Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Talossa on jo ilves lämmittämässä, mutta koitan vain keksiä jotain hyötykäyttöä noille kilowateille jotka pusken nyt harakoille :D

Uima-allas pihalle ja ympärivuoden lämpimänä?

kasvihuone talon kylkeen niin voi viljellä tomaatteja talvellakin
 
Talossa on jo ilves lämmittämässä, mutta koitan vain keksiä jotain hyötykäyttöä noille kilowateille jotka pusken nyt harakoille :D

Uima-allas pihalle ja ympärivuoden lämpimänä?

kasvihuone talon kylkeen niin voi viljellä tomaatteja talvellakin
Mitä jos sen poistoilman ohjaisi sen vilpin taakse? Menisi kaikki lämmöt vilpin kennolle.

Edit. Btw, ei sellainen pieni pilp paljoa maksa vilpin rinnalle. Noin 2000€ ja saa lämpöä talteen koko vuoden.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo voisi olla paras DIY-ratkaisu jos saisi sen poistoilman puhaltaa siihen vilpin taakse. Ei varmaan suurta hyötyä mutta kuitenkin saisi jotenkin "järkevästi" talteen ne ulospuhalluksen lämmöt.
 
Kertokaapas putkista hirveästi tietämättömälle, mihin tarvitaan "kulmaliittimiä suluin" tai "suora liitin suluin". Linkit:


Taustaa sen verran, että ei ole ensimmäinen kerta kun tämä firma laskuttanut "hieman" ylimääräisiä osia tietysti katteen ollessa myös luokkaa 3x +alv. Muun muassa kaksi lattiakaivoa, viemäriliitin vaikka ostin itse, pexiä n. 15m liikaa jne.

Eli jos nyt olen oikein ymmärtänyt niin noita kulmaliittimiä on 1) wc pöntön tulovedellä yksi 2) keittiön hanalle kaksi. Mihin muualle tarvitaan? Kylpyhuoneen allaskaappiin?
Miten sitten suorat? Suihkulle varmaankin kaksi?

Mitä sitten ovat erikseen laskutetut "hanajatkot" Hanajatko messinki
Tarvitseeko noita ennen jokaista sulkuliitintä? Kyseessä on Merikan hanakulmarasioita, johon noita kytketty.

Jotenkin tässä tuntuu siltä, että apinaa koijataan. Jos kulmaliittimiä on laskutettu 8 kpl (kolmea erilaista eri hinnoin), suoria liittimiä niin ikään kolmea erilaista yhteensä 10 kpl. Kuitenkin asunnossa siis lämminvesivaraaja, suihku, pyykinpesukoneen tulo, wc pönttö, kaksi hanaa (kylppäri ja keittiö).

Ei jaksais kaikkeen perehtyä itse, mutta hitto kun putkitöihin on mennyt kohta enemmän kuin kph-urakkaan nollasta ja huomannut että noita oho hups, laskutuksia on ollut jo ennestään.
 
Kertokaapas putkista hirveästi tietämättömälle, mihin tarvitaan "kulmaliittimiä suluin" tai "suora liitin suluin"
Maallikkopohdintaa:
Liittimiä tarvitaan tietenkin kahden putken liittämiseen toisiinsa. Syynä voi olla, että väliin on haluttu sulku (kuulostaa järkeävältä) tai sitten joku asennustekninen juttu (varmasti myös ihan todellista, joskin joskus voi olla, että olisi voitu tehdä toisinkin/järkemämmin).
Epäiletkö, että noita on asennettu turhaan vai, että on laskutettu olemattomia? Jos jälkimmäistä, niin varmaan pystyt laskemaan, täsmääkö määrät.
 
Maallikkopohdintaa:
Liittimiä tarvitaan tietenkin kahden putken liittämiseen toisiinsa. Syynä voi olla, että väliin on haluttu sulku (kuulostaa järkeävältä) tai sitten joku asennustekninen juttu (varmasti myös ihan todellista, joskin joskus voi olla, että olisi voitu tehdä toisinkin/järkemämmin).
Epäiletkö, että noita on asennettu turhaan vai, että on laskutettu olemattomia? Jos jälkimmäistä, niin varmaan pystyt laskemaan, täsmääkö määrät.
Jälkimmäistä. Haen tässä nyt sitä että kun en ihan saa päässä laskettuna vesipisteitä niin montaa, että noita tarvitsee noin monta. Voiko jakotukin lähtöihin tulla tuollaisia liittimiä?
 
En jaksa nyt oikein keskittyä terassilla istuskellessa, mutta sulku(sulut) yleensä laitellaan ennen jokaista hanaa, pyttyä sun muuta sellaista härväintä josta halutaan saada vedet poikki vaikkapa sen härväimen rikkoutumisen tai muuten vaan vaihdon takia, toki tarvitaan molempiin putkiin eli kuumaan ja kylmään, suora ja kulmamalli on sama asia, riippuu ihan putkimiehen mielialasta ja vähän asennuspaikastakin kumman valkkailee. Hanajatkoja tarvitaan kun rööriroopen kesäpoika on ruuvannut hanakulmat väärään syvyyteen.
 
Mikset käy katsomassa, onko siellä?
Niin, ei siellä oikein voikaan olla nyt kun tuli tuo @Josef viesti. Eli tuossa on noita nyt puolet liikaa. 1kpl pönttö, 2 suihku, 4 yht hanat ehkä myös 1 kpl pesukoneen tulo = 8kpl. Ja laskulla näitä 18kpl. Se nyt tekee euroissa jo riippuen vähän mitä noista ei ole siellä 100-200€. Huoh. Täytyy käydä kyllä jokainen jo maksettukin lasku läpi.

edit: ei ollut rööriroopen kesäpoikaa tällä työmaalla.
 
Saako bidee-hanaa kikkailtua mitenkään järkevästi sellaiseen hanaan, jossa tuota valmiutta ei suoraan ole? Ei meinaa löytyä mustaa malja-allashanaa, josta tuollainen löytyisi.
 
Siinä mustassahan näkyy kaikki roiskeet, liat, kalkit vimpan päälle sitten... Altaasta kimpoo hammastahnapisarat jne. Siks niitä ei juuri ole, koska kukaan ei sellasia halua.
 
Siinä mustassahan näkyy kaikki roiskeet, liat, kalkit vimpan päälle sitten... Altaasta kimpoo hammastahnapisarat jne. Siks niitä ei juuri ole, koska kukaan ei sellasia halua.
Ja perinteisestä kromisestako sitten ei näy? :hmm:
 
Kromi taitaa olla hieman anteeksiantavaisempi tahrojen suhteen. Mustan hankintaa on mietitty myös tuon kalkin suhteen. Naapurikunnassa ei olisi uskallettu ostaa, mutta Porissa kalkkitasot ovat vielä järkevällä tasolla.

Meille tulee kaksi vessaa, joista alakerran "edustusvessaan" olisi tulossa musta kraana ja yläkerran arkivessaan mahdollisesti krominen (koska mustaa bideehanaa ei ole saatavilla).
 
No ainakin lapsiperheessä noita kromisiakin saa pyyhkiä päivittäin. En näe mitään eroa mustaan.
Meille tulee kaksi vessaa, joista alakerran "edustusvessaan" olisi tulossa musta kraana ja yläkerran arkivessaan mahdollisesti krominen (koska mustaa bideehanaa ei ole saatavilla).
"Edustusvessaan" voin suositella automaattihanaa, on ollut erittäin kätevä.
 
Meillä on kans "edustusvessassa" musta hana, ei se sen hankalampi oo puhtaana pitää ko kromattukaan vaikkei kyllä olis oma ensimmäinen valinta. Toki varmasti kovin kalkkipitoisen veden kanssa asia olis toinen.
 
Vessaan kuin vessaan kannattaisi laittaa lattiakaivo ja bide-hana. Siivouksen kannalta, toki sekin on makuasia.
 
Viimeksi muokattu:
Näistä Bosch on 500€ kalliimpi. Omassa vaakakupissa painaa ehkä Boschin suuntaan hieman enemmän tuo Boschin lupaama 6 vuoden tehdastakuu, kun taas Mitsu lupaa vain 3 vuotta. Mutta sitten ainakin esitteiden perusteella Mitsu toimisi vielä -25 asteessa ilman lisäsähköä. Bosch kaipailee lisäsähköä jo -20 jälkeen. Ja täällä Joensuussa ainakin viime talvena oli suht paljon noita yli -25 kelejä. Tästä nyt ei tietenkään voi tietää mitä se on ensi talvena tai sitä seuraavana. Boschissa oli hieman parempi SCOP-arvo, kun taas Mitsussa oli COP-arvot paremmat - asteilla.

En tuijottaisi pelkkää takuuta, koska vastaan tulee myös valmistajan virhevastuu ja pitäähän talon lämmitysjärjestelmän kestää pidempään, kuin 3-6 vuotta.

Boschin esitteessä oli mainittu myös, että järjestelmää voidaan käyttää myös viilentämiseen. Toimiiko tämä nyt sitten niin, että pattereihin työnnetään kylmää vettä?

Ei toimi niin, vaan vaatii erillisen puhallinkonvektorin (maksaa x määrän rahaa) vrt. ilmalämpöpumpun sisäyksikkö. Veikkaisin, että kaikkiin split-pumppuihin saa jäähdytysyksikön.

Mahtaako näissä keskenään olla miten suuria eroja huoltokustannuksissa?

Ei ole. Joskus pitää/kannattaa tarkastaa kylmäaineet (spilt).
 
En tuijottaisi pelkkää takuuta, koska vastaan tulee myös valmistajan virhevastuu ja pitäähän talon lämmitysjärjestelmän kestää pidempään, kuin 3-6 vuotta.



Ei toimi niin, vaan vaatii erillisen puhallinkonvektorin (maksaa x määrän rahaa) vrt. ilmalämpöpumpun sisäyksikkö. Veikkaisin, että kaikkiin split-pumppuihin saa jäähdytysyksikön.



Ei ole. Joskus pitää/kannattaa tarkastaa kylmäaineet (spilt).
Ensi viikolla tulee asentajat laittamaan mitsun meille. Tuli reippaasti parempi tarjous tuosta mitsusta, niin päädyttiin siihen.
 
Ensi viikolla tulee asentajat laittamaan mitsun meille. Tuli reippaasti parempi tarjous tuosta mitsusta, niin päädyttiin siihen.

Meillä on on pari vuotta vanha Jäspi 12 kW. -20 tuo ulkoyksikkö sammuu. Olen ollut tyytyväinen laitteeseen.
 
2020 meni 12 000 kW/h sähköä käyttö+lämmitys. Ennen meni 2500 l öljyä vuosi ja käyttösähkö. Toki 2020 ei ole hyvä vertailuvuosi, kun vuosi oli tosi lämmin. 2021 tammikuu ja helmikuu olivat kylmempiä, niin heti kyllä huomasi sähkölaskussa, että mennään pelkällä sähköllä. Nyt on mennyt 12-14 kW/h vrk, kun muutin lämmityksen priorisointia pienemmäksi. Ulkona on nyt 7 C, että erityisen lämmin ei ole ollut muutamaa päivää lukuunottamatta.
 
Saako kysyä minkä hintainen oli laitteisto. Tulee niitä nyt itse laitettua niin mielenkiinnosta vaan kysyn että onko oma hinnoittelu mettässä paljonkin ( keskimäärin 10500€ )
 
11k maksaa tämä asennus. Ja pitää sisällään pohjatyöt ulkoyksikölle, magneettiventtiilin tuloputkeen, 10kpl älytermareita, varaston vesikiertosen lattialämmityksen kytkennän ja vanhan pois viennin.

Toisen firman tarjous samasta koneesta oli 12,5k, eikä se sisältänyt pohjia, venttiiliä, eikä noita termareita.

Omasta mielestä aika hyvä hinta tuo 11 tuolle paketille.
 
Vessan pytty jää välillä vuotamaan ja välillä ei. Missä vika? Painikkeessa ja sen sulavuudessa?

Noh menin purkamaan osiin ja kaiken maailman tiivisteitä kävin ostamassa "imuriventtiili" vai mikäpä nyt olikaan en muista nimeä.. Sen uuden venttiilin kun laittoi, niin ei vesi tullut koko pyttyyn. Laitoin vanhan niin vesi virtasi. Voiko vaatia myyjältä rahat takaisin..
Noh sitten vika lienee pohjaventtiilissä ja toden totta, sieltä jostakin valskaa. Katsoin, että muovissakin (siinä sinisessä gustafberin) on halkeama, siitäkö vuotanee, lähellä pohjaventtiiliä? Kuinka tuo tuohon pohjaan kiinnittyy, kun en millään saa takaisin ja pysymään paikallaan...?

Kuuluuko muuten moiset hommat taloyhtiölle vai asukkaalle itselleen?
 
Vessan pytty jää välillä vuotamaan ja välillä ei. Missä vika? Painikkeessa ja sen sulavuudessa?

Noh menin purkamaan osiin ja kaiken maailman tiivisteitä kävin ostamassa "imuriventtiili" vai mikäpä nyt olikaan en muista nimeä.. Sen uuden venttiilin kun laittoi, niin ei vesi tullut koko pyttyyn. Laitoin vanhan niin vesi virtasi. Voiko vaatia myyjältä rahat takaisin..
Noh sitten vika lienee pohjaventtiilissä ja toden totta, sieltä jostakin valskaa. Katsoin, että muovissakin (siinä sinisessä gustafberin) on halkeama, siitäkö vuotanee, lähellä pohjaventtiiliä? Kuinka tuo tuohon pohjaan kiinnittyy, kun en millään saa takaisin ja pysymään paikallaan...?

Kuuluuko muuten moiset hommat taloyhtiölle vai asukkaalle itselleen?

Kiinteiden vesikalusteiden huollot kuuluu yleensä talonyhtiölle.

Sen muoviosan mihin pohjaventtiilin kumi ottaa kiinni saa vaihdettua vain irroittamalla koko pöntön vesisäiliön.
 
Viimeksi muokattu:
Olis mietteissä pesutornin hankkiminen. Meillä on omakotitalossa tälläinen tilanne pesupaikalla. Näen tässä nyt ainakin kaksi haastetta.

1. Kuivausrumpu ei mahdu fyysisesti tuohon hanan vuoksi.
2. Vaikka mahtuisikin, niin olen tottunut aina sulkemaan hanan kun pyykkäys valmis.

Onkohan kuinka vaikea (kallis) toimepide tuollaisen hanan siirto vaikka viereiseen pyykkikaapiin vai mikä näissä tilanteissa yleensä on toimenpiteenä?

20210527_131720.jpg
 
Itse laittaisin bluetooth pesukoneventtiilin tonne taakse. Voi olla aika homma siirrellä jossei ole putket näkyvissä. Esim. tämmönen: Oras
 
Taloon pitäisi vaihtaa vesijohto tonttiventtiililtä mittarille. Maanvarainen laatta metrin sokkelilla niin anturan alitus ei vaikuta järkevältä koska täytteet tulee varmaankin ulos jos tonne jotain tunnelia kaivaa? Lisäksi mittarin paikka on talon kulman lähellä niin sekin kuulostaa huonolta paikalta kaivaa alitusta.
Paras idea taitaa olla reikä sokkeliin josta uusi eristetty ja saattolämmitetty johto sisään. Vai onko jotain muita vaihtoehtoja?
 
Miten iso nykyinen putki on ja mitä materiaalia? Ilmeisesti ei ole suojaputkessa talon alla? Joskus on käyny niin hyvä tuuri, että vanha on ollut reilusti ylimitoitettu niin on saanut tungettua uuden muoviputken vanhan sisään, mutta ei taida OKT puolella olla noin reiluja putkia ikkään käytetty. Yksi vaihtoehto, että vinoporaa siitä kulmasta maahan sen verran syvään että on pysyy uuden asentamaan.
 
Olis mietteissä pesutornin hankkiminen. Meillä on omakotitalossa tälläinen tilanne pesupaikalla. Näen tässä nyt ainakin kaksi haastetta.

1. Kuivausrumpu ei mahdu fyysisesti tuohon hanan vuoksi.
2. Vaikka mahtuisikin, niin olen tottunut aina sulkemaan hanan kun pyykkäys valmis.

Onkohan kuinka vaikea (kallis) toimepide tuollaisen hanan siirto vaikka viereiseen pyykkikaapiin vai mikä näissä tilanteissa yleensä on toimenpiteenä?

20210527_131720.jpg
Ei ole iso homma. Suoran liittimen tilalle kulma liitin ja siitä kupari putkella uusi pinta liitin viereiseen kaappiin
 
Miten iso nykyinen putki on ja mitä materiaalia? Ilmeisesti ei ole suojaputkessa talon alla? Joskus on käyny niin hyvä tuuri, että vanha on ollut reilusti ylimitoitettu niin on saanut tungettua uuden muoviputken vanhan sisään, mutta ei taida OKT puolella olla noin reiluja putkia ikkään käytetty. Yksi vaihtoehto, että vinoporaa siitä kulmasta maahan sen verran syvään että on pysyy uuden asentamaan.
Nykyinen on 40mm ja samankokoinen olisi hyvä saada tilalle. On tehty hölmösti kun muoviputki talon alle jossa kuparinen/messinkinen kulmaliitos. Tästä ylös kupariputkella mittarille. Tällä alueella jo muutamalla on noita hajonnut ja ilmeisesti on käytetty myös rautaputkia kuparin kanssa (80-luvun loppupuolen taloja). Jos kulma on 2m syvyydessä niin aikamoinen monttu pitäisi sisällä kaivaa että tuon saisi esiin.

Tossa poraamisessakin taitaa olla se että miten sille laatan alla olevalle täytölle käy. Hirveesti tyhjää tilaa sinne ei sais jäädä. Vai onko sellaisia kaivonporaus koneen tapaisia käsikäyttöisenä, johon siis terää jatketaan kiertämällä uusi putkijatkoksi? Taitaa tossakin olla sitten ongelma että miten saisi vedettyä uuden letkun terän tilalle.
 
Kannattaa kysellä joltain timattiporarilta, jos poraa vaikka 100mm reiän niin pitkälle että pääsee ulkokautta kaivaa. Laittaa siihen 75 viemärin reikään ja sitä pitkin uusi vesijohto.
 
Ei ole iso homma. Suoran liittimen tilalle kulma liitin ja siitä kupari putkella uusi pinta liitin viereiseen kaappiin
Näin mä eka tietämättömänä ajattelin, että voiko tuota vaan jotenkin jatkaa tuosta eteenpäin. Tällöin siis hanan tilalle laitettaisiin kulmaliitin ja siitä jatketaan putkea muutamakymmentä senttiä ja sama hana sitten sinne päähän kiinni? Haittaako, että nuo nykyiset putket menevät tuolla seinän sisällä? Toinen vaihtoehto sitten tuo Falconin ehdottama bluetooth hana. No tietää ainakin, että ei mikään mahdoton työmää. Pitää ottaa putkimieheen yhteyttä.
 
Kannattaa kysellä joltain timattiporarilta, jos poraa vaikka 100mm reiän niin pitkälle että pääsee ulkokautta kaivaa. Laittaa siihen 75 viemärin reikään ja sitä pitkin uusi vesijohto.
75 mm ei riitä, jos täytyy tehdä yhtään mutkaa. Itsellä on putkitettu 100 mm asennusputkella ja sillä menee jo loivat mutkatkin pienellä jumpalla. Jos se poraaja tulee paikalle, niin samalla vaivalla se vetelee siihen sen 125 mm, että 110 mm putki mahtuu muhveineen läpi.

e: Itse pistelin ns. perinnebetonista vähän järeämmällä peruskoneella ja kuppiterällä läpi. Eteneminen kun stoppas, niin naputteli kuopan pinnan tasaiseksi ja taas mentiin kupin verran.
 
Niissä missä olen ollut mukana niin aina vain on kaivettu kuopat sisälle ja ulkopuolelle ja menty routarajan alta läpi.
Jos oikein muistan niin taitaa vaatia vesilaitoksen luvan jos haluaa laittaa saattolämmityksen (ennen vesimittaria).

Tuohon pesukonehommaan. Koska käyttösulku tulee kaappiin niin laittaisin Oraksen Smartin. Mutta tämäkin vaatiin suoranepäkeskon vaihtamista kulmasulkuun 3/8 kierteellä.
Jos vieressä olisi kodinhoitohuoneen tms hana niin parempi paikka olisi laittaa (minne tuo onkin tarkoitettu) kalustesulun ja hanan kytkentäviiksen väliin.
 
Naapurille olivat poranneet sokkelin läpi, pitääkin kysellä laittoivatko saattolämmitystä. Itsekin ollut vierestä katsomassa kun yhteen samantyyliseen taloon vedetty sokkelin läpi reikä, josta uusi vesijohto autotallin.
Mitä vähemmän tarvitsee laatan alla olevaa täyttöä kaivella niin sen parempi. Saattaa alkaa lattia painumaan. Ja tietysti olisi hyvä ettei tilan lattialämmitystä tarvitsisi uusia.
Verkostomestari sanoi että voi tehdä perustuksien alta tai sokkelin läpi. Kiinteistön vastuullahan tuo on jos sattuu jäätymään.
Saattolämmitys tuskin heitä kiinnostaa kunhan se on johdon ulkopuolella eikä kosketuksissa veden kanssa. Pitää kuitenkin vielä varmistaa että käykö hankkimani vesijohto kaupungille.
Tämän tyylisiä kattonut tuohon:

Jos olisi tuommoinen 40mm johto jonka kuori 75 niin ehkä saisi 110mm joustavassasuojaputkessa vedettyä läpi. Olisi sitten helpommin vaihdettavissa jos/kun tarvitsee vaihtaa.
Vähän hahmotellut tuota taivutussädettä (550mm) ja jos sokkelin reijän saa 30 asteen kulmaan niin sopisi aika hyvin nousemaan nykyisen nousun vierelle.
 
Meillä vesilaitos toi letkun tullessaan, hintaa ottavat hyvin maltillisesti. En olisi saanut itse halvemmalla kaupasta. Eivät kysyneet mitä käytetään vaan ”kertoivat”.
 
Kirjotellu tähän ketjuun parisen vuotta tuosta häiritsevää hurinaa pitävästä IV-koneesta ja sen äänieristysyrityksistä, jotka eivät sitten tuottaneet toivottavaa tulosta. Kyse siis Swegonin pyöriväkennoisesta Casa R120 -koneesta, jossa juurikin tuo pyörivä LTO-aiheuttaa tuon häiritsevän matalan runkohurinan. Nyt kesällä hurina on täysin seis ja jäljellä vain miellyttävä ilmavirtauksen suhina, koska LTO taitaa olla hellelukemista johtuen seis.

Viimeksi tässä ketjussa joku kaveri ehdotti asian ratkaisemiseksi tilalle ristivirtaustekniikalla varustettua LTO:ta. Ajatus kypsynyt tässä jonkun aikaa ja päätin lähteä kyselemään LVI-firmalta asiassa tarjousta. En sano firman nimestä tässä enempää, muuta kuin Swegon ohjaa tälle puljulle jälleenmyyntiasioissa. Heitä kontaktoidessa ehdottivat tilalle Swegonin W4:sta, joka on ristivirtaus LTO:lla ja pitäisi kuulemma olla markkinoiden hiljaisimpia koneita, plus että kattoputkitus mätsää muuten täysin, paitsi raitisilma- ja jäteilma toisinpäin, mutta kuulemma onnistuu vetää ristiin.

Mitä mieltä olette tosta vaihtotarjouksesta nykyiseen R120 IV-koneeseen:

Ja PS: Löytyykö keltään foorumilaiselta pk-seudulta W4 -konetta, josko pääsisi vaikka pientä korvausta vastaan hetkeksi (~10-15min) kuuntelemaan, ettei päädy ojasta allikkoon? Olisi vaan niin helvetin iso hankinta itselle. Ihanteellinen ois kerrostalo, niin ois samalla tavalla betonielementtirunkoinen huoneisto ja sen mukainen äänimaailma. Itse olen Pziferilla koronarokotettu kuukausi sitten ja kuun lopussa tiedossa jo toinen annos, ja muutenkin olen asian suhteen huolellinen ja varovainen.

Voi hyvin olla, että ainoa vaihtoehto on, että joudun muuttamaan tästä kämpästä tuon hurinan vuoksi, ja mitä sitten edessä olisi seuraavassa kämpässä? Kaikki säästöthän tuohon hankintaan palaisi. Käsittääkseni useimmissa uusissa kämpissä nykyään aika pitkälle omat huoneistokohtaiset IV-koneet.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjotellu tähän ketjuun parisen vuotta tuosta häiritsevää hurinaa pitävästä IV-koneesta ja sen äänieristysyrityksistä, jotka eivät sitten tuottaneet toivottavaa tulosta. Kyse siis Swegonin pyöriväkennoisesta Casa R120 -koneesta, jossa juurikin tuo pyörivä LTO-aiheuttaa tuon häiritsevän matalan runkohurinan. Nyt kesällä hurina on täysin seis ja jäljellä vain miellyttävä ilmavirtauksen suhina, koska LTO taitaa olla hellelukemista johtuen seis.

Viimeksi tässä ketjussa joku kaveri ehdotti asian ratkaisemiseksi tilalle ristivirtaustekniikalla varustettua LTO:ta. Ajatus kypsynyt tässä jonkun aikaa ja päätin lähteä kyselemään LVI-firmalta asiassa tarjousta. En sano firman nimestä tässä enempää, muuta kuin Swegon ohjaa tälle puljulle jälleenmyyntiasioissa. Heitä kontaktoidessa ehdottivat tilalle Swegonin W4:sta, joka on ristivirtaus LTO:lla ja pitäisi kuulemma olla markkinoiden hiljaisimpia koneita, plus että kattoputkitus mätsää muuten täysin, paitsi raitisilma- ja jäteilma toisinpäin, mutta kuulemma onnistuu vetää ristiin.

Mitä mieltä olette tosta vaihtotarjouksesta nykyiseen R120 IV-koneeseen:

Ja PS: Löytyykö keltään foorumilaiselta pk-seudulta W4 -konetta, josko pääsisi vaikka pientä korvausta vastaan hetkeksi (~10-15min) kuuntelemaan, ettei päädy ojasta allikkoon? Olisi vaan niin helvetin iso hankinta itselle. Ihanteellinen ois kerrostalo, niin ois samalla tavalla betonielementtirunkoinen huoneisto ja sen mukainen äänimaailma. Itse olen Pziferilla koronarokotettu kuukausi sitten ja kuun lopussa tiedossa jo toinen annos, ja muutenkin olen asian suhteen huolellinen ja varovainen.

Voi hyvin olla, että ainoa vaihtoehto on, että joudun muuttamaan tästä kämpästä tuon hurinan vuoksi, ja mitä sitten edessä olisi seuraavassa kämpässä? Kaikki säästöthän tuohon hankintaan palaisi. Käsittääkseni useimmissa uusissa kämpissä nykyään aika pitkälle omat huoneistokohtaiset IV-koneet.

Älä nyt hitto vaihda kuutioon... säädä lto-kiekon harjatiivisteet ja vaihda/lisää lto-moottorin alle värinänvaimenninkumit. Tai löysää hihnaa vähän. Tosin tuskin Swegonilla on lenkkiavaimella ruuvattavaa siirtoalustaa moottorille tai vv-kumeja. Mutta sittenhän kumit voi lisätä. Terkuin kotimaiselta konevalmistajalta...
 
Älä nyt hitto vaihda kuutioon... säädä lto-kiekon harjatiivisteet ja vaihda/lisää lto-moottorin alle värinänvaimenninkumit. Tai löysää hihnaa vähän. Tosin tuskin Swegonilla on lenkkiavaimella ruuvattavaa siirtoalustaa moottorille tai vv-kumeja. Mutta sittenhän kumit voi lisätä. Terkuin kotimaiselta konevalmistajalta...

Ja kaikki perustelut seurasi nimen omaan tuossa perässä? Meinaan, että todellakin mielelläni kuulen täydellisen version perusteluista tuohon alun kommenttiin. Olet sitä mieltä, että noilla voisi ehkä saada matalaa runkohurinaa pienemmäksi? Luuletko, että tuo prokkis onnistuisi tällaiselta händymänilta itseltään ottamalla asioista vähän selvää ja katselemalla esim. koneen piirrustuksia, vai pitäiskö pyytää IV-asiantuntija paikalle? Ja puhutaanko ihan yleismallisista tärinänvaimennuskumeista vai jostain täsmämallisista, esim. nimen omaan tuolle Casara R120 tarkoitetuista? Ja mitä ovat vv-kumit?

Kiitos joka tapauksessa kommentista. :thumbsup: :coffee:

Voi olla, että tämäkin oli täällä aiemmin, mutta nyk. kone on asennettu 1-2 astetta vinoon. Liekö noin pienellä kulmalla kuitenkaan vaikutusta nyt tähän?
 
Oletko kuunnellut puhaltimien laakereita? Enerventiin ja yhteen toiseen koneeseen (jonka merkkiä en muista) olen vaihtanut laakerit ja kyllä hiljeni merkittävästi.

Jos lähdet vaihtamaan laakereita, niin täältä minä ainakin sain huippupalvelua ja huippulaakerit mielestäni vielä edullisestikkin.


BTW, ihan samannäköinen puhallin Enervetissä, johon vaihdoin laakerit. Tuli kustantamaan 30€ + postikulut kahteen puhaltimeen laakerien vaihto (4 kpl).


Ongelma ei vissiin kuitenkaan ole puhaltimessa, vaan LTO:ssa, koska a) puhallinnopeuden säätö (valittavissa 3 asentoa) ei vaikuta häiritsevään matalaan hurinaan mitenkään ja b) nyt +20 kesäulkolämmöillä, kun automatiikka vissiin laittanut LTO:n kokonaan seis, niin ongelmaa ei ole ja runkoon johtuva hurina/jylinä on täysin pois ja jäljellä vain miellyttävä pehmeä, hiljainen puhallus.
 
Ajattelin ottaa tällaisen projektin vapaa-ajan harrasteeksi.

Kysy mitä tahansa mieleen tuleekaan LVI-asioista, niin yritän parhaani mukaan neuvoa.

Vastailemassa on LVI-suunnittelija monipuolisella kokemuksella.
Mökille pitäis kaivoon pumppua.

Naapuri sanoi että n. 18m nostokorkeudella jppopumppu ja erillinen paineastia. Aattelin aloittaa siitä uppopumpusta. Kaupassa on satkun,.parin pumppuja joissa nostokorkeus ei riitä ja kiinalaisia lienevät. Grundfossit on tutumpi brändi mutta pieninkin maksaa 500...ja nostokorkeutta tuplasti enemmäm kuin tarpeen.

Onko siis suositusta kestävästä ja huolettomasta pumpusta jolllain parinkympin nostokorkeudella? Mitkä on hyviä merkkejä?
 
Mökille pitäis kaivoon pumppua.

Naapuri sanoi että n. 18m nostokorkeudella jppopumppu ja erillinen paineastia. Aattelin aloittaa siitä uppopumpusta. Kaupassa on satkun,.parin pumppuja joissa nostokorkeus ei riitä ja kiinalaisia lienevät. Grundfossit on tutumpi brändi mutta pieninkin maksaa 500...ja nostokorkeutta tuplasti enemmäm kuin tarpeen.

Onko siis suositusta kestävästä ja huolettomasta pumpusta jolllain parinkympin nostokorkeudella? Mitkä on hyviä merkkejä?
Itse olen harkinnut tämmöistä omaan rengas kaivoon Uppopumppu Clen eSub1000
Tavalliseen uppopumppuun tarvitsee kuitenkin asentaa paine kytkin ja paineastia
 
Joo, toi on varmaan just joku sellainen jota mietin.

Jos pumppu on automaattinen niin tarviiko tuota painekytkintä ja paineastiaa ihan ensi vaiheessa kun vedän vain puutarhaan johdon?

Ja onko tuo Clen hyvä merkki? Mitkä ovat luotettavimpia? Ei jaksaisi usein olla vaihtamassa?
 
Joo, toi on varmaan just joku sellainen jota mietin.

Jos pumppu on automaattinen niin tarviiko tuota painekytkintä ja paineastiaa ihan ensi vaiheessa kun vedän vain puutarhaan johdon?

Ja onko tuo Clen hyvä merkki? Mitkä ovat luotettavimpia? Ei jaksaisi usein olla vaihtamassa?
Pumpussa itsessään paine kytkin eli ei tarvi,
Enkä laittaisi paineastiaa ellei paine vaihtelu häiritse liikaa. Laadusta ei tietoa
 
Automaattiuppopumpuissa on kaiketi aina jonkunlainen pieni painesäiliö sisäänrakennettuna - ainakin Grundfossin vastaavassa tuotetteessa on. Jos laitteille on hyvä asennuspaikka, niin ei erillinen painekytkin ja paisuntasäiliö ole huono vaihtoehto - pumppuvalikoima kasvaa ja vähemmän hajoavia osia samassa paikassa. Kestävyyteen vaikuttaa moni muukin tekijä kuin merkki, esim. veden laatu (kiintoaines, mineraalit jne) sekä sen riittävyys ettei tule kuivakäyntiä.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 311
Viestejä
4 490 714
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom