Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Ostin talon ja pitäis opetella asioita. Enää ei voi soittaa huoltomiehelle...

Lavuaari korisee. Hanan laittaa kiinni ja viimeiset vedet kun valuu, tulee hetken päästä koriseva ääni viemäristä. Tätä ihmettelin niin syynä tuntuisi olevan putki, joka menee tasan viemärin vesirajaan. Aluksi vesi laskee normaalisti, mutta lopuksi putki hörppää ilmaa ja siitä tuo ääni. Mulla on oikeat termit totaalisen hukassa mutta tässä kuva:
36477164936_781c066838_z.jpg


Kokeilin nostaa putkea hieman ja painaa sitä pinnan alle ja kummallakaan tavalla korisevaa ääntä ei tule. Onko tällä mitään väliä, ärsyttävyys poislukien? Voiko tuon korjata esim. pidemmällä putkella, joka riittää veden pinnan alle. Mikä tuon veden pinnan kaivossa määrää? Fyysikkona päättelisin, että hydrostaattinen paine, mutta mistä se tulee ja mikä sitä säätää?


Toinen probleema samassa lavuaarissa. Ylivuotoaukko on irti ja vuotaa allaskaappiin. Tässä kuva minusta vetämässä aukon holkkia (jossa toisella puolella letku joka yhdistyy lavuaarin viemäriin) ulospäin.
36386206521_ee19303169_z.jpg

Voisiko tuon kiinnittää jotenkin? Voisi varmastikin, mutta miten?
 
Ylivuotoaukon voi liimata vaikka Sikaflexillä. Se kestää vettä ja tiivistää.

Viemärikaivon vedenpinnan korkeuden päättää vesilukon mutkan korkeus. Yli menevä vesi päätyy viemäriin ja loput jäävät lukkoon estämään viemärin paskakaasujen päätymisen huoneilmaan. Veden liikkuessa vesilukko saattaa korista jos veden ohi pääsee liikkumaan ilmaa.

Koitapa nostaa vesilukko (siis tuo näkyvä musta osa siellä kaivon sisällä) ylös ja putsata. Josko sitten pääsisi vesi liikkumaan liukkaammin.
 
Ylivuodossa pitäisi olla kumitiiviste siellä takana olevassa mutkakappaleessa. Tuo on jostain syystä löysällä (olettaen että se tiiviste on siellä), mutkasta kiinni toisella kädellä ja toisella yrittää kiristää holkkia. Joskus kieltämättä aika vitumaisia.
 
Kysymys sähköisestä lattialämmityksestä, kyseessä vuoden vanha kerrostalo. Kodinhoitohuone ja kylppäri ovat saman termostaatin takana. Onko mitenkään teknisessä mielessä mahdollista, että huoneet saisi jälkikäteen laitettua erillisen säädön taakse? Kylppärin lämmitystarve on selkeästi suurempi, joten KHH:n lämmitys tuntuu rahanhukalta. Jos joku antaa edes pientä toivetta asian suhteen, täytyy ruveta kyselemään rakennuttajalta tarkemmin.
 
Jos jommassa kummassa huoneessa on termostaatti seinässä niin ota se irti ja Katso miten menee kytkennät. Takaa löytyy ohut piuha jossa kaksi säiettä (anturi) ja sitten itse lämmityskaapelin maa ja vaihe sekä maadoitus. Jos noita lämmityslaitteen piuhoja tulee kaksi, on tuo tehty kahdella erillisellä kaapelilla ja voit asentaa toiseen oman termostaatin. Jos yksi niin asialle ei voi mitään.

Hyvin pieni mahdollisuus myös on, että piuhoja tulee yksi mutta piirejä on silti kaksi esim releohjattuna keskukselta, mutta en usko että kerrostalossa olisi näin toimittu.

PS, tämä aika selvä SÄHKÖ kysymys ja ketju oli LVI eli lämpö, vesi, ilma asioille mutta pääasia tietysti että vastaus löytyi :)
 
Kiitoksia vastauksista. On viereiset tilat. Täyty varmaan avata tuo ja kurkata, mitä johtoja tulee vastaan.

Ja joo, tämä olikin vain LVI, S puuttui :)
 
Olisi kymysys ilmanvaihtokanavien eristämisestä. Tuossa olisi pikkupätkä tuloilma kanavaa joka kulkee lämpimässä huonetilassa. Tulee suoraan ulkoa. Eristelen tuota Armaflex eristeellä. Miten tarkkaa on sen kanssa ettei tuonne putken ja eristeen väliin jää ilmatilaa? putkessa on pari mutkaa sekä sulku ja varsinkin tuon sulun eristäminen tuotti päänvaivaa kun sinne rakenteesta johtuen jää vähän tilaa jossa eriste ei suoraan ole putkessa kiinni. Sulun olisin laittanut mielellään heti ensimmäiseksi ulkoa tullessa mutta se ei ollut mahdollista kun se olisi tuonut kanavaa liikaa ulos ja se tarvi kääntää mutkalla.

Lisäksi nuukuuksissani en raaskinut ostaa sitä saumalimaa vaan otin sitä liimallista armaflexiä. Veto oli niin lyhyt ja tuota tököttiä ei saanut älykkään kokoisissa purkeissa. Onko noiden eristeen liitosten liimaus kuinka must vai onko toimiva ratkaisu vetää sillä "saumanauhalla" veto liitoksen kohtaan? eristeen liitokset sinäänsä koitin mahdollisimman suoriksi tehdä mutta joissain paikoissa tämä ei ihan onnistunut.

Niin ja kyseessä siis painovoimainen ilmastointi.
 
Ei haittaa vaikka eriste on hiukan löysä kunhan saumat ja eriste on tiivis. Se ilmamäärä mikä sinne jää ei tuota pahemmin kondensiota.
Tuo kumiliimahan taitaa olla ihan perus kontaktiliimaa. Tullutkin armaflex/kaimanin liimoilla joskus liimattua jotain muutakin.
Itse ainankin liimaisin ne "laastarien" päät solukumiin kiinni, saattaa alkaa repsottamaan jonkin ajan päästä. Samoiten liimaisin eristeen päät kiinni putkeen, en luottaisi pelkkään teippiin.
 
Kuten jo yllä ehdittiinkin mainita, niin ei sen eristeen tarvitse putkeen olla liimattu kiinni. Sentin ilmarakokaan siellä välissä ei mitään haittaa, mutta sen solukumin pitää olla tiivis koko putken matkalta.

Omasta mielestä tuo valmiin liiman omaava armaflex on yhtä helvettiä asentaa. Vittumainen leikata, mahdoton pujottaa ahtaisiin paikkoihin ja isoissa paloissa vetää ryppyyn ja kerää pölyä ja paskaa kun sitä arkkia yrität paikalleen mallailla.

Paljon helpommalla pääsee kun leikkaa oikean pituisen palan solukumia, leikkaa päät siitä viistoiksi (esim 60 asteen kulmaan eri suuntiin) ja pyöräyttää putken yli. Sitten 70mm pensselillä vetää kontaktiliiman putken kylkeen siihen tulevaan saumakohtaan, painaa kumin paikalleen parin sekunnin ajaksi ja ottaa irti. Sitten leikkaa seuraavan palan ja kun se on leikattu, käy asentamassa tämän ekan palan kiinni.

Muutaman minuutin kun on seissyt niin liima puree samantien, ja viisteen ansiosta sauma on aina tiivis vaikka ei päät ihan kohdakkain tulisikaan. Saahan sitä armaflexin teippiäkin, mutta kyllä sillekkin hintaa tulee jos kaikki saumat pitää jälkikäteen teippailla.

Jos tehtävää on vähän, niin 3m löytyy kontaktiliimaa myös spraypullossa.

Jos mutkien teko arveluttaa, niin ostaa niihin valmiit mutkapalat, tai edes yhden josta saa sitten mallisabluunan jonka mukaan leikkelee itse lisää.
 
Hemmetin pesuhuoneen lattiakaivo ja sen vesilukko. Tässä rötiskössä oli valmiina sellainen lattiakaivo, jossa vesilukon virkaa toimittaa ylösalaisin käännetty muovinen "kuppi", joka kelluu veden määrän mukaan. Ajatuksena varmaan, että menee kiinni jos ei ole virtausta. Sivuilla kupissa on 2 siivekettä, jotka keskittävät kupin lattiakaivoon. Kupissa on myös keskellä se rassausreikä tulppineen ja 3 pientä hyvin pientä reikää tai reiältä näyttävää kohtaa.

Ongelmana tässä nyt siis se, että ko. paska jumittaa satunnaisesti ala-asentoon ja vesi ei jaksa nostaa kuppia ylös. Kyllä sen tietysti sitten huomaa, kun lattia alkaa täyttyä vedellä. En ole myöskään hahmottanut miten sen saamarin kupin saisi pois, kun siivekkeet ottaa vastaan kaivon yläreunan listaan. Hirveästi voimaa en ole uskaltanut käyttää, kun kaivo on varman 70-luvulta ja varaosia 0.

Onkos LVI-herroilla tullut tällaista viritelmää aiemmin vastaan? Ideoita miten tuon kupin liikkuvuutta voisi parantaa ilman haittoja? Äkkiä niistä siivekkeistä vois niistää millin-pari pois, niin ei ainakaan heti jäis jumiin. Riskinä tietty jos ottaa liikaa, niin kuppi nousee vinoon ja jää entistä enemmän jumiin. Kylppäri kokonaisuudessaan putkineen on menossa lähivuosina vaihtoon, mutta sitä ennen pitäis pärjätä.
 
No-odor vesilukkohan siellä, mitä laitellaan teknisiin tiloihin ym, joissa veden lotraus on vähäistä. Nood-kaivo ei ala haisemaan kuivana. Huolto-ohjeena on irroitus ja harjaus, jota kotioloissa ei tietenkään harrasteta.

Ainakin uudemmissa on lukkorengas, jonka irroituksen jälkeen kuppi irtoaa. Vanhemmista ei ole tietoa, mutta kun jotenkin se on saatu kasaan niin kyllä se jotenkin myös purkautuu. Uudemmissa kaivoissa nood-lukon voi vaihtaa tavalliseen vesilukkoon ja toisinpäin. Melkein voisi kutsua paikallisen putkijykän katsomaan onnistuuko vaihto
 
Kitos, tainnut remppaajalla mennä kaivot sekaisin, kun saunassa on normimallinen... Täytyy googletella josko löytyis samanlainen netistä räjäytettynä. Vaihto ei maksa vaivaa, kun ongelma esiintyy satunnaisesti ja kaikki on menossa jyrän alle. Vesivahinkokaan ei haittaa, kun kaikki on jo pilalla tai lattia puuttuu :) Kyseessä siis vanhan rintsikan kellarikerros...

e::kippis: Lähtihän se lukitusrengas ihan vetämällä, kun tiesi sellaisen sen olevan. Näytti ihan tiivisteeltä. Ihan hemmetin tiukassa oli kaiken paskan takia, puhtaana löysä kuin mikä. Selvis irrotuksen jälkeen niiden 3 reiänkin tarkoitus, vastakappaleessa paikat ruuveille. Eli tuosta sai tavallisen kaivon, kun ruuvas sen kellukkeen ruuveilla auki asentoon pysyvästi. Kupin sisäpuoli näytti siltä, että edellisen kerran hinkattu heti 70-luvulla.
 
Viimeksi muokattu:
Putkari kävi tänään kääntämässä pesukoneen tulovesiliitäntää, jotta sai koneen kiinni, kun ei kiintopöytä ja Mielen vesiturva-mötikkä sopinut samaan yhtälöön. Vastasi kysäistessäni, että tuo liitännässä kierrettynä ollut, pois ottamani ja kuvassa pöydällä oleva lisäkappale oli muistaakseni joku yksisuuntaventtiili tmv., eli selitti, että estää virtauksen toiseen suuntaan. Mutta tarvitsenko tuota tuossa välissä? Missä tilanteessa tuollainen on tällaisessa tuloliitännässä tarpeen?

https://photos.app.goo.gl/fbAjTx0Nb6scQYul1
 
Putkari kävi tänään kääntämässä pesukoneen tulovesiliitäntää, jotta sai koneen kiinni, kun ei kiintopöytä ja Mielen vesiturva-mötikkä sopinut samaan yhtälöön. Vastasi kysäistessäni, että tuo liitännässä kierrettynä ollut, pois ottamani ja kuvassa pöydällä oleva lisäkappale oli muistaakseni joku yksisuuntaventtiili tmv., eli selitti, että estää virtauksen toiseen suuntaan. Mutta tarvitsenko tuota tuossa välissä? Missä tilanteessa tuollainen on tällaisessa tuloliitännässä tarpeen?

https://photos.app.goo.gl/fbAjTx0Nb6scQYul1
EN ole LVI alalla mutta itte kans joskus asiasta kyselin putkimieheltä (vaihtoi sen koko pesukonehanan) ja hän kertoi että se vaaditaanko sitä vai ei riippuu vesiyhtiöstä. Myös talonyhtiö voi kait vaatia käyttämään. Ilmeisesti uusissa pesukoneissa se on monesti valmiina siinä letkun päässä olevassa mulikassa.
 
EN ole LVI alalla mutta itte kans joskus asiasta kyselin putkimieheltä (vaihtoi sen koko pesukonehanan) ja hän kertoi että se vaaditaanko sitä vai ei riippuu vesiyhtiöstä. Myös talonyhtiö voi kait vaatia käyttämään. Ilmeisesti uusissa pesukoneissa se on monesti valmiina siinä letkun päässä olevassa mulikassa.

Hmm, ok. Ehkä tätä pitää sitten selvittää muualtakin kuin täältä.
 
Rakennusmääräykset vaatii käyttämään jokaisessa vesikalusteessa takaisinimusuojausta. On sitten kunnasta/henkilöstä kiinni miten ne tuota tulkitsee. Suojaus tulee jo tuosta kun venttiili on kiinni mutta jotkut voi sitä tulkita et käyttäjät jättää sen auki niin silloin on mahdollisuus päästä vettä tuonne.

Sit tietysti on noi talonyhtiön vaatimukset omajuttunsa.
 
Rakennusmääräykset vaatii käyttämään jokaisessa vesikalusteessa takaisinimusuojausta. On sitten kunnasta/henkilöstä kiinni miten ne tuota tulkitsee. Suojaus tulee jo tuosta kun venttiili on kiinni mutta jotkut voi sitä tulkita et käyttäjät jättää sen auki niin silloin on mahdollisuus päästä vettä tuonne.

Sit tietysti on noi talonyhtiön vaatimukset omajuttunsa.

Eli ilmeisesti syytä laittaa paikoilleen. Jännä kun putkari ei sitten sitä laittanut, kun laittoi ton koneen tulovesiliitännän ja ihan kirraili kiinni asti putkipihdeillä. Oli kuitenkin taloyhtiön huoltofirman kaveri.
 
No mun kohdalla kukaan ei ole sitä vaatinut. Jättäisin pois ja pistäisin talteen jos joskus joku valittaa.
 
Eli ilmeisesti syytä laittaa paikoilleen. Jännä kun putkari ei sitten sitä laittanut, kun laittoi ton koneen tulovesiliitännän ja ihan kirraili kiinni asti putkipihdeillä. Oli kuitenkin taloyhtiön huoltofirman kaveri.
Jos sen jätti asentamatta taloyhtiön huoltofirman työntekijä niin ei sitä kyllä tarvitse itse siihen enää laittaa. Ja kuten todettu aiemminkin, tuo vesiturva-mötikkä sisältää samaisen ominaisuuden hyvin suurella todennäköisyydellä.
 
Eihän tuonne takaisin päin pääse edes vettä, ellei tuota vesipistettä liitetä johonkin paineen kestävään astiaan joka täytetään paskalla ja sitten avataan hana? Tai no, ilmeisesti siten voisi päästä että pesukoneessa vesiletku menisi koneen pohjalle vesiastiaan ja putkistosta katoaa paine niin se voisi lappona vetää vettä takaisin? Läsittääkseni mikään pesukone ei näin toimi eli letkun ja pohjan välissä on ilmaa, joten koko kylppäri ja täten myös asunto pitäisi täyttää vedellä siten että se vesi ylettyisi tuloletkun suuaukolle ja lisäksi putkistosta pitäisi kadota paina, ei taida käytännössä onnistua...
 
Menee enemmän rakentamisen puolelle, joten pahoittelut lievestä ot:stä.

Meneekö nuo ovien ja karmien mitoitukset niin, että jos ilmoitetaan että on vaikkapa "10x21" ovi/karmit, niin tarkoittaako tuo karmin ulkomittoja eli käytännössä asennusaukon sisämittoja? Alla esimerkkejä, joihin viittaan. Pitäisi saada uuteen kämppään eteiskäytävään, jota reunustavien betoniseinien välien leveys 101,5cm, puuttuva väliovi.

10*21 fenestea sisäovi, Sipoo

Valkea väliovi, Nurmijärvi

Uusi Ovenkarmi 92mm 10x21 Valkoinen RVK -tiivistetty
 
No siis jos saranat täsmää niin periaatteessa kyllä.
Kannattaa myös varmistaa onko karmit huulletulle vai huultamattomalle ovelle.

Esim jeldweniltä löytyy nettisivuilta nuo kaikki mitoitus yms ohjeet
 
Kävinpä vaihtamaan kylppärin silikonisaumoja kun ovat pienen ajan sisällä alkaneet mustumaan. Edellinen talon omistaja oli remointoinut kylpyhuoneen/saunan 2012. Hänen mukaan myös tässä välissä on vaihtanut noi silikonit. Noh tuossa huomasin että oli ilmeisesti vain vetänyt uutta vanhan päälle koska yksi kerros lähti helposti ja alle jäi vielä kerros silikonia?





Eihän tuo mitään vesieristettä ole? Tuossa saumakuvassa siis näkymä kun irroitin yhden kerroksen nauhaa pois. Vedin tuolta kaakelien välistä tuon toisen nauhan pois joka oli isolta matkalta märkää ja osittain mennyt mustaksi/hometta?

Tuon nauhan alta näkyy vain harmaata betonia tjsp, eikös vesieriste ole yleensä sinistä/vihreää telattua tavaraa?
 
Kai siinä jotain laastia voi olla? Ei niitä laattoja muuten seinään saa kiinni.

e: Ja jos on vana kämppä ja laattoja ei ole vaihdettu, niin tuskin löytyy edes vesieristystä. En tiedä tarkkaan milloin eristys tuli pakolliseksi, 90-luku?
 
Ei taida ihan saniteettisilikonia olla jos muutamassa vuodessa menee tuon näköiseksi.

Tuosta ekasta kuvasta ei ota mitään selvää mistä kohtaa se on, lattian rajasta?
 
Kyllä se silikoni äkkiä menee huonon näköiseksi jos saumaa ei ole täytetty kokonaan vaan siellä lilluu vettä jatkuvasti. Kaikki vanhat silikonit vaan pois ja uudet tilalle.

Suosittelen saumaamaan nurkat niin, että ensin painat silikonia sen sauman aivan täyteen mutta et yhtään yli laattapinnan tai vaikka tursuisikin niin pyyhit ne pois. Sitten seuraavana päivänä kun tuo on kuivunut, vedät päälle sen näkyvän sauman.

Näin sen kulman saa ihan täyteen, eikä sinne jää vettä, rasvaa, paskaa yms muhimaan ja haisemaan. Silikonia menee useampi tuubi, mutta ei se kallista ole.

Suosittelen myös käyttämään jotain kunnon silikonia esim Mapei, Ardex tai vaikka sikaflexin märkätilasilikonia. Kiillon, cascon, Weberin ja etenkin näiden rautakauppojen omat silikonit on todettu huonoiksi monessa kohteessa. Eivät tartu kunnolla, jäävät liian pehmeäksi ja täten kestävyys ei kovin hyvä ole.
 
Ei taida ihan saniteettisilikonia olla jos muutamassa vuodessa menee tuon näköiseksi.

Tuosta ekasta kuvasta ei ota mitään selvää mistä kohtaa se on, lattian rajasta?

Joo on ollut varsinainen tee se itse mies kun käynyt fiksailemaan täällä pikkuhiljaa asioita. Tuo eka kuva oli lattianrajasta siinä on se vanha silikoni mikä paljastui kun otin ekan kerroksen pois.

Meni koko eilinen päivä kun ähelsi noita pois noista raoista ja muutama paikka oli litimärkiä. Tänään oli kyllä kuivia. Asetonilla tuossa putsailin saumat ja kävin hakemassa parempaa saniteettisilikonia jospa sitä nyt tekisi kunnolla.
 
Pistin tiskikoneen päälle ja sitten heitin roskia roskikseen ja huomasin, että tiskikoneen poistoletkuun on tullut tuossa taitoksen kohdalla pieni murtuma josta heitti vettä pihalle. Onko tuohon mahdollisesti olemassa jotain jatkokappaletta jolla tuon voisi helposti korjata vai pitääkö tuo koko letku purkaa alkutekijöihinsä? Tuossa menee saman ison putken sisällä tulo sekä poisto eikä tuo poistoletku näyttänyt hievahtavankaan tuossa isossa letkussa.

Vai olisiko helpoin keino ostaa uusi letku, jättää tuo vanha tuohon ja uusi menisi tuon rinnalla? Jos niin niin onko tuo letku jotain standarimallista, että voin sen kaupasta tuossa hakea. Pesukoneen perään en ole vielä katsonut mutta kaipa se ihan klemmarilla kiinni on?

pesukone.jpg


EDIT: Tarkemmin kun katsoin niin onkohan tuo ihan samanlainen kuin pyykinpesukoneen poistoletku (jossa toinen pää kylläkin kierteillä)?
 
Joko katsot tiskarin mallilla josko löytyisi jostain varaosana uusi letku tai sitten nykäset koneen ulos ja katsot miltä näyttää koneen päästä. Voihan tuohon olla joku keino korjata mutta ei miulle ole tullut vastaan.
 
Joko katsot tiskarin mallilla josko löytyisi jostain varaosana uusi letku tai sitten nykäset koneen ulos ja katsot miltä näyttää koneen päästä. Voihan tuohon olla joku keino korjata mutta ei miulle ole tullut vastaan.

Voi kyllä olla ettei löydy varaosana, taitaa olla sen verran vanha kone. Pistin tuohon sähköteippiä jotta sain koneen tyhjäksi (ei tule olemaan pysyvä korjaus :D) ja hyvin toimi valvovan silmän alla. Pitää tosiaan ottaa kone ulos ja katsoa miten tuo letku on siinä kiinni. Taitaa ainakin joissakin koneissa mennä letku ihan koneen sisään asti eli jos haluaa tuon vaihtaa niin pitää koko kone avata. Täytyy tutkia.

Minkä takia tuossa muuten on tuo sähköinen pumppu heti tuossa vesiliitännän alapuolella eikä koneen sisällä?
 
No siis jos saranat täsmää niin periaatteessa kyllä.
Kannattaa myös varmistaa onko karmit huulletulle vai huultamattomalle ovelle.

Esim jeldweniltä löytyy nettisivuilta nuo kaikki mitoitus yms ohjeet

Jatkokysymys oviin liittyen. Selasin lyhyesti karmeja jälleenmyyjien sivuilla, eikä ainakaan niissä ollut mainintaa kätisyydestä. Pitääkö karmit olla samankätiset oven kanssa? Miten nuo edes voisi olla käännettävissä, kun myyntikuvien perusteella oven teljen vastarauta jyrsittyine koloineen ei näytä yleensä olevan keskellä karmia korkeussuunnassa, samoin kuten saranatkaan. Vai jyrsitäänkö kolot ja asennetaanko vastarauta ja saranat oikeisiin kohtiin itse, halutulle puolelle?

Käykö normi (10x21 puiset) karmit periaatteessa (10x21) puiselle palo-äänieristys-yhdistelmäovelle (ei mahdottoman raskas), vai tarvitaanko erikoiskarmit vaikka ei tarvita minkäänlaisia palo-ominaisuuksia? Kysyn lähinnä tuon painon vuoksi, joka kuitenkin ilmeisesti pitäisi jäädä reilusti alle 40 kg.

Pahoittelen taas ot:stä. :)
 
Viimeksi muokattu:
Voi kyllä olla ettei löydy varaosana, taitaa olla sen verran vanha kone. Pistin tuohon sähköteippiä jotta sain koneen tyhjäksi (ei tule olemaan pysyvä korjaus :D) ja hyvin toimi valvovan silmän alla. Pitää tosiaan ottaa kone ulos ja katsoa miten tuo letku on siinä kiinni. Taitaa ainakin joissakin koneissa mennä letku ihan koneen sisään asti eli jos haluaa tuon vaihtaa niin pitää koko kone avata. Täytyy tutkia.

Minkä takia tuossa muuten on tuo sähköinen pumppu heti tuossa vesiliitännän alapuolella eikä koneen sisällä?

Ei väkisin tarvitse kokonaan avata, kääntää selälleen niin saattaa olla pohja auki tai sitten on irroitettava pohja mistä pääsee käsiksi letkuliitokseen. Hyvällä tuurilla saattaa jopa juutuupista löytyä kuinka joku purkaa vastaavanlaista konetta.
Se mötikkä on nk. aquastop turvaventtiilli ei pumppu.
 
Minkälaisissa hinnoissa pyörii huippuimurilla varustetun talon ilmanvaihdon päivitys lto koneelliseksi? Tuloja ja poistoa kuvittelisin max viisi molempia. Putkien asennus yläpohjaan, joitain läpivientejähän siellä on jo valmiina. Asuinpintaa 80-90 neliötä.
 
Minkälaisissa hinnoissa pyörii huippuimurilla varustetun talon ilmanvaihdon päivitys lto koneelliseksi? Tuloja ja poistoa kuvittelisin max viisi molempia. Putkien asennus yläpohjaan, joitain läpivientejähän siellä on jo valmiina. Asuinpintaa 80-90 neliötä.

Jos ihan karkeaa arviota pikaisesti tekisi niin kone 2000-3000€, kanavointi toisen mokoman päälle ja asennukset siihen vielä niin varmaankin 6000-8000€ luokassa pyöritään. Eikä kannata unohtaa sitä suunnittelua ja mitoitusta. Voi olla jonkin verran tuon arvion päälle tai alle, mutta budjettihintana pitäisin että alle 10000€ pitäisi pärjätä.
 
Vähän kysyttävää koneellisesta ilmanvaihdosta. ILTO ilmanvaihtaja lukee laitteessa. Muutettiin taloon kesällä ja nyt alkaa olla kylmät ilmat, niin talokin jäähtyy eri tavalla. Ohjeita tuli luettua, mutta pari asiaa mietityttää. Talossa on yläkerran laajennus kesken ja sen takia ilmanvaihtoa ei ole säädetty kuntoon. Yläkerrassa on makuuhuoneissa ja tulevassa kylppärissä ilmanvaihtoröörit, mutta ne on tulpattu umpeen.

Ongelma on, että lämpö ei nouse yläkertaan. Otan makkareissa nuo tulpat pois rööreistä, niin yläkertakin lämpiää paremmin. Kunnes saamme laajennuksen valmiiksi, niin onko tämä metodi hyvä vai mitä kannattaisi tehdä. Yläkerrassa ei tosiaan mitään lämmitystä erikseen ole.

Toinen, mikä mietityttää on saunan ylimääräinen rööri. Ilton ohjeet sanoivat, että jos saunasta tällainen käsisäätöinen aukko löytyy, niin saunomisen ajaksi kiinni ja muuten auki. Saunan jälkeen ymmärrän kuivatusmielessä, mutta miten saunan kuivattua? Pitäisikö tämä laittaa kiinni, jos sauna on pidempään käyttämättä?
 
Tuo nyt on tietysti lähtökohtaisesti huono asia, jos ilmanvaihtoa ei ole säädetty ollenkaan. Ei se nyt mikään katastrofi ole, jos on yhtään älyä ollut mukana mutu-säätöjä tehdessä. Onko siellä ylhäällä siis nyt venttiilit paikallaan, vai pelkät putkenpäät jotka on tulpattu? Jos siellä on pelkät putkenpäät, niin niitä nyt ei pidä ainakaan mennä aukaisemaan. Linjan avaus vaikuttaa heti talon kaikkiin muihin tuloilmaventtiileihin, ja jos siellä on putket täysin auki, voi talo ylipaineistua, joka ei ole kosteusteknisesti hyvä tilanne varsinkaan talvisaikaan. Muutenkin jos asennat venttiilit ja lisäät tuloilmaa yläkertaan, kannattaisi myös poistoa lisätä joko ylä- tai alakertaan.. Onko ne tilat siis tällä hetkellä kuitenkin käytössä? Kyllähän sinne joku lämmitys tarvitaan joka tapauksessa, normaali ilmanvaihto ei ole varsinaisesti lämmitysjärjestelmä.

Jos saunassa on poisto lauteiden alla ja katossa ylimääräinen suljettava poisto, avataan suljettava poisto yleensä vain saunan kuivauksen ajaksi. Muuten se on kiinni. Itse tosin olen todennut, ettei tuolla katon poistolla ole oikeastaan mitään vaikutusta mihinkään. Sauna kuivuu ihan yhtä nopeasti vaikkei tuota avaakaan.
 
Ongelma on, että lämpö ei nouse yläkertaan...

Anna vain niiden tulppien olla kanavien päässä. Muuten sulla on kohta kanavat ja ilto täynnä sahanpurua ja kivipölyä. Tuossa jo sanottiinkin että ilmanvaihtokone ei ole lämmityslaite. Ennemmin nakkaat sähköisen rakennuslämmittimen yläkertaan jos siellä ei muuta lämmitystä vielä ole.

Mikähän on saunan ylimääräinen rööri? Montako rööriä ja missä sinulla niitä on? Ilton ohjeet tarkoittaa tässä saunan katossa olevaa säädettävää venttiiliä, joka on kytketty poistoilmanvaihtoon. Saunan lämmityksen aikana sitä pidetään kiinni että lämpö ei turhaan karkaa, muuten auki.
 
Mistä voi johtua että lämpimän käyttöveden kierto ei saa tarpeeksi vettä? Kun talossamme avataan kaksi hanaa lämpimän veden paine putoaa 0 barin paineeseen. Lämmitysmuotona kaukolämpö.

 
Öö, tottakai se putoaa sinne 0bar kun hana auki ja paineet sitäkautta putoaa?
Vai eikö sieltä hanasta tule vettä ollenkaan?
Jostain sinne lämmönvaihtimeen menee se kylmä vesi niin katso että siellä on kaikki hanat auki. Jos tuntuu että vettä ei tule riittävästi niin lähtisin selvittämään asiaa seuraavasti:
Hanakulmista ne rajoitinprikat pois
Tarkistaa että sinne vaihtimeen menevät hanat kaikki auki
Tarkistaa että sen lämminvesikierron pumppu pyörii ja kaikki hanat auki
Tarkistaa putkikoot ja jakotukit, jos vedetty jollain 8/10mm pillillä 5m+ niin ei ihme ettei vettä tule
 
Rakennusmääräykset vaatii käyttämään jokaisessa vesikalusteessa takaisinimusuojausta.

Taloyhtiön käyttövesiputkiremontin yhteydessä ruuvasivat tuskassa nuita takaiskuja joka helvetin väliin. Suihkun sekoittajasta kävivät ottamassa ne pois, kun asukkaat valitti ettei pystynyt käymään suihkussa ilman kuulosuojaimia. Helvetillinen ujellus niistä lähti, liekkö sekoittajassa valmiina jo takaisku ja kaks peräkkäistä sai aikaan melkoisen metelin? Pesukoneen liitäntäänkin sellaisen tunkivat, mutta LG:n pesukone-kuivuri yhdistelmäkone ottaa vettä "liruttamalla" kuivauksen aikana ja taas oli sellainen vihellys kämpässä, että lähti aika nopeasti takaisku mäkeen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 365
Viestejä
4 493 078
Jäsenet
74 195
Uusin jäsen
J2323

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom