Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Ihan sähkövastus pöntöstä oli kysyjän tapauksessa kyse. Samoin esimerkissäni.
Juu-u, sen takia kommentoinkin sen pöntön lämpöä. Paljon noissa sähköisissä on säätovaraa ylöspäin? 70 asteeseen jos saa, niin silloin 200 litraa riitttää jo tosi pitkälle (peilaten omiin kokemuksiin 60 asteesta). Lämmityksen kannalta tuollainen 10-20 asteen ero ei liene mitenkään oleellinen, kun mahdollinen hukka menee kuitenkin talon lämmityksen hyväksi.
 
Totta. Varmasti näppärä tapa saada vedettyä putket niistä. Kiitos kommentistasi. :)

edit: oli siis tarkoitus lainata dot1q:n viestiä
 
Viimeksi muokattu:
Löytyyköhän jostain määräys millä etäisyydellä LTO loneen poisto ja tulo pitää olla toisistaan.

Tarkotus on laittaa molemmat samasta päädystä ulos. Kattoa mielellään lähe "turhaan" reijittämään. Etäisyyttä saan tulolle ja poistolle helposti 5-6m. (vaikeasti 8m, menee konttaamiseksi)

Molemmat läpiviennit tulee 200mm läpiviennillä ja 200->160mm supistimella. Tuolla tapaa ei pitäisi jäädä verkkojen ahistaan (luonnollisesti ilman ötökkäverkkoja) Toki suoraan 160mm olisi helpompi tehdä, jos tuosta 200mm verkosta ei ole mitään iloa.
 
Löytyyköhän jostain määräys millä etäisyydellä LTO loneen poisto ja tulo pitää olla toisistaan.

Tarkotus on laittaa molemmat samasta päädystä ulos. Kattoa mielellään lähe "turhaan" reijittämään. Etäisyyttä saan tulolle ja poistolle helposti 5-6m. (vaikeasti 8m, menee konttaamiseksi)

Molemmat läpiviennit tulee 200mm läpiviennillä ja 200->160mm supistimella. Tuolla tapaa ei pitäisi jäädä verkkojen ahistaan (luonnollisesti ilman ötökkäverkkoja) Toki suoraan 160mm olisi helpompi tehdä, jos tuosta 200mm verkosta ei ole mitään iloa.

Turvaetäisyyksistä en tiedä, mutta itselle asensin ETS Nordin ulko- ja ulospuhallusilmalaitteen, kun oli ahtaat tilaat saneerata ilmanvaihto. Ottaa siis tuloilman laitteen alapuolelta ja ulosheittää jäteilman pidemmälle. Vaikuttaa pätevältä haastaviin kohteisiin. Käyttökokemuksia ei vielä ole, kun ei ole kanavisto täysin valmis. Vilpellä taitaa olla samanlaisia.

 
Valloxilla on fiksun oloinen uusi in/out -laite, kannattaa vilkaista se.


Jos pyöreillä teet, niin raitisilmalle otsapintanopeus max 2 m/s ja jäteilmalle täytyy saada nopeutta yli 5 m/s.

Näillä eväillä sisään 200mm putkella ja 66l/s virtaamalla saadaan 2.1m/s tulos. Syy lienee ettei ime niin helposti paskaa sisään?
Tämähän on vain teoriassa näin, koska tuollasessa säleikössä ei ole virtauspinta-alaa tuon täyden 200mm edestä. Vaan varmaan puolet siitä. Pitääkö tämä siis ottaa huomioon ja käyttää 400mm säleikköä. (empä moista jöötiä ole vielä missään asuinrakennuksessa nähnyt)

Ulos pitäs siis olla 125mm putki, jotta tulos olisi yli 5m/s. 68l/s ja 5.6m/s.
kuinka kauhea virhe se on jos käyttääkin 160mm putkea, jollon nopeus olis 3,38m/s
Oletuksena tuota ilman nopeutta halutaan, että likainen ilma saadaan talon vierestä nopeasti pois ja kauas.

Itellä olis tulossa tuohon sisäänpäin n.10cm 200mm putkea vain, jonka jälkeen muuttuu 160mm putkeen.

Ulospuhallus kannattaisiko tehä 160mm seinälle ja suppari vasta siihen, tällehän tarvii erilaisen verkon kuin sisäänpäin olevalle ilmalle.

edit: Muutetaas suuttitelmaa, pitää tilaa tuo vallox, vaikuttaa aika nerokkaalle vehkeelle, hintakaan ei ole paha.
 
Viimeksi muokattu:
Valloxilla on fiksun oloinen uusi in/out -laite, kannattaa vilkaista se.


Jos pyöreillä teet, niin raitisilmalle otsapintanopeus max 2 m/s ja jäteilmalle täytyy saada nopeutta yli 5 m/s.

Enpä tätäkään olisi tiennyt ilman tätä lankaa. Olen tekemässä ilmastointia itsellenni omakotitaloon ja ainoastaan raitis- ja jäteilmakanavat puuttuvat. Suunnitelman teki työnantajani. Ei suunnittelija, mutta kokenut ilmastointialan työnjohtaja. Ei piirtänyt kanavan kokoa raitis- ja jäteilmalle, mutta oletin että ne olisi du 200 Vallox MV145 koneen myötä. Kannattaako siis pienentää jäteilmakanavaa 200 -> 160, jotta saisin nopeutta lisättyä ja ilmeisesti ulosheittopituutta kasvatettua?
Jäteilman kokonaisvirtaama on 92 l/s. Ulospuhalluslaitteena toimii siis tuo ETS Nord RVC 200.
 
Valloxilla on fiksun oloinen uusi in/out -laite, kannattaa vilkaista se.


Jos pyöreillä teet, niin raitisilmalle otsapintanopeus max 2 m/s ja jäteilmalle täytyy saada nopeutta yli 5 m/s.

Muutos suunnitelmaan, tilaan itelle tuon valloxin, helpottaa tulo/poistokanavien tekoa ihan hitosti.
 
Se varoventtiili on 8 bar (ja joo menee putki lattiakaivoon) ja kylmävesipuolen paine talossa 3 bar, eli jos tuossa ei ole takaiskuventtiiliä, niin lämminvesivaraaja kykenee hyvinkin heiluttelemaan kylmävesipuolen paineita (vesimittarilla on takaiskuventtiili, eli verkko ei pääse imemään painevaihteluita). En nyt ihan tarkkaan tiedä miten tuo Grohen laite toimi tai miten paineet tarkkaan ottaen heiluu kylmävesipuolella, jos ei takaiskuventtiiliä ole, mutta tämä oli tosiaan ohjekirjassa yksi skenaario.

Tietääkseni noissa pitäisi olla yksisuuntainen venttiili kylmästä kuumaan.

Mökkioloissa kävi kerran talvella niin että pumppu meni rikki, kylmän paine hävisi ja varaaja tyhjensi itsensä kylmäpuolelle. Linjassa oli joskus 80- luvulla asennettu suuntaventtiili joka oli jumissa täysin auki.

En usko että se on siellä paineen vuoksi vaan siksi että vesi kulkee aina oikeaan suuntaan.
 
Jeps Grohe ei ole enää varoitellut mikrovuodoista, joten johtui varmaan sitten keväästä ja ulkolämpötilan noususta (huonosti eristetyt putket). Lämpölaajeneminen muuttanut paineita. On se tarkka peli...
 
Auttakaapa tietämätöntä. Tilanne on seuraava:
Suihkutellessa loppuu lämmin vesi. Suihku alkaa lämpimällä, mutta pikku hiljaa kylmenee täysin jäätävksi.

Meidän omakotitalossa on maalämpö (LämpöÄssä), joka lämmittää lattiat ja käyttöveden. Maalämpöpumpulta tulee kuuman veden putket, joiden päässä on takaiskuventtiili, se jatkuu kiertovesipumpulle. Tämä takaiskuventtiili on vaihdettu viimeisen kahden vuoden aikana kuusi kertaa. Joko se on tukossa tai rikki. Mikä sen aiheuttaa, ei tietoa minulla tai putkifirmalla.


Ongelman huomaa, kun laittaa hanasta kuuman veden päälle ja koskee näitä kuuman veden putkia. Hyvin pian me muuttuu kuumasta kylmiksi, eli sinne pääsee kylmää kiertoon mukaan.

Toimenpiteet, mitä tehty: Putkifirma käy vaihtamassa venttiilin aika-ajoin. Huoltomies käynyt katsomassa maalämpöpumppua, kaikki kunnossa. Sähkäri käynyt katsomassa talon maadoitukset, kaikki kunnossa.


Eli mikä piru sen takaiskun voi rikkoa? Tai miksi se kylmä vesi pääsee sinne?
 
Ostin äskettäin luhtitalosta osakkeen, ja olen tässä koettanut perehtyä asunnon lämmitykseen. Koko taloyhtiön osalta VILP on tällä hetkellä säätöjen osalta poskellaan, niitä on tässä hiljalleen korjailtu, mutta suurempi ongelma minulla (ja ymmärtääkseni monella muullakin) on liian lämmin tuloilma. Huoneistokohtaisesta ilmanvaihdosta vastaa Vallox 096 MV.

Ihmettelin jo heti alussa, kun n. nollakelillä tuloilma huiteli jopa +25 asteessa. Noilla lämpötiloilla ei vesikiertoinen lattialämmitys pääse kytkeytymään päälle ikinä. Olen tuohon Valloxiin nyt koettanut perehtyä, kyseessähän ei kovin ihmeellinen laite ole. Ilmanvaihdon perusasetukset, muutama eri asetustila (kotona, poissa, tehostus, takka) ja niiden asetukset. Jälkimmäisestä ja sille valitusta tuloilman lämpötila-asetuksesta huolimatta lopputulos on käytännössä aina seuraava: Tuloilma-arvoksi asetettu n. 8-25 astetta, kennon tila "Lämmön talteenotto" ja tuloilma tällä hetkellä n. 22 asteista, ulkolämpötilan ollessa +4. Tuloilma-arvoksi 5-7 astetta ( tai yleensä jokin asteikon alapäästä),kennon tila "Ohitus" ja tuloilma on joitain asteita ulkolämpötilaa korkeampi. Käytännössä tuo tuntuu toimivan siis on/off-periaatteella.

Päivitin kontrollerista softan, kokeilin pakottaa jälki- / lisälämmittimet asetuksilla pois yms. Ei vaikutusta, en saa tuloilmaa esimerkiksi 17 asteeseen millään tempulla. Oudointa tästä tekee se, että ymmärtääkseni muissa asunnoissa samaa ongelmaa, vaikka laitteet ovat asuntokohtaiset IV-kanavineen. Kuuleman mukaan joskus olisi toiminut?? Ei tuo sähköllä ainakaan tuloilmaa juuri lämmittele, kun tuntikohtainen sähkönkulutus öisin on n. 200-300Wh:n luokkaa ja tuollainen n. 100-150 watin ilmankostutin kostuttelee huoneilmaa yöt läpeensä. LTO siis toimii ja riittää hyvin, mutta kai tuossa pitäisi säätövaraa olla..
 
Ostin äskettäin luhtitalosta osakkeen, ja olen tässä koettanut perehtyä asunnon lämmitykseen. Koko taloyhtiön osalta VILP on tällä hetkellä säätöjen osalta poskellaan, niitä on tässä hiljalleen korjailtu, mutta suurempi ongelma minulla (ja ymmärtääkseni monella muullakin) on liian lämmin tuloilma. Huoneistokohtaisesta ilmanvaihdosta vastaa Vallox 096 MV.

Ihmettelin jo heti alussa, kun n. nollakelillä tuloilma huiteli jopa +25 asteessa. Noilla lämpötiloilla ei vesikiertoinen lattialämmitys pääse kytkeytymään päälle ikinä. Olen tuohon Valloxiin nyt koettanut perehtyä, kyseessähän ei kovin ihmeellinen laite ole. Ilmanvaihdon perusasetukset, muutama eri asetustila (kotona, poissa, tehostus, takka) ja niiden asetukset. Jälkimmäisestä ja sille valitusta tuloilman lämpötila-asetuksesta huolimatta lopputulos on käytännössä aina seuraava: Tuloilma-arvoksi asetettu n. 8-25 astetta, kennon tila "Lämmön talteenotto" ja tuloilma tällä hetkellä n. 22 asteista, ulkolämpötilan ollessa +4. Tuloilma-arvoksi 5-7 astetta ( tai yleensä jokin asteikon alapäästä),kennon tila "Ohitus" ja tuloilma on joitain asteita ulkolämpötilaa korkeampi. Käytännössä tuo tuntuu toimivan siis on/off-periaatteella.

Päivitin kontrollerista softan, kokeilin pakottaa jälki- / lisälämmittimet asetuksilla pois yms. Ei vaikutusta, en saa tuloilmaa esimerkiksi 17 asteeseen millään tempulla. Oudointa tästä tekee se, että ymmärtääkseni muissa asunnoissa samaa ongelmaa, vaikka laitteet ovat asuntokohtaiset IV-kanavineen. Kuuleman mukaan joskus olisi toiminut?? Ei tuo sähköllä ainakaan tuloilmaa juuri lämmittele, kun tuntikohtainen sähkönkulutus öisin on n. 200-300Wh:n luokkaa ja tuollainen n. 100-150 watin ilmankostutin kostuttelee huoneilmaa yöt läpeensä.

Minkälaiset puhallinnopeudet? Tuloilman ilmanottoritilä ulkona puhdas ja suodattimet puhtaat?
 
Minkälaiset puhallinnopeudet? Tuloilman ilmanottoritilä ulkona puhdas ja suodattimet puhtaat?

Perusasetukset 45% / 1500rpm (vanhalla firmiksellä anto litrojakin, tässä ei), poisto 50%. Kotona-profiilissa on nopeus 50%, Poissa muistaakseni 30% ja tehostus 60%. Näiden välillä vaihtelu ei vaikuta tuohon tuloilma-asiaan. Tuloilman ilmanottoritilä puhdas, suodattimet vaihdettu (Edellisen asukkaan toimesta) äskettäin. Riippuvuus noista ihmetyttäisi muutenkin, kun tuo tuloilma kyllä voi olla 22-25 asteista tai sitten suoraan ulkolämpötilaa vastaavaa (plus jotain asteita, mitä matkalla lämpenee), eli melko suoraan riippuvainen siitä mikä on kennon tila: Ohitus vai LTO.

Lähden juuri liikenteeseen, niin en laitteeseen pääse hetkeen käsiksi, mutta ajatuksia saa viskoa niin tarkastelen palattuani
 
Perusasetukset 45% / 1500rpm (vanhalla firmiksellä anto litrojakin, tässä ei), poisto 50%. Kotona-profiilissa on nopeus 50%, Poissa muistaakseni 30% ja tehostus 60%. Näiden välillä vaihtelu ei vaikuta tuohon tuloilma-asiaan. Tuloilman ilmanottoritilä puhdas, suodattimet vaihdettu (Edellisen asukkaan toimesta) äskettäin. Riippuvuus noista ihmetyttäisi muutenkin, kun tuo tuloilma kyllä voi olla 22-25 asteista tai sitten suoraan ulkolämpötilaa vastaavaa (plus jotain asteita, mitä matkalla lämpenee), eli melko suoraan riippuvainen siitä mikä on kennon tila: Ohitus vai LTO.

Lähden juuri liikenteeseen, niin en laitteeseen pääse hetkeen käsiksi, mutta ajatuksia saa viskoa niin tarkastelen palattuani

Eihän siellä vahingossakaan ole vesikiertoista jälkilämmituspatteria kanavassa, jos kerran asetuksista riippumatta pukkaa liian lämmintä. Mites jos kääntää ns. kesäpellin auki, eli ohittaa lämmöntalteenoton. Pitäs muuttua tuloilma aikalailla heti viileksi.
 
Perusasetukset 45% / 1500rpm (vanhalla firmiksellä anto litrojakin, tässä ei), poisto 50%. Kotona-profiilissa on nopeus 50%, Poissa muistaakseni 30% ja tehostus 60%. Näiden välillä vaihtelu ei vaikuta tuohon tuloilma-asiaan. Tuloilman ilmanottoritilä puhdas, suodattimet vaihdettu (Edellisen asukkaan toimesta) äskettäin. Riippuvuus noista ihmetyttäisi muutenkin, kun tuo tuloilma kyllä voi olla 22-25 asteista tai sitten suoraan ulkolämpötilaa vastaavaa (plus jotain asteita, mitä matkalla lämpenee), eli melko suoraan riippuvainen siitä mikä on kennon tila: Ohitus vai LTO.

Lähden juuri liikenteeseen, niin en laitteeseen pääse hetkeen käsiksi, mutta ajatuksia saa viskoa niin tarkastelen palattuani

Lähinnä ajattelin jos poistomäärät olisi olleet ns. normaalit ja tulot jostain syystä ihan minimaaliset. Ei oo itellä Valloxia mut löytyykö asetuksista osittaista ohitusta? Terminä sellainen tullut vastaan. Entä mikä on sitten poistoilman lämpötila?
 
Eli eli. Kerrostaloasunto ja alueen vesi on todella kalkkista. Jokaisen käytön jälkeen hanat jäävät valkoisiksi ja saunoessa kiukaan reunoille jää selkeät tuntuvat kalkkijäljet. Suihkuseinän ja laatat jokainen voi kuvitella. Onko tällainen suodatin myyntimiesten huuhaata ja ihan rosvosektorin ratkaisu vai auttaisiko ihan oikeasti tässä tilanteessa? Mitkään C-vitamiinin lisäykset tai avaruussäteilyn poistot ei siis kiinnosta, ainoastaan tuo kalkinpoisto.

Kuvaus
Huippusuosittu AQVA suihkusuodatin tarjoaa puhdistettua, ihoa ja hiuksia hellivää vettä suihkukäyttöön. Sopii lähes kaikkiin suihkumalleihin.
Tekee hyvää iholle
  • Suihkusuodatin vähentää vedestä ihoa kuivattavia ainesosia kuten klooria.
  • Auttaa atooppisesta, herkästä tai vahingoittuneesta ihosta kärsiviä.
  • Suihkusuodattimeen lisätty C-vitamiini laskee ihon pH-arvoa lähemmäs ihon luonnollista ja optimaalista pH-arvoa (4,7–5,5). Tällöin iho voi hyvin, eikä kuivu. Vesijohtoveden tyypillinen pH-arvo kaupungeissa on 8.0 – 8.5. Kunnallisveden pH-arvoa nostetaan, jotta vesijohtoverkostojen korroosiota saadaan estettyä tai hidastettua. AQVA suihkusuodatin laskee suihkuveden pH-arvoa 2–3 yksikköä, joka on optimaalisempi ihon hyvinvoinnille.
  • Tuote luovuttaa vesivirtaan C-vitamiinia noin 10µg/litra. Määrä vaihtelee veden ominaisuuksista, kuten kovuudesta riippuen.
  • Turvallinen ja ihoa hellivä pesuvesi perheen pienimmille ja vauvoille.
Tekee hyvää hiuksille
  • Hiuksista tulee pehmeämmät, helpommin käsiteltävät ja kiiltävämmät – kuin järvivedessä pestyt.
  • Metallien suodattuminen vedestä vähentää vaaleiden hiusten värjääntymistä vihertäväksi tai keltaiseksi.
  • Värjätyt hiukset säilyttävät pidempään sävynsä.
  • Vähentää päänahan kuivumista.
  • Lisää sampoon ja saippuan vaahtoutumista.
  • Suojelee myös lemmikkieläinten ihoa ja karvaa kloorilta.
Vähentää haitallista klooria
  • Kloorin suodattaminen vähentää silmien ja hengityselimien ärsytystä. Yhdysvaltain ympäristöministeriön mukaan kloorin hengittäminen pieninä määrinä vaikuttaa ajan mittaan haitallisesti ihmisen hengityselimiin. Se saattaa aiheuttaa yskää, rintakipuja tai veden kertymistä keuhkoihin.
Muuta
  • Pehmentää vettä. Sopii kovemmalle, kalkkipitoiselle vedelle.
  • Vähentää merkittävästi kylpyhuonepintojen ja -kalusteiden kalkkeutumista ja värjäytymistä.
Puhdistus- ja vaikutustavat
  1. vaiheessa vedestä suodattuvat suuret putkistosta irtoavat roskat ja sakat.
  2. vaiheessa adsorptiosuodattimen aktiivihiili sitoo itseensä veden epäpuhtauksia.
  3. vaiheen hapetus-pelkistysreaktio neutralisoi veden epäpuhtauksia.
  4. vaiheessa kalsiumsulfaatti vähentää kalkin mahdollisia haittavaikutuksia.
  5. vaiheessa suodattimen sisällä oleva c-vitamiinipatruuna erittää teollista askorbiinihappoa, joka laskee veden pH-arvoa lähemmäksi ihon luonnollista pH-arvoa.
Tehokkain lopputulos epäpuhtauksien suodattamisessa syntyy, kun yhdistät suihkusuodattimeen AQVA suihkupääsuodattimeen (AQ004-1W).
Suodattaa vedestä:
  • kalkkia
  • klooria
  • raskasmetalleja
  • hajuja ja makuja
  • lääke- ja hormonijäämiä
  • rautaa ja ruostetta
  • kuparia
HUOM! Suositellaan käytettäväksi kunnallisveden laadun parantamiseen. Kaivo- tai järvivesille se sopii vain vedenlaadun kohentajana tai vesianalyysin perusteella suositeltuna.
Suodattimen vaihtoväli
  • Suositeltu vaihtoväli 12 kk/käyttäjä, 6 kk/2 käyttäjää, 3 kk/3 käyttäjää jne.
  • Helppo vaihtaa
  • Vaihtosuodattimen tuotekoodi: AQ004V


EDIT: Tilasin testiin. Joko auttaa tai sitten on 59€:n turha liitoskappale :)
 
Viimeksi muokattu:
Tuo vesikiertoinen jälkilämmityspatteri selittäisi kyllä yhtenevän ongelman muiden asuntojen kanssa + miksi nyt yhtäkkiä kaikilla poskellaan. VILPin säätöjen myötä meillä on lämmitysjärjestelmä käynyt reilusti liian kuumana. Tosin sen eilinen pydottaminen ei ole näkynyt kellään tuloilmoissa. Minä nyt ainoana olen noihin vähän perehtynyt.

Aluksi uskoinkin että vesikiertoinen tuloilmapatteri olisi, muttta eilen sitten luovuin tästä siinä uskossa, että menisi sähköllä. Toisaalta selittäisi tuon hyvin matalan sähkönkulutuksen, jos ja kun kuitenkin lämmittää. Katselin alunperin jakotukista shunttia tuota varten, mutta sekään ei sillloin vastaan tullut.

Perehdyn ja selvittelen kun palaan kotiin, kiitos näistä!
 
Kellarin poistoilmapuhallinta olen vielä miettinyt. Ulkona 25c+ kastepiste 21c, kellarissa +15c, miten käy kondension? Yläpuolella on lämpimiä tiloja. Puhaltimen tyyppikin vielä arvonnassa. Halpis 247 tai ajastimen takana, kosteusohjattu, tai paxi 30m3/h 247.
 
Eihän siellä vahingossakaan ole vesikiertoista jälkilämmituspatteria kanavassa, jos kerran asetuksista riippumatta pukkaa liian lämmintä. Mites jos kääntää ns. kesäpellin auki, eli ohittaa lämmöntalteenoton. Pitäs muuttua tuloilma aikalailla heti viileksi.

Tarkastin vielä, ei tosiaan ole vesikierrolla lämmitystä, sähkö on ainoa optio. Mutta tämä asia ratkesi lopulta googlettamalla:

Kentältä tulleiden toiveiden perusteella MyVallox-ilmanvaihtokoneisiin tehtiin kaksi ”rauta”muutosta: osittainen lämmöntalteenoton ohitus ja sisäinen hiilidioksidianturi.
Nyt uudistetussa MyValloxissa on ominaisuus, joka mahdollistaa osittaisen lämmöntalteenoton ohituksen. Se tuo helpotusta tiiviiden rakennusten tuloilmaan erityisesti keväisin. Silloinhan aurinko tuo asuntoon lämpökuormaa, mutta ulkona on vielä niin kylmä, ettei lämmöntalteenottoa haluta ohittaa täysin. Tällöin osittainen ohitus mahdollistaa hieman viileämmän tuloilman. Emme kuitenkaan pystyneet toteuttamaan osittaista ohitusta olemassa olevalle emokortille, vaan kehittämisprojekti lähti liikkeelle uuden piirikortin suunnittelulla.

Osittainen lämmöntalteenoton ohitus ja sisäinen CO2 anturi tuovat teknisiä uudistuksia MyVallox-koneisiin. Ne vaativat toimiakseen uuden piirikortin, joka kaikissa uusissa koneissa on automaattisesti. Halusimme tarjota mahdollisuuden myös vanhempien koneiden päivitykseen, joten piirikortin vaihto niihinkin on mahdollista.

Asentamalla erillisen päivityspaketin (uusi emokortti + yhdistelmäanturi) saa osittaisen ohituksen ja sisäisen hiilidioksidianturin vanhoihin koneisiin.

Eikö tuollaisen asian nyt olisi luullut olevan jo lähtökohta laitetta suunniteltaessa.. :)
 
Tarkastin vielä, ei tosiaan ole vesikierrolla lämmitystä, sähkö on ainoa optio. Mutta tämä asia ratkesi lopulta googlettamalla:


Eikö tuollaisen asian nyt olisi luullut olevan jo lähtökohta laitetta suunniteltaessa.. :)

Kuinka korkea sisälämpö teillä on, jos kone pystyy ilman jälkilämmitystä tekeen +22c tuloilman.
 
Tällä hetkellä

Tulo 21°C
Poisto 23°C
Ulkoilma 7°C

Kierrot on yllättäen jo termarienki toimesta kiinni, pl. kylppärissä vapaa. Mutta tosiaan, täällä on liian kuumalla ollut koko yhtiön kierto, sitä tasattiin viime viikolla. Ehkä tuo ilmanvaihtokin siitä vähän tasottuu, kun rakenteet viilenevät. Omassa asunnossa on ollut koko kuluneet 4 vuotta termostaatit jakotukista irti, ei ole kiinnitetty rakennusvaiheessa. Törkkäsin paikalleen kun sisään pari viikkoa sitten muutin ja aloin ihmetellä lämpötiloja. On mahtanut edellisillä asukkailla on lämmin talvellakin. Kaikenlaista pientä kivaa.. :)
 
Onko olemassa lattiakaivoa, joka ei haise kuivanakaan? Löysin jotain kaivoja, jotka liitetään tavalliseen kaivoon, mutta onko yksinään toimivia?
 
Normaaleihin vesilukkoihin on olemassa nestettä, joka säilyy kaivossa. Alle kympin purkki esim. puuilosta. Ruokaöljy pilaantuu ajan kanssa.
 
Huuhtooko vesi tuon nesteen mennessään vai säilyykö se kaivossa vaikka sitä käyttäisikin? Tämä kaivo tulisi satunnaiseen käyttöön, joten joka käyttökerran jälkeen lisättävä neste ei oikein toimisi. Sen verran harvoin käyttöä kuitenkin olisi, että tavallinen kaivo kuivuisi.
 
Niihin kaivoihin vaihdetaan vesilukko-osa sisälle, kuten tuolla linkitetty Vieserin erikoisvesilukko. Luonnollisesti tuo pitää kaivaa valmistajaperustaisesti löytyykö noita ja mihin malleihin (Esim tuo Vieserin ei käy mataliin malleihin, Vieser ja Vieser One taas ei ole yhteenopivia). Purukselta myös löytyy hajustop-vesilukkoja.
Eli esim tuo perus Vieser One ja siihen Erikseen tuo erikoisvesilukko.
 
Huuhtooko vesi tuon nesteen mennessään vai säilyykö se kaivossa vaikka sitä käyttäisikin? Tämä kaivo tulisi satunnaiseen käyttöön, joten joka käyttökerran jälkeen lisättävä neste ei oikein toimisi. Sen verran harvoin käyttöä kuitenkin olisi, että tavallinen kaivo kuivuisi.
Ei pienintäkään hajua, kun selvittelin tuota ennen kuin tajusin lämminvesivaraajan pukkaavan kaivoon sopivasti vettä joka päivä. Jos tuo on vettä kevyempää, niin luulisi maltillisella juoksutuksella säilyvän paikoillaan tai ainakin siinä määrin, että ei jatkuvasti tarvitse lisätä.
 
Eikös se eltaantunut öljy houkuttele kaiken maailman mönkiäisiä viemäristä tarkistamaan mitä nannaa siellä on tarjolla... Pistäkää vaan se jousikuormitteinen erikoisvesilukko ts. läpällinen välikansi.
 
Eikös se eltaantunut öljy houkuttele kaiken maailman mönkiäisiä viemäristä tarkistamaan mitä nannaa siellä on tarjolla... Pistäkää vaan se jousikuormitteinen erikoisvesilukko ts. läpällinen välikansi.
Sitähän varten noita erikoisnesteitä on, että säilyvät paremmin :confused: Noita läpällisiä välikansia, kun kaupassa katselin, niin aika monta kysymystä heräsi niidenkin rimpulasta laadusta ja toimivuudesta.
 
Olen kysellyt tässä triidissä nyt parin vuoden ajan IV LTO-koneen häiritsevän hurinan äänieristämisestä ja projekti on nyt taputeltu. Vaimennusta varmasti tuli, mutta on siinä ja siinä jäikö hurinaa sen verran, että se itseä vielä vähä häiritsee. Viimeinen keino on ottaa tuosta koneesta töpseli pois seinästä aina yöksi. Näettekö mitään painavia syitä miksei niin pitäisi tehdä, kesät talvet, kun asunnon koko on noin 80 m2 ja huoneistossa 1-2 asukasta (ei lemmikkejä)? Selvää, ettei kone pois päältä käytäisi esim. suihkussa tai muutenkaan läträttäisi vedellä ja päivisin kone olisi päällä. Voiko tosta koitua pysyväksi kehittyvää haittaa koneelle, IV-putkistolle tai huoneistolle? Kyseessä Swegonin Casa-kone, sikäli kun sillä merkitystä.
 
Olen kysellyt tässä triidissä nyt parin vuoden ajan IV LTO-koneen häiritsevän hurinan äänieristämisestä ja projekti on nyt taputeltu. Vaimennusta varmasti tuli, mutta on siinä ja siinä jäikö hurinaa sen verran, että se itseä vielä vähä häiritsee. Viimeinen keino on ottaa tuosta koneesta töpseli pois seinästä aina yöksi. Näettekö mitään painavia syitä miksei niin pitäisi tehdä, kesät talvet, kun asunnon koko on noin 80 m2 ja huoneistossa 1-2 asukasta (ei lemmikkejä)? Selvää, ettei kone pois päältä käytäisi esim. suihkussa tai muutenkaan läträttäisi vedellä ja päivisin kone olisi päällä. Voiko tosta koitua pysyväksi kehittyvää haittaa koneelle, IV-putkistolle tai huoneistolle? Kyseessä Swegonin Casa-kone, sikäli kun sillä merkitystä.
Eikö tuohon voisi tehdä yöksi oman aikaohjelman jossa teho on pienempi?
 
Olen kysellyt tässä triidissä nyt parin vuoden ajan IV LTO-koneen häiritsevän hurinan äänieristämisestä ja projekti on nyt taputeltu. Vaimennusta varmasti tuli, mutta on siinä ja siinä jäikö hurinaa sen verran, että se itseä vielä vähä häiritsee. Viimeinen keino on ottaa tuosta koneesta töpseli pois seinästä aina yöksi. Näettekö mitään painavia syitä miksei niin pitäisi tehdä, kesät talvet, kun asunnon koko on noin 80 m2 ja huoneistossa 1-2 asukasta (ei lemmikkejä)? Selvää, ettei kone pois päältä käytäisi esim. suihkussa tai muutenkaan läträttäisi vedellä ja päivisin kone olisi päällä. Voiko tosta koitua pysyväksi kehittyvää haittaa koneelle, IV-putkistolle tai huoneistolle? Kyseessä Swegonin Casa-kone, sikäli kun sillä merkitystä.

Siis tuloilmakin oli koneellinen? En ole alan ammattilainen, mutta kun pohdin näitä samoja melukysymyksiä, niin annoin itseni ymmärtää, että jos on koneellinen tuloilma, niin ilma ei kyllä juuri vaihdu painovoimaisesti, jos koneen sammuttaa ja kyllähän tällöin yöllä makkarissa saattaapi hiilidioksiidi- ja kosteustasot nousta. Jopa siinä määrin, että joissain lähteissä kehotettiin hankkimaan hiilidioksiidihälytin sen varalle, että ilmanvaihtokone tippuu itsestään yöllä pois päältä (tuskinpa nyt hengenvaarallisiksi hiilidioksiiditasot menee, mutta varmasti ylittää sallitut).

Itse ratkaisin asian laittamalla koneen yöksi minimiteholle. On tarpeeksi hiljainen ja ilma todnäk vaihtuu isossa talossa joka tapauksessa yön aikana tarpeeksi. Harmi kun tuota vanha kone on täysin mekaanisilla kytkimillä jne, niin ei voi tätä mitenkään automatisoida :(
 
Olen kysellyt tässä triidissä nyt parin vuoden ajan IV LTO-koneen häiritsevän hurinan äänieristämisestä ja projekti on nyt taputeltu. Vaimennusta varmasti tuli, mutta on siinä ja siinä jäikö hurinaa sen verran, että se itseä vielä vähä häiritsee. Viimeinen keino on ottaa tuosta koneesta töpseli pois seinästä aina yöksi. Näettekö mitään painavia syitä miksei niin pitäisi tehdä, kesät talvet, kun asunnon koko on noin 80 m2 ja huoneistossa 1-2 asukasta (ei lemmikkejä)? Selvää, ettei kone pois päältä käytäisi esim. suihkussa tai muutenkaan läträttäisi vedellä ja päivisin kone olisi päällä. Voiko tosta koitua pysyväksi kehittyvää haittaa koneelle, IV-putkistolle tai huoneistolle? Kyseessä Swegonin Casa-kone, sikäli kun sillä merkitystä.
Ihan puhtaasta mielenkiinnosta, minkälaisen äänenvaimennuksen rakensit? Mikä Swegon Casa mallistosta pitää noin kovaa ääntä että häiritsee?

Porukoilla rakennettiin kanavisto niin että koneelle tuli isot sekoittavalla kammiolla varustetut äänenvaimentimet ja jokaiseen tuloon/poistoon vielä erilliset suorat äänenvaimentimet. Ei kuulu kyllä pienellä teholla mitkään äänet ja huoneiden väliset äänet melko hiljaiset.
 
Eikö tuohon voisi tehdä yöksi oman aikaohjelman jossa teho on pienempi?

Tuolle laitteelle on huoneistossa kolmeasentoinen puhalluksen nopeudensäädin liesikuvussa, mutta kun pähkinä on siinä, että sillä ei ole mitään vaikutusta koneesta lähtevään hurinaan, vaan sen aiheuttaa vakiona pyörivä LTO-keräin/vaihdin koneessa, mikä vain hieman vaihtelee kesä- ja talvikausien mukaan ulkoilman lämpötilasta johtuen. Varsinainen ilmanvirtausääni tai koneen ilmanvirtauspuhallin ei ole ongelma, vaan miellyttävää, pehmeää suhinaa, mutta LTO:sta lähtevä matalataajuinen konehurina ongelmallinen.
 
Ihan puhtaasta mielenkiinnosta, minkälaisen äänenvaimennuksen rakensit? Mikä Swegon Casa mallistosta pitää noin kovaa ääntä että häiritsee?

Porukoilla rakennettiin kanavisto niin että koneelle tuli isot sekoittavalla kammiolla varustetut äänenvaimentimet ja jokaiseen tuloon/poistoon vielä erilliset suorat äänenvaimentimet. Ei kuulu kyllä pienellä teholla mitkään äänet ja huoneiden väliset äänet melko hiljaiset.

Kyse taitaa lähinnä olla omasta taipumuksesta häiriintyä ylimääräisestä melusta, eikä ehkä niin, että kone olisi ainakaan mitenkään selvästi erityisen meluisa. Änkkärithän tuolta katosta jo löytyi huoneistoon lähteville tuloilman putkille. Koneen ympärille koitin laittaa raskaampaa eristystä, koska tuo LTO:stä lähtevä häiritsevä hurina on matalataajuista, vähän kuin voimalinjahurinaa tai auton moottorin matalimpia taajuuksia. Ongelma lienee myös siinä, että kone kiinnitetty kylppärin ja muun huoneiston väliseen kevytharkkoseinään kylppärin puolelle, mikä johtaa hurinan runkoon aika hyvin. Mielestäni IV-putkia pitkin tuota hurinaa ei tule, ainakaan enää. Mitä olen kuulostellut, niin kuuluu puhdas vaimea pelkkä ilmanvirtausääni. Sitten kun taas laittaa korvan kiinni mihin tahansa huoneiston seinäpintaan, niin hurina on enemmän tai vähemmän selvä ja voimistuu lähempänä konetta.
 
Viimeksi muokattu:
Tuolle laitteelle on huoneistossa kolmeasentoinen puhalluksen nopeudensäädin liesikuvussa, mutta kun pähkinä on siinä, että sillä ei ole mitään vaikutusta koneesta lähtevään hurinaan, vaan sen aiheuttaa vakiona pyörivä LTO-keräin/vaihdin koneessa, mikä vain hieman vaihtelee kesä- ja talvikausien mukaan ulkoilman lämpötilasta johtuen. Varsinainen ilmanvirtausääni tai koneen ilmanvirtauspuhallin ei ole ongelma, vaan miellyttävää, pehmeää suhinaa, mutta LTO:sta lähtevä matalataajuinen konehurina ongelmallinen.

Pyöriväkennonen kone romulavalle ja ristivirtakenno tialle.

Jos ton meenaa hiljentää on se irrotettava rakenteista jollakin joustoripustuksella + putkistoon laitettava myös Flex kiinnikkeet koneen ja putkiston väliin.
 
Pyöriväkennonen kone romulavalle ja ristivirtakenno tialle.

Jos ton meenaa hiljentää on se irrotettava rakenteista jollakin joustoripustuksella + putkistoon laitettava myös Flex kiinnikkeet koneen ja putkiston väliin.

Kone on mallia Casa R120 "premium (säätö)liesikuvulla". Kumpikohan mahtaa olla?


Sivun 17 räjäytyskuvassa näyttäisi oleva pyörivä LTO ("lämmönsiirrin (täydellinen)").

Mutta mutta. Jos tuota nyt kokeili alkaa ottaa yöksi pois päältä. Veikkaanma ettei 80m2 huoneistossa ainakaan yhdeltä ehdi loppua happi tai tulla hiilariähkyä yön aikana, jos makkarin oveakin pitää vähän raollaan. Ainakin kun koneen kansi on auki ja kone seis, koneen sisällä ulkoilmaputken suulla käy tuntuva ilmavirta. Tiedä sitten miten täydellisesti kanneltaan suljettu kone ja putkiston vastus sitä rajoittaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta mutta. Jos tuota nyt kokeili alkaa ottaa yöksi pois päältä. Veikkaanma ettei 80m2 huoneistossa ainakaan yhdeltä ehdi loppua happi tai tulla hiilariähkyä yön aikana, jos makkarin oveakin pitää vähän raollaan. Ainakin kun koneen kansi on auki ja kone seis, koneen sisällä ulkoilmaputken suulla käy tuntuva ilmavirta. Tiedä sitten miten täydellisesti kanneltaan suljettu kone ja putkiston vastus sitä rajoittaa.

Hiilidioksidimittarithan ei mahdottomia enää maksa, hanki semmoinen ja mittaa miten yön aikana käy. Voi olla muutenkin käyttöä, itsellä on ostoslistalla (kunhan Airthings View Plus ilmestyy), meinaan meinaa kotitoimistosta happi loppua kesken työpäivän aikana, pitäisi vähän mittailla hiilidiosideja ja säätää ilmanvaihtoa.
 
Viimeinen keino on ottaa tuosta koneesta töpseli pois seinästä aina yöksi. Näettekö mitään painavia syitä miksei niin pitäisi tehdä, kesät talvet, kun asunnon koko on noin 80 m2 ja huoneistossa 1-2 asukasta (ei lemmikkejä)? Selvää, ettei kone pois päältä käytäisi esim. suihkussa tai muutenkaan läträttäisi vedellä ja päivisin kone olisi päällä. Voiko tosta koitua pysyväksi kehittyvää haittaa koneelle, IV-putkistolle tai huoneistolle? Kyseessä Swegonin Casa-kone, sikäli kun sillä merkitystä.
Tämä taisi olla se kysymyksen pihvi. Oletettavasti ilmanvaihto alkaa toimia painovoimaisesti kun kone on poispäältä. Jos ilmanvaihdossa on eristämättömiä kanavia niin niiden pintaan saattaa muodostua kondensiota. Lisäksi saattaa alkaa vetämään korvausilmaa vääristä paikoista, mutta näitä on vaikea arvioida etukäteen miten alkaa toimia. Edit Tilanne varmasti vielä muuttuu ympärivuoden, ilmanpaineen ja lämpötilan mukaan.
 
Viimeksi muokattu:
Kone on mallia Casa R120 "premium (säätö)liesikuvulla". Kumpikohan mahtaa olla?


Sivun 17 räjäytyskuvassa näyttäisi oleva pyörivä LTO ("lämmönsiirrin (täydellinen)").

Mutta mutta. Jos tuota nyt kokeili alkaa ottaa yöksi pois päältä. Veikkaanma ettei 80m2 huoneistossa ainakaan yhdeltä ehdi loppua happi tai tulla hiilariähkyä yön aikana, jos makkarin oveakin pitää vähän raollaan. Ainakin kun koneen kansi on auki ja kone seis, koneen sisällä ulkoilmaputken suulla käy tuntuva ilmavirta. Tiedä sitten miten täydellisesti kanneltaan suljettu kone ja putkiston vastus sitä rajoittaa.

Äkkiä saa asuntoon myös muita ongelmia, alkaa kosteus tiivistyyn rakenteisiin jne. Yleensä LTO konetta ei suositella sammutettavaksi kokonaan koskaan. Jos asunto on tyhjillään pitkään voi laitteen laittaa pienemmälle.

Kai tuostakin saa ohitettua lämmön talteenoton, jollon luulisi myös pyörivän lämmönvaihtimen pysähtyvän.
 
Tämä taisi olla se kysymyksen pihvi. Oletettavasti ilmanvaihto alkaa toimia painovoimaisesti kun kone on poispäältä. Jos ilmanvaihdossa on eristämättömiä kanavia niin niiden pintaan saattaa muodostua kondensiota. Lisäksi saattaa alkaa vetämään korvausilmaa vääristä paikoista, mutta näitä on vaikea arvioida etukäteen miten alkaa toimia. Edit Tilanne varmasti vielä muuttuu ympärivuoden, ilmanpaineen ja lämpötilan mukaan.
Painovoimaisesti ilmanvaihto ei ala toimia, sillä koneellisen ilmanvaihdon putket ovat pääasiassa vaakaputkia. Painovoimainen ilmanvaihto luottaa puolestaan pystyvetoihin, jolloin saadaan aikaan kuuman ilman pyrkiminen ylös ja ulos.

Itselläni on Airthings Wave Plus, 90 neliön koneellisella ilmanvaihdolla varustetussa asunnossa. Kahdestaan asuttaessa normaaliasetus (puhallinten ottoteho yht. 40 W) riittää pitämään hiilidioksidipitoisuuden noin 650ppm tasolla, jota voidaan pitää oikein hyvänä. Yhdellä hengellä sama taso saavutetaan poissaolomoodilla (puhallinten ottoteho yht. 10 W). Kun asuntoon pakataan esimekiksi kuusi ihmistä, niin äkkiä ollaan 850-950ppm tasolla vaikka ilmanvaihdon nostaa tehotasolle, jossa puhallinten ottoteho on yhteensä 90 W ja ilmanvaihto pitää selvää kohisevaa ääntä.
 
Painovoimaisesti ilmanvaihto ei ala toimia, sillä koneellisen ilmanvaihdon putket ovat pääasiassa vaakaputkia. Painovoimainen ilmanvaihto luottaa puolestaan pystyvetoihin, jolloin saadaan aikaan kuuman ilman pyrkiminen ylös ja ulos.
Tätä on hieman vaikea arvioida kun ei tiedä minkä muotoinen putkisto on ja onko siellä poisto korkeammalla kuin vaakaputkisto. Mutta siis se että painovoimainen alkaa toimia on vain huono asia. Se on tuolloin täysin hallitsematon.
 
Löytyykö täältä ilmavesilämpöpumpuista tietäjiä? Olisi tarkoitus kesän aikana vaihtaa öljylämmitys pois ja tässä nyt paria vaihtoehtoa tarjottu ja kuulisin mielelläni ulkopuolisen kommentteja näistä eri laitteista. Myyjäthän nyt myy vaikka mitä, mutta haluaisin nyt kuitenkin kerralla ostaa järkevän laitteen, mikä palvelisi itseä parhaiten.

Vaihtoehdot mitä nyt minulle on tarjottu ovat Mitsubishi Electric EcoDan R32 (PUD-SWM80YAA Power Inverter 2,4 – 8,9 kW, Ulkoyksikkö ja EHST20D-YM9D, 9 kW sisäyksikkö 200 l. käyttövesivaraajalla) ja Bosch Compress 7000i AW7 inverter (ulkoyksikkö) + - Bosch AWM 5-9, 185dm3 varaaja, vastus 9 kW (sisäyksikkö) +Bosch BC 100 l. puskurivaraaja.

Näistä Bosch on 500€ kalliimpi. Omassa vaakakupissa painaa ehkä Boschin suuntaan hieman enemmän tuo Boschin lupaama 6 vuoden tehdastakuu, kun taas Mitsu lupaa vain 3 vuotta. Mutta sitten ainakin esitteiden perusteella Mitsu toimisi vielä -25 asteessa ilman lisäsähköä. Bosch kaipailee lisäsähköä jo -20 jälkeen. Ja täällä Joensuussa ainakin viime talvena oli suht paljon noita yli -25 kelejä. Tästä nyt ei tietenkään voi tietää mitä se on ensi talvena tai sitä seuraavana. Boschissa oli hieman parempi SCOP-arvo, kun taas Mitsussa oli COP-arvot paremmat - asteilla.

Boschin esitteessä oli mainittu myös, että järjestelmää voidaan käyttää myös viilentämiseen. Toimiiko tämä nyt sitten niin, että pattereihin työnnetään kylmää vettä?

Mahtaako näissä keskenään olla miten suuria eroja huoltokustannuksissa?

Varmaan vielä paljon asioita tässä mitä en ole osannut ottaa huomioon, mutta alan ammattilaiset varmaan osaa kommentoida asiaa lisää ja samalla auttaa tässä valinnassa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 305
Viestejä
4 490 328
Jäsenet
74 193
Uusin jäsen
MetsänSankari

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom