Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
K3ki sanoi:
Löytyykö täältä ilmavesilämpöpumpuista tietäjiä? Olisi tarkoitus kesän aikana vaihtaa öljylämmitys pois ja tässä nyt paria vaihtoehtoa tarjottu ja kuulisin mielelläni ulkopuolisen kommentteja näistä eri laitteista. Myyjäthän nyt myy vaikka mitä, mutta haluaisin nyt kuitenkin kerralla ostaa järkevän laitteen, mikä palvelisi itseä parhaiten.

Vaihtoehdot mitä nyt minulle on tarjottu ovat Mitsubishi Electric EcoDan R32 (PUD-SWM80YAA Power Inverter 2,4 – 8,9 kW, Ulkoyksikkö ja EHST20D-YM9D, 9 kW sisäyksikkö 200 l. käyttövesivaraajalla) ja Bosch Compress 7000i AW7 inverter (ulkoyksikkö) + - Bosch AWM 5-9, 185dm3 varaaja, vastus 9 kW (sisäyksikkö) +Bosch BC 100 l. puskurivaraaja.

Näistä Bosch on 500€ kalliimpi. Omassa vaakakupissa painaa ehkä Boschin suuntaan hieman enemmän tuo Boschin lupaama 6 vuoden tehdastakuu, kun taas Mitsu lupaa vain 3 vuotta. Mutta sitten ainakin esitteiden perusteella Mitsu toimisi vielä -25 asteessa ilman lisäsähköä. Bosch kaipailee lisäsähköä jo -20 jälkeen. Ja täällä Joensuussa ainakin viime talvena oli suht paljon noita yli -25 kelejä. Tästä nyt ei tietenkään voi tietää mitä se on ensi talvena tai sitä seuraavana. Boschissa oli hieman parempi SCOP-arvo, kun taas Mitsussa oli COP-arvot paremmat - asteilla.

Boschin esitteessä oli mainittu myös, että järjestelmää voidaan käyttää myös viilentämiseen. Toimiiko tämä nyt sitten niin, että pattereihin työnnetään kylmää vettä?

Mahtaako näissä keskenään olla miten suuria eroja huoltokustannuksissa?

Varmaan vielä paljon asioita tässä mitä en ole osannut ottaa huomioon, mutta alan ammattilaiset varmaan osaa kommentoida asiaa lisää ja samalla auttaa tässä valinnassa.
Napsauta laajentaaksesi...

Tarkempaa infoa ja mielipiteitä löydät tuolta Lampopumput - Keskustelua lämpöpumpuista

Mitsun käyttölogiikkaa on moitittu, ei ole niin hyvin säädettävissä kuin ainakaan Niben laitteet ja ongelmia ollut. Boschista olen kuullut vielä vähemmän, vaikkakin pidän laatulaitteena. Pohjoisemmas usein sositellaan Niben Polaria, ehdottaisin pyytämään siitä tarjouksen tai tarjouksia. Minimi -25C.

Lämpöpumppufoorumin porukka myös suosii monoblockkeja, millainen tuo Boschin ilmeisesti on. Eli ulkona kiertää vesi ja laitteen kylmäainekirto on ainaoastaan ulkoyksikön sisällä ja tehtaalla suljettu.

SCOP arvoja on vaikea arvioida, kun Nibe tuntuu olevan ainoa joka antaa sen edes Helsingin leveysasteelle. SCOP ~4.8 ei voi pitää paikkaansa meidän leveysasteilla. Polarin SCOP keskimääräinen ilmasto on samaa luokkaa 4.8, kun taas kylmä ilmasto 4.1 (35C meno lattialämmitykselle).

Mitoitus on sitten kanssa yksi asia. Ei kannata liian tiukkaan mitoittaa ettei ala lisäsähköä ottamaan kylpiessä.

E: Olet varmaan tietoinen energia-avustuksesta? Öljystä pois siirtyessä (jos alkuperäinen lämmitysmuoto) tukea saa 50% kuluista jos ehdot täyttyy. Muille 25%. IVLP kohteissa työn osuus usein pieni jolloin tämä kannattavampi. MLP kohteissa taas kotitalousvähennys voi olla kannattavampi kahdelle henkilölle. Max 4000e (6000e jos menee matalaenergialuokkaan).
 
Viimeksi muokattu:
Öljylämmityksestä pupputekniikkaan siirryttäessä tärkein kysymys on varmaankin nykyisten lämmönluovutuselemettien tehokkuus. Eli mikä on menoveden lämpötila nykyisin. Lämppöpumppuille se pitäisi olla mahdollisimman alhainen miel alle 40°C. Lattialämmitys toteuttaa tämän hienosti, mutta lämpöpattereissa usein teho ei riitä, varsinkin jos huonommin eristetty talo. Silloin joudutaan käyttämään veden lisälämmitykseen suoraa sähköä, joka heikentää kannattavuutta reilusti.
 
puik sanoi:
Tarkempaa infoa ja mielipiteitä löydät tuolta Lampopumput - Keskustelua lämpöpumpuista

Mitsun käyttölogiikkaa on moitittu, ei ole niin hyvin säädettävissä kuin ainakaan Niben laitteet ja ongelmia ollut. Boschista olen kuullut vielä vähemmän, vaikkakin pidän laatulaitteena. Pohjoisemmas usein sositellaan Niben Polaria, ehdottaisin pyytämään siitä tarjouksen tai tarjouksia. Minimi -25C.

Lämpöpumppufoorumin porukka myös suosii monoblockkeja, millainen tuo Boschin ilmeisesti on. Eli ulkona kiertää vesi ja laitteen kylmäainekirto on ainaoastaan ulkoyksikön sisällä ja tehtaalla suljettu.

SCOP arvoja on vaikea arvioida, kun Nibe tuntuu olevan ainoa joka antaa sen edes Helsingin leveysasteelle. SCOP ~4.8 ei voi pitää paikkaansa meidän leveysasteilla. Polarin SCOP keskimääräinen ilmasto on samaa luokkaa 4.8, kun taas kylmä ilmasto 4.1 (35C meno lattialämmitykselle).

Mitoitus on sitten kanssa yksi asia. Ei kannata liian tiukkaan mitoittaa ettei ala lisäsähköä ottamaan kylpiessä.

E: Olet varmaan tietoinen energia-avustuksesta? Öljystä pois siirtyessä (jos alkuperäinen lämmitysmuoto) tukea saa 50% kuluista jos ehdot täyttyy. Muille 25%. IVLP kohteissa työn osuus usein pieni jolloin tämä kannattavampi. MLP kohteissa taas kotitalousvähennys voi olla kannattavampi kahdelle henkilölle. Max 4000e (6000e jos menee matalaenergialuokkaan).
Napsauta laajentaaksesi...
Laitoinpa tuonne lämpöpumppu foorumeille kanssa kyssäriä asiasta.

Ollaan tietoisia tuosta avustuksesta, sillä tätä nyt lähdettiin viemään eteenpäin.

Meillä on tosiaan nykyisessä järjestelmässä 1- ja 2-lehtistä patteria sekaisin. Ja itse talo on -79 rakennettu, eikä seiniä ole purettu auki, niin ei ole tietoa missä kunnossa eristeet on. Myöskään tuota menoveden lämpötilaa ei ole tullut seurattua ja nyt jos sen kurkkaan, niin eihän se kerro talven tilannetta...

Lattialämmitystäkin tässä on mietitty, mutta ei saada kaikkea kerralla toteutettua.
 
toozi sanoi:
Öljylämmityksestä pupputekniikkaan siirryttäessä tärkein kysymys on varmaankin nykyisten lämmönluovutuselemettien tehokkuus. Eli mikä on menoveden lämpötila nykyisin. Lämppöpumppuille se pitäisi olla mahdollisimman alhainen miel alle 40°C. Lattialämmitys toteuttaa tämän hienosti, mutta lämpöpattereissa usein teho ei riitä, varsinkin jos huonommin eristetty talo. Silloin joudutaan käyttämään veden lisälämmitykseen suoraa sähköä, joka heikentää kannattavuutta reilusti.
Napsauta laajentaaksesi...
Itsellä -59 purulaatikko ilman lisäeristeitä/korjauksia. MLP riittää kyllä pukkaamaan -20 asti ilman lisävastuksia 1- ja 2-lehtisiin pattereihin, meno on jotain 50-asteen luokkaa tuolloin. Toki hyötysuhde olisi parempi, jos pääsisi lattialämmöksi pistämään. AP kysyjän kannattanee laskea auki mitä maalämpö maksaisi enemmän, jos on mahdollista toteuttaa. Itse sain niin hyvin työn osuuksista MLP projektissa takaisin, että ei olisi ollut tolkkua pistää VILPiä. Toki nykyään taitaa olla isompia avustuksia jälkimmäiseen tarjolla...
 
K3ki sanoi:
Laitoinpa tuonne lämpöpumppu foorumeille kanssa kyssäriä asiasta.

Ollaan tietoisia tuosta avustuksesta, sillä tätä nyt lähdettiin viemään eteenpäin.

Meillä on tosiaan nykyisessä järjestelmässä 1- ja 2-lehtistä patteria sekaisin. Ja itse talo on -79 rakennettu, eikä seiniä ole purettu auki, niin ei ole tietoa missä kunnossa eristeet on. Myöskään tuota menoveden lämpötilaa ei ole tullut seurattua ja nyt jos sen kurkkaan, niin eihän se kerro talven tilannetta...

Lattialämmitystäkin tässä on mietitty, mutta ei saada kaikkea kerralla toteutettua.
Napsauta laajentaaksesi...
Monilehtiset patterit ja seinäkonvektorit auttaa pitämään lämpökäyrän alhaalla. Meillä riittää 40 asteinen menovesi -10 asteeseen saakka, ja tosiaan yksilehtiset patterit ja ilmalämpöpumppu.
 
Laitoin tämän kysymyksen tuonne Kodin rempt diy -ketjuun mutta tämä olisi tietenkin ollut oikeampi paikka. Eli osaisiko joku neuvoa?

Moloch sanoi:
Talon seinästä löytyy tällainen vesiposti:

10063535e90ae90a0410cd6bda4bfd76.gif


Eilen kun ensimmäistä kertaa aloin käyttämään talven jäljiltä niin se ei toiminut ihan odotetulla tavalla. Hanan sai avata ihan ääriasentoon auki ja silti ei tahtonut vettä alkaa tulemaan kuin pienenä liruna. Jossakin vaiheessa alkoi valumaan normaalisti mutta kun sen sulki ja avasi uudestaan niin sama homma. Onkohan jokin mennyt mekanismissa jumiin? Miten tuon saisi korjattua? Muuta ohjetta en ole löytänyt kuin tämän: Ohje
Toimisiko jos tuon mukaan irrottaisi karan ja uusisi tiivisterenkaan?
Mitä tuo hanan päällä oleva iso nuppi muuten tekee? Senkin saisi ilmeisesti kierrettyä irti ja siinä on jokin reikä sivussa? Onko se jokin varoventtiili mistä ylivuotaa tai jotain?
Napsauta laajentaaksesi...
 
Vesikiertoisten patterien lämmitysputket menee huoneesta toiseen sisäkatonrajaa pitkin, väliseiniin poratut reiät on vähän turhan suuret. Millä noita kannattaisi lähteä eristämään, niin että äänet ei pääse huoneesta toiseen ainakin noiden kautta? Joku villa tms?
 
Jonees sanoi:
Vesikiertoisten patterien lämmitysputket menee huoneesta toiseen sisäkatonrajaa pitkin, väliseiniin poratut reiät on vähän turhan suuret. Millä noita kannattaisi lähteä eristämään, niin että äänet ei pääse huoneesta toiseen ainakin noiden kautta? Joku villa tms?
Napsauta laajentaaksesi...
Varmaan jokin akryylikitti voisi olla hyvä ja nopea tapa
 
GJ sanoi:
Varmaan jokin akryylikitti voisi olla hyvä ja nopea tapa
Napsauta laajentaaksesi...
Mitenköhän hyvin nuo kestää lämpöä? Ainakin talvella putket lämpiää ihan kohtuullisesti. Ei ole paljoa kokemusta näistä akryyleista (vielä)

Edit: Näköjään ainakin osasta noissa akryylimassoissa lämmönkesto yltää +90c. Kiitos kokeilen noilla.
 
Viimeksi muokattu:
Jonees sanoi:
Mitenköhän hyvin nuo kestää lämpöä? Ainakin talvella putket lämpiää ihan kohtuullisesti. Ei ole paljoa kokemusta näistä akryyleista (vielä)

Edit: Näköjään ainakin osasta noissa akryylimassoissa lämmönkesto yltää +90c. Kiitos kokeilen noilla.
Napsauta laajentaaksesi...
Ja perus +70 kestäväkin riittää, ei siellä noin kuumaa vettä pitäisi mennä...
 
PornReindeer sanoi:
Ja perus +70 kestäväkin riittää, ei siellä noin kuumaa vettä pitäisi mennä...
Napsauta laajentaaksesi...
Juu aivan totta. Katsoin vaan nopeasti muutamaa mitä tuli googlesta ensimmäisenä vastaan ja niissä oli tuo +90. Näköjään parilla eurolla saa perus +70 tai +75 akryylimassaa. Thanks.
 
Lämminvesivaraaja Jäspi vlm 300 ei lämmitä vettä kunnolla.
Mittarilla mitattuna lämminvesi on 41 astetta.
Varaajan termostaatti oli säädetty 70 asteeseen. Ja lämpiää yösähköllä.
Kun termostaattia kääntelee se naksahtaa 40 kohdalla. Väänsin termostaatin "täysille" eli yli 80 asteen.
Seurasin varaajan toimintaa. Lämmitti noin 1h 20 min ja vesi oli sen 41 astetta. Katsottu useampana iltana ja noin tunnin se lämmittää.
Eli termostaattiko on viallinen ?
Termostaatti tosiaan naksahtaa 40 asteen kohdalla kuuluvasti....
 
Kopsa sanoi:
Lämminvesivaraaja Jäspi vlm 300 ei lämmitä vettä kunnolla.
Mittarilla mitattuna lämminvesi on 41 astetta.
Varaajan termostaatti oli säädetty 70 asteeseen. Ja lämpiää yösähköllä.
Kun termostaattia kääntelee se naksahtaa 40 kohdalla. Väänsin termostaatin "täysille" eli yli 80 asteen.
Seurasin varaajan toimintaa. Lämmitti noin 1h 20 min ja vesi oli sen 41 astetta. Katsottu useampana iltana ja noin tunnin se lämmittää.
Eli termostaattiko on viallinen ?
Termostaatti tosiaan naksahtaa 40 asteen kohdalla kuuluvasti....
Napsauta laajentaaksesi...
Termostaatti viallinen. Se on helppo vaihtaa.
vlm termostaatti - Google-haku
 
Joo pistetään tilaukseen. Ilmeiseti ei tarvitse varaajaa tyhjentää vaihdon takia.
 
Miro.Simounen sanoi:
Muutos suunnitelmaan, tilaan itelle tuon valloxin, helpottaa tulo/poistokanavien tekoa ihan hitosti.
Napsauta laajentaaksesi...

Tämä on kyllä hankinnan arvoinen laite. todella hyvin toimii.

Nyt on ilmanvaihtokin säädöissään, tuloa 61l/s poistoa 63l/s.

Hieman eritapaan syttyy kiuas ja takka nyt jo, vaikka ei ole edes takkakytkinta kytketty ollenkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Pitäisi tehdä kellariin pumppaamo joka poistaisi erityisesti näin keväisin pohjavesiä kun meinaa tulvia lattialle, salaojista huolimatta. Eli potero lattiaan ja sinne tyhjennyspumppu heittämään vettä viemäriin. Olisiko ehdottaa hyvää ja halpaa (heh..) pienikokoista pienen tuoton pumppua jossa olisi sisäänrakennettu uimuri ja sen verran älyä ettei tyhjänä kaivon pohjalla surise? Nostokorkeuttakaan ei tule kuin max 3 metriä.
 
toozi sanoi:
Öljylämmityksestä pupputekniikkaan siirryttäessä tärkein kysymys on varmaankin nykyisten lämmönluovutuselemettien tehokkuus. Eli mikä on menoveden lämpötila nykyisin. Lämppöpumppuille se pitäisi olla mahdollisimman alhainen miel alle 40°C. Lattialämmitys toteuttaa tämän hienosti, mutta lämpöpattereissa usein teho ei riitä, varsinkin jos huonommin eristetty talo. Silloin joudutaan käyttämään veden lisälämmitykseen suoraa sähköä, joka heikentää kannattavuutta reilusti.
Napsauta laajentaaksesi...
Näistä on paljon puhuttu, ja tuo on tietenkin fysikaalisten perusteiden lähtökohdasta oleellinen muuttuja. Kuitenkin aiheesta on muodostunut sellainen laaja kollektiivinen kokemusperäinen tieto, että useimmiten aiemmalla lämmönlähteellä käytetty lämmönjako on kuin onkin kapasiteetiltaan riittävä myös maalämpöjärjestelmään. Näin olen ainakin tulkinnut alan foorumeita selaillen ja putkareita, suunnittelijoita, maalämpöpumpputehtaan insinörttejä sun muita jututtaen. Yleisesti tämä käy muutenkin järkeen; ei pattereita ole yleensä muutenkaan haluttu ihan polttavan kuumina pitää vaikka lämmönlähde onkin sellainen, jota voisi käyttää paljon kuumemman lämmönjaon kanssa; seinäpatterilämmönjakokin on yleensä alunperinkin "matalalämpötilajärjestelmä" tai sinne päin.

Toki joku ovelta ovelle -huijarimyyjä varmaan mielellään tarjoaisi joka mökkiin suoraan asiaa tutkimatta kokonaisratkaisua, jossa vaihdetaan myös patterit, koska onhan se nyt vaan tyhmää olla myymättä.

Vastuksilla lämmitys tulee peliin vasta verrattain korkeissa lämpötiloissa, jos ei nyt tarkoiteta lämpöpumpun alimitoituksesta johtuvaa täyskuormitusta vaan faasimuutosprosessiin liittyvien seikkojen aiheuttamia käytännön rajoja. Tästä huolimatta toki hyötysuhde ja täten kannattavuus muutenkin laskee heti aluksi kun vesikierron lämpötilaa pitää alkaa nostaa. Huonoksi se ei kuitenkaan maalämmössä mene vielä sillä, että lattialämmityksen sijaan ajetaan pattereita ja vesi joudutaan välillä lämmittämään yli 40 asteenkin. Siinä ei vielä kolkutella rajaa, jolloin tarvittaisiin niitä vastuksia - ellei taas palata siihen, että pumppu onkin yksinkertaisesti liian pieni. Asiaa jonkin verran auttanee invertterikone vrt. katkokäyntiseen, triviaaleista syistä. Samoin sanansa sanoo oikeasti riittävä keruupiiri, joka ei ala mennä helmikuussa kylmäksi. Patterikierrollakin MLP-keskuslämmitysjärjestelmän kokonaistaloudellisuus voi nykyään olla jotain sellaista, mikä joskus aikanaan miellettiin mahdolliseksi vain lattialämmityksellä.

Tarkkoja arvoja voinee heitellä joku, joka oikeasti osaa näitä ja on tarkkojen mittaus- ja laskuesimerkkien kanssa pelaillut. Kuitenkin MLP-systeemin lämpötehokerroin lienee suhteellisen normaalissa eteläsuomalaisessa talvessa joka tapauksessa väliltä (nyt ravistan hihasta, sori siitä) 2,8- 5,4 kun jätetään sähkövastukset kokonaan pois pelistä. Onko se sitten täysi katastrofi, jos joku monin tavoin epäideaali(mutta ei vastuksiin nojaava) järjestelmä säästääkin käyttökuluista vaikkapa 74% tai 81% sijasta vain 65% verrattuna vastussähköön tai öljyyn? Eiköhän sekin tuo monessa skenaariossa kannattavan elinkaarilaskelman.
 
Onko olemassa keinoa jatkaa lattian tasosta katkaistua 160 mm viemäriputkea? Löysin tuotteen nimeltä irtomuhvi, mutta en ole löytänyt niitä isommalle kuin 110 mm putkelle.
 
JKAVS sanoi:
Onko olemassa keinoa jatkaa lattian tasosta katkaistua 160 mm viemäriputkea? Löysin tuotteen nimeltä irtomuhvi, mutta en ole löytänyt niitä isommalle kuin 110 mm putkelle.
Napsauta laajentaaksesi...
Mitään LVI:sta tietämättä; eikös perusyhteet tule putken päälle, mutta vaikea kuvitella ettei tuollaista kukaan tarvitsisi :hmm:
 
Ei ainakaan nopeasti osunut silmään. Ei tuo nyt hirveän yleinen asia ole jatkaa 160 putkea lattianrajasta. Osia yleensä tehdään tarpeeseen, jos kukaan ei osta tuollaista osaa, ei sellaisia kannata pitää. Voithan sä kysellä viemäriosien valmistajilta suoraan vaihtoehtoja, jos lattian piikkaaminen sen 5cm putken ympäriltä ei ole vaihtoehto.
 
Ei se putken ympäristön piikkaaminen nyt niin paha juttu ole, mutta aina jokin valmis ratkaisu olisi helpompi.
 
Mitä määräykset sanoo käyttövesiputken (kupari vm-89) tulppaamisesta rakenteen sisään? Onko sallittua esim. juottamalla? Pitäisi yksi vesipiste poistaa käytöstä, tulppaus tulisi pesuhuoneen kattoon panelin taakse.
 
rpr sanoi:
Mitä määräykset sanoo käyttövesiputken (kupari vm-89) tulppaamisesta rakenteen sisään? Onko sallittua esim. juottamalla? Pitäisi yksi vesipiste poistaa käytöstä, tulppaus tulisi pesuhuoneen kattoon panelin taakse.
Napsauta laajentaaksesi...
Juottaminen on ok, kaikkiin muihin liitoksiin olisi hyvä päästä käsiksi. Toki kannattaa vähän katsoa kohtaa tulisiko sitä merkata jotenkin. Ettei joku joskus poraisi juuri siihen, olettaen ettei tuossa kohtaa vesiä mene.
 
Viemäri on tukossa omakotitalon alta, eikä aukea vesiletkulla. Talon alla on betoniputki, talon seinästä menee muoviputki kaivoon. Viemäri ei ole täysin tukossa, vaan kaivossa näkyy, kun vesi valuu hitaasti. Rassia en ole vielä kokeillut ja imuautoa haluan välttää kovan hinnan takia. Osaatteko suositella puhdistusaineita, jotka eivät syövytä putkia? Esim. jotain tällaisita:

www.talotuote.fi

Tuotteet hakusanalla VIEMARINAVAAJA-TEKNOSEESAM-NESTE-1L | Talotuote

www.talotuote.fi www.talotuote.fi
www.rhv.fi

Dynamate viemärinavausaine - Tehokas neste viemäritukosten hoitoon

Dynamate viemärinavausaine tukkeutuneiden viemäreiden avaukseen. Poistaa rasvan ja orgaanisen jätteen viemäreistä. Rikkihappophjainen.
www.rhv.fi

Olisi hyvä, jos saisi normaalista pienen paikkakunnan rautakaupasta, ettei tarvisi tilailla.
 
napsu sanoi:
Viemäri on tukossa omakotitalon alta, eikä aukea vesiletkulla. Talon alla on betoniputki, talon seinästä menee muoviputki kaivoon. Viemäri ei ole täysin tukossa, vaan kaivossa näkyy, kun vesi valuu hitaasti. Rassia en ole vielä kokeillut ja imuautoa haluan välttää kovan hinnan takia. Osaatteko suositella puhdistusaineita, jotka eivät syövytä putkia? Esim. jotain tällaisita:

www.talotuote.fi

Tuotteet hakusanalla VIEMARINAVAAJA-TEKNOSEESAM-NESTE-1L | Talotuote

www.talotuote.fi www.talotuote.fi
www.rhv.fi

Dynamate viemärinavausaine - Tehokas neste viemäritukosten hoitoon

Dynamate viemärinavausaine tukkeutuneiden viemäreiden avaukseen. Poistaa rasvan ja orgaanisen jätteen viemäreistä. Rikkihappophjainen.
www.rhv.fi

Olisi hyvä, jos saisi normaalista pienen paikkakunnan rautakaupasta, ettei tarvisi tilailla.
Napsauta laajentaaksesi...
Nuo aineet toimii hyvin lyhyissä vaakaputkissa ja hajulukoissa. Teho heikkenee kun laimenee suurempaan tilavuuteen. Jos ostat rikkihappopohjasta ainetta niin ole erittäin varovainen. Tekee ilkeää jälkeä iholla. Ei saa sekoittaa emäksisten avausaineiden kanssa.

Itse aloittaisin rassauksella mutta huuhtelu ja kuvaus olisi suositeltavaa tulevaisuudessa.
 
Lidlin painepesuri ja siihen yhdistetty viemärisuutin/letku (myös lidl) hoiti homman hyvin 4” betoniputkessa. Leikkasi myös pois puun juuret, sen mötin jälkeen sitä paskaa sitten tuli ja tuli… Jos on puu joskus ollut yhtään lähellä taloa, niin juuret hyvin todennäköinen syy. Koivun juuria löysin useamman metrin talon sisältä, kun putkia uusittiin.

e: Alajuoksulta ylöspäin siis rassasin, viemärisuuttimen suihku taaksepäin toimi tosi hyvin, senkun vaan syötti letkua. Tukoksen kohdalla nyki edestakaisin ja lopulta raahasi ”tulpan” ulos suihkun voimalla.
 
Kvarkki sanoi:
Lidlin painepesuri ja siihen yhdistetty viemärisuutin/letku (myös lidl) hoiti homman hyvin 4” betoniputkessa. Leikkasi myös pois puun juuret, sen mötin jälkeen sitä paskaa sitten tuli ja tuli… Jos on puu joskus ollut yhtään lähellä taloa, niin juuret hyvin todennäköinen syy. Koivun juuria löysin useamman metrin talon sisältä, kun putkia uusittiin.

e: Alajuoksulta ylöspäin siis rassasin, viemärisuuttimen suihku taaksepäin toimi tosi hyvin, senkun vaan syötti letkua. Tukoksen kohdalla nyki edestakaisin ja lopulta raahasi ”tulpan” ulos suihkun voimalla.
Napsauta laajentaaksesi...
Kävin kysymässä paikallisesta Lidlistä, josko noita letkuja olisi vielä saatavissa, kun niitä oli jokunen viikko sitten tarjouksessa, mutta eipä niitä enää ollut. Tokmanniltakaan ei löytynyt kuin rasseja. Mistähän tuollaisia letkuja, joissa olisi sovitinkappaleet useamman merkkisiin painepesureihin, kannattaisi katsella?

Asun 50-luvun alkupuolella rakennetussa talossa ja saattaapa olla, että kannattaisi tämän episodin jälkeen piikata kellarista betonilattia auki ja vaihtaa sinne muovinen putki. Jotain viitisen metriä siinä joutuisi piikata, mutta jos tässä talossa tulee nyt vielä useampi vuosikymmen asuttua, niin kyllähän tuo kannattaisi varmaan tehdä.
 
Aloitetaanpa sillä, että minulla on upposadettimia, jotka haluaisin saada toimimaan vesipostista tulevalla paineella. Täällä päin on vähän liiankin kovat paineet verkostossa, joten edellytykset on kyllä olemassa. Hydrauliikan oppitunneista on vaan vähän jo kulunut liikaa aikaa, joten ehkäpä täältä löytyisi paremmin vastaus joltain LVI osaajalta, ettei tarvi kokeilla trial/errorin kautta.

Eli jos on vaihtoehtoina 13mm tai 25mm letku, niin kumpaa olisi järkevämpi käyttää? Noita sadettimia tulisi 6-7 kpl, ne on jousipalautteisia eli paineen pitää pystyä voittamaan jousen voima, jotta suutin nousee ylös ja vielä sen päälle pitää jaksaa ruiskuttaa vettäkin. Koko systeemi tulisi olemaan noin 20m matkalla, ehkä vähän alle. Mulla on valmiina 25mm PEM putkea, jolla voisin tuon toteuttaa, mutta en ole ihan varma, että mikä olisi järkevää, enkä halua kaivaa niitä kaikkia maahan todetakseni, että vituiks meni... Olis vaan kätevä käyttää sitä mitä löytyy valmiina.

Lisäksi pitäisi tietää vähän kierteistä. Noissa sadettimissa on 1/2" NPT sisäkierre, eli ymmärtääkseni kartiokierre. Käytetäänkö tuollaisen vastakierteenä suoraa kierrettä? Olisi jotenkin loogista, koska eihän se tiivistyminen tapahdu jos molemmat kierteet on kartioita?!?
Kävisikö esim. tämä: T-liitin Gardena 25mm x 1/2" ulkokierre

Mulla on jo yksi "silmukka", jossa on samankaltaiset sadettimet, mutta niitä on 5 kpl ja lenkki on ehkä 10m. Tuo oli sellainen kitti, missä tuli liittimet ja letkut mukana. Siinä sadettimien välissä on 13mm letkua tai kai sitä putkeksi voi jäykkyyden puolesta sanoa.
 
Kaikki 6-7 sadetinta tulevat samaan linjaan? Mikä on sadettimen suuttimen koko eli paljonko se ottaa vettä? 25 mm putki on ainakin turvallinen vaihtoehto tuo vanha systeemi huomioiden.

Mistä noi sadettimet on hommattu? NPT on jenkkikierre ja tuossa Gardenassa on todennäköisesti BSP. Nousu on sama, mutta harjakulma eri ja kartion muotokin taitaa vaihtua.
 
haller sanoi:
Kaikki 6-7 sadetinta tulevat samaan linjaan? Mikä on sadettimen suuttimen koko eli paljonko se ottaa vettä? 25 mm putki on ainakin turvallinen vaihtoehto tuo vanha systeemi huomioiden.

Mistä noi sadettimet on hommattu? NPT on jenkkikierre ja tuossa Gardenassa on todennäköisesti BSP. Nousu on sama, mutta harjakulma eri ja kartion muotokin taitaa vaihtua.
Napsauta laajentaaksesi...

Juu, kokonaan erillinen silmukka näille. Jotain halpoja ebay sadettimia: Auto Telescopic Spray Misting Nozzle Sprinkler Head Lawn Garden Irrigation Tool | eBay Vaikea sanoa pitääkö noi speksit kuinka hyvin paikkansa...
 
Toi 0.5-1.2 m3/h kuulostaa aika optimistiselta heittomatka huomioiden (d=3-4,5 m, eli 16 m2 / sadetin -> 625 sadetinta / ha -> ihan järkyttäviä vesimääriä jos toi vesimäärä pitää kutinsa). 25 mm putken virtausaukko on vähän yli 20 mm ja jos lasketaan 7 sadetinta a 1,2 m3/h, niin virtausnopeus hanan ja ekan sadettimen välillä on luokkaa 7,4 m/s, eli aika paljon jos suosistus on luokkaa max 2-3 m/s. Puolella kuutiolla per sadetin tullaan sitten realistisempiin lukemiin. Tuon kierteen kanssa täytyy kanssa olla varovainen, valmistustoleransseista riippuen voi toimia tai olla toimimatta BSP-NPT -parina. Oma veikkaus on että pari kierrosta menee helposti, mutta sen jälkeen rupeaa ahdistamaan.
 
Viimeksi muokattu:
haller sanoi:
Toi 0.5-1.2 m3/h kuulostaa aika optimistiselta heittomatka huomioiden (d=3-4,5 m, eli 16 m2 / sadetin -> 625 sadetinta / ha -> ihan järkyttäviä vesimääriä jos toi vesimäärä pitää kutinsa). 25 mm putken virtausaukko on vähän yli 20 mm ja jos lasketaan 7 sadetinta a 1,2 m3/h, niin virtausnopeus hanan ja ekan sadettimen välillä on luokkaa 7,4 m/s, eli aika paljon jos suosistus on luokkaa max 2-3 m/s. Puolella kuutiolla per sadetin tullaan sitten realistisempiin lukemiin. Tuon kierteen kanssa täytyy kanssa olla varovainen, valmistustoleransseista riippuen voi toimia tai olla toimimatta BSP-NPT -parina. Oma veikkaus on että pari kierrosta menee helposti, mutta sen jälkeen rupeaa ahdistamaan.
Napsauta laajentaaksesi...

Nyt kun vielä tönärillä mittasin, niin kyllä tuo on 19mm tai 3/4" sisäkierre, joka tuossa sadettimessa on eli ei ihan pitänyt paikkaansa Kiinalaisen speksit... Eikö se kartiokierteen idea olekin, että se alkaa ahdistaa, kun sen kierteen pitäisi tiivistää tuo liitos? Käyn katsomassa kaupasta jos löytäisin sellaisen liittimen, että saisin tuon letkun päähän, niin voin testata, että vuotaako

Pitää siis vaan kokeilla. Jos ei paine riitä kaikille, niin teen sitten kaksi silmukkaa noista. Täältä tulee kyllä sellaiset paineet verkosta, että kastelupistoolit lentelee letkujen päistä...
 
Voiko tämän ilva-säätimen vaihtaa johonkin esteettisempään?
 

Liitteet

  • 20FDDA14-2674-4C27-83F1-02455B6FE5DC.jpeg
    20FDDA14-2674-4C27-83F1-02455B6FE5DC.jpeg
    1,4 MB · Luettu: 51
Rempatessa tuli pikku ongelma eteen. Kupariset (12mm) vesiputket menee juuri siinä missä ei hyvä. Voinko taivuttaa putkitaivuttimella nuo menemään uudesta kohtaan? Kannattaako lämmittää putket ennen taivutusta? Joutuisi varmaankin myös taivuttamaan takaisinpäin nykyisiä taivutuksia niin onko se sallittua? Tilaanko ihan suosiolla putkarin paikalle? Voi olla vain vaikeeta tällä aikataululla kun pitäisi saada seinät umpeen...
 
Jakkelii sanoi:
Rempatessa tuli pikku ongelma eteen. Kupariset (12mm) vesiputket menee juuri siinä missä ei hyvä. Voinko taivuttaa putkitaivuttimella nuo menemään uudesta kohtaan? Kannattaako lämmittää putket ennen taivutusta? Joutuisi varmaankin myös taivuttamaan takaisinpäin nykyisiä taivutuksia niin onko se sallittua? Tilaanko ihan suosiolla putkarin paikalle? Voi olla vain vaikeeta tällä aikataululla kun pitäisi saada seinät umpeen...
Napsauta laajentaaksesi...

Heh, kaikkeahan voi tehdä mut kannattaako, se on sit eri asia.. Ihan käytännössä paikallaan olevan, noinkin ohuen putken taivutus voi olla yllättävän hankalaa, ja ymmärrät varmaan myös että putkeen joka kulkee paikasta a paikkaan b ja siihen tehdään mutka tai useampia niin se lyhenee, samoin kun se aukipäin taivuttelukin saattaa olla haastavaa.
 
Josef sanoi:
Heh, kaikkeahan voi tehdä mut kannattaako, se on sit eri asia.. Ihan käytännössä paikallaan olevan, noinkin ohuen putken taivutus voi olla yllättävän hankalaa, ja ymmärrät varmaan myös että putkeen joka kulkee paikasta a paikkaan b ja siihen tehdään mutka tai useampia niin se lyhenee, samoin kun se aukipäin taivuttelukin saattaa olla haastavaa.
Napsauta laajentaaksesi...
Putken päät menee keittiön hanaan joten ajatus oli että vetää nykyisen putken erikohdasta ja jättää pätkät näkyviin johon putkari sitten myöhemmin liittää uudet hanat... mut nää nyt on näitä hommia et olis vaa parempi jättää ite tekemättä. Jos foorumilta löytyy ammattitaitoista putkaria lahdesta ja pääsis parinpäivän sisään tekemään niin saa laittaa privaviestiä.
 
Asun painovoimaisella ilmanvaihdolla olevassa talossa jossa vesikiertoinen lämmitys. Nyt louhintahuumassa muutin talon yhteydessä olevan "pajatilan" louhintakopiksi, ja rakensin sinne 160mm ilmanvaihtokanavan katon läpi välikatolle, ja päädystä ulos. Iv koneena toimii tuollainen ONNLINE KANAVAPUHALLIN ONNLINE CK-160C | Aksiaalipuhaltimet
Tämä ei siis vaikuta talon ilmanvaihtoon kun on erillinen tila. Kesällähän tämä toimii hyvin, mutta nyt on alkanut houkutella ajatus puskea kylmällä ilmalla tuo lämmin ilma asuintiloihin. Välikattotila siis on yhteinen, ja jollain 160mm haaralla tuosta varmaan saisi vedettyä muualle asuntoon.

Onko tuo mahdollista, ja miten kannattaa toteuttaa lämmön ohjaus asuintilaan/pihalle?
 
Silloin paineistat asuintilan jos pusket sitä lämmintä ilmaa sinne. Eli silloin myös painat sitä kosteaa sisäilmaa rakenteisiin, en suosittelisi missään tilanteessa tämmöistä ratkaisua. Jos virallinen puoli kiinnostaa niin kiellettyä sieltäkin kyseinen ratkaisu.
 
Falconi sanoi:
Silloin paineistat asuintilan jos pusket sitä lämmintä ilmaa sinne. Eli silloin myös painat sitä kosteaa sisäilmaa rakenteisiin, en suosittelisi missään tilanteessa tämmöistä ratkaisua. Jos virallinen puoli kiinnostaa niin kiellettyä sieltäkin kyseinen ratkaisu.
Napsauta laajentaaksesi...
Muuttaako tilannetta, jos asumistilojen poistopuoli olisi vastaava? Eli siis imu hormeissa ulos jottei tule paine-eroa.
 
Onhan noita ilmalämmitysjärjestelmiäkin olemassa, että onhan tuo toteutettavissa. Mutta silloin kyllä mukana lienee aina jonkinlainen LTO poistoilmasta. Muuten joudut puhkumaan sitä asuintilojen lämmintä ilmaa suoraan ulos sellaiset määrät, että hyöty menee äkkiä nollaan tai jopa miinukselle.

Laita niille laitteille nestejäähdytys ja konvektori asuintiloihin.
 
Zigh sanoi:
Onhan noita ilmalämmitysjärjestelmiäkin olemassa, että onhan tuo toteutettavissa. Mutta silloin kyllä mukana lienee aina jonkinlainen LTO poistoilmasta. Muuten joudut puhkumaan sitä asuintilojen lämmintä ilmaa suoraan ulos sellaiset määrät, että hyöty menee äkkiä nollaan tai jopa miinukselle.

Laita niille laitteille nestejäähdytys ja konvektori asuintiloihin.
Napsauta laajentaaksesi...
Ilpin ulkoyksikkö välikatolle ja puhallus sitä kohti tuosta pajan iv putkesta? :hmm:
 
Zacksa sanoi:
Ilpin ulkoyksikkö välikatolle ja puhallus sitä kohti tuosta pajan iv putkesta? :hmm:
Napsauta laajentaaksesi...
Ulkoyksikkö imee lämpöenergiaa välikatolta ja puhallat sinne ilmaa jostain -> ilman kosteus tiivistyy välikatolle ja alkaa kasvaa sieniä.
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 305
Viestejä
4 490 306
Jäsenet
74 193
Uusin jäsen
MetsänSankari

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom