Kysy LVI:stä

[blurris]

Mitenkäs nuo pehmytjuotokset? Näyttivät ainakin briteissä olevan std-tapa tehdä kupariputkien liitokset. Mistä tahansa rautakaupasta sai liitososia, joissa oli sopiva määrä tinaakin valmiina, eivätkä todellakaan olleet hinnalla pilattuja.

Ei saa Suomessa käyttää käyttövesiputkiin. Eikä kylmäänkään. En tiedä millä tinalla olet nähnyt niitä, niissä kun juotteen variaatio on suurempi kuin kovajuotospuolella jossa on vaan sitä kahenlaista foscua ja sillä mennään.

Mutta sopivalla juotteella oikein tehtynä tuo soft-solder on liki yhtä kestävä kovajuotos ja vähemmän altis työvirheille. Myöskään kupari ei pääse ylikuumenemaan, putken sisus ei hiilety (ei karstaa) eikä tarvitse välttämättä tehdä tulitöitä. Mutta kun Suomessa käyttö on rajoitettua, niin eipä se kiinnosta tekijöitä.

Ehkä talot pitäisi rakentaa niin, että vuotava vesi ei olisi mikään katastrofi?

Eikös ne niin nykyään pääsääntöisesti tehdä?

 

[valurauta]

Ei saa Suomessa käyttää käyttövesiputkiin. Eikä kylmäänkään. En tiedä millä tinalla olet nähnyt niitä, niissä kun juotteen variaatio on suurempi kuin kovajuotospuolella jossa on vaan sitä kahenlaista foscua ja sillä mennään.

Mutta sopivalla juotteella oikein tehtynä tuo soft-solder on liki yhtä kestävä kovajuotos ja vähemmän altis työvirheille. Myöskään kupari ei pääse ylikuumenemaan, putken sisus ei hiilety (ei karstaa) eikä tarvitse välttämättä tehdä tulitöitä. Mutta kun Suomessa käyttö on rajoitettua, niin eipä se kiinnosta tekijöitä.

Jos tina on lyijytöntä, niin miksi pehmytjuotosten käyttö on Suomessa kielletty?

Briteissä se on käsittääkseni aivan peruskauraa niin kylmälle kun lämpimälle vedelle (ja ilmeisesti myös kaasulle?). Esim. näitä http://www.screwfix.com/p/yorkshire-yps12-solder-ring-elbows-15mm-x-15mm-5-pack/6594

 

[Lumimies]

Ei saa Suomessa käyttää käyttövesiputkiin. Eikä kylmäänkään.

Mistä lähtien?
Ei ainankaan D1:n mukaan ole kielletty.

 

[Lumimies]

Ja toi pehmytjuotos on hanurista ja se liitos ei oikeasti kestä mitään rasitusta.

 

[blurris]

Mistä lähtien?
Ei ainankaan D1:n mukaan ole kielletty.

D1:n mukaan käyttövesijärjestelmän on kestettävä 1000 kPa:n jatkuva paine. Pehmytjuotteet eivät sitä kestä.

 

[takapyörä]

Kysymys pattereiden kohinasta ja melusta. Taloyhtiössä oli iso putkiremontti jonka yhteydessä pattereiden vedenkierto putsattiin, termostaatit uusittiin (danfoss) ja virtaukset "säädettiin" ja nyt entinen ihana hiljaisuus on vain muisto.

Kohisee kaikki patterit aika kovaa ja asiasta on onneksi valittanut muutkin kuin minä niin vika ei ole omassa päässä. Onko olemassa normeja tai maksimi desibelejä millä asiassa pääsee eteenpäin, onko nykyinen kohina "normaalia"
vai tekikö urakoitsija virheen jonkin putken mitoituksessa eikä halua asiaa korjata?

Nyt asiaa on tutkittu ja hutkittu pattereiden virtausta pienentämällä sekä koko kierron virtausta pienentämällä ilman suurta havaittavaa vaikutusta.

Mistä DB-mittari, isännöitsijältäkö kun urakoitsijaan ei varmaan viitsi tässä hirveästi luottaa.

 

[khosshu]

Kysymys pattereiden kohinasta ja melusta. Taloyhtiössä oli iso putkiremontti jonka yhteydessä pattereiden vedenkierto putsattiin, termostaatit uusittiin (danfoss) ja virtaukset "säädettiin" ja nyt entinen ihana hiljaisuus on vain muisto.

Kohisee kaikki patterit aika kovaa ja asiasta on onneksi valittanut muutkin kuin minä niin vika ei ole omassa päässä. Onko olemassa normeja tai maksimi desibelejä millä asiassa pääsee eteenpäin, onko nykyinen kohina "normaalia"
vai tekikö urakoitsija virheen jonkin putken mitoituksessa eikä halua asiaa korjata?

Nyt asiaa on tutkittu ja hutkittu pattereiden virtausta pienentämällä sekä koko kierron virtausta pienentämällä ilman suurta havaittavaa vaikutusta.

Mistä DB-mittari, isännöitsijältäkö kun urakoitsijaan ei varmaan viitsi tässä hirveästi luottaa.

Yleisin kohinaa aiheuttava tekijä on liian suuri veden virtausnopeus putkistossa. Voi olla että urakoitsija on säätänyt putkistossa vettä kierrättävän pumpun liian suurelle teholle ja taasen kuristanut venttiilejä vs. pienempi teho pumpulle ja venttiilit enemmän auki. Välillä näiden kanssa joutuu tekemään kompromisseja päästäkseen mitoitettuihin lukemiin.
Voi myös olla että aiemmin pattereiden virtausta oli rajoitettu paluuventtiilin kautta. Nykyään tapana että paluuventtiili täysin auki ja patterin pään rajoitus hoituu kokonaan termostaattiventtiilillä. En tiedä vaikuttaako tämä sitten kohinaan merkittävästi, mutta tuli yhtenä vaihtoehtona mieleen.

Melunormeihin tai niiden olemassaoloon en osaa vastata.

 

[Hebe]

Melurajoja löytyy asumisterveysasetuksesta.

 

[Lumimies]

D1:n mukaan käyttövesijärjestelmän on kestettävä 1000 kPa:n jatkuva paine. Pehmytjuotteet eivät sitä kestä.

Missä kohtaa D1 sanoo että pehmeäjuotosta ei saa käyttää koska ei kestäisi 10bar painetta?
Sivu 45 puolestaan listaa hyväksytyksi juotosmenetelmäksi pehmeäjuotoksen.

 

[McMaster]

En nyt tiedä kuuluuko tähän ketjuun, mutta kysyn kuitenkin.
Miten saisin lämmön leviämään järkevästi keittiön leivinuunista ja pienemmän olkkarin takasta koko taloon paremmin? Saunan päätyyn ei oo niin väliä, mutta muualle ois ihan kiva saada sitä lämpöä.
Kuvassa pohjaratkaisu ja punasella ympyrällä merkattu Vilpe huippuimurin hoitama poisto ja sinisellä korvausilmaventtiilit.

 

[valurauta]

Ja toi pehmytjuotos on hanurista ja se liitos ei oikeasti kestä mitään rasitusta.

D1:n mukaan käyttövesijärjestelmän on kestettävä 1000 kPa:n jatkuva paine. Pehmytjuotteet eivät sitä kestä.

Ainakaan teoriassa 1 MPa:n paineen kesto ei pitäisi olla ongelma, jos juotokset ovat likimainkaan täynnä. Juotteiden murtolujuus on kuitenkin kymmeniä MPa (ja ilmeisesti ne kestävät väsymistäkin lähemmäs 10 MPa).

Lujuus on kuitenkin oleellisesti pienempi kuin putkimateriaalilla, joten sulakkeenahan se juotos helposti toimii, jos putki altistuu odottamattomille rasituksille. Esim. huonosti huomioitu lämpölaajeneminen voi aiheuttaa Cu-putkissa melkoisia rasituksia.

 

[Mönssi]

En nyt tiedä kuuluuko tähän ketjuun, mutta kysyn kuitenkin.
Miten saisin lämmön leviämään järkevästi keittiön leivinuunista ja pienemmän olkkarin takasta koko taloon paremmin? Saunan päätyyn ei oo niin väliä, mutta muualle ois ihan kiva saada sitä lämpöä.
Kuvassa pohjaratkaisu ja punasella ympyrällä merkattu Vilpe huippuimurin hoitama poisto ja sinisellä korvausilmaventtiilit.

Nakkaa pöytätuuletin leivinuunin päälle puhaltamaan eteisen suuntaan. Lämmin ilma lähtee kiertämään olohuoneeseen ja rappusia pitkin yläkertaan.

Takka taitaa sullakin olla vain tulenkatselulaite, mutta uunista riittää lämpöä pidemmäksi aikaa, joten tuuletin siksi uunin viereen.

 

[McMaster]

Nakkaa pöytätuuletin leivinuunin päälle puhaltamaan eteisen suuntaan. Lämmin ilma lähtee kiertämään olohuoneeseen ja rappusia pitkin yläkertaan.

Takka taitaa sullakin olla vain tulenkatselulaite, mutta uunista riittää lämpöä pidemmäksi aikaa, joten tuuletin siksi uunin viereen.

Kyllä toi takka päiväks lämpöä sitoo, sen verran paljon tiiltä ja kanavia sisällä. Eihän se nykyisiä varaavia vastaa, mutta kohtuu hyvin kuitenkin. Korkeutta sillä on joku 1.7m leveyttä melki metri ja kulmassa kun on niin syvyyttä enimmillään joku 70cm.

Lähetetty minun EVA-L09 laitteesta Tapatalkilla

 

[kibe]

Yleisin kohinaa aiheuttava tekijä on liian suuri veden virtausnopeus putkistossa. Voi olla että urakoitsija on säätänyt putkistossa vettä kierrättävän pumpun liian suurelle teholle ja taasen kuristanut venttiilejä vs. pienempi teho pumpulle ja venttiilit enemmän auki. Välillä näiden kanssa joutuu tekemään kompromisseja päästäkseen mitoitettuihin lukemiin.
Voi myös olla että aiemmin pattereiden virtausta oli rajoitettu paluuventtiilin kautta. Nykyään tapana että paluuventtiili täysin auki ja patterin pään rajoitus hoituu kokonaan termostaattiventtiilillä. En tiedä vaikuttaako tämä sitten kohinaan merkittävästi, mutta tuli yhtenä vaihtoehtona mieleen.

Melunormeihin tai niiden olemassaoloon en osaa vastata.

Luonnollisesti paremmin kiertävä patteri pitää enemmän ääntä, kuin huonosti kiertävä. Joskus toki esisäädön muuttaminen ihan olemattomalla määrällä, vaikkapa 0.5 tai 1, mikä onkaan minimi, riittää äänen hävittämiseen.

 

[sentteri]

Olen asentamassa pesukonetta kylppäriin ja ihmettelen imusuojan/takaisku-/tyhjöventtiilin asennusta. Omistamaani imusuojaa (Imusuoja 1/2" x 3/4" 261032 | STARKin verkkokauppa) ei saisi ohjeen mukaan asentaa vaakatasoon, mutta lavuaarin alla oleva tulovesiputki on vaakatasossa. Taloyhtiöni vaatii takaiskuventtiilin.
Mitä siis teen?

 

[Svaiski]

Olen asentamassa pesukonetta kylppäriin ja ihmettelen imusuojan/takaisku-/tyhjöventtiilin asennusta. Omistamaani imusuojaa (Imusuoja 1/2" x 3/4" 261032 | STARKin verkkokauppa) ei saisi ohjeen mukaan asentaa vaakatasoon, mutta lavuaarin alla oleva tulovesiputki on vaakatasossa. Taloyhtiöni vaatii takaiskuventtiilin.
Mitä siis teen?

Tilannetta tarkemmin tietämättä, asenna 90 asteen mutka tulovesiputkeen? Esim messinkinen 90 asteen kulmalla oleva 3/4" mutka taitaa motonetissä kustantaa jotain 4€ luokkaa.. Jos kyseessä vuokrakämppä niin isännöitsijälle soittamalla saanee kans vinkkejä.

 

[mnz]

Näin kesän tullen olen nyt uudessa kämpässä miettinyt tuota lattialämmitystä. Täällä on ainoastaan yksi "kierto" vai mikä nyt onkaan, joka menee kolmeen eri jakotukkiin.
Lähin jakotukki on heti lämmityspannun vieressä ja siitä lähtee sauna+kylpyhuone+khh. Onko mahdollista jotenkin haarauttaa tuota eri kiertoon? Jos on niin paljonko mahdollisesti maksaa? Lähtöpäässä on pellettipannun päällä muistaakseni tuollainen esbe kattilaventtiili, pitääkös se sitten vaihtaa semmoiseksi josta olisi kaksi eri lähtöä?

Lämmönsäätimenä on Ouman EH-800, eikös tuohon saisi vielä toisen säätimen lisäksi? Toisella ohjaisi tuota toista kiertoa johon menisi sitten muu kämpän lämmitys.

Tai toinen vaihtoehto on näin kesäisin vääntää nuo kaksi muuta jakotukkia kiinni, jolloin kaikki lämpö menee kylppäriin. Talvisin tietenkin olisi mukava pitää kylppäriä hiukan lämpimämpänä.

 

[penttip]

Kysytäänpäs ammattilaisilta paskaviemärin toiminnasta. Onko olemassa jotain määräyksiä, miten tiuhaan paskaviemärin pitäisi tyhjentyä kiintoaineksesta? Meillä on yläkerrassa suhteellisen lyhyt L-mallinen vaakaviemäri, joka päättyy vessanpönttöön. L:n mitat suuruusluokkaa 2,5 ja 1,5 metriä. Nousu yläkertaan on 110mm muoviputkea, ja suurinpiirtein nousun yläpäästä lähtee myös tuuletusputki katolle.

Viemäri ei ole käytännössä koskaan tukkeutunut, mutta olen kuitenkin huomannut että kiintoaines jää seisomaan vaakaviemäriin ison hädän jälkeen. Kun tavara seisoo putkessa, saattaa pöntön vesitaso seuraavan vedon aikana hetkellisesti nousta vähän korkeammalle, mutta silti varsinaista tukosta ei ole koskaan tullut. Joskus käy tosiaan niin, että kun putkessa on tavaraa, kuuluu jokaisen vedon jälkeen nousuputkesta lorinaa, mutta varsinainen aines tulee alas asti vasta esim. 4-5 vedon jälkeen. Kysymys kuuluukin, että onko tämä normaalia, vai pitäisikö viemärin huuhtoutua aina kertavedolla? Olen jo lisännyt pöntön huuhtelumäärää.

Ainut käytännön ongelma tästä toiminnasta on se, että kun patoamisen jälkeen paska sitten tulee alas, se tulee aika hurjalla metelillä ja paukkeella. Joskus tavara saattaa tulla alas ajan kanssa myös itsekseen. Epäilen että putkessa on pohjalla jotain sinne kuulumatonta tai kaato on vähän pielessä. Sinällään kai viemärin liitosten pitäisi kestää, vaikka putki olisi täynnä tavaraa.

 

[blurris]

Ei ole normaalia. Luultavasti viemärisi on ns. takaviettoinen eli väärään suuntaan kallellaan.

Vähintään 2% kaato olisi suositeltava itsepuhdistuvuuden vuoksi. Noin lyhyt pätkä pitäisi kyllä puhdistua pytyn täyshuuhtelulla (min. 5 litraa huuhteluvettä)

 

[penttip]

Ei ole normaalia. Luultavasti viemärisi on ns. takaviettoinen eli väärään suuntaan kallellaan.

Vähintään 2% kaato olisi suositeltava itsepuhdistuvuuden vuoksi. Noin lyhyt pätkä pitäisi kyllä puhdistua pytyn täyshuuhtelulla (min. 5 litraa huuhteluvettä)

Jees, laitetaan siis listalle tarkistettavista asioista, jos ja kun tulee sopivasti remonttia jossa pääsee viemäriin käsiksi. Talo on hirsirunkoinen, ja viemäri ulkoseinän vieressä. Nousuputki laskee suoraan betonilaattaan, eli jos vaakaviemäri on kannakoitu välipohjaan, laskee se talon mukana. Ehkä painumista ei ole osattu huomioida tuossa oikein ja kaato on jäänyt vajaaksi.

 

[blurris]

Tarkista, että pytystä myös lähtee se >5 litraa vettä kun huuhtelua pyydetään. Vajaalla huuhtelulla kakka jää tietysti putkeen jököttämään.

 

[Mönssi]

Näin kesän tullen olen nyt uudessa kämpässä miettinyt tuota lattialämmitystä. Täällä on ainoastaan yksi "kierto" vai mikä nyt onkaan, joka menee kolmeen eri jakotukkiin.
Lähin jakotukki on heti lämmityspannun vieressä ja siitä lähtee sauna+kylpyhuone+khh. Onko mahdollista jotenkin haarauttaa tuota eri kiertoon? Jos on niin paljonko mahdollisesti maksaa? Lähtöpäässä on pellettipannun päällä muistaakseni tuollainen esbe kattilaventtiili, pitääkös se sitten vaihtaa semmoiseksi josta olisi kaksi eri lähtöä?

Lämmönsäätimenä on Ouman EH-800, eikös tuohon saisi vielä toisen säätimen lisäksi? Toisella ohjaisi tuota toista kiertoa johon menisi sitten muu kämpän lämmitys.

Tai toinen vaihtoehto on näin kesäisin vääntää nuo kaksi muuta jakotukkia kiinni, jolloin kaikki lämpö menee kylppäriin. Talvisin tietenkin olisi mukava pitää kylppäriä hiukan lämpimämpänä.

Kylpyhuone on tapauksessasi mahdollista jakaa eri säätöpiireille. Asiaa helpottaa kun kylppärin tukki on pannuhuoneessa. Näkemättä kytkentää laittaisin kattilaventtiilin 100% auki (jos 4-tie venttiili) ja lähtisin tekemään kaksi uutta sekoituspiiriä. EH800 tarvitsee lisäboksin toiselle säätöventtiilille ja lämpötila-anturin. Lisäksi tarvitset 2 kolmitieventtiiliä, yhden toimilaitteen (tai kaksi jos kattilaventtiilin toimilaite ei käy), yhden pumpun, putkea, mutkia ja putkimiehen. Hinta asennettuna jotain 1000e.

 

[Kvarkki]

Vähän tyhmä kysymys aiheeseen liittyen. Miten nuo vesikiertoiset järjestelmät on rakennettu? Lähinnä tätä pohdin siinä mielessä, että kun väännän patterit kokonaan kiinni, niin miten järjestelmä hanskaa virtauksen jos pumppu on edelleen päällä?

 

[AnoJantteri]

Vähän tyhmä kysymys aiheeseen liittyen. Miten nuo vesikiertoiset järjestelmät on rakennettu? Lähinnä tätä pohdin siinä mielessä, että kun väännän patterit kokonaan kiinni, niin miten järjestelmä hanskaa virtauksen jos pumppu on edelleen päällä?

Ei hanskaa mitenkään. Harvemmin lämmityspuolelle tehty ns. hullun kiertoa.

 

[Kvarkki]

Mut yksittäiset patterit järjestelmän on jotenkin pakko ohittaa, että ei mene koko talo kylmäksi, jos yksi patteri on kiinni (?)

 

[AnoJantteri]

Mut yksittäiset patterit järjestelmän on jotenkin pakko ohittaa, että ei mene koko talo kylmäksi, jos yksi patteri on kiinni (?)

Jos kaikki on kiinni, ei ole kiertoa. Yksittäinen patteri jos on kiinni, niin muissa pattereissa kiertää
normaalisti.

 

[Kvarkki]

Jos kaikki on kiinni, ei ole kiertoa. Yksittäinen patteri jos on kiinni, niin muissa pattereissa kiertää normaalisti.

Juu, näinhän se kokeellisesti todettuna toimii. Oikeastaan yritin siis kysyä, että miten ko. homma on toteutettu? Joku yhteinen lähtöputki, josta erilliset jaot kaikille pattereille ja vastaavasti erilliset paluuputket yhteiseen tuloputkeen?

 

[AnoJantteri]

Juu, näinhän se kokeellisesti todettuna toimii. Oikeastaan yritin siis kysyä, että miten ko. homma on toteutettu? Joku yhteinen lähtöputki, josta erilliset jaot kaikille pattereille ja vastaavasti erilliset paluuputket yhteiseen tuloputkeen?

http://www.taloyhtio.net/images/2003-04-08T15-24_1192762656_32.gif

Tämä yleisin järjestelmä. On myös olemassa yksiputkijärjestelmä, vähemmän käytetty.

 

[Kvarkki]

Ok, kiitos. Yritän tässä arpoa paljonko ja missä vanhan rintsikan seinissä/lattialla menee putkia rakenteita pahemmin avaamatta. Tässä on ilmeisesti alunperin ollut joku passiivikiertoon perustuva järjestelmä, kun putket ihan levottoman isoja (väh. 10 cm halk.).

e: Nyt kun hakusanat oli kunnossa, niiin vastaan tuli tämä http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/pientalon_lammitys/alajakoinen_jarjestelma.htm

 

[blurris]

Juu, näinhän se kokeellisesti todettuna toimii. Oikeastaan yritin siis kysyä, että miten ko. homma on toteutettu? Joku yhteinen lähtöputki, josta erilliset jaot kaikille pattereille ja vastaavasti erilliset paluuputket yhteiseen tuloputkeen?

Olisi kannattanut kysyä, miten se olisi pitänyt toteuttaa.

Siellä pitäisi olla pumppua suojaamassa ylivirtausventtiili, jos kyseessä vanhempi lämpöjohtopumppu. 99.9% tapauksissa ei ole.

Ei kannata laittaa kaikkia pattereita kiinni. Pumppu delaa, jos laittaa, varsinkin jos ei ole näitä uusia invertterimalleja.

Kannattaa jättää vaikka jostakin pikkupatterista se termari pois, niin se pysyy aina auki ja sentään jostain pääsee virtaamaan. Uudemmat invertterit osaavat - jos niihin on valittu oikea toimintamoodi - pitää paineen vakiona oli leikkaavat omaa kierroslukuaan kun vastassa on täysstoppi. Eivät aja täysillä "päin seinää".

 

[Lumimies]

Tässä on ilmeisesti alunperin ollut joku passiivikiertoon perustuva järjestelmä, kun putket ihan levottoman isoja (väh. 10 cm halk.).

Vapaakiertoinen lämmitysjärjestelmä.

 

[Kvarkki]

Olisi kannattanut kysyä, miten se olisi pitänyt toteuttaa.

Siellä pitäisi olla pumppua suojaamassa ylivirtausventtiili, jos kyseessä vanhempi lämpöjohtopumppu. 99.9% tapauksissa ei ole.

Ei kannata laittaa kaikkia pattereita kiinni. Pumppu delaa, jos laittaa, varsinkin jos ei ole näitä uusia invertterimalleja.

Kannattaa jättää vaikka jostakin pikkupatterista se termari pois, niin se pysyy aina auki ja sentään jostain pääsee virtaamaan. Uudemmat invertterit osaavat - jos niihin on valittu oikea toimintamoodi - pitää paineen vakiona oli leikkaavat omaa kierroslukuaan kun vastassa on täysstoppi. Eivät aja täysillä "päin seinää".

Ei näissä pattereissa mitään termareita ole Eikä sen puoleen kyllä saa noita vanhoja edes kiinni saakka pitävästi... Sisäänrakennettu pumpun suojaus Mukava feature, kun kesällä vähän kuumotteli pattereista Muutamaan patteriin on joutunut pistämään uuden sulkuventtiilin, ne saa täysin kiinni. Kylppärin patteri saa olla kesät talvet selällään vaikka pumpun kyllä pistänen osaksi aikaa seis keskikesällä.

Ihania nämä vanhat järjestelmät ja niiden viimeisten vuosien tekohengitys. Alkuperäisten kysymysteni taustalla siis oli ajatus, jos tästä lähtee huone kerrallaan vaihtamaan vesikiertoiseen lattialämmitykseen jo ennen nykyisen öljylämmityksen heivaamista maalämmön tieltä... Voi kyllä mennä hankalaksi.

 

[AnoJantteri]

Ihania nämä vanhat järjestelmät ja niiden viimeisten vuosien tekohengitys. Alkuperäisten kysymysteni taustalla siis oli ajatus, jos tästä lähtee huone kerrallaan vaihtamaan vesikiertoiseen lattialämmitykseen jo ennen nykyisen öljylämmityksen heivaamista maalämmön tieltä... Voi kyllä mennä hankalaksi.

Muistaa vaan, että lattialämmössä vedenlämpötila pienempi kuin patterijärjestelmässä. Vaatii
erillisen sunttauksen jos samalla käytössä myös pattereita.

 

[blurris]

Sisäänrakennettu pumpun suojaus Mukava feature, kun kesällä vähän kuumotteli pattereista

No tuo on lähinnä hätäsuojaus. Pumpun elinikä siitä huolimatta lyhenee "seinää vasten pumpatessa" ja lisäksi tietysti energiaa menee hukkaan roimasti.

Haaveisiisi korvailla huone kerrallaan lattialämmöllä AnoJantteri jo pätevästi vastasikin. LL-piiri tarvitsee vähintään alashunttauksen toimiakseen edes tyydyttävästi.

 

[Kvarkki]

Pumpulla on ikää vuosikymmeniä, voisko olla jopa alkuperäinen (kattila on asennettu 72). Sähkön kulutus hyvin vähäistä ja uusi pumppu halpa. En sitten tiedä onko meillä erilainen näkemys kustannuksista, mutta ei tuo nyt hirveästi pelota vaikka sattuiskin rääkkäykseen hajota. Lähinnä vaivaa ja turhaa remppaa vanhaan järjestelmään, jos ei nykyinen pumppu kestä "maaliin" asti. Toki enhän minä sitä tieten tahtoen aja seinää vasten.

e: Lattialämmön osalta täytyy palata suunnittelupöydälle. Mieluusti sitä kyllä purkais patterit pois, että lattian saa kerralla kuntoon.

 

[Zacksa]

Löytyykö kokemuksia okt viemärin sukituksesta? Alkuperäiset 60-luvun röörit. Pystypudotukset ilmeisesti rautaa ja vaakasuuntaiset betonia.
Se toinen vaihtoehto olisi piikata auki 4-5 huoneen lattiat.
Meneekö betoniputki ylipäätään miksikään talon betonilattian sisällä?

 

[Falconi]

Löytyykö kokemuksia okt viemärin sukituksesta? Alkuperäiset 60-luvun röörit. Pystypudotukset ilmeisesti rautaa ja vaakasuuntaiset betonia.
Se toinen vaihtoehto olisi piikata auki 4-5 huoneen lattiat.
Meneekö betoniputki ylipäätään miksikään talon betonilattian sisällä?

Miten olet todennut sukitus / viemäreiden uusimisen tarpeen? Itse kuvaisin ne röörit ennen tekemättä yhtään mitään.

Mitä mulle on tullut vastaan niin aika 50/50 50-60 luvun (kerrostalojen) betoniviemäreiden kunto. Yleensä lohjennut jostain. Toki vähän niitä mulle on sattunut yleensäkkin vastaan tulemaan kun ei sillä tavalla työ liippaa urakointia/viemäreitä.

 

[Zacksa]

Miten olet todennut sukitus / viemäreiden uusimisen tarpeen? Itse kuvaisin ne röörit ennen tekemättä yhtään mitään.

Mitä mulle on tullut vastaan niin aika 50/50 50-60 luvun (kerrostalojen) betoniviemäreiden kunto. Yleensä lohjennut jostain. Toki vähän niitä mulle on sattunut yleensäkkin vastaan tulemaan kun ei sillä tavalla työ liippaa urakointia/viemäreitä.

Kaksi eri firmaa kävi kuvaamassa. Toisen mielestä heti pitää uusia ja 23000€ hinta-arvio. Heillä oli jopa sopimus valmiina ja jotenkin pelotteluhenkinen myyntimies.
Otin kilpailevan tarjouksen ja heidän mielestään ei paniikkia. Talon ulkopuolisessa osuudessa joku juuri mennyt putken saumasta sisään. Jos halutaan sukittaa kaikki, niin antoivat hinnaksi 8000€.
Tuo jälkimmäinen olis mielestäni kohtuuhinta jos tosiaan nykymenetelmällä kestää vähintään sen 50v.

 

[Falconi]

Kaksi eri firmaa kävi kuvaamassa. Toisen mielestä heti pitää uusia ja 23000€ hinta-arvio. Heillä oli jopa sopimus valmiina ja jotenkin pelotteluhenkinen myyntimies.
Otin kilpailevan tarjouksen ja heidän mielestään ei paniikkia. Talon ulkopuolisessa osuudessa joku juuri mennyt putken saumasta sisään. Jos halutaan sukittaa kaikki, niin antoivat hinnaksi 8000€.
Tuo jälkimmäinen olis mielestäni kohtuuhinta jos tosiaan nykymenetelmällä kestää vähintään sen 50v.

Sukituskin on periaattees tuollaisessa tilanteessa vielä mielestäni ihan hyvä vaihtoehto kun röörit suht kunnossa, mut sit ku siellä on joku repeämä / liitos irronnut niin voi olla, että se sukan ampuminen on haastavaa tai sit siihen tulee joku supistus eikä paska mee niin hyvin läpi.

Kannattanee se juurinen putki vaihtaa pihalta.

 

[Kvarkki]

Otat loka-autofirman kairaamaan sen juuren hemmettiin sieltä pikkurahalla. Sen jälkeen pohdit rauhassa kannattaako tehdä mitään muuta.

e: Toki jos se juuriputki on helpossa paikassa, niin voi sen kaivaakin. Toisaalta tuskin on ainoa juuri matkalla, jos yhtään pidempi pätkä. Aukiporauksella menee kaikki kerralla.

 

[HannaSusi]

Eräässä ryhmässä mietinnän aiheeksi nousivat itse tehdyt kosmetiikka-aineet: kuinka pahasti esimerkiksi ruisjauhot, kananmuna, hunaja, kahvinpurut ja muut keittiön puolelta löytyvät ainekset tukkivat viemäriä? Näitä käytetään esimerkiksi hiusten ja ihon pesuun ja hoitoon, ja pieniä määriä (puhutaan kerrallaan esimerkiksi parista kananmunankeltuaisesta, parista ruokalusikallisesta ruisjauhoja jne) menee suihkuveden mukana. Onko tällaiset kosmetiikkakokkailut katastrofin aineksia, vai menevätkö purut ja litkut kiltisti eteenpäin?
Kiitos paljon vastauksesta!

 

[blurris]

Eräässä ryhmässä mietinnän aiheeksi nousivat itse tehdyt kosmetiikka-aineet: kuinka pahasti esimerkiksi ruisjauhot, kananmuna, hunaja, kahvinpurut ja muut keittiön puolelta löytyvät ainekset tukkivat viemäriä? Näitä käytetään esimerkiksi hiusten ja ihon pesuun ja hoitoon, ja pieniä määriä (puhutaan kerrallaan esimerkiksi parista kananmunankeltuaisesta, parista ruokalusikallisesta ruisjauhoja jne) menee suihkuveden mukana. Onko tällaiset kosmetiikkakokkailut katastrofin aineksia, vai menevätkö purut ja litkut kiltisti eteenpäin?
Kiitos paljon vastauksesta!

Kyllä purut ja litkut pääsääntöisesti huuhoutuvat siellä viemärissä eteenpäin. Rasvat saattavat olla ongelmallisia.

 

[Meisseli]

Onkos täällä paskapumppujen päälle ymmärtäviä? Talo on niin matalalla että kaupungin viemäriverkkoon liittyminen vaati pumppaamon pihaan. Siihen se tuli pari vuotta sitten laitettua ja hyvin on pelannut, mutta kuinka kauan? Eli millaista huoltoväliä kannattaisi pitää kun mielellään pumpun huoltaisi ENNEN kuin se hajoaa ja paskat tulvii suihkun lattialle. Onhan siinä hälytys tietysti jos sen punaisen valon sattuu huomaamaan mutta...

Pumppu on Grundfos SEG 40.15 Autoadapt, kai aika perusvärkki noissa hommissa. 3-vaihemoottorilla pyörivä repijäpumppu jossa itsessään pintamittaus, kuivakäyntisuoja yms. Kauhean tiuhaan se tuskin pyörii 2 hengen kotitalouden jätevesillä.

 

[Coanda]

Onkos täällä paskapumppujen päälle ymmärtäviä? Talo on niin matalalla että kaupungin viemäriverkkoon liittyminen vaati pumppaamon pihaan. Siihen se tuli pari vuotta sitten laitettua ja hyvin on pelannut, mutta kuinka kauan? Eli millaista huoltoväliä kannattaisi pitää kun mielellään pumpun huoltaisi ENNEN kuin se hajoaa ja paskat tulvii suihkun lattialle. Onhan siinä hälytys tietysti jos sen punaisen valon sattuu huomaamaan mutta...

Pumppu on Grundfos SEG 40.15 Autoadapt, kai aika perusvärkki noissa hommissa. 3-vaihemoottorilla pyörivä repijäpumppu jossa itsessään pintamittaus, kuivakäyntisuoja yms. Kauhean tiuhaan se tuskin pyörii 2 hengen kotitalouden jätevesillä.

Arvioisin tekniseksi käyttöiäksi ~20 vuotta.

 

[Lumimies]

Eräässä ryhmässä mietinnän aiheeksi nousivat itse tehdyt kosmetiikka-aineet: kuinka pahasti esimerkiksi ruisjauhot, kananmuna, hunaja, kahvinpurut ja muut keittiön puolelta löytyvät ainekset tukkivat viemäriä? Näitä käytetään esimerkiksi hiusten ja ihon pesuun ja hoitoon, ja pieniä määriä (puhutaan kerrallaan esimerkiksi parista kananmunankeltuaisesta, parista ruokalusikallisesta ruisjauhoja jne) menee suihkuveden mukana. Onko tällaiset kosmetiikkakokkailut katastrofin aineksia, vai menevätkö purut ja litkut kiltisti eteenpäin?
Kiitos paljon vastauksesta!

Meneehän noita keittiön altaankin kautta viemäriin. Lattiakaivon vesilukkoa kannattaa ehkä putsailla enemmän varsinkin jos on pitkät hiukset, ne vesilukkoon kerääntyneet hiukset saattavat jossain määrin kerätä itseensä puruja ja mömmöjä. Tosin silloin vain menee lattiakaivo tukkoon joka on helppo avata.

Siihen se tuli pari vuotta sitten laitettua ja hyvin on pelannut, mutta kuinka kauan? Eli millaista huoltoväliä kannattaisi pitää kun mielellään pumpun huoltaisi ENNEN kuin se hajoaa ja paskat tulvii suihkun lattialle. Onhan siinä hälytys tietysti jos sen punaisen valon sattuu huomaamaan mutta...

Pumppu on Grundfos SEG 40.15 Autoadapt, kai aika perusvärkki noissa hommissa. 3-vaihemoottorilla pyörivä repijäpumppu jossa itsessään pintamittaus, kuivakäyntisuoja yms. Kauhean tiuhaan se tuskin pyörii 2 hengen kotitalouden jätevesillä.

Tuossa on viellä "jumisuoja"eli käy välillä päällä ettei seiso kuukausia ilman käyntiä. Eikä tuolle taida edes voida tehdä mitään huoltoa joka ennaltaehkäisi paskojen tulvimisen suihkun lattialle.

 

[Meisseli]

Arvioisin tekniseksi käyttöiäksi ~20 vuotta.

No tää kuulostaa hyvältä.

Eikä tuolle taida edes voida tehdä mitään huoltoa joka ennaltaehkäisi paskojen tulvimisen suihkun lattialle.

Ehkä ei, jotkut öljyt siellä on sisällä joita ohjekirjan mukaan pitäisi joskus vaihtaa (ja samalla näkisi öljyn väristä onko tiivisteet laskeneet vettä sekaan), mutta ehkä sekin on sitten enempi johonkin rankempiin sovelluksiin jossa pumppu käy lähes taukoamatta.

 

[blurris]

Pumppu on Grundfos SEG 40.15 Autoadapt, kai aika perusvärkki noissa hommissa. 3-vaihemoottorilla pyörivä repijäpumppu jossa itsessään pintamittaus, kuivakäyntisuoja yms. Kauhean tiuhaan se tuskin pyörii 2 hengen kotitalouden jätevesillä.

Pumpun toimintaa ohjaavat vipat (kuvassa 5. ja 6. merkityt), ovat huoltokohteita. Putsaus rasvasta ja paskasta tarpeellisin väliajoin ja toiminnan tarkastus.

 

[Meisseli]

Pumpun toimintaa ohjaavat vipat (kuvassa 5. ja 6. merkityt), ovat huoltokohteita.

Paitsi tässä, kun on Autoadapt-malli jossa pumppuun on sisäänrakennettu pinnanmittaus sekä kuivakäyntisuoja. Yhtäkään vippaa ei kaivossa ole. Toki tulee tuota silti muutaman kerran vuodessa ruiskuteltua vedellä puhtaammaksi, ei se pintamittauskaan toimi jos painemittarin kalvo on tukossa... juuri sen putsailin ja siitä tämä koko aihe nousikin mieleeni.

 

[Lumimies]

Kaikki pässinmunat mitä olen nähnyt ovat rakenteeltaan suljettuja (ilman mahdollisuutta väkivallattomaan avaamiseen) joten ainoa huolto mitä voi tehdä on siinä että toteaa toimiiko ne oikein, jos ei niin sitten vaihtaa ne. Voihan noita tietysti olla muunkinlaisia mutta ei ole vaan tullut vastaan.

 

[blurris]

Paitsi tässä, kun on Autoadapt-malli jossa pumppuun on sisäänrakennettu pinnanmittaus sekä kuivakäyntisuoja. Yhtäkään vippaa ei kaivossa ole. Toki tulee tuota silti muutaman kerran vuodessa ruiskuteltua vedellä puhtaammaksi, ei se pintamittauskaan toimi jos painemittarin kalvo on tukossa... juuri sen putsailin ja siitä tämä koko aihe nousikin mieleeni.

En antais kyllä 20 vuotta toimintaikää tuollaiselle elektroniikkahimmelille. Taajuusmuuttajapumppu näkyy olevan.

Ainakaan kiertovesipumppupuolella nuo invertterivehkeet on osoittautuneet lyhytikäisemmiksi kuin vanhat pyörijät