Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Eikös tuo kennon ohitus ole käytössä lämpimällä kelillä,kun LTO:ta ei tarvita? Pakkasilla nimenomaan ilman tulee virrata kennon läpi.

Omassa SE121 koneessa tehdasasetuksena sulatustapa on tuloilmapuhaltimen pysäytys.

Oletko katsonut ettei lämpötila-anturi ole rikki, joka kertoo koneelle koska kenno pitää ohittaa? Esim. Omassa koneessa kennonohitus on +12, eli kun tuloilma ulkoa on tämän lämpöistä menee kenno ohitukselle.

Kennon ohitus, tuloilma ohittaa kennon, kenno sulaa poistoilman lämmön avulla. Mielestäni fiksumpi kuin tulopuhaltimen pysäytys, jolloin tuloilma revitään sitten jostain mistä raosta sitä sattuu tulemaan.
 
Kennon ohitus, tuloilma ohittaa kennon, kenno sulaa poistoilman lämmön avulla. Mielestäni fiksumpi kuin tulopuhaltimen pysäytys, jolloin tuloilma revitään sitten jostain mistä raosta sitä sattuu tulemaan.

Mutta poistoilma ei ohita ja kostea jäteilma vetää kennon jäähän, koska tulopuhallin puskee kylmää koneen sisälle jatkuvasti.

Edit. Seison korjattuna. Katsoin ko koneen käyttöohjeita ja siinä tosiaan sulatustapoja on kaksi. Ohituksella sulattaessa pitää etulämmityksen olla tarpeeksi korkealla, jotta jäätymiseltä vältytään.
 
Eikös tuo kennon ohitus ole käytössä lämpimällä kelillä,kun LTO:ta ei tarvita? Pakkasilla nimenomaan ilman tulee virrata kennon läpi.

Omassa SE121 koneessa tehdasasetuksena sulatustapa on tuloilmapuhaltimen pysäytys.

Oletko katsonut ettei lämpötila-anturi ole rikki, joka kertoo koneelle koska kenno pitää ohittaa? Esim. Omassa koneessa kennonohitus on +12, eli kun tuloilma ulkoa on tämän lämpöistä menee kenno ohitukselle.
Anturien lämpötilat näyttää kyllä ihan loogisia lukemia. Toki ne voisi jollain kylmäspräyllä suihkia läpi ja katsoa, että toimii oikein. Mulla kans tuo +12 asetuksena.

Niinkuin taikamukikin tuossa yllä mainisti, olisi se kennon ohitus fiksumpi asetus jos vain pysyisi sillä sulana se kenno.
 
Nyt on tullut pari päivää vaalea sameaa, ilmeisesti hapekasta, vettä hanoista ja suihkun hanasta lisäksi hieman räkimällä. Mistä tämä voi johtua? Tietääkseni tällä alueella ei ole vesilaitoksen putkitöitä menossa.
 
Nyt on tullut pari päivää vaalea sameaa, ilmeisesti hapekasta, vettä hanoista ja suihkun hanasta lisäksi hieman räkimällä. Mistä tämä voi johtua? Tietääkseni tällä alueella ei ole vesilaitoksen putkitöitä menossa.

Verkostossa vuoto/korjaus jossain teille vaikuttavalla alueella? Voi olla satojen metrien päässäkin.
 
Verkostossa vuoto/korjaus jossain teille vaikuttavalla alueella? Voi olla satojen metrien päässäkin.
Mitä netistä katsoin paikallisen vesilaitoksen sivuilta, niin ei pitäisi olla. Lähinnä ajattelin, että voiko tuo johtua putkirikosta, kun nyt on pakkaset lauhtuneet. Tuollaista vettä on nyt tullut pari päivää hanasta. Voihan toki olla, että ylireagoin ja tuo on aivan tavallistakin.
 
Mitä netistä katsoin paikallisen vesilaitoksen sivuilta, niin ei pitäisi olla. Lähinnä ajattelin, että voiko tuo johtua putkirikosta, kun nyt on pakkaset lauhtuneet. Tuollaista vettä on nyt tullut pari päivää hanasta. Voihan toki olla, että ylireagoin ja tuo on aivan tavallistakin.
Voi johtua putkirikosta ja se putkirikko saattaa olla vähän alueesta ja putkistosta riippuen aika kaukanakin ja saattaa vaikuttaa vain joko yksittäiseen kiinteistöön tai laajemmalle alueelle. Kannattaa toki ilmoitella vesilaitokselle, kyllä tuossa joku häiriö on jossakin.
 
Voi johtua putkirikosta ja se putkirikko saattaa olla vähän alueesta ja putkistosta riippuen aika kaukanakin ja saattaa vaikuttaa vain joko yksittäiseen kiinteistöön tai laajemmalle alueelle. Kannattaa toki ilmoitella vesilaitokselle, kyllä tuossa joku häiriö on jossakin.
Pitää selvitellä. Mulle on asennettu sellainen moderni etäluettava vesimittarikin, jossa ei ole sitä pyörivää härveliä, jolla näkisi, että vuotaako jotain talossa.
 
Kyllä se kunnallistekniikassa on jos valkoista vettä tulee. Jos sun kämpässä mittarin jälkeen jokin vuotais niin ei tulis hanasta vaaleaa vettä. Pääsee sekottuun pitkän matkaa ilman kans.
 
Kyllä se kunnallistekniikassa on jos valkoista vettä tulee. Jos sun kämpässä mittarin jälkeen jokin vuotais niin ei tulis hanasta vaaleaa vettä. Pääsee sekottuun pitkän matkaa ilman kans.
No laitoin vesilaitokselle niiden palautelomakkeella kyselyn asiasta. Jos siellä jossain on jotain vikaa, niin kyllä ne varmaan siitä ovat jo olleet tietoisia, mutta onpahan nyt laitettu.
 
Mistä ne sen tietäis välttämättä? Seurataan vaan suuria linjoja ts. pikkuvuodot isossa verkossa ei näy välttis kovin pian, sitten alkaa tulla hätä kun vesitornissa pinta laskee. Täälläkin päin ollut parit isotkin vuodot kuukausikaupalla, toinen pellolla pelto sula koko talven ja toinen mäessä vesitornin juurella mistä lähti sadan metrin jäävana alamäkeen. Soitin sit varuilta, että mikäs homman nimi niin mäen vuoto oli tiedossa mutta pellosta ei ollut kukaan viittinyt ilmoittaa vaikka just yhden ok-talon ojaan lorottaa...
 
No se tilanne ratkesi:

"Nönnönnöö Oy teki torstaina 11.3 huoltotöitä verkostossaan. Huoltotöiden yhteydessä heidän verkostonsa tyhjennettiin osittain ja käyttöönoton yhteydessä verkostoon johtui ilmaa.

Suurin osa ilmasta johdettiin ilmanerotuskaivojen ja säiliöiden kautta pois, mutta osa ilmasta johtui heidän asiakkaidensa verkostoihin.

Viikonloppuna ilmaa oli havaittavissa paikkakunta X:n verkostossa. Lauantaina aloitimme verkostossa ylimääräisiä juoksutuksia ilman poistamiseksi, juoksutuksista huolimatta ilmaa kulkeutui osan verkoston asiakkaille.

Pahoittelemme aiheutunutta haittaa."
 
Osaisiko joku auttaa alla olevassa:
IV kone MUH Ilmava Digit, -98 asennettu, tehonsäätö on 8-portainen. Mistähän voisi johtua, että kone käy vain teholla 1 ja 5-8? Tehoasetuksilla 2-4 kone sammuu kokonaan. 1 on liian pienellä ja 5 vähän turhan isolla, ohjekirjan luokituksen mukaan perusasetus 158m2 taloon olisi 3 tai 4.

Lisäksi: kulutusmittari näyttää n. 36kwh / 48h, ulkolämpötila seilannut 0...-15 asteen välillä, tuloilma säädettynä +17,5 ja teho tuolla viitosella. Onko kulutus tavanomaista?
 
Osaisiko joku auttaa alla olevassa:
IV kone MUH Ilmava Digit, -98 asennettu, tehonsäätö on 8-portainen. Mistähän voisi johtua, että kone käy vain teholla 1 ja 5-8? Tehoasetuksilla 2-4 kone sammuu kokonaan. 1 on liian pienellä ja 5 vähän turhan isolla, ohjekirjan luokituksen mukaan perusasetus 158m2 taloon olisi 3 tai 4.

Lisäksi: kulutusmittari näyttää n. 36kwh / 48h, ulkolämpötila seilannut 0...-15 asteen välillä, tuloilma säädettynä +17,5 ja teho tuolla viitosella. Onko kulutus tavanomaista?

Olisiko ohjainkortti sökönä nopeuksien 2-4 osalta. Siinähän pitäisi kuulua napsahdus kun nopeudensäädin pyörähtää uuteen asentoon, kuuluuko mitään?

Sähkönkulutus on liian suuri. Onko lto:n ohituspelti juminut auki-asentoon? Ohituspellin mikrokytkin porsii tietyin väliajoin.
 
2-4 välillä nopeutta vaihtaessa ei napsu, muihin tasoihin laittaessa napsahdus kuuluu. Ohjaimen vaihtoko on sitten edessä..?

Pitääpä avata ja tutkia tuo pellin asento.
 
Osaako joku suoriltaan sanoa missä vika ja voinko itse tehdä tälle jotain ?

Vessaa vedettäessä pönttö jäi ns. käymistilaan, lirutus ja "sihinä" vain kuuluu.

Otin kannen hetkeksi pois ja en tiedä kuinka normaalia on mutta suihkuttaa hieman vettä.

Laitoin kannen takaisin kiinni, teki yllämainittua jokusen 10-15min kunnes hiljeni.

Vedin pöntön testimielessä, vedet tulivat normaalisti mutta sitten jäi uudestaan sihinä/liruttelu tilaan.

C619F943-D356-4FBE-B466-24F38988F61F.jpeg
 
Siis valuttaako se vai täyttyy vaan hitaasti? Ei nuo mitään hienomekaniikkaa ole, siellä on joku vedenpintaan reagoiva koho, joka tukkii syötön kun säiliö on täysi. Jos pyttyyn vuotaa, pohjan tiiviste rikki, jos täyttyy ”yli”, kohossa joku vika, jos vain täyttyy hitaasti, roska tms. jossain tai koho jotenkin jumissa. Idoon ainakin saa hyvin varaosia, tiedä sitten mikä tuo on.

e: Räplää tuota oikean puolen syöttöä ja katso mikä vaikuttaa mihinkin. Keskellä ei ole kuin ”tulpp pois” mekanismi. Jos saat vedet pois, äkkiä tuon oikean puolen pistää osiinkin ja putsaa. Voi olla kyllä muovit hauraita...
 
Siis valuttaako se vai täyttyy vaan hitaasti? Ei nuo mitään hienomekaniikkaa ole, siellä on joku vedenpintaan reagoiva koho, joka tukkii syötön kun säiliö on täysi. Jos pyttyyn vuotaa, pohjan tiiviste rikki, jos täyttyy ”yli”, kohossa joku vika, jos vain täyttyy hitaasti, roska tms. jossain tai koho jotenkin jumissa. Idoon ainakin saa hyvin varaosia, tiedä sitten mikä tuo on.

e: Räplää tuota oikean puolen syöttöä ja katso mikä vaikuttaa mihinkin. Keskellä ei ole kuin ”tulpp pois” mekanismi. Jos saat vedet pois, äkkiä tuon oikean puolen pistää osiinkin ja putsaa. Voi olla kyllä muovit hauraita...

"Kolo" näyttäisi valmistaja olevan.

Pöntön vetäminen siis ok mutta se jälkivaihe kestää ikuisuuden mikä normaalisti kestää alle minuutin, nyt menee sen 15min eli sihisee ja pulputtaa/liruttelee kunnes joskus sitten loppuu.

Pitää yrittää neuvojesi mukaan hieman perehtyä tuohon.

Edit. yritin sen minkä taidoin mutta eipä tullut muutosta, maanantai aamusella tulee huoltomies paikalle.

Edit. pullokorkin kokoinen tiiviste johon oli kulumisen myötä tullut reikä aiheutti ongelman.
 
Viimeksi muokattu:
Olisiko ohjainkortti sökönä nopeuksien 2-4 osalta. Siinähän pitäisi kuulua napsahdus kun nopeudensäädin pyörähtää uuteen asentoon, kuuluuko mitään?

Sähkönkulutus on liian suuri. Onko lto:n ohituspelti juminut auki-asentoon? Ohituspellin mikrokytkin porsii tietyin väliajoin.
Ohituspelti oli jämähtänyt auki-asentoon, käänsin kiinni. Toimineekohan tuo jatkossa vai joutuuko huoltamaan isommin?
Nyt kulutus näyttää 11kwh/24h, ulkolämpötila -10...+5 astetta

Minkälaisiin sähkön vuosisäästöihin voisi olettaa pääsevänsä, jos uusii koko 23v vanhan koneen nykyaikaiseen, onko kellään kokemuksia jakaa? Ei huvittaisi nykyisen huoltamiseen kovin paljon panostaa jos uuden koneen hinnan saisi kuoletettua kohtuullisessa ajassa sähkön säästönä.
 
Ohituspelti oli jämähtänyt auki-asentoon, käänsin kiinni. Toimineekohan tuo jatkossa vai joutuuko huoltamaan isommin?
Nyt kulutus näyttää 11kwh/24h, ulkolämpötila -10...+5 astetta

Minkälaisiin sähkön vuosisäästöihin voisi olettaa pääsevänsä, jos uusii koko 23v vanhan koneen nykyaikaiseen, onko kellään kokemuksia jakaa? Ei huvittaisi nykyisen huoltamiseen kovin paljon panostaa jos uuden koneen hinnan saisi kuoletettua kohtuullisessa ajassa sähkön säästönä.
Tuon nykyisen iv-koneen LTO:n vuosihyötysuhde on 55%, uuden Valloxin on 75%. Omakotitalossa säästöä saa 250e vuodessa, eli 3000 e kone ei tulisi maksamaan itseään ihan heti takaisin PAITSI kun siinä sun koneessa on jo vikaa joka kuitenkin pitää korjata.
 
Nyt kevään myötä, meillä on alkanut useampi rännikaivo tulvimaan. Oma epäillys on ollut, että sadevesiputkisto on jostain kohtaa jäässä ja olen rännikaivoihin kaatanut kuumaa vettä ja sulatussuolaa, mutta eipä ole auttanut. Osa rännikaivoista tyhjenee yön aikana, kun sulamisvesien valuminen katolta loppuu, mutta päivän valjettua rupevat taas tulvimaan.

Mikähän tähän olisi avuksi? Onkohan putkistossa jossain kohtaa vielä jäätä vai onko muuten tukossa?
 
Siellä on vielä jäätä ja maa siinä putken ympärillä myös routaantunut. Se tyhjenee hitaasti, mutta kun vettä tulee reilusti, tulvii yli. Vedät kesällä niihin pahimpiin saattolämmityskaapelit valmiiksi jousella. Nyt sitten vuoden päästä töpselit seinään muutamaksi päiväksi.
 
Putkari kävi asentamassa Grohen älylaitteen ja vaikuttaa kyllä hyvältä peliltä (mitä nyt mobiilisofta on täyttä roskaa). Laite alkoi kuitenkin hyvin pian varoittelemaan mahdollisesta mikrovuodosta (tunnistus toimii niin, että se vetää yöllä magneettiventtiilin kiinni ja tutkii, laskeeko paine pikkuhiljaa). Mahdollisiksi syiksi ohjekirja kertoo vuotavat hanat, wc-pytyt, putkiston lämpötilamuutokset jne, sekä lämminvesivaraajasta puuttuvat yksisuuntaventtiilin. En löytänyt vuotoja mistään, mutta lämminvesivaraajan varolaiteryhmä on tällainen (Jäspi 5260000):

1616916590301.png

Eikös nyt kuvan perusteella vaikuttaisi siltä, että tässähän ei tuollaista yksisuuntaventtiiliä ole? Samoin tuotteen kuvauksessa lukee, että sisältää "sekoitusventtiilin, sulkuventtiilin ja varoventtiilin". Joissain muissa varolaiteryhmissä on kuvauksessa mainittu myös yksisuuntaventtiili/takaiskuventtiili. Eli puuttuuko minun lämminvesivaraajasta nyt siis takaiskuventtiili ja yöllä, kun noita mikrovuotoja mittaillaan, jäähtyy talon alla (huonosti eristetyt btw) menevät lämminvesiputket, jotka laskee painetta varaajassa ja takaiskuventtiilin puuttuessa myös kylmävesipuolelta ml. tältä Grohen laitteelta? Jos näin, niin putkarille lisähommia... Vai onko tuossa sulkuventtiilin yhteydessä kuitenkin samalla takaiskuventtiili, vaikka ei ole kuvauksessa mainittu?

Kiitos!
 
Viimeksi muokattu:
Eikös tuossa ole paineraja, eli jos paine nousee liiaksi, lirauttaa tilkan alleen tuosta oikealta etummaisesta liittimestä. Siitä pitäisi olla putki lattiakaivon päälle yms. Ja kun sanon jos paine nousee, tarkoitan että laskee tipan alleen aina, viimeistään kun on lämmittänyt pytyllisen vettä.
 
Tuuletusaukko (8x12cm) on about 10cm korkeudella maasta. Ideoita miten tuon saisi nostettua ylemmäs?
Toinen vaihtoehto olisi laittaa puhallin puhaltamaan tuosta ulos, mutta reikä on hankalan mallinen.
 
Eikös tuossa ole paineraja, eli jos paine nousee liiaksi, lirauttaa tilkan alleen tuosta oikealta etummaisesta liittimestä. Siitä pitäisi olla putki lattiakaivon päälle yms. Ja kun sanon jos paine nousee, tarkoitan että laskee tipan alleen aina, viimeistään kun on lämmittänyt pytyllisen vettä.

Se varoventtiili on 8 bar (ja joo menee putki lattiakaivoon) ja kylmävesipuolen paine talossa 3 bar, eli jos tuossa ei ole takaiskuventtiiliä, niin lämminvesivaraaja kykenee hyvinkin heiluttelemaan kylmävesipuolen paineita (vesimittarilla on takaiskuventtiili, eli verkko ei pääse imemään painevaihteluita). En nyt ihan tarkkaan tiedä miten tuo Grohen laite toimi tai miten paineet tarkkaan ottaen heiluu kylmävesipuolella, jos ei takaiskuventtiiliä ole, mutta tämä oli tosiaan ohjekirjassa yksi skenaario.
 
Auttakaas miestä mäessä. Keittiörempan yhteydessä allaskaappi vaihtuu, mutta vanha lattiaviemäri on lähes keskellä kaappia ja sen päälle on toki tulossa jätekärry/hylly. Lattiaviemärin putki on muutaman sentin päässä alapinnasta, eli se nousee lattiasta about 10-12cm(?). Kuinka tiukkoja mutkia voi tehdä tai miten nuo yleensä ratkaistaan? Mietin sen kärryhyllyn nostamista 10-15cm ylöspäin, mutta sitten ei kohta mahdu altaan pohjaan vesilukko.
 
Auttakaas miestä mäessä. Keittiörempan yhteydessä allaskaappi vaihtuu, mutta vanha lattiaviemäri on lähes keskellä kaappia ja sen päälle on toki tulossa jätekärry/hylly. Lattiaviemärin putki on muutaman sentin päässä alapinnasta, eli se nousee lattiasta about 10-12cm(?). Kuinka tiukkoja mutkia voi tehdä tai miten nuo yleensä ratkaistaan? Mietin sen kärryhyllyn nostamista 10-15cm ylöspäin, mutta sitten ei kohta mahdu altaan pohjaan vesilukko.

Meillä on ihan kaksi 90 asteen mutkaa sokkelin sisällä joilla viedään se viemäri nousemaan kaapin takaosasta :hmm:
 
Juu 75 mm HT-putkessa menee keittiössä hyvin 88,5 asteen mutkat. Jos vaan kaatoa saa vähänkin niin ei ne mutkat tukkeudu. 50 mm putkella vli aiheuttaa jo putsaustarpeita muutaman vuoden välein sokkelin alusheitolle.

Mutta: Mitä matskua se putki on? Ja halkaisija? Ja paljoko pitää saada sivuun heitettyä?
 
Tuuletusaukko (8x12cm) on about 10cm korkeudella maasta. Ideoita miten tuon saisi nostettua ylemmäs?
Toinen vaihtoehto olisi laittaa puhallin puhaltamaan tuosta ulos, mutta reikä on hankalan mallinen.
Hankalampi kun ei ole pyöreä aukko. Siihen vois tarkota ilmanvaihtoputkea, 90 asteen kulmalla ylös seinälle ja sitä pitkin haluttuun korkeuteen ja hattu päähän, nätti kotelointi vaikka kestopuusta ympärille jonka maalaa vuoden päästä. Vaatii tietysti aukon rappaamista tai uretaania, tms. jotta saa pyöreäksi ja tiiviiksi. Toinen vaihtoehto on käyttää vaikkapa tommosta ilmalämpöpumpun letkujen suojakotelointia, taitaa olla mitoiltaan lähellä tota 8x12., mutta varmasti joutuu siinäkin uretaanilla tai jollain liimamassalla tiivistämään. Saumat tommosen kanssa tehdessä vaatii säätä kestävää liimaa kun sen kasaa siihen, mutta ajanee saman asian ilmanpoistossa jos ei sen tartte painetta kestää. Hatun tekeminen menee kustomityöksi/harjotteluks kun ne tahtoo olla pyöreitä :D
 
Kieltääkö varsinaisesti mikään tekemästä tuota 110 viemäriputkesta? 1m putki, hattu ja 90 kulma näyttää olevan 24e.
 
Ei pituus riitäkkään. Lämmittää ja työntää 20cm pätkän sokkeliin, siihen taive ja reilu metri putkea.

Toiseen reikään olisi tarkoitus laittaa poistoilmapuhallin kosteusohjauksella. Riittääköhän tuo putki korvausilmalle 90m3/h halpis puhaltimelle? Tuon pelkän putken avulla ei varmaan ilma vaihdu riittävästi?
 
Ei pituus riitäkkään. Lämmittää ja työntää 20cm pätkän sokkeliin, siihen taive ja reilu metri putkea.

Toiseen reikään olisi tarkoitus laittaa poistoilmapuhallin kosteusohjauksella. Riittääköhän tuo putki korvausilmalle 90m3/h halpis puhaltimelle? Tuon pelkän putken avulla ei varmaan ilma vaihdu riittävästi?
110 putki riittää tuolle ilmamäärälle, puhallin kannattaa laittaa. Jos 110 viemäri mahtuu niin laita ulkopuolelle tuuletuspaalu 90 kulman päähän, siinä on seinäkiinnikkeet valmiina ja ilma ohjautuu pois seinästä: Ross-saneeraussarja VILPE Ø125/110 harmaa
 
Minkä kokoisilla varaajilla ihmiset/perheet tulevat toimeen? Meillä eteisessä 300 litran Jäspi alkuperäistä vuosikertaa -90 3 kW:n vastuksella. Toistaiseksi kaksi aikuista, nykyään vähän harvemmin käy kavereita saunomassa. Aluksi pidettiin 55-asteisena ja nyt talven ollut täysillä (85 tms). Ei sanottavaa eroa sähkön kulutuksessa yöllä kun lämmittelee. Eikä ole lämmin vesi loppunut vielä kesken. Lämmityksenä ilppi ja suora sähkö, patterit tosin minimillä. Pohdinnassa olisi, että kun tuo nykyinen joskus antautuu, tulisi saunaan vähän pienempi varaaja lauteiden alle.
 
Jos meinaat lapsia joskus hommata niin pistä sinne lauteen alle 300-litranen vaan suosiolla... Vaikka selviihän sitä 200-220 myös jos vähän kattoo lääräysten perään.
 
Minkä kokoisilla varaajilla ihmiset/perheet tulevat toimeen? Meillä eteisessä 300 litran Jäspi alkuperäistä vuosikertaa -90 3 kW:n vastuksella. Toistaiseksi kaksi aikuista, nykyään vähän harvemmin käy kavereita saunomassa. Aluksi pidettiin 55-asteisena ja nyt talven ollut täysillä (85 tms). Ei sanottavaa eroa sähkön kulutuksessa yöllä kun lämmittelee. Eikä ole lämmin vesi loppunut vielä kesken. Lämmityksenä ilppi ja suora sähkö, patterit tosin minimillä. Pohdinnassa olisi, että kun tuo nykyinen joskus antautuu, tulisi saunaan vähän pienempi varaaja lauteiden alle.
Joskus muinoin asuin talossa jossa oli öljylämmitys. Lämmityksen varaaja hajosi ja kattila oli muutenkin tiensä päässä joten hankin nopeasti "väliaikaisen" 50 litran varaajan ennen suurempaa lämmitysremonttia.

Lopulta vedeltiin 2 vuotta sillä 50 litran varaajalla. Termostaatti oli säädetty "täysille" jotta vesi riittää. Saunapäivinä piti käydä nopeasti suihkussa jotta lämmin vesi riitti 4 hengelle mutta muuten toimi ihan ok.

Tähän peilaten sanoisin että 200 litran varaajan pitäisi riittää hyvin. Jos tietää että väkeä on tulossa enemmän niin nostaa varaajan lämmön väliaikaisesti.
 
Hei,

osaisiko joku LVI-asioista enempi tietävä kertoa minulle seuraavasta:

olemme ostamassa uutta asuntoa ja yhdessä rivitalossa oli tehty ”lämmitys- ja vesiputkien uusiminen keskukselta asuntoihin” ja ”käyttövesiputket asunnoissa”

Sitä lähinnä mietin, että miten tuollaisen rempan on pystynyt tekemään, koska asunnon kaikki pinnat (lattiat, seinät, keittiön tasot ym.) olivat vielä alkuperäisessä kunnossa. Eli se remontti on pitänyt tehdä rikkomatta/vaihtamatta mitään pintoja. Samalla yhtiöön tehtiin salaojien ja sadevesiremppa.


Toivottavasti joku osaisi kertoa. :_)
 
Hei,

osaisiko joku LVI-asioista enempi tietävä kertoa minulle seuraavasta:

olemme ostamassa uutta asuntoa ja yhdessä rivitalossa oli tehty ”lämmitys- ja vesiputkien uusiminen keskukselta asuntoihin” ja ”käyttövesiputket asunnoissa”

Sitä lähinnä mietin, että miten tuollaisen rempan on pystynyt tekemään, koska asunnon kaikki pinnat (lattiat, seinät, keittiön tasot ym.) olivat vielä alkuperäisessä kunnossa. Eli se remontti on pitänyt tehdä rikkomatta/vaihtamatta mitään pintoja. Samalla yhtiöön tehtiin salaojien ja sadevesiremppa.


Toivottavasti joku osaisi kertoa. :_)
Oliko putket pintavetona?
 
Aah. Totta. Kylppärissä ja vessassa putket tosiaan oli tehty pintavetoina.

Miten muuten ne muut putket on voitu vetää? Jos ne on kylppärissä ja vessassa pintavetona, niin miten ne putken pätkät on vaihdettu mitkä on siellä rakenteiden sisässä? Tosiaan se näyttö oli niin lyhyt, enkä silloin älynnyt enempää katsella/kysyä.
 
Minkä kokoisilla varaajilla ihmiset/perheet tulevat toimeen? Meillä eteisessä 300 litran Jäspi alkuperäistä vuosikertaa -90 3 kW:n vastuksella. Toistaiseksi kaksi aikuista, nykyään vähän harvemmin käy kavereita saunomassa. Aluksi pidettiin 55-asteisena ja nyt talven ollut täysillä (85 tms). Ei sanottavaa eroa sähkön kulutuksessa yöllä kun lämmittelee. Eikä ole lämmin vesi loppunut vielä kesken. Lämmityksenä ilppi ja suora sähkö, patterit tosin minimillä. Pohdinnassa olisi, että kun tuo nykyinen joskus antautuu, tulisi saunaan vähän pienempi varaaja lauteiden alle.
190-200 litranen riittää vielä 4 tenavan talossa. Jos ei riitä, on aika kasvattaa suihkukulttuurin osalta järkevämmälle veden juoksutukselle.
Ai mistä tiedän. No 20 vuotta takana 300 litrasella eikä edes tuttavien kanssa kesällä uima-altaan + saunomisen kanssa saatu tyhjäksi.
 
Aah. Totta. Kylppärissä ja vessassa putket tosiaan oli tehty pintavetoina.

Miten muuten ne muut putket on voitu vetää? Jos ne on kylppärissä ja vessassa pintavetona, niin miten ne putken pätkät on vaihdettu mitkä on siellä rakenteiden sisässä? Tosiaan se näyttö oli niin lyhyt, enkä silloin älynnyt enempää katsella/kysyä.

Minulla on putkitetut vesiputkien reitit. Värikoodattu vielä punainen/sininen. Helppo vaihtaa 100% putkista.
 
Aah. Totta. Kylppärissä ja vessassa putket tosiaan oli tehty pintavetoina.

Miten muuten ne muut putket on voitu vetää? Jos ne on kylppärissä ja vessassa pintavetona, niin miten ne putken pätkät on vaihdettu mitkä on siellä rakenteiden sisässä? Tosiaan se näyttö oli niin lyhyt, enkä silloin älynnyt enempää katsella/kysyä.
Vaimon 80-luvun rivariasunnossa tulee mittarille/varaajalle maan sisässä eteiseen ja siitä lähtee pintavetona kaikki vesiputket. Ei siellä mene kuin viemärit rakenteiden alla ja nekin on muoviputkea joten ei tarvitse akuutteja toimenpiteitä.
 
190-200 litranen riittää vielä 4 tenavan talossa. Jos ei riitä, on aika kasvattaa suihkukulttuurin osalta järkevämmälle veden juoksutukselle.
Ai mistä tiedän. No 20 vuotta takana 300 litrasella eikä edes tuttavien kanssa kesällä uima-altaan + saunomisen kanssa saatu tyhjäksi.
No ei se nyt kyllä aina riitä ellei varaajassa ole kunnolla lämpöä. Nykyisellä maalämpölaitteeseen integroidulla 180 litraisella 51-53 asteisena viimeistään neljäs henkilö alkaa kärsiä viilenevästä vedestä. Talvisaikaan viileämpi kylmä vesi tekee ongelmaa jo kolmannen kohdalla. Jos lämmittää ennalla vastuksilla 60-asteeseen, niin riittänee jo kaikille siedättävissä määrin, ainakin kesällä. Toki jos vaimoja ja tyttäriä myöten hiustyyli on sa-int, niin onhan se hiustenpesu silloin paljon nopeampaa. Vesi ja veden lämmitys ei ole niin kallista, että sen takia jaksaisi aiheuttaa turhaa epämukavuutta nuukailulla eli suosittelen kysyjälle reilusti vaan samankokoista kuin ennenkin. Tai ainakin isoin mitä nyt lauteiden alle mahtuu.
 
Ihan sähkövastus pöntöstä oli kysyjän tapauksessa kyse. Samoin esimerkissäni.
 
Aah. Totta. Kylppärissä ja vessassa putket tosiaan oli tehty pintavetoina.

Miten muuten ne muut putket on voitu vetää? Jos ne on kylppärissä ja vessassa pintavetona, niin miten ne putken pätkät on vaihdettu mitkä on siellä rakenteiden sisässä? Tosiaan se näyttö oli niin lyhyt, enkä silloin älynnyt enempää katsella/kysyä.

Veikkaan että jostain on porailtu runkolinjat talon läpi, taikka sitten on poikkeuksellisen hyvä tuuri ja kaikki syötöt ovat kulkeneet rakenteissa suojaputkissa ja niihin on vain ujutettu uudet putket sisään.
 
Joskus muinoin asuin talossa jossa oli öljylämmitys. Lämmityksen varaaja hajosi ja kattila oli muutenkin tiensä päässä joten hankin nopeasti "väliaikaisen" 50 litran varaajan ennen suurempaa lämmitysremonttia.

Lopulta vedeltiin 2 vuotta sillä 50 litran varaajalla. Termostaatti oli säädetty "täysille" jotta vesi riittää. Saunapäivinä piti käydä nopeasti suihkussa jotta lämmin vesi riitti 4 hengelle mutta muuten toimi ihan ok.

Tähän peilaten sanoisin että 200 litran varaajan pitäisi riittää hyvin. Jos tietää että väkeä on tulossa enemmän niin nostaa varaajan lämmön väliaikaisesti.
Meillä oli lämmitysmuotorempan yhteydessä käytössä 55l varaaja reilu kuukauden ajan. Tehoa oli 2kw ja jatkuvastyi päällä. Oli säädetty noin 60c, koska sekoitusventtiiliä ei ollut lainkaan. Taloudessa kaksi aikuista ja kaksi lasta. Kerran oli kolmaskin aikuinen saunomassa. Ei loppunut lämmin vesi kertaakaan. Sen perusteella 100l varaaja riittäisi meillä aina.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 293
Viestejä
4 489 707
Jäsenet
74 190
Uusin jäsen
puririri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom