Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Kyllä se eristämätönkin toimii aika hyvin muoviviemärin kanssa, ainakin etelässä (viemäristä nousee lämpöä). Lapin oloissa ei ole kokemusta. Ennen 70-lukua ei viemäreissä käytetty eristystä. Ilman hattua niitä saattoi talvella jäätyäkin, kylmä korkea ullakko kerrostaloissa ja valurautaputki imemässä kulmää itseensä siihen sitten tuprutti lunta putken päähän.

No meillä ei talo sijaitse etelässä, vaan alueelle, missä voi talvella olla pakkasta yli 30 astetta. Eilenkin päästiin yli 20 asteen. Tänään tuli kiivettyä katolle ja sadehattu lensi putken päästä mäkeen. Täytyy katsoa, että vieläkö jäätyy. Nyt ei ainakaan ole ongelmia, on tosin pakkanenkin laskenut.
 
No meillä ei talo sijaitse etelässä, vaan alueelle, missä voi talvella olla pakkasta yli 30 astetta. Eilenkin päästiin yli 20 asteen. Tänään tuli kiivettyä katolle ja sadehattu lensi putken päästä mäkeen. Täytyy katsoa, että vieläkö jäätyy. Nyt ei ainakaan ole ongelmia, on tosin pakkanenkin laskenut.
Joo kokeilla kannattaa eri vaihtoehtoja. Etelässä noissa valurautaviemäreissä sinne sataa märkää lunta ja se sitten tiivistyy siihen putken päähän. Joskus olen nähnyt ettei niissä ole kuin peukalon paksuinen reikä.

Tarkkailemallahan sen sitten näkee, miten sulla toimii eri säätiloissa.
 
Kuivausrummun poistoletkun liittäminen viemäriin/hajulukkoon. Hajulukossa 20/22mm nipat (päällä), johon se normaali pesukoneen poistoletku sopii, kuivurin poistoletku on kuitenkin pienempi. Tämä on ainoa löytämäni jonka toinen pää voisi sopia hajulukkoon suoraan mutta eikö ole jotain sovitinta ettei tarvi koko letkua hommata?
 
Kuivausrummun poistoletkun liittäminen viemäriin/hajulukkoon. Hajulukossa 20/22mm nipat (päällä), johon se normaali pesukoneen poistoletku sopii, kuivurin poistoletku on kuitenkin pienempi. Tämä on ainoa löytämäni jonka toinen pää voisi sopia hajulukkoon suoraan mutta eikö ole jotain sovitinta ettei tarvi koko letkua hommata?
Ainakin LVI-tarvikeliikkeistä löytyy erilaisia supistusliittimiä.
 
Helpompi luultavasti hommata tuo letku (en tiennytkään että joltain konevalmistalta sais tuommoista). Muuten menee aika virittelyksi. Tai sitten tyytyä siihen että joutuu manuaalisesti tyhjentämään säiliön.
 
Helpompi luultavasti hommata tuo letku (en tiennytkään että joltain konevalmistalta sais tuommoista). Muuten menee aika virittelyksi. Tai sitten tyytyä siihen että joutuu manuaalisesti tyhjentämään säiliön.


Tässä on joo pari päivää koitettu googlettaa, mutta ei tunnu löytyvän sopivaa muuntoliitintä. Yksi kodinkoneliike myös kysytty. Ehkä tosiaan helpompi ostaa toi letku.
 
Saako tommoseen kuvassa olevaan venttiiliin laitettua jotenkin danfossin ally termarin?
20211206_175726.jpg

Käytössä olisi seuraavanlaisia adaptereita.
20211206_180054.jpg

Muuten nyt en tätä välttämättä miettisi, mutta välillä tuntuu karkaavan käsikäyttöisellä termarilla lämmöt taivaisiin ja vastaavasti jää vähän viileäksi. Muuta tuolle venttiilille en vielä uskaltanut tehdä kuin ottaa nupin irti ja katsoa mitä alta löytyy.
 
Saako tommoseen kuvassa olevaan venttiiliin laitettua jotenkin danfossin ally termarin?
20211206_175726.jpg

Käytössä olisi seuraavanlaisia adaptereita.
20211206_180054.jpg

Muuten nyt en tätä välttämättä miettisi, mutta välillä tuntuu karkaavan käsikäyttöisellä termarilla lämmöt taivaisiin ja vastaavasti jää vähän viileäksi. Muuta tuolle venttiilille en vielä uskaltanut tehdä kuin ottaa nupin irti ja katsoa mitä alta löytyy.
Ei valitettavasti saa.
 
Tuo ei taida olla edes termostaatiille tarkoitettu patteriventtiili vaan käsisäätöpyörälle :hmm:. Tosin ei se termostaattikaan toimi kunnolla jos on pyyhkeen alla.
 
Onko tietoa mitä tyyppiä tämä venttiili on?
Ei oikein lämmennyt, joten heristelin venttiilin-neulaa. Tämä aiheutti sen että alkoi hiukan tiputteleen vettä patterista.
Venttiilin päässä oleva osa on kierteellä, joten neulan voisin vaihtaa mutta mistä vastaava tilalle?
Saunan pukuhuoneen patteriventtiili 3.jpg
 
Onko tietoa mitä tyyppiä tämä venttiili on?
Ei oikein lämmennyt, joten heristelin venttiilin-neulaa. Tämä aiheutti sen että alkoi hiukan tiputteleen vettä patterista.
Venttiilin päässä oleva osa on kierteellä, joten neulan voisin vaihtaa mutta mistä vastaava tilalle?
Saunan pukuhuoneen patteriventtiili 3.jpg
Jos rivitalo/kerrostalo, tilaa huoltomies. Jos omakotitalo, vaihtaisin suosiolla venttiilin. Tai pyytäisin putkimiehen vaihtamaan. Vanha Oras?
 
Jos rivitalo/kerrostalo, tilaa huoltomies. Jos omakotitalo, vaihtaisin suosiolla venttiilin. Tai pyytäisin putkimiehen vaihtamaan. Vanha Oras?
Omakotitalo kyseessä. Rintamamiestalon kellaritiloissa oleva patteri. Erilainen venttiili kuin yläkerran pattereissa. Oraksen termostaatti tuohon ainakin menee kiinni. Ilmeisesti joutuu tyhjentää verkoston jos tuon haluaa vaihtaa kokonaan uuteen.
 
Omakotitalo kyseessä. Rintamamiestalon kellaritiloissa oleva patteri. Erilainen venttiili kuin yläkerran pattereissa. Oraksen termostaatti tuohon ainakin menee kiinni. Ilmeisesti joutuu tyhjentää verkoston jos tuon haluaa vaihtaa kokonaan uuteen.
Joutuu tyhjentää joka tapauksessa vaikka pelkästään sisuskalut vaihtaisi, jos sellaista ylipäänsä mistään löytää, eikä sitä välttämättä saa enää edes tiiviiksi. Vaihto on ainoa järkevä ja helpoin ratkaisu tuohon.
 
Joutuu tyhjentää joka tapauksessa vaikka pelkästään sisuskalut vaihtaisi, jos sellaista ylipäänsä mistään löytää, eikä sitä välttämättä saa enää edes tiiviiksi. Vaihto on ainoa järkevä ja helpoin ratkaisu tuohon.
Saattaahan tuolla olla linjasulutkin(ainakin osalle), jolloin sitä vettä ei paljon tule. Linjastoa ei pitäisi turhaan tyhjentää.

Tuli mieleen, että jos ton tulpaa (Kiertää ton sisuskalun irti + tulppa tuon isompaan kierteeseen) niin tuskin siitä isoa ongelmaa tulee. Esim maalämmöllähän noi usein ovat täysin auki?

Onkos kukaan noita sisuskaluja purkanut ja herkistellyt yön yli jossain "sitruunahapossa" tai vast. yms.?
Edit: Saattaahan se termostaatti olla pysyvästi kuollutkin, ovatkos ne samanlaisia kuin mitä ovat syöttösekoitusventiileissä? Se ei Oraksella tahdo kestää kuin 7-10 vuotta noissa vanhoissa.
 
Viimeksi muokattu:
Onko tietoa mitä tyyppiä tämä venttiili on?
Ei oikein lämmennyt, joten heristelin venttiilin-neulaa. Tämä aiheutti sen että alkoi hiukan tiputteleen vettä patterista.
Venttiilin päässä oleva osa on kierteellä, joten neulan voisin vaihtaa mutta mistä vastaava tilalle?
Taitaa olla Oraksen Termostar minkä valmistus lopetettu 90-luvulla. Ei taida saada uutta säätöosaa mistään ja vaihtaminen aika vittumaista koska kuvan perusteella liitoskohdassa on kotelon tms reuna ja kaiken lisäksi lätkäisty massaa päälle. Helpoin on jäädyttää menoputki jos ei halua tai/voi tyhjentää verkostoa ja sitten vaihtaa patteriventtiilirunko. Miten siitä radiaattorista alkoi tiputtelemaan vettä jos herkistelit ventiilin neulaa?
 
Taitaa olla Oraksen Termostar minkä valmistus lopetettu 90-luvulla. Ei taida saada uutta säätöosaa mistään ja vaihtaminen aika vittumaista koska kuvan perusteella liitoskohdassa on kotelon tms reuna ja kaiken lisäksi lätkäisty massaa päälle. Helpoin on jäädyttää menoputki jos ei halua tai/voi tyhjentää verkostoa ja sitten vaihtaa patteriventtiilirunko. Miten siitä radiaattorista alkoi tiputtelemaan vettä jos herkistelit ventiilin neulaa?
Näyttäisi olevan Oras Termostar. Ttermostaattikin joka siinä oli kiinni on PATTERITERMOSTAATTI ORAS 441010 TERMOSTAR PLUS


Luultavasti painelin liian lujaa tuota neulaa. Koska siitä neulan reiän kohdasta alkoi tiputteleen vettä.
Aukaisin venttiilin myös tuosta päästä mistä neula tulee ulos. Vaihdoin siihen samalla tiivisteen, vaikka ei vuoto mielestäni siitä johtunut.
Nyt ei kuitenkaan enää vuoda.

Löysin autotallista toisen vanhan Oraksen termostaatin ja kokeilin sillä. Taisi mennä niin syvälle että venttiiliin että patteri on kylmä.
En saanut kiinni siten sulkisi ja aukaisisi neulaa tarpeen mukaan.

Täytyy huomenna kokeilla vielä alkuperäistä termostaattia paikalleen, jos sen saisi säädettyä paikalleen. Ilman termostaattia patterista tulee ihan turhan kuuma.

Isompia summia en tuohon enää viitsi alkaa sijoittamaan koska toiveissa on että saan tuon ensi vuoden puolella pois käytöstä.
 
Mitä sähköpattereita kannattaisi laittaa, wifi noissa tuntuu kaikissa olevan? Perus lasipatterit maksavat puolet jonkun nobön hinnasta...
 
Meillä on huippuimuriohjauksella toimiva liesituuletin, jossa liukukytkin (käynnistyy kun vetää tuulettimen osan ulos kaapistosta).
Eilen lopetti toimintansa, valo syttyy tuulettimessa mutta imu ei ala - olisiko vika liesituulettimessa vai huippuimurissa? Kovilla pakkasilla olisi voinut varmaan jäätyäkin, mutta tänään sateli vettä niin luulisi että jäätkin alkaisi sulaa. Huippuimuria ei varmaan voi vikatestata muuta kuin katolle kiipeilemättä?

EDIT: Huippuimuri oli vissiin jäätynyt, puhaltelin hiustenkuivaimella kymmenisen minuuttia lämmintä ilmaa hormiin ja lähti taas käymään.
 
Viimeksi muokattu:
Millaisia ilmamääriä muuratussa hormissa liikkuu? Kokeilin jotain laskuria, mutta arvot näyttävät todella pieniltä.
Hormi 3.85m, 300cm2 reikä, +0c kelissä 12l/s?
 
Laskit suurin piirtein oikein. Virtaamaan vaikuttaa vielä kuinka vapaa virtausaukko raitisilmasäleikössä on. Jos säleikkö on kiinni, niin ilma ei liiku.
 
Laskit suurin piirtein oikein. Virtaamaan vaikuttaa vielä kuinka vapaa virtausaukko raitisilmasäleikössä on. Jos säleikkö on kiinni, niin ilma ei liiku.
Toinen hormi on vain 160cm, mutta laskuri näyttää 10l/s silti? Molemmissa 100mm lautasventtiili.
Miten paljon korvausilmaa nuo vaativat? Tarkoitus lisätä hieman raitisilman tuloja. Rajoittaako hormin 100mm venttiili poistoa?
 
Viimeksi muokattu:

Tuollakun laskee niin lyhyemmällä putkella antaa enemmän virtausta. Eikö sen pitäisi olla päinvastoin?
Vai mikä tuo height arvo oikein on?
 

Tuollakun laskee niin lyhyemmällä putkella antaa enemmän virtausta. Eikö sen pitäisi olla päinvastoin?
Vai mikä tuo height arvo oikein on?
Lyhyt putki aiheuttaa vähemmän painehäviöä, joten virtaama kasvaa. Paine-ero tulee hormin yläpään ja raitisilmaventtiilin välisestä korkeudesta. Katso että kirjoitat korkeuseron oikeaan eli height sarakkeeseen.

100mm venttiili rajoittaa, saat enemmän virtausta jos siihen saa isomman.

Vilpe wive 100 ilman suodatinta tuottaa tuolla hormilla 4 l/s kappale.
 
Lyhyt putki aiheuttaa vähemmän painehäviöä, joten virtaama kasvaa. Paine-ero tulee hormin yläpään ja raitisilmaventtiilin välisestä korkeudesta. Katso että kirjoitat korkeuseron oikeaan eli height sarakkeeseen.

100mm venttiili rajoittaa, saat enemmän virtausta jos siihen saa isomman.

Vilpe wive 100 ilman suodatinta tuottaa tuolla hormilla 4 l/s kappale.
Siis mistä mihin tuo height on? Nyt menee vähän ohi... Duct lenght on hormin pituus venttiilistä katolle?
 
Siis mistä mihin tuo height on?

No siellä sivullahan se lukee: "Calculate the air flow caused by natural draft in a normal family house with two floors. The height of the hot air column from ground floor to outlet air duct above roof is approximately 8 m. The outside temperature is -10 oC and the inside temperature is 20 oC."

Ykskerroksises sit jtn muuta.
 
No siellä sivullahan se lukee: "Calculate the air flow caused by natural draft in a normal family house with two floors. The height of the hot air column from ground floor to outlet air duct above roof is approximately 8 m. The outside temperature is -10 oC and the inside temperature is 20 oC."

Ykskerroksises sit jtn muuta.
Alakerran lattiasta hormin yläpäähän?
Aiemmin vain sanottiin "
Paine-ero tulee hormin yläpään ja raitisilmaventtiilin välisestä korkeudesta."
 
Viimeksi muokattu:
Käsitän tuon "ground floor"in tarkoittavan pohjakerrosta, ei alakerran lattiaa. Tuo viimeinen lauseesi pitänee paikkansa.
 
25l/s sain määräksi kahdella hormilla +5c ulkolämpötilalla. Vai mille lämpötilalle/virtaukselle kannattaa mitoittaa? Seuraava kysymys onkin miten monta korvausilmabenttiiliä vaatii? Esim. 100mm ja karmiventtiileitä.

E:+10c ilmeisesti mitoituslämpötila. 20l/s siis.
 
Viimeksi muokattu:
Mistä saa noita jakotukin sinisiä korkkeja? Ei tunnu millään hakusanoilla löytyvän...
jakotukki.jpg
 
Erikseen noita suojakorkkeja ei taida saada mistään. Käsisäätönuppi/käsisäätöpyörällä löytyy jos haluaa helposti säädettävän korkin/nupin/pyörän johinkin piiriin.
 
Vessasta viemärin tuuletusputkea olen vetämässä ulos. Laitan sen tuolta räystään luota ulos, en halua katosta laitella läpi. Nyt se on tuolla välikatossa oottelemassa seuraavaa kohtaa.. Alkuperäne suunnitelma ei toiminukaa.

Kumpaa te suosittelisitte? Pikasesti tehty piirros. Vai kannattaako tukkia vielä, ja kesällä laittaa sitten katon läpi?
1639664002191.png
 
Viimeksi muokattu:
Vesikiertoiseen lattialämmitykseen liittyvä kysymys. Lähtötilanne on se, että makuuhuoneeseen haluaisin lisää lämpöä, työhuoneeseen vähemmän. Makuuhuoneessa on termari eikä piiri pysty vastaamaan pyyntilämpöön, työhuoneessa taasen ei ole termaria joten lämpöä ei voi leikata alemmas.

1. Pysyykö järjestelmän kokonaisvirtaama suurinpiirtein samana, jos säädän makuuhuoneen esisäätöä suuremmalle, ja saman verran taas työhuoneen esisäätöä pienemmälle? Eli toisinsanottuna, haluaisin lämmittää makkaria ja viilentää työhuonetta ilman että juuri vaikuttaa muihin piireihin tai tiloihin, ja ilman että koskisi linjasäätöön.

2. Makkari on tosiaan termarilla ja toimilaitteella, toimiiko säätö ihan niin että toimilaite irti venttiilistä ja kääntää esisäätöä? Sitten vaan toimilaite takaisin kiinni.

3. Säädetäänkö kuvan mukaista esisäätöä ihan vaan kääntämällä tosta sinisen rinkulan kohdalta? Siitä se ainakin kääntyy kun kokeilin. Vai pitääkö messinkistä kulmikasta osaa ruuvata? Ja olettaisin että normaali kiristyssuuntaan eli myötäpäivään virtaama vähenee eli piiri viilenee, ja taas vastapäivään lämpenee. Mikähän olisi sopiva määrä kokeilla ensialkuun, yksi kierros? Eli makkaria yks kierros auki ja toimilaite takas paikalleen, sit työhuonetta yks kierros kiinni, esimerkiksi.

Vai onko tähän joku ihan toinen lähestymistapa jolla tulisi edetä?

IMG_20211216_161159.jpg
IMG_20211216_161208.jpg
 
Vessasta viemärin tuuletusputkea olen vetämässä ulos. Laitan sen tuolta räystään luota ulos, en halua katosta laitella läpi. Nyt se on tuolla välikatossa oottelemassa seuraavaa kohtaa.. Alkuperäne suunnitelma ei toiminukaa.

Kumpaa te suosittelisitte? Pikasesti tehty piirros. Vai kannattaako tukkia vielä, ja kesällä laittaa sitten katon läpi?
1639664002191.png
Kesällä katosta läpi. Ja putki tietysti eristettynä.
 
Vessasta viemärin tuuletusputkea olen vetämässä ulos. Laitan sen tuolta räystään luota ulos, en halua katosta laitella läpi. Nyt se on tuolla välikatossa oottelemassa seuraavaa kohtaa.. Alkuperäne suunnitelma ei toiminukaa.

Kumpaa te suosittelisitte? Pikasesti tehty piirros. Vai kannattaako tukkia vielä, ja kesällä laittaa sitten katon läpi?
Kesällä katon läpi koska se on ainoa sallittu.

Vesikiertoiseen lattialämmitykseen liittyvä kysymys. Lähtötilanne on se, että makuuhuoneeseen haluaisin lisää lämpöä, työhuoneeseen vähemmän. Makuuhuoneessa on termari eikä piiri pysty vastaamaan pyyntilämpöön, työhuoneessa taasen ei ole termaria joten lämpöä ei voi leikata alemmas.

1. Pysyykö järjestelmän kokonaisvirtaama suurinpiirtein samana, jos säädän makuuhuoneen esisäätöä suuremmalle, ja saman verran taas työhuoneen esisäätöä pienemmälle? Eli toisinsanottuna, haluaisin lämmittää makkaria ja viilentää työhuonetta ilman että juuri vaikuttaa muihin piireihin tai tiloihin, ja ilman että koskisi linjasäätöön.

2. Makkari on tosiaan termarilla ja toimilaitteella, toimiiko säätö ihan niin että toimilaite irti venttiilistä ja kääntää esisäätöä? Sitten vaan toimilaite takaisin kiinni.

3. Säädetäänkö kuvan mukaista esisäätöä ihan vaan kääntämällä tosta sinisen rinkulan kohdalta? Siitä se ainakin kääntyy kun kokeilin. Vai pitääkö messinkistä kulmikasta osaa ruuvata? Ja olettaisin että normaali kiristyssuuntaan eli myötäpäivään virtaama vähenee eli piiri viilenee, ja taas vastapäivään lämpenee. Mikähän olisi sopiva määrä kokeilla ensialkuun, yksi kierros? Eli makkaria yks kierros auki ja toimilaite takas paikalleen, sit työhuonetta yks kierros kiinni, esimerkiksi.

Vai onko tähän joku ihan toinen lähestymistapa jolla tulisi edetä?

Miksi työhuoneessa ei ole termaria ja toimilaitetta? OKT jos kyseessä niin siitä vaan kokeilemaan säätöjä (taitaa tuossa Nereuksessa olla yhdellä kierroksella koko esisäätöalue).
Mitkä lämpötilat ovat kyseisissä tiloissa?
 
Miksi työhuoneessa ei ole termaria ja toimilaitetta? OKT jos kyseessä niin siitä vaan kokeilemaan säätöjä (taitaa tuossa Nereuksessa olla yhdellä kierroksella koko esisäätöalue).
Mitkä lämpötilat ovat kyseisissä tiloissa?

Kieltämättä typerää että ei ole tossa huoneessa sitä. En oikein ymmärrä miksi ei ole, ei siis tiedossa erityistä syytä. Työhuoneessa 25 astetta ilman lämpökuormaa, sitten kun tietokone hönkii ja siellä oleskelee, se nousee ainakin pari astetta. Makkari taas enimmillään nousee 21 asteeseen. Se riittää kyllä periaatteessa, mutta ois kiva että sielläkin riittää "varaa" nostaa. Nyt jos laittaa vaikka 22 tai 23 pyyntiin, ei piiri saa sitä lämpöä tavoitettua. Rivari kyseessä.
 
Koska taloyhtiö niin voisi kysäistä voisiko taloyhtiö asennuttaa termostaatin sinne työhuoneeseen tai saatko itse ottaa sähkärin siihen hommaan (nuo termarit/toimilaittee on 230v). Itse asiassa se on taloyhtiön homma selvittää miksi työhuoneessa on 25c koska oleskelutiloissa pitäisi olla 21-22c.
Toki pikatestailuna mikä ei sekoita mitään on ottaa oh1-piiristä tuo vihreä suojakorkki ja laittaa se tuohon th-piiriin jolloin sitä kiristämällä saadaan työhuoneen virtausta pienemmäksi.
 
Koska taloyhtiö niin voisi kysäistä voisiko taloyhtiö asennuttaa termostaatin sinne työhuoneeseen tai saatko itse ottaa sähkärin siihen hommaan (nuo termarit/toimilaittee on 230v). Itse asiassa se on taloyhtiön homma selvittää miksi työhuoneessa on 25c koska oleskelutiloissa pitäisi olla 21-22c.
Toki pikatestailuna mikä ei sekoita mitään on ottaa oh1-piiristä tuo vihreä suojakorkki ja laittaa se tuohon th-piiriin jolloin sitä kiristämällä saadaan työhuoneen virtausta pienemmäksi.
On tuossa th venttiilissäkin se korkki. Otin kuvaa varten pois. En tiennytkään että sen avulla voi myös kiristää, mutta käyhän se toki järkeen koska painaa karaa alas.
 
Kuinka paljon alipainetta tulee, jos kaksi hormia imee 20l/s?
Tuloilmaventtiilin ilmamäärät siis kiinnostaa.

thumbnail_image.png
 
Kuinka paljon alipainetta tulee, jos kaksi hormia imee 20l/s?
Tuloilmaventtiilin ilmamäärät siis kiinnostaa.

thumbnail_image.png
Ensin pitäisi tietää hormin pituus ja rakenne, miten suuri osuus tuosta painetuotosta menee painehäviön voittamiseen ja miten suuri osa saadaan hyödyksi
 
Ensin pitäisi tietää hormin pituus ja rakenne, miten suuri osuus tuosta painetuotosta menee painehäviön voittamiseen ja miten suuri osa saadaan hyödyksi
3.85m ja 1.6m, 18x18cm, poistossa 100mm venttiilit.
Takan hormi lienee 5.85m, voihan tuotakin käyttää kesällä poistona.
 
Viimeksi muokattu:
Kuinka paljon tuo 100mm lähtö poistohormissa kuristaa ilmavirtausta?

Laskuri siis näyttää esim. Air Flow (m3/s) : 0.0464
Duct hydraulic diameter 0.2>0.1m:
Air Flow (m3/s) : 0.0103. Jälkimmäinen on kuitenkin lähempänä oikeaa.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
258 365
Viestejä
4 493 078
Jäsenet
74 195
Uusin jäsen
J2323

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom