosti sopii V:nkään kun ikkunoissa ei hanoja eikä viemäreitä.

Saattaapa ne kuuluakin. Ainakin kun kuvauksessa mainittiin ikkunoiden viheltäneen, niin todennäköisesti sieltä on tuloilma tullut ihan tarkoituksellisista tiivisteisiin jätetyistä raoista. Nyt sitten kun ne on tukittu, niin tuloilma tulee jostain suunnittelemattomista paikoista ja aiheuttaa eri ongelmia jatkossa.
 
Seinään asennettavissa hanoissa on yleensä mutteri eli sisäkierre. Miksi siis hanakulmissa ei yleensä ole ulkokierrettä, vaan myös sisäkierre?
 
Ilmeisesti tarkoitat pinta-asennuskulmaa?
Saa koepainepumpun helpommin kiinni. ;)

Muissa hanakulmissa, kuten hanakulmarasioissa, pinta-kulmissa (ilman kromikuppia) jne. on dn15 sisäkierre.
 
Seinään asennettavissa hanoissa on yleensä mutteri eli sisäkierre. Miksi siis hanakulmissa ei yleensä ole ulkokierrettä, vaan myös sisäkierre?
Jos seinän sisään asennettavissa olisi ulkokierre, sitä olisi mahdoton saada oikeaan tasoon hanan kanssa. Näiden syvyys yleensä vaihtelee, joskus hanakulma on syvemmällä, joskus pinnemmassa. Helpompi pelata hanajatkoilla j epäkeskoliittimillä. Pinta-asennuskulmissa on sisäkierre ihan monimuotoisuuden takia. Joskus niihin laitetaan muutakin kun hanoja. Ulkokierteillisiä laskuhanoja tms
 
Ilmeisesti tarkoitat pinta-asennuskulmaa?
Saa koepainepumpun helpommin kiinni. ;)

Muissa hanakulmissa, kuten hanakulmarasioissa, pinta-kulmissa (ilman kromikuppia) jne. on dn15 sisäkierre.
Jos seinän sisään asennettavissa olisi ulkokierre, sitä olisi mahdoton saada oikeaan tasoon hanan kanssa. Näiden syvyys yleensä vaihtelee, joskus hanakulma on syvemmällä, joskus pinnemmassa. Helpompi pelata hanajatkoilla j epäkeskoliittimillä. Pinta-asennuskulmissa on sisäkierre ihan monimuotoisuuden takia. Joskus niihin laitetaan muutakin kun hanoja. Ulkokierteillisiä laskuhanoja tms

Täytyy sitten laittaa kaksoisnipat väliin. Tulee vain tarpeetonta pituutta asennukselle niistä.
 
Seinään asennettavissa hanoissa on yleensä mutteri eli sisäkierre. Miksi siis hanakulmissa ei yleensä ole ulkokierrettä, vaan myös sisäkierre?

hanakulmissa on yleensä ulkokierre JA sisäkierre. ja kuten itse sanoit niin hanoissa on YLEENSÄ mutterit, ei AINA. ja pintakulmaan voidaan laittaa sata muutakin asiaa kuin suihkusekoittaja...
 
Täytyy sitten laittaa kaksoisnipat väliin. Tulee vain tarpeetonta pituutta asennukselle niistä.

jos siis kyse on seinän sisällä olevista kulmista / hanakulmarasioista niin siihen tulee yleensä suora liitin suluin 1/2 3/4, tai vastaava epäkesko. muualla kuim Suomessa valmistetussa hanoissa sitten tulee monesti suluttomat epäkeskot mukana... muistaa sitten että Suomen määräykset poikkeaa monesta muusta maasta...
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 718
Viestejä
4 555 276
Jäsenet
75 048
Uusin jäsen
Lymppä

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom