Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Kiitos vastauksista! Tätä vähän pelkäsinkin, että hankala homma itse tehtynä. Täytyy varmaan odotella keväälle ja hoitaa tuo sitten ammattilaisen kanssa.
Samalla voisi sitten vaihtaa talon muitakin pattereita uusiin.
 
Kiitos vastauksista! Tätä vähän pelkäsinkin, että hankala homma itse tehtynä. Täytyy varmaan odotella keväälle ja hoitaa tuo sitten ammattilaisen kanssa.
Samalla voisi sitten vaihtaa talon muitakin pattereita uusiin.

Onhan jäädytyksessä aina se pieni riski, tähän asti jokainen tosin onnistunut. Keväällä voi jo sitten tyhjätä rungot, jos haluaa pelata varman päälle.
 
Jaa, menikin tuo ok-talo kohta ohi.

No eihän siinä sitten mitään, patteri irti vaan ja uus paikalleen ja varaa pari kylmää olutta illan ilmaussessioon :)
 
Jaa, menikin tuo ok-talo kohta ohi.

No eihän siinä sitten mitään, patteri irti vaan ja uus paikalleen ja varaa pari kylmää olutta illan ilmaussessioon :)

Melko tuurillaan saa olla, jotta saa uuden patterin sopimaan nykyisiin liittimiin heittämällä.
 
Viimeksi muokattu:
Tämmöinen järjestelmä löytyy siis teknisestä tilasta. Ongelmana on siis olematon paine hanoissa. Tuo lämpimän käyttöveden kierron painemittari laskee 0 barin, kun vettä on laskenut jonkin aikaa ja paineen nousu siinä piirissä takaisin 5bar pintaan kestää noin 5min.

Tuohon kylmään piiriin voisi tosiaan kytkeä mittarin niin näkisi senkin todellisen paineen. Paine on pelkällä kylmällä vedelläkin heikko. Pitää katsella illalla olisiko siellä valmista paikkaa mittarille.

Onko se varmasti ykssuuntaventtiili, ettei olisi mutatasku?. Voihan se olla tonttijohdostakin ahtauma/tukos tai vesimittari tukossa. Voisi vaikka kokeilemalla poistamalla ykssuuntaventtiilin sielun ja laskemalla vettä siitä tulpan reijän kautta isoon ämpäriin.

Muok. Joka kunnassa ei tuota takaiskua/yksuuntaventtiiliä tarvitse/laiteta, sen takia muistelin omia.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos vastauksista! Tätä vähän pelkäsinkin, että hankala homma itse tehtynä. Täytyy varmaan odotella keväälle ja hoitaa tuo sitten ammattilaisen kanssa.
Samalla voisi sitten vaihtaa talon muitakin pattereita uusiin.
Miksi edes olet vaihtamassa pattereita? (Semi) turhaa hommaa ellet nyt sitten meinaa kierron lämpötilaa puolittaa niin uusi 2-lehtinen pystyisi luovuttamaan enemmän lämpöä kuin vanha 1-lehtinen. Maalia päälle jos ulkonäkö riipoo, maksaa parikymppiä...
 
Mitenköhän esimerkiksi tuollaisen
Miksi edes olet vaihtamassa pattereita? (Semi) turhaa hommaa ellet nyt sitten meinaa kierron lämpötilaa puolittaa niin uusi 2-lehtinen pystyisi luovuttamaan enemmän lämpöä kuin vanha 1-lehtinen. Maalia päälle jos ulkonäkö riipoo, maksaa parikymppiä...
Eihän noita nyt välttämättä uusiin tarvitse vaihtaa, mutta pintaremontin kannalta olisi melko hyvä saada noita ainakin pois paikoiltaan. Vanhat patterit todella lähellä seinää ja tapetoitu pattereiden takaa. Lisäksi vanha maalipinta on paikoitellen todella rujon näköistä, joka vaatisi ainakin vanhan maalin poistoa ennen uudelleenmaalausta.
 
Onko yleistä että tuloilmaventtiilin hajottimesta, vai mikä se ikinä onkaan nimeltään, on peitetty säädön vuoksi 14 rivistä seitsemän, eli puolet? Asunto on siis kaksio ja tuo ilmastointi tuntuu niin kovaääniseltä ettei sitä tee mieli pitää edes kakkosasennolla, joka on ilmeisesti minimi jos asunnossa on ihmisiä.

Voiko tuolle ilmastoinnin puhisevalle äänelle mitään, vai onko se vaan halvalla tehty ja suunniteltu vituiksi alunperinkin?
 
Voiko tällaista vuotavaa hanaa korjata/tiivistää vai meneekö vain vaihtoon? Kyseessä siis ulkosaunassa oleva hana, joka tiputtaa noin desilitran verran vuorokaudessa.
 

Liitteet

  • hana.jpg
    hana.jpg
    418,2 KB · Luettu: 191
Onko yleistä että tuloilmaventtiilin hajottimesta, vai mikä se ikinä onkaan nimeltään, on peitetty säädön vuoksi 14 rivistä seitsemän, eli puolet? Asunto on siis kaksio ja tuo ilmastointi tuntuu niin kovaääniseltä ettei sitä tee mieli pitää edes kakkosasennolla, joka on ilmeisesti minimi jos asunnossa on ihmisiä.

Voiko tuolle ilmastoinnin puhisevalle äänelle mitään, vai onko se vaan halvalla tehty ja suunniteltu vituiksi alunperinkin?

Ainakin lindabin neliskanttisista venttiileistä on jo oletuksena about puolet reiiästä ummessa ja mukana tulee liuskat joilla niitä saa teipattua juurikin säätöjen vuoksi.

Montako venttiiliä asunnossa on yhteensä? Kyllä niitä voi itsekkin availla ihan mututuntumalla miten tuntuu ilma liikkuvan ja ääni kuuluvan. Siitä päätellen että venttiili pitää jo ääntä niin se ilmamäärä on ihan riittävä sillä ykkösnopeudella.
 
Ainakin lindabin neliskanttisista venttiileistä on jo oletuksena about puolet reiiästä ummessa ja mukana tulee liuskat joilla niitä saa teipattua juurikin säätöjen vuoksi.

Montako venttiiliä asunnossa on yhteensä? Kyllä niitä voi itsekkin availla ihan mututuntumalla miten tuntuu ilma liikkuvan ja ääni kuuluvan. Siitä päätellen että venttiili pitää jo ääntä niin se ilmamäärä on ihan riittävä sillä ykkösnopeudella.
Tämähän mainio ohje, korvakuulolta säädetään isännän mututuntumalla. Sitten aikojen päästä ihmetellään reilun ali/ylipaineen aiheuttamia yllätyksiä. Ikävä kyllä tätä näkee "ammattilaisten" tekemänä myös...
Ne venttiilit pitäisi oleman säädetty niin, että jokaiseen huoneeseen tulee riittävä ilmamäärä normaalissa käyttöasennossa ja tulo/poistoilman suhde on n. 5% alipaineen puolella. Jos asia epäilyttää niin isännöitsijältä pitäisi löytyä asunnon mittauspöytäkirja josta varmistaa (fiksusti tehdyissä pöytäkirjoissa on myös venttiilin säätöasento merkitty). Jollei pöytäkirjaa löydy, niin taloyhtiö teettänee mittauksen ja säädön asiantuntevalla firmalla. Mikäli ilmamäärä on ok mutta meteli häiritsee, voi harkita vaikkapa venttiilien vaihtamista toisen tyyppisiin. Tuollaista omatoimista "availe vähän reikiä ja sit se on hyvä ku siltä tuntuu" -säätöä en menis suosittelemaan.
 
Tunnistaako kukaan tämmöstä termostaattikomboa? Ilmeisesti OSY?
Onko näihin olemassa mitään adaptereita modernimpaan termostaatin kiinnitykseen vai meneekö koko runko uusiksi? Uudet termarit kaipaisi...
 

Liitteet

  • IMG_20171125_094211.jpg
    IMG_20171125_094211.jpg
    3,7 MB · Luettu: 301
Koneellinen poisto x4.
Tulo tilkerakoventtiileistä x5(ja varmaan rakenteiden läpi).

Yläkerrassa 3mh ja wc.

Minkähän takia yhteen makkariin ei tule korvausilmaa tuosta rakoventtiilistä? Ikkunankin kun avaa niin selkeästi tämä yksi huone on ylipaineinen.
Vetoa ei tunnu missään nurkassa.
Oven alla muutaman sentin rako.


Oven ollessa auki ilma on raikas, mutta öisin on pidettävä vielä kiinni kissan takia.
Vauva pissavaippoineen tietysti tekee omat arominsa...

Lähinnä siis ihmetyttää miksi juuri tähän yhteen makkariin ei tule ilmaa. Olisiko ropelilla varustettu Mobair järkevä ratkaisu vai vieläkö tästä voisi selvitä säätöhommilla?
 
Onko yleistä että tuloilmaventtiilin hajottimesta, vai mikä se ikinä onkaan nimeltään, on peitetty säädön vuoksi 14 rivistä seitsemän, eli puolet? Asunto on siis kaksio ja tuo ilmastointi tuntuu niin kovaääniseltä ettei sitä tee mieli pitää edes kakkosasennolla, joka on ilmeisesti minimi jos asunnossa on ihmisiä.

Voiko tuolle ilmastoinnin puhisevalle äänelle mitään, vai onko se vaan halvalla tehty ja suunniteltu vituiksi alunperinkin?

Moro!

Koitan jälleen aktivoitua hieman täälläkin.

Säätämään noita ei sovi omin toimin mennä, menee tosiaan tasapainotut sitten koko kämpässä vituiksi.

Liian kova ääni voi johtua riittämättömästä äänenvaimentimesta, liian tiukasta tai huonosti toteutetusta kanavistosta tai tosiaan huonosta venttiilistä. Jos IV-kone on vanha, ovat puhaltimet lähtökohtaisesti äänekkäämpiä kuin modernit vastaavat.

Mikä IV-kone teillä on? Eihän sattumoisin löytyisi IV-piirustusta?
 
Olisi tarkoitus muuttaa uuteen taloon, mutta sitä ennen tehdä remonttia siellä. Talo on vanha hirsitalo patterilämmityksellä. Onko tuollaiseen patterikiertoon mahdollista yhdistää lattialämmitystä siten, että ei tarvitsisi kaikkea uusia kerralla?
 
Toimiiko nuo kun talossa on kaikki patterit samassa kierrossa? Joskus tehty vapaakiertoisena. Eli voiko välistä ottaa patterin pois ja laittaa lattialämmityksen?
 
Kämpässä siemensin vanhat sähköpatterit joissa on tuollaiset aurinko-kuunsirppi kytkimet. Mitä nuo kytkimet mahtavat tehdä? Mitään erityistä en mielestäni toiminnassa huomannut. Tietysti lisäksi perus 0-1 kytkimet ja termari myös.
 
Toimiiko nuo kun talossa on kaikki patterit samassa kierrossa? Joskus tehty vapaakiertoisena. Eli voiko välistä ottaa patterin pois ja laittaa lattialämmityksen?

Vaatisi sitten joka huoneeseen oman sunttiryhmän vermeineen. Patteriverkoston vedenlämpö liian suuri lattialämmölle.

Tosin FJVR-venttiilillä voisi kikkailla, mutta säätö melko karkeaa ja ei ota huomioon
ulkolämpötiloja.
 
Viimeksi muokattu:
Vaatisi sitten joka huoneeseen oman sunttiryhmän vermeineen. Patteriverkoston vedenlämpö liian suuri lattialämmölle.

Tosin FJVR-venttiilillä voisi kikkailla, mutta säätö melko karkeaa ja ei ota huomioon
ulkolämpötiloja.
Näin vähän itsekkin järkeilin. Täytynee aloittaa lattialämmitykseen siirtminen varaajan läheltä ja jättää lattian alle tyhjät putket, joista voi jatkaa kun remonttia joskus jatkaa.
 
Ei kai se mitään erillistä sulkua tarvitse. Tuossa hanassa itsessään sulkeminen tapahtuu sisällä lämpöisessä, tuossa kulmaosassa. Seinän läpi tuleva putki valuu sitten itsekseen tyhjäksi.
 
Vaatii takaiskun/yksisuuntaventtiilin, mielummin mahdollisimman lähelle haaraa mistä tuolle otetaan syöttö. Huoltosulku ennen takaiskua helpottaa huoltoa. Käytännössä siis aina laitetaan venttiili+takaisku tai pumppuventtiili.
 
Vaatii takaiskun/yksisuuntaventtiilin, mielummin mahdollisimman lähelle haaraa mistä tuolle otetaan syöttö. Huoltosulku ennen takaiskua helpottaa huoltoa. Käytännössä siis aina laitetaan venttiili+takaisku tai pumppuventtiili.
Sulku on linjassa sisällä, ajattelin vain tulevia talvipakkasia, että tarviiko sulkea ja tyhjentää linja.

Nimim. Ekaa talvea omassa kämpässä
 
Aika moni taitaa sulkea varmuuden vuoksi kun harvemmin talvella tarvitsee vettä, itsekkin luultavasti tekisin niin jos olisi oma vesiposti. Periaatteessa vesipostin ei pitäisi jäätyä koska kuten Meisseli mainitsi sulkulautanen sijaitsee sisällä ja virtausputki tyhjenee sulkemisen jälkeen. Tuota "uutta" mallia ei saa kiristää liikaa. Hämäävästi se laskee sen virtausputken tyhjäksi ja käyttäjä saattaa luulla että ei ole vielä kiinni ja yrittää kiristää lisää (tuo tietenkin mainitaan siinä ohjelapussa mitä kukaan ei halua lukea :))
 
Sulku on hyvä myös silloin jos on kurittomia kakaroita jotka väääntelee hanoja. Suht tiheällä asutulla alueella välillä sattuu näitä ilkivalta tapauksia kun ilpin turvakytkimet on nollilla tai vesipostit tiputtaa.
 
Tuota "uutta" mallia ei saa kiristää liikaa. Hämäävästi se laskee sen virtausputken tyhjäksi ja käyttäjä saattaa luulla että ei ole vielä kiinni ja yrittää kiristää lisää
Näitä on ilmeisesti aika paljon hajonnutkin juuri tämän takia. Putki tiputtelee itsensä tyhjäksi jolloin käyttäjä kuvittelee hanan vuotavan ja kiristää apinan raivolla lisää. Tätä ne sisäosat eivät sitten kestä vaan hajoavat.
 
Aika moni taitaa sulkea varmuuden vuoksi kun harvemmin talvella tarvitsee vettä, itsekkin luultavasti tekisin niin jos olisi oma vesiposti.
Sen avaimen voi ottaa siitä myös sisälle. Itse otan tuosta talvella vedet ulkosaunaan ja joskus lauhoilla keleillä käytän painepesuria. On se aika kätevä, kun on pihalla vesipiste talvellakin.
Periaatteessa vesipostin ei pitäisi jäätyä koska kuten Meisseli mainitsi sulkulautanen sijaitsee sisällä ja virtausputki tyhjenee sulkemisen jälkeen. Tuota "uutta" mallia ei saa kiristää liikaa. Hämäävästi se laskee sen virtausputken tyhjäksi ja käyttäjä saattaa luulla että ei ole vielä kiinni ja yrittää kiristää lisää (tuo tietenkin mainitaan siinä ohjelapussa mitä kukaan ei halua lukea :))
Kerran kun tuommoista pitää kädessä ja availee ja sulkee sitä perhosventtiiliä, niin osaa suhtautua hieman paremmin siihen sulkemiseen. Menee todella herkästi kiinni tiiviiksi.

Itse joskus aiemmassa kämpässä ihmettelin kun sattui vesiletku olemaan kiinni tuommoisessa vesipostissa ja se lappoi sitä letkua tyhjäksi sen ylivuotoputken kautta. Kävin ehkä kolme kertaa kiristämässä sitä venttiiliä ja onneksi googletin ennenkuin se meni rikki.
 
Kokeillaanpa olisiko täällä asiantuntijoita paikalla...

Suunnitelmissa talon rakennus ja erilliseen rakennukseen kattila + varaaja. Mitähän tuon kattilahuoneen putkityöt noin suunnilleen tulevat maksamaan?
 
Aika häilyvällä budjetilla mennään jos tuollainen haarukointi riittää :)

Olennaisintahan noissa lvi-töissä on mitä kaikkea se käsittää. Pelkän kattilan ja varaajan asennuksen? Huoneeseen vesipisteitä? Entä viemäröinnin? Mites runkolinja taloon, jakotukit, moottoriventtiilit jne?
 
Aika häilyvällä budjetilla mennään jos tuollainen haarukointi riittää :)

Olennaisintahan noissa lvi-töissä on mitä kaikkea se käsittää. Pelkän kattilan ja varaajan asennuksen? Huoneeseen vesipisteitä? Entä viemäröinnin? Mites runkolinja taloon, jakotukit, moottoriventtiilit jne?

Jos pystyt antamaan tarvemman arvion niin kyllä se kepaa :)

Siis mitä kustantaa pannuhuoneen LVI-työt: katillan, varaajan ja paisuntasäiliön putkitukset sekä venttiilit yms. roippeet mitä asiaan liittyy. Taloon lähtevää kanaalia ei tähän laskelmaan lueta. Vesipiste ja viemäri toki asennetaan, mutta niiden osuus ei taida olla kovin suuri?
 
No työnä kun tuo kuitenkin tehdään mpressin tai kilpailijan osilla niin hommasta selviää putkari päivässä. Putkikoot ja osat tietysti senverran isoja että ne jotain maksaa mutta jos vedot pituudeltaan luokkaa 1-3 metriä ja tilaa on ettei tarvitse sinne varaajan ja seinän väliin 5cm tilaan asentaa niin tonnilla tuosta selviää varmasti.

Ripeä putkari asentaa samana päivänä vielä tuon hanan ja sille putket mutta erikseen tilattuna tuo varmaan pyörii siellä 200-300e kieppeillä.

Eli taloa kun suunnitellaan niin varaa 2000€ tuohon hommaan niin saat vielä hanan ja lavuaarinkin sillä rahalla jos homma sujuu ongelmitta.
 
Painovoimainen ilmanvaihto. Pitäisi makuuhuoneeseen saada ilma paremmin vaihtuvaksi.

Ei huvittaisi lähteä tekemään kaksinkertaiseen tiiliseinään omaa korvausilmaventtiiliänsä, ei ettäkö se kotikonstein kovin helppoa olisikaan, mutta väliseinän takana toisella puolella olevassa vaatehuoneessa on jostain syystä korvausilmaventtiili, mikähän lie tässä ideana?

Saisikohan tuosta vaatehuoneen puolelta helposti otettua korvausilmaa? Putki läpi seinän? Puhallusta avuksi?

Makuuhuoneessa on oma venttiilinsä poistoilmalle, joka toimiikin, mikäli olisi mahdollista pitää ikkunaa auki ympäri vuorokauden.
 
Painovoimainen ilmanvaihto. Pitäisi makuuhuoneeseen saada ilma paremmin vaihtuvaksi.

Ei huvittaisi lähteä tekemään kaksinkertaiseen tiiliseinään omaa korvausilmaventtiiliänsä, ei ettäkö se kotikonstein kovin helppoa olisikaan, mutta väliseinän takana toisella puolella olevassa vaatehuoneessa on jostain syystä korvausilmaventtiili, mikähän lie tässä ideana?

Saisikohan tuosta vaatehuoneen puolelta helposti otettua korvausilmaa? Putki läpi seinän? Puhallusta avuksi?

Makuuhuoneessa on oma venttiilinsä poistoilmalle, joka toimiikin, mikäli olisi mahdollista pitää ikkunaa auki ympäri vuorokauden.


Tässä rakoventtiili makkarin ikkunan karmiin: Rakoventtiili Fresh 32 valkoinen | STARKin verkkokauppa
 
Olen harkitsemassa omakotitalon ostoa.
Kyseisessä kohteessa on lämpö ja käyttövesi vedetty kotelointina katon yläreunaa pitkin.
Tarkoitus olisi piilottaa noi rakenteisiin.
Asunnossa on maanvarainen laatta, jonka päällä 10cm tyroksia ja tämän päällä pintavalu.
Mites toi niinkun käytännössä menee. Laitetaanko vesiputket menemään tuossa tyroksikerroksessa? Eli nurkat piikata auki, piilottaa putket sinne ja valu päälle?
 
Painovoimainen ilmanvaihto. Pitäisi makuuhuoneeseen saada ilma paremmin vaihtuvaksi.

Ei huvittaisi lähteä tekemään kaksinkertaiseen tiiliseinään omaa korvausilmaventtiiliänsä, ei ettäkö se kotikonstein kovin helppoa olisikaan, mutta väliseinän takana toisella puolella olevassa vaatehuoneessa on jostain syystä korvausilmaventtiili, mikähän lie tässä ideana?

Saisikohan tuosta vaatehuoneen puolelta helposti otettua korvausilmaa? Putki läpi seinän? Puhallusta avuksi?

Makuuhuoneessa on oma venttiilinsä poistoilmalle, joka toimiikin, mikäli olisi mahdollista pitää ikkunaa auki ympäri vuorokauden.

Itse tilailin meille juuri velco vtr-100 korvausilmaventtiileitä kasan asennettavaksi. Eilen ruuvasin ensimmäisen kiinni. Tuo asennetaan siis puiseen tuuletusluukkuun jos sellaiset teillä on ja asennus itsessään on todella helppoa. Löytyy ruskeana, mustana ja valkoisena. Onhan tuolla hintaa jonkin verran, mutta melko huoleton kun sisältää vahatermostaatin ja luukun ilmarako säätyy lämpötilan mukaan. Terveysilma : Tuuletusluukkuun
 
Olen harkitsemassa omakotitalon ostoa.
Kyseisessä kohteessa on lämpö ja käyttövesi vedetty kotelointina katon yläreunaa pitkin.
Tarkoitus olisi piilottaa noi rakenteisiin.
Asunnossa on maanvarainen laatta, jonka päällä 10cm tyroksia ja tämän päällä pintavalu.
Mites toi niinkun käytännössä menee. Laitetaanko vesiputket menemään tuossa tyroksikerroksessa? Eli nurkat piikata auki, piilottaa putket sinne ja valu päälle?

Melkoinen urakka edessä tuossa hommassa. Voi nuo siellä betonissakin mennä eli ei tarvitse koko pintavalua piikata irti. Jos tarkoituksena on kuitenkin vain saada putket pois näkyvistä niin itse harkitsisin ennemmin putkien vetoa ylävetoisesti katossa. Mielestäni katon panelointi uusiksi on huomattavasti helpompi homma kuin betonin piikkaus, tasoitus ja lattian teko. Lisäksi tietysti lattiasta on vaikeampi vuotoja paikallistaa kuin katosta.
 
Kokemuksia aktiivihiili liesituulettimista? Ei siis poistoa hormin kautta vaan pelkkä kierrättävä suodatin.
 
Olen harkitsemassa omakotitalon ostoa.
Kyseisessä kohteessa on lämpö ja käyttövesi vedetty kotelointina katon yläreunaa pitkin.
Tarkoitus olisi piilottaa noi rakenteisiin.

Eikö saneeraus yleensä tehdä juurikin päinvastoin, jätetään vanhat putket betonissa käyttämättömiksi ja laitetaan uudet pintavetoina. Miksi haluaisit tehdä toisinpäin?
 
Melkoinen urakka edessä tuossa hommassa. Voi nuo siellä betonissakin mennä eli ei tarvitse koko pintavalua piikata irti. Jos tarkoituksena on kuitenkin vain saada putket pois näkyvistä niin itse harkitsisin ennemmin putkien vetoa ylävetoisesti katossa. Mielestäni katon panelointi uusiksi on huomattavasti helpompi homma kuin betonin piikkaus, tasoitus ja lattian teko. Lisäksi tietysti lattiasta on vaikeampi vuotoja paikallistaa kuin katosta.

Hommaa tuossa asunnossa riittäisi, kun 80 - luvun asunto eikä kertaakaan ole remontoitu.
Katon paneloinnissa vain olisi se, että seinällä olevien patterien putkitukset tulisi kuitenkin näkyviin.
Putketko voi siis laittaa tuonne valujen väliin? Eilen yhdeltä putkarilta tuota kyselin, enkä saanut vastausta. Pitää tänään soitella toisellekin putkarille.
Ajattelin ehkä timantilla vetää 20-30 cm seinästä, niin lähtisi mukavina paloina irti.


Eikö saneeraus yleensä tehdä juurikin päinvastoin, jätetään vanhat putket betonissa käyttämättömiksi ja laitetaan uudet pintavetoina. Miksi haluaisit tehdä toisinpäin?

Alkuperäiset putkivedot menevät ilmeisesti jossain pohjavalussa ja noin 10 vuotta sitten putket on uusittu pintavetona.
Ja noi on rumat, ei nykyään kukaan halua putkia esille tai mitää kotelointeja kämpässä. Siksi putket piiloon.
 
Kuulostaa melko suurelta projektilta alkaa niitä sinne lattiaan upottamaan?
Jos kyseessä on vanha talo, niin pohjalaatta voi jopa kantaa reunoista jolloin reunat avaamalla se saattaa jopa kallistua/notkahtaa.
Jos tuohon projektiin kuitenkin ryhtyy, niin timanttileikkurilla vaan 10cm ura seinän viereen ja sinne ne putket suojaputkissa. Miten meinasit käytännössä tehdä nostot tuolta runkolinjasta pattereille, vesipisteille jne kun ei niihin putkiin saa valuun tehdä liitoksia?

Itse kyllä komppaisin juu-zo:a ja vetäisin ne putket sinne kattoon tai ulkoseinään. Suojaputken kanssa runkolinjan paksuus 32mm niin ei juurikaan tarvitse kattoja laskea tai parhaassa tapauksessa ei olenkaan jos ne saa pujoteltua esim harvalaudoituksen yläpuolelle.
 
Hommaa tuossa asunnossa riittäisi, kun 80 - luvun asunto eikä kertaakaan ole remontoitu.
Katon paneloinnissa vain olisi se, että seinällä olevien patterien putkitukset tulisi kuitenkin näkyviin.
Putketko voi siis laittaa tuonne valujen väliin? Eilen yhdeltä putkarilta tuota kyselin, enkä saanut vastausta. Pitää tänään soitella toisellekin putkarille.
Ajattelin ehkä timantilla vetää 20-30 cm seinästä, niin lähtisi mukavina paloina irti.

Ne katosta tulevat pystyvedot nyt kuitenkin ovat pienempi paha kuin koko linjojen pintaveto. Ja voihan ne patterien pystyvedot tuoda seinän sisälläkin alas. Silloin näkyviin ei jää mitään putkia. Lisäksi tosiaan työmäärä on huomattavasti pienempi ylävetojen kanssa. Ilmeisesti kuitenkin melko massiivinen remontti kyseessä niin ei se parin kipsilevyn uusiminen seinään kovin iso homma ole. Vai onko betoniseinät?
Rakennetaan myös tällä hetkellä uutta kämppää missä vedetään kaikki vedot ylävetoisesti käyttöä ja myöhempää saneerausta varten ajatellen. Vuodot näkyy kattopaneelissa, putket on helpompi uusia kattoon. Lisäksi talossa on lattialämmitys joten kylmää vettä saa paljon paremmin kun vedot on katossa. Katosta kylppäreihin ja keittiöön tuodaan putket toisaan seinissä alas.
 
Kuulostaa melko suurelta projektilta alkaa niitä sinne lattiaan upottamaan?
Jos kyseessä on vanha talo, niin pohjalaatta voi jopa kantaa reunoista jolloin reunat avaamalla se saattaa jopa kallistua/notkahtaa.
Jos tuohon projektiin kuitenkin ryhtyy, niin timanttileikkurilla vaan 10cm ura seinän viereen ja sinne ne putket suojaputkissa. Miten meinasit käytännössä tehdä nostot tuolta runkolinjasta pattereille, vesipisteille jne kun ei niihin putkiin saa valuun tehdä liitoksia?

Itse kyllä komppaisin juu-zo:a ja vetäisin ne putket sinne kattoon tai ulkoseinään. Suojaputken kanssa runkolinjan paksuus 32mm niin ei juurikaan tarvitse kattoja laskea tai parhaassa tapauksessa ei olenkaan jos ne saa pujoteltua esim harvalaudoituksen yläpuolelle.

Ne katosta tulevat pystyvedot nyt kuitenkin ovat pienempi paha kuin koko linjojen pintaveto. Ja voihan ne patterien pystyvedot tuoda seinän sisälläkin alas. Silloin näkyviin ei jää mitään putkia. Lisäksi tosiaan työmäärä on huomattavasti pienempi ylävetojen kanssa. Ilmeisesti kuitenkin melko massiivinen remontti kyseessä niin ei se parin kipsilevyn uusiminen seinään kovin iso homma ole. Vai onko betoniseinät?
Rakennetaan myös tällä hetkellä uutta kämppää missä vedetään kaikki vedot ylävetoisesti käyttöä ja myöhempää saneerausta varten ajatellen. Vuodot näkyy kattopaneelissa, putket on helpompi uusia kattoon. Lisäksi talossa on lattialämmitys joten kylmää vettä saa paljon paremmin kun vedot on katossa. Katosta kylppäreihin ja keittiöön tuodaan putket toisaan seinissä alas.

Vinkkejä tässä vähän kyselläänkin, kun ei moisesta ole kokemusta.
Siis kantaako pintavalu seinästä ikään kuin vahingossa? Vai onko oikeasti tuollalailla noita tehty? Osassa huoneista on kuitenki muovimatot vielä, että betonia pitää hioa jne.
Eli olisi mahdollista vetää putket esim uraleikkurilla valuun? Enpä tuota ylösvetoa ole ajatellut. Ilmeisesti noi yleensä tehdään suoralla vedolla, mutta nyt vähä hankala nostaa kun putki tulisi niin pintaan, että ei oikein taivu.

Ei kuulosta ollenkaan hullummalta toi kattoon upottaminen. Kuinka paljon sinne pitäisi jäädä tilaa putkille?
Kattoon upottamisessa mietityttää lähinnä se, että olohuoneessa ja keittiössä (40m2) menee yhtenäinen mäntypaneelikatto, mitä ei huvittaisi uusia.
Seinät on lastulevyä ja alustavasti olen harkinnut 6mm kipsilevyllä saneerausta.

Kustannuksia tässä vähä koitetaan kartoittaa että minkälaisella tarjouksella lähdetään liikkeille.
 
Ei kuulosta ollenkaan hullummalta toi kattoon upottaminen. Kuinka paljon sinne pitäisi jäädä tilaa putkille?
Kattoon upottamisessa mietityttää lähinnä se, että olohuoneessa ja keittiössä (40m2) menee yhtenäinen mäntypaneelikatto, mitä ei huvittaisi uusia.
Seinät on lastulevyä ja alustavasti olen harkinnut 6mm kipsilevyllä saneerausta.

Kustannuksia tässä vähä koitetaan kartoittaa että minkälaisella tarjouksella lähdetään liikkeille.

Ei sinne kattoon sen kummemmin tarvitse tilaa jättää putkille. Suojaputki on sen ~30mm halkaisijalta. Parhaimmassa tapauksessa putket voi saada sinne koolauksen päälle vedettyä. Tässä esimerkkikuva tuosta http://4.bp.blogspot.com/_Cp2W5IpxBb0/SXIGUuA1rZI/AAAAAAAAAKM/NidOXcN_tWk/s320/B-katon-putket2.jpg

Jos koolauksen päälle ei saa putkia niin toinen vaihtoehto on vetää uusi rimoitus vanhan päälle ja kiinnitellä suojaputki siihen vanhaan koolaukseen. Katto tässä tosiaan menee uusiksi, mutta katon tekeminen on huomattavasti helpompi homma kuin pölyttää sitä betonilattiaa ja upotella ne putket sinne.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 348
Viestejä
4 492 360
Jäsenet
74 193
Uusin jäsen
Polkupoika

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom