Kysy LVI:stä

[Mönssi]

Taloyhtiön käyttövesiputkiremontin yhteydessä ruuvasivat tuskassa nuita takaiskuja joka helvetin väliin. Suihkun sekoittajasta kävivät ottamassa ne pois, kun asukkaat valitti ettei pystynyt käymään suihkussa ilman kuulosuojaimia. Helvetillinen ujellus niistä lähti, liekkö sekoittajassa valmiina jo takaisku ja kaks peräkkäistä sai aikaan melkoisen metelin? Pesukoneen liitäntäänkin sellaisen tunkivat, mutta LG:n pesukone-kuivuri yhdistelmäkone ottaa vettä "liruttamalla" kuivauksen aikana ja taas oli sellainen vihellys kämpässä, että lähti aika nopeasti takaisku mäkeen.

Takaisinimusuoja pitää olla joo, mutta imusuojaus on myös sellainen tilanne jossa vesipisteen alapinta on vesialtaan yläpinnan yläpuolella eli ilmaväli.
Suihkussa tarvitaan takaiskuventtiili jos on mahdollista että suihku imee lattialta vettä takaisin putkeen. Onko mahdollista ?
Pesukoneessa tarvitaan takaiskuventtiili koska syöttövesiletku käy alempana kuin pesukoneen vedenpinta.
Sulle on jotain kisakireitä kiinanihmeitä asenneltu, Oraksen imusuojat ei varmasti pidä ääntä.

 

[Lumimies]

Jos termostaattinen suihkusekoittaja ei sisällä takaiskuja silloin ne pitää erikseen lisätä ennen sekoittajaa.

 

[AnoJantteri]

Jos termostaattinen suihkusekoittaja ei sisällä takaiskuja silloin ne pitää erikseen lisätä ennen sekoittajaa.

Näitä nyt ei ole laiteltu normisuihkuihin, jos letkuliitin on lisätty niin sitten. Ehkäpä näissä eroja eri kaupunkien välillä.

 

[Lumimies]

Niin juu, tuo letkuliitin pääsi unohtumaan. Luonnollisesti koskee kaikkia sekoittajia, ei pelkästään suihkuja.

 

[Rensu]

Suihkussa tarvitaan takaiskuventtiili jos on mahdollista että suihku imee lattialta vettä takaisin putkeen.
Sulle on jotain kisakireitä kiinanihmeitä asenneltu, Oraksen imusuojat ei varmasti pidä ääntä.

Oraksen termostaattisuihkusekoittajissa on käsittääkseni sisäänrakennetut takaiskuventtiilit yksisuuntaventtiilit? Ja lisäksi oli asennettu takaiskut yksisuuntaventtiilit sekoittajan ja seinän väliin. Tällä kombolla vihelsi hyvin monessa huoneistossa.

Samanlainen takaisku yksisuuntaventtiili oli asennettu pesukoneen hanaan ja hyvin ujelsi. Nähtävästi pesukoneen liityntään oikea tuote olisi imusuoja, joka saattaisi olla vaikka viheltämättä?

Tuon yksisuuntaventtiilin valmistajaa on vaikea sanoa, ei pahemmin lue mitään itse tuotteessa. Näyttää tosin tasan samalta kuin Oraksen sivuilla. Liekkö siinä lukisi mitään vaikka olisi Oraksen tekele?

 

[Nomber]

En tiedä asiasta mitään, mutta miten joku suihku tai pesukone voisi työntää vettä takaisin vesiputkiin? Siellähän on kova paine kokoajan. Vai onko tarkoitus estää tuo vain silloin kun paineet on poissa?

 

[AnoJantteri]

En tiedä asiasta mitään, mutta miten joku suihku tai pesukone voisi työntää vettä takaisin vesiputkiin? Siellähän on kova paine kokoajan. Vai onko tarkoitus estää tuo vain silloin kun paineet on poissa?

Normi turvallisuuden maksimointia, melko teoreettinen tilannehan se on, jotta alkaa vesi virtaamaan takaisin.

 

[Fenotype]

Mutua olisikohan se ollut se ammattimiesten asentama venttiili Nokialla Nokian paska "vesi" aikaan saanut sen buumin että persereikäänkin pitää laittaa 1-suunta venttiili.

Eikös kunnan vesimittarin jälkeen ole 1-suunta venttili kaikilla kunnilla vaatimuksena??
Aha:taloyhtiö joo, kyllä 1-suunta venttiili ois olla jos on vesimittareita.

Jos on termostaattinen suihkusekoittaja, ja jossa ei olisi 1-suuntaventtiileitä, niin vaikka vessan pytyn vetäminen voi aiheuttaa sen että imeekin suihkunkautta kuumaltapuolelta konekiväärimäisesti (vesi etenee laminaarisesti), ei se termostaatti jaksa kylmän ja kuuman vesipainetta pitää erillään, 1-suuntaventtiilit on sitä varten termostaattisessa suihkusekoittajassa.

 

[Falconi]

Mikäli tosiaan paineet katoaa niin ei ime takaisin sitä vettä. Yleensä myös suihkuissa tulee se letku tyhjäksi kun suihkun laittaa kiinni juurikin tuosta syystä, ettei sinne letkuun jää vanhaa vettä ja varsinkaan pääse takaisin päin.

Vessan veden tulo on pieni, mitoitus 0,1 l/s et se ei hirveesti vaikuta. Muutenki putki virtauksessa yleensä virtaus on turbulenttista eikä laminaarista.

 

[Fenotype]

Juu putkessa on mutkia ja turbulenssia sekä laminaarisuutta on, määrittikö joku
Reynoldsinluku virtausnopeuden milloinka nestepartikkelin liikerata on turbulenttistä.

 

[Falconi]

Reynoldislla se yleensä määritetään. Putkessa muistaakseni jo 2500 paikkeilla alkaa muuttumaan turbulenttiseksi. Noissa 0,1 l/s virtauksissa on jo helposti yli 10000 reynoldsin luku mikäli oikein muistelen. Mutta käytännössä aina se on turbulenttista.

 

[Fenotype]

joo, olisi pitänyt olla tarkempi, enemmän putkessa virtaus on turbulenttistä. keittiön hanan kun on aukaissut on vesi on näyttänyt enemmän laminaariselta kuin turbulenttiseltä putoessaan tiskialtaaseen.
siitä jotenkin muistelleena nyt väsyneenä tuli postattua paskaa

 

[Kvarkki]

Onko tällainen Oraksen vaihdin jotenkin huollettavissa vai pistänkö uuden:

Spoileri

Oireena siis se, että hyppää suihkun puoli pois päältä. Tietyllä hanan asetuksella löytyy myös "sweet spot", joka saa napin rynkyttämään ylös-alas. Ei liene hyvä putkistolle, joten jotain tarttis tehdä. Hieman oudosti myös hanan lämpötilan säädön osuminen tietylle alueelle laukaisee rynkytyksen.

 

[Kvarkki]

Vanha omakotitalo kyseessä, putkiston paine ok. Pelaa täydellä virtauksella ja vähän pienemmälläkin 95 % ajasta. Systemaattisin ongelma liittyy tuohon hanan sekoittajan asentoon. Sopivaan kohtaan kun vääntää hanan lämpötilan säätimen, niin nappi pomppii edestakaisin ja putket paukkuu. Todennäköisesti vanhasta kattilasta johtuen lämpötilan säätö vaikuttaa myös hieman paineisiin, että kaipa tämäkin voi laukaista reaktion. Pohdin vain voisiko kyseessä olla joku muu ongelma kuin tuo nappi? Pikkuhiljaa pahentunut ja minkään muun kuin tuon suihkun vaihtajan kanssa ei esiinny häiriöitä.

 

[Cardinal]

Vanha omakotitalo kyseessä, putkiston paine ok. Pelaa täydellä virtauksella ja vähän pienemmälläkin 95 % ajasta. Systemaattisin ongelma liittyy tuohon hanan sekoittajan asentoon. Sopivaan kohtaan kun vääntää hanan lämpötilan säätimen, niin nappi pomppii edestakaisin ja putket paukkuu. Todennäköisesti vanhasta kattilasta johtuen lämpötilan säätö vaikuttaa myös hieman paineisiin, että kaipa tämäkin voi laukaista reaktion. Pohdin vain voisiko kyseessä olla joku muu ongelma kuin tuo nappi? Pikkuhiljaa pahentunut ja minkään muun kuin tuon suihkun vaihtajan kanssa ei esiinny häiriöitä.

Kiinnitin huomion vain tähän. Ei pitäisi olla kattilasta johtuva, sikäli mikäli käyttövesikierukka. Siinä on samat paineet kuin taloon tulevalla vedellä. Sen sijaan siinä oleva käyttöveden sunttiventtiili voi jumia. Mutta sekin kai aiheuttaa yleensä liian matalalämpöistä lähtövettä.

 

[happoman]

Öö, tottakai se putoaa sinne 0bar kun hana auki ja paineet sitäkautta putoaa?
Vai eikö sieltä hanasta tule vettä ollenkaan?
Jostain sinne lämmönvaihtimeen menee se kylmä vesi niin katso että siellä on kaikki hanat auki. Jos tuntuu että vettä ei tule riittävästi niin lähtisin selvittämään asiaa seuraavasti:
Hanakulmista ne rajoitinprikat pois
Tarkistaa että sinne vaihtimeen menevät hanat kaikki auki
Tarkistaa että sen lämminvesikierron pumppu pyörii ja kaikki hanat auki
Tarkistaa putkikoot ja jakotukit, jos vedetty jollain 8/10mm pillillä 5m+ niin ei ihme ettei vettä tule

Hanoista tulee kyllä vettä, mutta paine on todella heikko. Painetta ei ole vaikka laskisi kylmää vettä, eli veden virtaus ahdistaa jostain. Vesiputket on PEX 15mm.

Kun lämpimän veden kierron laskee tuohon 0 bar tasolle ja sitten katkaisee hanat niin eikö tuon paineen pitäis nousta todella nopeasti takaisin tuohon 5bar pintaan? Nyt paineen nousu kestää varmaan yli 5min ennen kuin tasoittuu.

Ennen kylmän veden jakotukkia ei ole kuin kaksi sulkua, vesimittari ja yksi takaisiniskuventtiili. Tonttisulun asennon tarkastin eilen, että se on täysin auki.

 

[ramram]

Tyypillisesti heikko paine/virtaus aiheuttaa tuon. Kerrostalossa josta omistan kämpän tehtiin juuri putkiremppa eli vedettiin käyttövesiputket uusiksi pinnassa. Samalla varmaankin on kuuman puolen virtausta kuristettu kun tuo nappi hyppää pois päältä kun kääntää termarista kuumemmalle.

Pitää tutkia onko kuristus tehty sekoittajan takana vai kauempana.

 

[Jebaus]

Hanoista tulee kyllä vettä, mutta paine on todella heikko. Painetta ei ole vaikka laskisi kylmää vettä, eli veden virtaus ahdistaa jostain. Vesiputket on PEX 15mm.

Kun lämpimän veden kierron laskee tuohon 0 bar tasolle ja sitten katkaisee hanat niin eikö tuon paineen pitäis nousta todella nopeasti takaisin tuohon 5bar pintaan? Nyt paineen nousu kestää varmaan yli 5min ennen kuin tasoittuu.

Ennen kylmän veden jakotukkia ei ole kuin kaksi sulkua, vesimittari ja yksi takaisiniskuventtiili. Tonttisulun asennon tarkastin eilen, että se on täysin auki.

No tästä selityksestäsi nyt ei saanut juuri enempää selkoa kuin aikaisemmastakaan.

Aloittaisin selvityksen asentamalla vesimittarille ja kylmälle sekä kuumalle jakotukille uudet painemittarit.
Paineen pitäisi tasaantua näissä noin sekuntissa samaan lukemaan siitä kun olet hanan sulkenut.

Tuo 5min(?!?) tasausaika viittaa siihen että painemittari on a)rikki b)kyseessä joku lämmityskattilan ylipäästö, paisuntasäiliö tms mittari jonka arvo nousee vasta veden lämmetessä.

Esimerkkinä itsellä tulee taloon 25mm muovi ja tulevan veden paine vesimittarilla 2,9bar. Tästä se jaetaan lämminvesivaraajalle ja siitä edelleen jakotukkien kautta 12 kylmään ja 9 lämpimään vesipisteeseen. Jokaisesta tulee vettä tasaisesti, ei väliä onko auki 1 vai 3 hanaa.

Ainut että kun lämmintä vettä on käytetty paljon ja varaajan säiliön lämmitysvastukset kytkeytyy päälle, nousee varaajassa lämmetessä paine yli 8bar. 8bar nurkilla varoventtiili aukeaa ja päästää ylimääräiset paineet ylivuotoputkea pitkin lattiakaivoon.
Tämäkään ei hanoihin vaikuta juurikaan, koska varaajassa paineensäädin joka ei päästä lämpimälle jakotukille yli 5bar painetta.

Käytännössä siis veden paine aina 2,9-5bar hanasta laskiessa. Sisällä perus hanat joissa vedenvirtaama jotain 12l/min mutta esim ulkoseinän vesipostissa virtaama yli 20l/min

 

[Lotikka]

Vähän kysyttävää koneellisesta ilmanvaihdosta. ILTO ilmanvaihtaja lukee laitteessa. Muutettiin taloon kesällä ja nyt alkaa olla kylmät ilmat, niin talokin jäähtyy eri tavalla. Ohjeita tuli luettua, mutta pari asiaa mietityttää. Talossa on yläkerran laajennus kesken ja sen takia ilmanvaihtoa ei ole säädetty kuntoon. Yläkerrassa on makuuhuoneissa ja tulevassa kylppärissä ilmanvaihtoröörit, mutta ne on tulpattu umpeen.

Ongelma on, että lämpö ei nouse yläkertaan. Otan makkareissa nuo tulpat pois rööreistä, niin yläkertakin lämpiää paremmin. Kunnes saamme laajennuksen valmiiksi, niin onko tämä metodi hyvä vai mitä kannattaisi tehdä. Yläkerrassa ei tosiaan mitään lämmitystä erikseen ole.

Toinen, mikä mietityttää on saunan ylimääräinen rööri. Ilton ohjeet sanoivat, että jos saunasta tällainen käsisäätöinen aukko löytyy, niin saunomisen ajaksi kiinni ja muuten auki. Saunan jälkeen ymmärrän kuivatusmielessä, mutta miten saunan kuivattua? Pitäisikö tämä laittaa kiinni, jos sauna on pidempään käyttämättä?

Laita koneesta kesä-asento pois päältä, se on siellä koneen sisällä sellanen pelti. Silloin ilma kiertää LTO:n kautta, siis jos kysessä on LTO kone

 

[Sanpsa]

Eräässä mahdollisesti ostettavassa talossa on vesikiertoinen lämmitys pattereilla ja 220 litran öljykattila ilman poltinta, eli talo ja käyttövesi on aina lämmennyt 6kw vastuksella. Onkohan tuo mitenkään mahdollista? Tossa selvis vielä, että veden paine hanoissa on aika olematon ja sekin "aina" ollut semmonen. Herää kysymys lämpimän käyttöveden riittävyydestä ja alhaisella paineella on sitä kompensoitu?
Toki takassa ja hellassa ilmeisesti puuta polteltu, lämmitysalaa ehkä jokin 90 neliötä.

 

[Algron28]

Eräässä mahdollisesti ostettavassa talossa on vesikiertoinen lämmitys pattereilla ja 220 litran öljykattila ilman poltinta, eli talo ja käyttövesi on aina lämmennyt 6kw vastuksella. Onkohan tuo mitenkään mahdollista? Tossa selvis vielä, että veden paine hanoissa on aika olematon ja sekin "aina" ollut semmonen. Herää kysymys lämpimän käyttöveden riittävyydestä ja alhaisella paineella on sitä kompensoitu?
Toki takassa ja hellassa ilmeisesti puuta polteltu, lämmitysalaa ehkä jokin 90 neliötä.

Eräällä tutulla on kans tuollainen systeemi että on vesikiertoinen lämmitys pattereilla ja lämpö tulee varaajasta joka lämpeää sähköllä. Itseäkin aikanaan ihmetytti kun tuosta kuulin. Lienee joku muinainen viritys 60-luvulta jolloin talo on rakennettu. Ei siis kattilaa eikä edes varausta sille.

 

[Jebaus]

No onhan tuo 6kw kuitenkin 144kwh/vrk ja yli 4000kwh kuukaudessa joten kyllä se riittää 200m2+ mökin lämmittämiseen kovimmillakin pakkasilla.
Vesivaraaja tietysti hieman pieni, mutta kyllä tuo ihan toimivalta järjestelmältä kuulostaa.

Tilalle myös helppo vaihtaa esim vesi-ilmanlämpöpumppu jolla sähkönkulutuksen saa varmasti puoleen tiputettua nykyisestä.

Nuo hanojen huonot virtaamat /paineet johtuvat 90% liian pienistä putkista ja liian pitkistä vedoista.

Omassa asunnossa tosiaan vesimittarille tulee 25mm muovi, siitä se jaetaan 20mm kupariksi joka haarautuu lämminvesivaraajaan ja edelleen jakotukeille. Jakotukeilta sitten menee 15mm pexit käyttöpisteisiiin, vetojen pituus Max 5m.
Toinen kylppäri joka kauempana niin jakotukkien päästä lähtee 20mm muovit jotka menevät takkahuoneeseen, ja siellä taas uudet jakotukit joista suihkuille/saunaan alle 5m 15mm pex vedot.

 

[Falconi]

Heikko paine voisi selittyä tosiaan sillä, että siellä on paineen alentimella alennettu painetta. Oon törmännyt sellaiseenkin että sen takia on alennettu painetta kun käyttöveden varaajan varoventtiili tihkutti läpi 4 barin painella. Jos sellaisesta kysymys niin lisää painetta ja seurailee mahdollisia vuotoja.

PEX-putkissa tosiaan on todella pieni painehäviö vaikka pientä verrattuna kupariin. Siksi tuollainen 15 PEX (sisähalkaisija 10) soveltuu 10 metrin vetoihin asti hyvin. Pienellä putkikoolla on pyritty saamaan lämpimän veden odotusaikaa pienemmäksi. Mutta ei käy ilmi että millä materiraalilla putkistot tehty..

Tuollaiseen vesikiertoiseen ilman muuta vesi-ilma- tai maalämpöpumppu. Tuon 6 kW pitäisi kyllä piisata noin pieneen taloon.

 

[Sanpsa]

Heikko paine voisi selittyä tosiaan sillä, että siellä on paineen alentimella alennettu painetta. Oon törmännyt sellaiseenkin että sen takia on alennettu painetta kun käyttöveden varaajan varoventtiili tihkutti läpi 4 barin painella. Jos sellaisesta kysymys niin lisää painetta ja seurailee mahdollisia vuotoja.

PEX-putkissa tosiaan on todella pieni painehäviö vaikka pientä verrattuna kupariin. Siksi tuollainen 15 PEX (sisähalkaisija 10) soveltuu 10 metrin vetoihin asti hyvin. Pienellä putkikoolla on pyritty saamaan lämpimän veden odotusaikaa pienemmäksi. Mutta ei käy ilmi että millä materiraalilla putkistot tehty..

Tuollaiseen vesikiertoiseen ilman muuta vesi-ilma- tai maalämpöpumppu. Tuon 6 kW pitäisi kyllä piisata noin pieneen taloon.

Ilmeisesti tuolla lämmityksellä ollut kohta 40 vuotta niin ilmeisesti se on riittänyt lämpimälle käyttövedellekkin. Herää vaan epäilys siitä tuon heikon paineen takia.
Tuollainen VILP vois varmaan olla pätevä tilalle, mutta tuosta todellisesta hyödystä on jonkunverran ristiriitaa, kun vanhan patteriverkon tarviama suht kuuma vesi tiputtaa sitä cop arvoa aika rajusti.

Paineenalentimessa tai sen jälkeen oli painemittari ja täysi kaupungin 8bar paine. Sitä en tiedä paljon paine on kun vettä laskee. Putket on kuparia 12mm tai maks 15 millin ulkohalkasijalla...

 

[Jebaus]

No siis patteriverkossa kiertää yleensä Max 55c vesi, ja johan se käyttövesi vaatii varaajaan sen 60-80c joten se nyt ei ole ongelma.

Hyötysuhteet tietysti tippuu aika rajusti yli 15c pakkasella noissa vilpeissä mutta riippuen vähän tietysti missä päin asut, niin ei noita päiviä nyt hirveän montaa vuodessa ole.

Säästö tulee sitten näillä kevyillä lämmityskausilla kun ulkolämpö 0-15c ja kesällä etenkin käyttöveden suhteen.

En noihin vilppeihin ole hirveästi perehtynyt niin joku asiasta enemmän tietävä voi korjata... Suomessa kuitenkin esim helmikuun keskilämpötila Etelä-Suomessa on sen -3c, joten hyötysuhteet noilla vilpeillä/ilpeillä pysyy hyvänä 98% vuodesta

 

[micko]

No onhan tuo 6kw kuitenkin 144kwh/vrk ja yli 4000kwh kuukaudessa joten kyllä se riittää 200m2+ mökin lämmittämiseen kovimmillakin pakkasilla.
Vesivaraaja tietysti hieman pieni, mutta kyllä tuo ihan toimivalta järjestelmältä kuulostaa.

Tehoista en ole varma, mutta lapsuuteni olen tuommoisessa talossa asunut. Välillä oli iltaisin käyttövesi vähissä varsinkin kun yösähköllä sitä vaan yritettiin käyttää. Saunomista piti ennakoida laittamalla varaaja päiväasentoon. Juurikin muinainen systeemi 60-luvulta.

Talo itsessään pysyy kyllä sillä lämpimänä.

Edit: Ja juuri muistin, että hiilellä lämpiäväksi tuo alunperin rakennettiin, mutta vaihdettiin sähköön joskus 70-luvun lopussa.

 

[jinx1980]

Lukekaas kunnolla, se oli/on 240L ÖLJYKATTILA, siellä on lämpimälle vedelle vain kierukka eli eri asia kuin lämminvesivaraaja.

No meillä on tommonen ja jos sitä ajaa sähköllä säätö joku 80-85 ja öljyn rajalämpö joku 55-60 niin hyvin harvoin suihkussa käydessä lähtee poltin päälle. Eikä tuossakaan se käynnistyminen sitä tarkoita että lämminvesi olisi kokonaan kaput. Ja yleensä poltin lähtee päälle siinä vaiheessa kun on jo lopettanut tai just lopettamassa suihkuttelun, saunassa käyntiäkin kestää hyvin lähtemättä käyntiin kun silloin ainakin itse käytän paljon kylmempää suihkuvettä kuin pelkässä suihkussa.

Itsellä tosin ilppi lisäksi niin pattereihin ajan vain ~30asteista vettä kun ei tarvitse kuin pariin patteriin vähän lämpöä ja tuolla pysynee koko torppa plussalla jos sattuisi ILP kajahtamaan poissa ollessa.

Noihin virtausongelmiin sanoisin kyllä että on hanojen päästä (tai kattilasta) varmaan myös kuristettu, joka hanassa kun on tyypillisesti säätö mahdollisuus, kyllä sitä vettä nyt perusputkestakin tulee läpi niin halutessa...

 

[GJ]

Kyllä niitä 80/40c järjestelmän vesipattereita voi ajaa vaikka 45/25c vedellä energiaa säästäen, teho per patterimetri putoaa tosin silloin murto-osaan. Jos asunnossa on esim. ilmalämpöpumppu hoitamassa "bulkkilämpöä" ja vesipatterit sitten paikallisesti tuomassa mukavuutta, ei tuossa varmaan ole mitään ongelmaa. Tapauskohtaista. Kannattaa ostaa muutama tunti ammattilaisen (suunnittelija/konsultti) palvelua ennen kuin tekee toimenpidepäätöksiä.

 

[Kvarkki]

Kiinnitin huomion vain tähän. Ei pitäisi olla kattilasta johtuva, sikäli mikäli käyttövesikierukka. Siinä on samat paineet kuin taloon tulevalla vedellä. Sen sijaan siinä oleva käyttöveden sunttiventtiili voi jumia. Mutta sekin kai aiheuttaa yleensä liian matalalämpöistä lähtövettä.

Vaihdoin tuon palikan kokonaan uuteen. Ilmeisesti sen "jumputuksen" aiheutti epätiivis ja vääntynyt muoviläppä. Se jousihärpäke on saatavina erikseenkin, mutta metalliosatkin oli täynnä moskaa, joten tuhlasin 15 e enemmän. Vaikutti v-mäiseltä putsattavalta. Nyt enää lämpimän veden reipas säätö aiheuttaa satunnaisesti suihkun poistippumisen. Halpa termostaattihana ja pulsseittain lämmintä vettä pukkaava kattila (olematon lämpimän veden tilavuus). Aiheuttavat havaittavissa olevan virtausmuutoksen lämpötilaa säätäessä vaikka suihku ei hyppäiskään päältä. Eiköhän tällä taas pärjätä kokonaisvaltaiseen remppaan asti.

 

[Lumimies]

Omassa asunnossa tosiaan vesimittarille tulee 25mm muovi, siitä se jaetaan 20mm kupariksi joka haarautuu lämminvesivaraajaan ja edelleen jakotukeille. Jakotukeilta sitten menee 15mm pexit käyttöpisteisiiin, vetojen pituus Max 5m.
Toinen kylppäri joka kauempana niin jakotukkien päästä lähtee 20mm muovit jotka menevät takkahuoneeseen, ja siellä taas uudet jakotukit joista suihkuille/saunaan alle 5m 15mm pex vedot.

Hetkinen, 20/25mm muovi ja 20mm kupari? Muovit ovat sitten joko komposittiia tai PN6 pexiä ja 20mm kuparista en ole kuullutkaan.

Paineenalentimessa tai sen jälkeen oli painemittari ja täysi kaupungin 8bar paine. Sitä en tiedä paljon paine on kun vettä laskee. Putket on kuparia 12mm tai maks 15 millin ulkohalkasijalla...

Siinä vakiopaine/paineenalennusventtiilissä on sakkapesä/siivilä mikä kannattaa ensimmäisksi putsata. Eikä tuo 8barin painekkaan tuon paineenalennuksen jälkeen kuulosta ihan oikealta (muistaakseni Oras/Danfossissa tuon toisiopaineen saa max 6bar). Myös tuo 8bar kuulostaa aika kovalle kaupungin vesijohtoverkostolle.

 

[AnoJantteri]

Hetkinen, 20/25mm muovi ja 20mm kupari? Muovit ovat sitten joko komposittiia tai PN6 pexiä ja 20mm kuparista en ole kuullutkaan.



Siinä vakiopaine/paineenalennusventtiilissä on sakkapesä/siivilä mikä kannattaa ensimmäisksi putsata. Eikä tuo 8barin painekkaan tuon paineenalennuksen jälkeen kuulosta ihan oikealta (muistaakseni Oras/Danfossissa tuon toisiopaineen saa max 6bar). Myös tuo 8bar kuulostaa aika kovalle kaupungin vesijohtoverkostolle.

luultavasti 22mm kuparia, mikä sekin melko ylimitoitus mutta parempi niinpäin. 8bar vesijohdon paine nyt melko uskomaton, isoimmat mitä itse nähnyt olleet siinä 5bar
pinnassa, yleensä huomattavasti alempana.

 

[Sanpsa]

Nuo paineenalentimet ja muut vermeet on varmasti vuodelta 84 joten niiden toimivuus voi olla mitä vaan. Putkiremppa tuohon taloon pitäisi tehdä, joten kaikki paineongelmat varmasti korjaantuisi. 8 baaria siinä mittarissa kuitenkin oli.
Talohan on tosiaan mallia suht pien ja avoin.
Ilpillä saisi puhallettua ilmaa tiilitakan ohi talon päädystä toiseen päätyyn jossa huoneet. Vesikierron lämmitystarpeen näin maalaisjärjellä luulis jäävän aika olemattomaksi.

 

[Kvarkki]

Mulla kaupungin paine näytti melkein 10 bar ennen paineenalentimen asentamista

e: Alentimen jälkeen talossa n. 4 bar, joka piisaa hyvin.

 

[valexi]

10bar taitaa olla maksimi, johon noi kuluttajien LVI kamat on speksattu. Siltä osin paineenalennin on syytä laittaa.

 

[Lumimies]

_L_ämmitys PN6, _V_esi laitteet on PN10, _I_lmastoinnilla ei taida olla PN luokitusta.

 

[Jebaus]

No siis 22mm se kupari tietenkin on, 25mm siniraitaa tulee sisään ja kyllä nuo kylppärin jakotukkien syötöt on 20mm muovilla vedetty kun sattui eräästä lattialämmitysprojektista jäämään yli.

Pointtina nyt lähinnä oli tuo mitoitus että rungot riittävän isolla ja sitten jakotukeilta jokaiselle pisteelle se oma putki.

8bar saatikka 10bar kuulostaa kyllä todella kovalta paineelta... Kunnat taitaa yleensä pyrkiä siihen että verkoston paine olisi 4-6bar ja vesimittarilta ei sinne asuntoon pitäisi kyllä koskaan yli 5bar tulla.

 

[sledass]

Onko tekkiläisillä kokemusta/tietämystä toisen wc:n lisäämisestä? Khh:n läpi menisi 110mm viemärilinja, mutta välissä on vesikiertoinen lattialämmitys joten lattiasta läpimeno on hieman haasteellista. Yksi vaihtoehto olisi seinän takana, kaapiston alla oleva viemärilinjan tarkistusluukku, joten onkohan sitä mahdollista käyttää, esim. tekemällä seinään seinäkiinnitteisen wc-istuimen ja viemäröinnin tuohon tarkistusluukun kautta? Schaissehan tippuisi viemärilinjaan 90 asteen kulmassa, joten onko tuo ongelma?
Ensi viikolla olisi tulossa remppamies katsomaan kohdetta mutta aattelin nyt tässä kysellä josko jollakulla olisi tietämystä...

 

[Lumimies]

Ei tuota tarkistusluukkua/pyhdistysyhdettä voi käyttää suoraan. Seinä auki, oikea haara paikalleen ja vaikka takatuuppari pytyksi.

 

[Nomber]

Onko mitään järkevää valmista ratkaisua tällaiseen. Eli lavuaarista lähtee normi muovinen viemäriputki jossa perus hajulukko ym. Mutta tämä putki menee vain lattiakaivon ritilän läpi ja lattiakaivo on semmonen perus muovikaivo, jossa irroitettava vesilukko. No nyt tuo lavuaarin viemäriputki siis loppuu ilmaan tuohon kannen alle mutta ennen vedenpintaa kuitenkin. Tässä joskus se ongelma että tuohon putkeen ajanmyötä tietysti kertyy kerros haisevaa mönjää, mutta putken vesilukko ei auta kun haju pääsee sieltä putken ilmaan loppuvasta alapäästä. Tuo kaivon vesiosa on melko pieni joten ei varmaan siihen oikein saa tuota putkea laitettua niin että se olisi veden alla, enkä tiedä auttaisiko sekään vaan varmaan putken pitäisi loppua vesilukon taakse?

 

[penttip]

Onko mitään järkevää valmista ratkaisua tällaiseen. Eli lavuaarista lähtee normi muovinen viemäriputki jossa perus hajulukko ym. Mutta tämä putki menee vain lattiakaivon ritilän läpi ja lattiakaivo on semmonen perus muovikaivo, jossa irroitettava vesilukko. No nyt tuo lavuaarin viemäriputki siis loppuu ilmaan tuohon kannen alle mutta ennen vedenpintaa kuitenkin. Tässä joskus se ongelma että tuohon putkeen ajanmyötä tietysti kertyy kerros haisevaa mönjää, mutta putken vesilukko ei auta kun haju pääsee sieltä putken ilmaan loppuvasta alapäästä. Tuo kaivon vesiosa on melko pieni joten ei varmaan siihen oikein saa tuota putkea laitettua niin että se olisi veden alla, enkä tiedä auttaisiko sekään vaan varmaan putken pitäisi loppua vesilukon taakse?

Jos tuollaiseen normaaliin lattiakaivoon tuodaan viemäriyhde esim. lavuaarilta, pesukoneelta tai kuivakaivolta, tulee ne siihen vesilukon kannen päälle, eli tuossa tilanteessa ongelma on ihan sama kuin sinun nykytilanteessasi. Tuollaisessa viemärihaarassa sitä hajulukkoa ei tosiaan välttämättä tarvitsi olla lainkaan, kerää vain turhaa paskaa. Oletko varma, että haju tulee juuri tuolta putkesta, eikä esim. lattiakaivon vesilukon paskasta?

 

[Nomber]

Jos tuollaiseen normaaliin lattiakaivoon tuodaan viemäriyhde esim. lavuaarilta, pesukoneelta tai kuivakaivolta, tulee ne siihen vesilukon kannen päälle, eli tuossa tilanteessa ongelma on ihan sama kuin sinun nykytilanteessasi. Tuollaisessa viemärihaarassa sitä hajulukkoa ei tosiaan välttämättä tarvitsi olla lainkaan, kerää vain turhaa paskaa. Oletko varma, että haju tulee juuri tuolta putkesta, eikä esim. lattiakaivon vesilukon paskasta?

Tulee nimenomaan putkesta, mutta tuo on kyllä kovin harvinainen ongelma lopulta ja korjaantuu kun putken vaan putsaa hyvin. Pari kolme kertaa vuodessa tulee purettua toi putki kokonaan osiin ja putsattua.

Jotenkin vaan vaikuttaa väärältä/huonolta tuo toteutus, mutta samalla hankalalta korjattavalta.

 

[Jebaus]

Helpoin ratkaisu on ottaa se hajulukko sieltä pois eli vetää suoralla putkella siitä lavuaarista lattiakaivoon. Silloin siellä ei seiso vesi eikä se ala haisemaan.

 

[Lumimies]

Yksi mitä voisi kokeilla on vaihtaa muovinen lattiaputki kromatuksi.
Ja tuon tyyppinen ratkaisu on ihan yleinen. Tilassa missä muuten ei ole lattiakaivolla kovasti käyttöä saadaan tuolla ratkaisulla pidettyä vesi vesilukossa.

 

[happoman]

No tästä selityksestäsi nyt ei saanut juuri enempää selkoa kuin aikaisemmastakaan.

Aloittaisin selvityksen asentamalla vesimittarille ja kylmälle sekä kuumalle jakotukille uudet painemittarit.
Paineen pitäisi tasaantua näissä noin sekuntissa samaan lukemaan siitä kun olet hanan sulkenut.

Tuo 5min(?!?) tasausaika viittaa siihen että painemittari on a)rikki b)kyseessä joku lämmityskattilan ylipäästö, paisuntasäiliö tms mittari jonka arvo nousee vasta veden lämmetessä.

Esimerkkinä itsellä tulee taloon 25mm muovi ja tulevan veden paine vesimittarilla 2,9bar. Tästä se jaetaan lämminvesivaraajalle ja siitä edelleen jakotukkien kautta 12 kylmään ja 9 lämpimään vesipisteeseen. Jokaisesta tulee vettä tasaisesti, ei väliä onko auki 1 vai 3 hanaa.

Ainut että kun lämmintä vettä on käytetty paljon ja varaajan säiliön lämmitysvastukset kytkeytyy päälle, nousee varaajassa lämmetessä paine yli 8bar. 8bar nurkilla varoventtiili aukeaa ja päästää ylimääräiset paineet ylivuotoputkea pitkin lattiakaivoon.
Tämäkään ei hanoihin vaikuta juurikaan, koska varaajassa paineensäädin joka ei päästä lämpimälle jakotukille yli 5bar painetta.

Käytännössä siis veden paine aina 2,9-5bar hanasta laskiessa. Sisällä perus hanat joissa vedenvirtaama jotain 12l/min mutta esim ulkoseinän vesipostissa virtaama yli 20l/min

Joo ei pitäis kännykällä kirjoitella tämmöisiä hommia jotka vaatii ajatusta. Eihän noista kirjoittamistani selvityksistä saa oikein ymmärrystä. Yritetäänpä uudestaan.

Tämmöinen järjestelmä löytyy siis teknisestä tilasta. Ongelmana on siis olematon paine hanoissa. Tuo lämpimän käyttöveden kierron painemittari laskee 0 barin, kun vettä on laskenut jonkin aikaa ja paineen nousu siinä piirissä takaisin 5bar pintaan kestää noin 5min.

Tuohon kylmään piiriin voisi tosiaan kytkeä mittarin niin näkisi senkin todellisen paineen. Paine on pelkällä kylmällä vedelläkin heikko. Pitää katsella illalla olisiko siellä valmista paikkaa mittarille.

 

[patong]

Mites tällainen vesikiertoinen patteri lähtee irti mahdollisimman pienillä vesiroiskeilla? Kyseessä kolmikerroksisen omakotitalon keskikerros, kaukolämpö.
Onko tuon tilalle mahdollista vaihtaa modernimpaa esim. kaksilehtistä patteria omatoimisesti vai vaatiko tuollaisen ikivanhan patterin vaihto isojakin muutostöitä liittimiin?

 

[juu-zo]

Mites tällainen vesikiertoinen patteri lähtee irti mahdollisimman pienillä vesiroiskeilla? Kyseessä kolmikerroksisen omakotitalon keskikerros, kaukolämpö.
Onko tuon tilalle mahdollista vaihtaa modernimpaa esim. kaksilehtistä patteria omatoimisesti vai vaatiko tuollaisen ikivanhan patterin vaihto isojakin muutostöitä liittimiin?

Itse patterille tulevissa linjoissa ei näyttäisi olevan sulkuja, joten termostaatti pitäisi ruuvata kiinni ja irroittaa toimilaite venttiilistä. Tämän jälkeen ilmausruuvista paineet pois ja sitten voi patterin irroittaa. Irroittamisen yhteydessä sitten tulpat putkien päihin. Ja jos on epävarma mitä on tekemässä niin kutsu putkari paikalle.

 

[-is2-]

Mites tällainen vesikiertoinen patteri lähtee irti mahdollisimman pienillä vesiroiskeilla? Kyseessä kolmikerroksisen omakotitalon keskikerros, kaukolämpö.
Onko tuon tilalle mahdollista vaihtaa modernimpaa esim. kaksilehtistä patteria omatoimisesti vai vaatiko tuollaisen ikivanhan patterin vaihto isojakin muutostöitä liittimiin?

Ei näyttäs olevan paluupuolella patterissa edes venttiiliä, saa laskea reilusti vesiä pois ellei ole ylimmässä kerroksessa. Patteriliittimetkin näyttää kohtuullisen vanhoilta kapistuksilta.

 

[AnoJantteri]

Ei näyttäs olevan paluupuolella patterissa edes venttiiliä, saa laskea reilusti vesiä pois ellei ole ylimmässä kerroksessa. Patteriliittimetkin näyttää kohtuullisen vanhoilta kapistuksilta.

Jäädyttämällähän näitä on joskus värkätty, jos veden läträyksen ja ilmaus shown halunnut välttää.

 

[Jebaus]

En lähtisi kyllä itse irrottamaan eikä tuota taloyhtiön sääntöjen mukaan itse saisikaan irroittaa.

Itse irroittaessa kannattaa varautua että tuolta paluupuolelta tulee kymmeniä litroja mustaa paskavettä, ja jos uuden patterin saat paikalle räpellettyä vaatii se huoltomiehen käynnin ennenkö koko verkko saadaan ilmattua.

Putkari tuon pystyy tekemään hetkessä kun tosiaan jäädyttää nuo putket kuten yllä mainittiin. Tai ostat uuden patterin ja tilaat työn huoltoyhtiöltä, taloyhtiöstä riippuen voi olla ettei maksa sulle penniäkään kun menee perusparannuksen piikkiin.

 

[AnoJantteri]

Putkari tuon pystyy tekemään hetkessä kun tosiaan jäädyttää nuo putket kuten yllä mainittiin. Tai ostat uuden patterin ja tilaat työn huoltoyhtiöltä, taloyhtiöstä riippuen voi olla ettei maksa sulle penniäkään kun menee perusparannuksen piikkiin.

Omakotitalossa kerto asuvansa saa toki itse värkätä, mutta melko riskit tuossa on menossa jos ei tiedä mitä tekee juurikin, koska paluupuolella ei sulkua, jollei sitten laske tyhjäksi alhaalta koko verkostoa.