Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Nykyään suositellaan että myös tiskarin letkut olisi kannakoitu. Monihan tuota ei tee.

Tuollaisesta suosituksesta en ole aiemmin kuullutkaan. Kenen antama suositus ja miksi pitäisi kannakoida? Jännä, ettei konevalmistajien asennusoheissa suositella tuota samaa.

Ilmeisesti vain poistoletku pitää kannakoida kun et puhu syöttöputkesta mitään?
 
Jos haluaa että tissit kasvaa perheen miehillekin ja pallit surkastuu, niin sitten valinta on ehdottomasti PEX! (en muuten vitsaile vaikka voisi kuvitella, ihan asiaperusteet löytyy tälle heitolle)

Eikö ne asiaperusteet kannattaisi heiton kanssa sitten esittää?
 
Tuollaisesta suosituksesta en ole aiemmin kuullutkaan. Kenen antama suositus ja miksi pitäisi kannakoida? Jännä, ettei konevalmistajien asennusoheissa suositella tuota samaa.

Ilmeisesti vain poistoletku pitää kannakoida kun et puhu syöttöputkesta mitään?
Itselle molemmat on letkuja, sekä syöttö ja poisto.
Vakuutustarkastajat vaativat uudisrakennuksissa. Ainankin vuodesta 2004 lähtien.
Paineiskusta johtuvaa heilumista vastaan noi on keksitty.
Joissain koneissa tulee mukana semmonen läpyskä missä letkut on kiinni kuljetuksen aikana, samaa lätkää on pystynyt käyttämään kannakointiin.
Itse olen todistanut yhden tapauksen missä sekoittajan päästä on kupari mennyt poikki.
 
Itselle molemmat on letkuja, sekä syöttö ja poisto.
Vakuutustarkastajat vaativat uudisrakennuksissa. Ainankin vuodesta 2004 lähtien.
Paineiskusta johtuvaa heilumista vastaan noi on keksitty.
Joissain koneissa tulee mukana semmonen läpyskä missä letkut on kiinni kuljetuksen aikana, samaa lätkää on pystynyt käyttämään kannakointiin.
Itse olen todistanut yhden tapauksen missä sekoittajan päästä on kupari mennyt poikki.

No onneksi itselleni sentään letku on vielä letku, ja putki on putki.

Vakuutustarkastajat harvemmin uudisrakennuksia ratsaa. Eikö tuollainen vaatimus pitäisi jossain olla dokumentoituna ihan kirjallisesti?

Paineiskujen aiheuttamat heilumiset toki ymmärrän. Mutta niiden hallintaan on muitakin (parempia) keinoja kuin vain kannakoimiset.
 

Jep, jotain saattaa irrota, tai sitten olla irtoamatta. Se jokin saattaa aiheuttaa jotain, tai sitten olla aiheuttamatta. En paljon tuolla päätäni rasittaisi, juoksuttaa vettä hetken ennen aamuvesilasin juontia, niin ei mitään ongelmaa. Irtoaa sitä paskaa kuparistakin.

Uponorin putkissa oli jokin valmistusvirhe pari vuotta takaperin, josta tuli vähän lunta PEX-tupaan. Tästä ei kuitenkaan voi tehdä sen suurempia yleistyksiä.

Kuten oma linkkisi kertoo

Aineiden toksisuustietojen perusteella on arvioitavissa, että PEX-putkista tavanomaisesti veteen irtoaviin kemiallisiin aineisiin (PEX-putket, joissa ei ole valmistusvirheitä) liittyvä terveysriski on pieni. Aineiden pitoisuudet vedessä ovat pieniä ja haitalliseksi tiedettyjen pitoisuuksien alapuolella. Vaikka kaikkia vedessä olevia aineita ei ole tunnistettu, niiden pitoisuudet ovat pieniä.
 
Se vaan sattuu olemaan nimeltään tulovesiletku.
No prkl, Vantaalla varmaan sitten ne on ollut haamuja, unta tai jotain muuta yliluonnollista eikä vakuutustarkastajia.

Jos tiedät muita parempia menetelmiä kuin kannakointi niin voisit myös kertoa niistä.
 
Tähän väliin täytyy sanoa, etten ikinä ole kuullut enkä nähnyt kytkentäletkua kannakoidun minnekään.

Mihin vakuutustarkastajat ovat vedonneet ratsiassaan, jos rakennusmääräykset eivätkä laitevalmistajan ohjeet kehoita letkua kannakoimaan? Vakuutusehtoihin?

Ihan puhtaasti mielenkiinnosta kysyn, hyvä tietää jos jokin vakuutusyhtiö tuollaista vaatii.
 
Jep, jotain saattaa irrota, tai sitten olla irtoamatta. Se jokin saattaa aiheuttaa jotain, tai sitten olla aiheuttamatta. En paljon tuolla päätäni rasittaisi, juoksuttaa vettä hetken ennen aamuvesilasin juontia, niin ei mitään ongelmaa. Irtoaa sitä paskaa kuparistakin.

Uponorin putkissa oli jokin valmistusvirhe pari vuotta takaperin, josta tuli vähän lunta PEX-tupaan. Tästä ei kuitenkaan voi tehdä sen suurempia yleistyksiä.

Kuten oma linkkisi kertoo

Aineiden toksisuustietojen perusteella on arvioitavissa, että PEX-putkista tavanomaisesti veteen irtoaviin kemiallisiin aineisiin (PEX-putket, joissa ei ole valmistusvirheitä) liittyvä terveysriski on pieni. Aineiden pitoisuudet vedessä ovat pieniä ja haitalliseksi tiedettyjen pitoisuuksien alapuolella. Vaikka kaikkia vedessä olevia aineita ei ole tunnistettu, niiden pitoisuudet ovat pieniä.

Kupari tosin (pieninä määrinä eli siinä määrin kuin sitä vesijohdoista irtoaa) on ihmiselle hyödyllistä päinvastoin kuin bensiinin lisäaineet tai vaikkapa hormooninhäiritsijäkemikaalit.

Juu mitään hätää mihinkään ei ole, rauhoittelee viranomainen. Samaan aikaan kulissien takana valmistellaan uusia viranomaismääräyksiä PEXeistä, mutta mutta tokihan ammattilaisena (?) tämän tiesitkin? (vai etkö tiennytkään, no ei se mitään)

PEXeistä on raportoitu aistinvaraisesti havaittavia haju- ja makuongelmia jo 1990-luvulta joten mistään "satunnaisesta valmistusvirheestä" en puhuisi. Se on ihmisten harhaanjohtamista ja muoviteollisuuden argumentti.

Kaikkea ei voi ihmisen epätarkoin aistein havaita. Tutkimuslähteissä (varsinkin norjalaisten tutkimana) voi löytää paljon muutakin pohdintaa PE-muovisten vesijohtojen juomaveteen laskemista vierasaineista.

Minä lähtisin jo vähän yleistämään. Ainakin jos olisin ammattilainen, joka peräti ihmisiä istuskelee neuvomassa.
 
Tähän väliin täytyy sanoa, etten ikinä ole kuullut enkä nähnyt kytkentäletkua kannakoidun minnekään.

Mihin vakuutustarkastajat ovat vedonneet ratsiassaan, jos rakennusmääräykset eivätkä laitevalmistajan ohjeet kehoita letkua kannakoimaan? Vakuutusehtoihin?

Ihan puhtaasti mielenkiinnosta kysyn, hyvä tietää jos jokin vakuutusyhtiö tuollaista vaatii.


Ihan tuota samaa pohdin ja siksi pyysin kirjallisia perusteita kannakointivaatimukselle.

Ei se niin ainakaan voi mennä, että kun vahinko on tapahtunut, niin joku vakuutustarkastaja tulee möykkämään että "olisi pitänyt kannakoida, ei me korvata". Kannakointivaatimus pitää olla selkeästi dokumentoitu jossakin ja mielellään niin, että se on vähän laajemminkin alalla tiedossa.

Lisäys: Vaatimukselle pitäisi olla myös selkeät perusteet. Siis vastauksia "miksi" kysymyksiin. Pitää osoittaa, että kannakoinilla on jotain relevanssia vahinkojen vähenemiseen.

Tässä maassa esitetään aivan liikaa idiottimaisia vaatimuksia milloin mistäkin eikä kukaan kysy perustelujen perään. Perustelujen vaatijaa pidetään "häirikkönä".
 
Jos tiedät muita parempia menetelmiä kuin kannakointi niin voisit myös kertoa niistä.

En ole luvannut ilmaisia LVI-neuvoja toisin kuin eräät....tykkään laskuttaa rahaa näistä.

No menköön sit. Tarkista nyt ihan ekaksi verkostosi paineet. Jos ylittää 500 kPa, niin D1 vaatimusten mukainen paineenalennusvena kehiin. Paineiskujen vähentämiseen on myös muita LVI-teknisiä keinoja kuin paineenalennusvena. Mutta tosta paineenkuriinlaittamisesta kannattaa aloittaa. Määräyksetkin sitä edellyttää. Arvaa vaan noudatetaanko tässä maassa.... no ei.
 
Rakkennusliikkeet itse pyytelevät noita tarkastajia paikalle jotka saattavat keksiä erinäisiä elämää hankaloittavia asioita. Liittyisiköhän rakennusliikkeiden omiin vastuuvakuutuksiin. Itse en henkilökohtaisesti ole törmännyt tuomoiseen olentoon kuin vakuutustarkastaja niin en ole voinut kysyä mihin tuo perustuu, veikkaisin D1 kohtaa 2.6.1.1.
Taisipa olla ainankin kahdessa kohtessa myös paineealennusventiilitkin päävesimittareiden jälkeen.

Sinänsä asia yks ja sama mulle, jos tilaaja vaatii kannakointia niin kannakoidaan.
 
Rakkennusliikkeet itse pyytelevät noita tarkastajia paikalle jotka saattavat keksiä erinäisiä elämää hankaloittavia asioita. Liittyisiköhän rakennusliikkeiden omiin vastuuvakuutuksiin. Itse en henkilökohtaisesti ole törmännyt tuomoiseen olentoon kuin vakuutustarkastaja niin en ole voinut kysyä mihin tuo perustuu, veikkaisin D1 kohtaa 2.6.1.1.
Taisipa olla ainankin kahdessa kohtessa myös paineealennusventiilitkin päävesimittareiden jälkeen.

Sinänsä asia yks ja sama mulle, jos tilaaja vaatii kannakointia niin kannakoidaan.

Tilaajahan tosiaan saa vaatia ihan mitä lystää, kun touhun maksaakin.

Kohta 2.6.1 ei nähdäkseni koske liitosletkua, mutta tämä on minun tulkintani.

Kohta 2.6.1.1 puolestaan on ohje, ei määräys.[/QUOTE]
 
Kupari tosin (pieninä määrinä eli siinä määrin kuin sitä vesijohdoista irtoaa) on ihmiselle hyödyllistä päinvastoin kuin bensiinin lisäaineet tai vaikkapa hormooninhäiritsijäkemikaalit.

Juu mitään hätää mihinkään ei ole, rauhoittelee viranomainen. Samaan aikaan kulissien takana valmistellaan uusia viranomaismääräyksiä PEXeistä, mutta mutta tokihan ammattilaisena (?) tämän tiesitkin? (vai etkö tiennytkään, no ei se mitään)

PEXeistä on raportoitu aistinvaraisesti havaittavia haju- ja makuongelmia jo 1990-luvulta joten mistään "satunnaisesta valmistusvirheestä" en puhuisi. Se on ihmisten harhaanjohtamista ja muoviteollisuuden argumentti.

Kaikkea ei voi ihmisen epätarkoin aistein havaita. Tutkimuslähteissä (varsinkin norjalaisten tutkimana) voi löytää paljon muutakin pohdintaa PE-muovisten vesijohtojen juomaveteen laskemista vierasaineista.

Minä lähtisin jo vähän yleistämään. Ainakin jos olisin ammattilainen, joka peräti ihmisiä istuskelee neuvomassa.

Vastaan on tullut silloin tällöin puhetta ja tutkimuksia PEXin haitallisuudesta, muttei koskaan mitään selkeää aihetta välttää sen käyttöä.

Niin kauan kuin terveyshaittaa ei voida näyttää toteen, en näe mitään syytä pelotella ihmisiä muoviputkien käytöstä. Johan se vesi tulee tontillekin muovia pitkin.
 
Tilaajahan tosiaan saa vaatia ihan mitä lystää, kun touhun maksaakin.

Kohta 2.6.1 ei nähdäkseni koske liitosletkua, mutta tämä on minun tulkintani.

Kohta 2.6.1.1 puolestaan on ohje, ei määräys.

Juu ja juu se on ohje. Ei vakuutustarkastaja mutta kunnan rakennsvalvonta eräässä uudenmaan kunnassa aikoinaan taisi pitää noita ohjeita lähes määräyksinä, en tiedä mikä on nykyisen insinöörin kanta.
 
Tilaajahan tosiaan saa vaatia ihan mitä lystää, kun touhun maksaakin.

Kohta 2.6.1 ei nähdäkseni koske liitosletkua, mutta tämä on minun tulkintani.

Kohta 2.6.1.1 puolestaan on ohje, ei määräys.
[/QUOTE]

Kannattaa huomioida että ohjeita kohdellaan ainakin pkseudulla kuin määräyksiä.Tai ainakin kannattaa tehdä ohjeiden mukaan, ellet osaa perustella todella hyvin tai/ja tunnet rakennusvalvonnan tarkastajan kannan.
 
Vastaan on tullut silloin tällöin puhetta ja tutkimuksia PEXin haitallisuudesta, muttei koskaan mitään selkeää aihetta välttää sen käyttöä.

Niin kauan kuin terveyshaittaa ei voida näyttää toteen, en näe mitään syytä pelotella ihmisiä muoviputkien käytöstä.

Eli niin kauan kuin asbestin haitallisuutta ei voitu näyttää toteen, sitä piti käyttää ja tunkea joka paikkaan? Hyvä ettei ruokaankin laitettu! Noinhan aikoinaan ajateltiin asbestista ja totisesti sitä filosofiaa toteutettiin. No, tuo ajattelutapa elää näemmä vahvasti myös uudessa suunnittelijakunnassa. PEXia vaan jopa äidinmaitovastikkeisiin! Ei ole todistettu että on vaarallista!

Johan se vesi tulee tontillekin muovia pitkin.

Ei kuitenkaan PEX-putkessa.
 
Meillä ongelmana on helposti tukkeutuvat lavuaarit.

1. Kylppärissä tukokset johtuu siitä, että pyykkärin poistovesi menee lavuaarin viemäriin ja likavesihän sisältää hirveästi pyykistä irtoavaa nöyhtää. Pari kertaa vedet on lainehtineet lavuaarin yli lattialle ja siitähän syntyy mukava siivo. Asutaan 2000-luvun kerrostalossa vuokrakämpässä. Onko tuolle mitään tehtävissä, pitääkö vain tyytyä rassailemaan hajulukkoa muutaman kk:n välein?

2. Vessassa lavuaari vetää aina huonosti ja tukkeutuu herkästi, mikä johtuu diagnoosini mukaan siitä, että hajulukon sisällä oleva kirkas muoviputken pätkä on liian pitkä. Vedelle jää siis kovin vähän tilaa virrata ja hajulukon pohjalle ei tarvitse paljoakaan kertyä möhnää, kun viemäri onkin jo tukossa. Mikä sen hajulukon sisällä olevan putkenpalan funktio on, voinko ottaa sen kokonaan pois tai lyhentää reilusti?
 
Ilmanvaihdosta olis kysymys jos joku osaa vastata?

Omakotitalo, aikaisemmin ollut vain koneellinen poisto. Myöhemmin laitettu myös koneellinen tulo ja lämmön talteenotto. Muutamissa seinissä on vielä luukut pihalle jotka sulki ollessaankin vähän taitaa falskata. Samaten saunassa (puukiuas) on suora putki lattian läpi pihalle. Pitäiskö noita tukkia paremmin ja avata tuota saunankin putkea vain kun saunotaa?

Makkarissa oli tuloilman hieman turhan kovalla, puhaltaa varsinkin kovilla pakkasilla senverran viileää että nokka tukossa aamulla. Väänsin trööttiä pienemmälle, sekoitinko nyt äärimmäisen herkän ilmanvaihdon säädöt ja koko kämppä kissoja myöten homeessa hetken päästä?
 
Ilmanvaihdosta olis kysymys jos joku osaa vastata?

Omakotitalo, aikaisemmin ollut vain koneellinen poisto. Myöhemmin laitettu myös koneellinen tulo ja lämmön talteenotto. Muutamissa seinissä on vielä luukut pihalle jotka sulki ollessaankin vähän taitaa falskata. Samaten saunassa (puukiuas) on suora putki lattian läpi pihalle. Pitäiskö noita tukkia paremmin ja avata tuota saunankin putkea vain kun saunotaa?

Makkarissa oli tuloilman hieman turhan kovalla, puhaltaa varsinkin kovilla pakkasilla senverran viileää että nokka tukossa aamulla. Väänsin trööttiä pienemmälle, sekoitinko nyt äärimmäisen herkän ilmanvaihdon säädöt ja koko kämppä kissoja myöten homeessa hetken päästä?

Seinäventtiilit voi huoletta sulkea, ja saunallekin putki on luultavasti vain korvausilma kiukaan tulelle. Onko saunaan asennettu tuloilmaventtiili iv-remontissa?

Voihan se toki vähän sekoittaa ja lisätä asunnon alipaineisuutta (joka tässä tapauksessa repii enemmän ilmaa seinäventtiilien läpi sisään). Avaa hieman jotain muuta tuloilmaventtiiliä, jos kovin kiinni sen rullasit.
 
Seinäventtiilit voi huoletta sulkea, ja saunallekin putki on luultavasti vain korvausilma kiukaan tulelle. Onko saunaan asennettu tuloilmaventtiili iv-remontissa?

Voihan se toki vähän sekoittaa ja lisätä asunnon alipaineisuutta (joka tässä tapauksessa repii enemmän ilmaa seinäventtiilien läpi sisään). Avaa hieman jotain muuta tuloilmaventtiiliä, jos kovin kiinni sen rullasit.

Saunassa vain poisto katossa ja tuo putki lattian tasalla. Saisko tuohon saunan poistoon jonkun venttiilin ettei löylyt karkaa jos pitää ilmanvaihtoa kovemmalla. Jos ei pidä kovalla niin pesuhuoneessa taas melkoinen kosteus.

En ihan kiinni ruuvannut mutta senverran ettei tunne vetoa kun sängyssä makaa.
 
Saunassa vain poisto katossa ja tuo putki lattian tasalla. Saisko tuohon saunan poistoon jonkun venttiilin ettei löylyt karkaa jos pitää ilmanvaihtoa kovemmalla. Jos ei pidä kovalla niin pesuhuoneessa taas melkoinen kosteus.

En ihan kiinni ruuvannut mutta senverran ettei tunne vetoa kun sängyssä makaa.

Esimerkiksi Fläkt Woodsin KSO-S on juuri tuohon hyvä venttiili.

Tuossa tapauksessa kannattaa vähän raollaan pitää lattiaputkea, että sauna saa vähän tuloilmaakin jostain.
 
Meillä ongelmana on helposti tukkeutuvat lavuaarit.

1. Kylppärissä tukokset johtuu siitä, että pyykkärin poistovesi menee lavuaarin viemäriin ja likavesihän sisältää hirveästi pyykistä irtoavaa nöyhtää. Pari kertaa vedet on lainehtineet lavuaarin yli lattialle ja siitähän syntyy mukava siivo. Asutaan 2000-luvun kerrostalossa vuokrakämpässä. Onko tuolle mitään tehtävissä, pitääkö vain tyytyä rassailemaan hajulukkoa muutaman kk:n välein?

2. Vessassa lavuaari vetää aina huonosti ja tukkeutuu herkästi, mikä johtuu diagnoosini mukaan siitä, että hajulukon sisällä oleva kirkas muoviputken pätkä on liian pitkä. Vedelle jää siis kovin vähän tilaa virrata ja hajulukon pohjalle ei tarvitse paljoakaan kertyä möhnää, kun viemäri onkin jo tukossa. Mikä sen hajulukon sisällä olevan putkenpalan funktio on, voinko ottaa sen kokonaan pois tai lyhentää reilusti?

Kylppäri ja vessa eri tiloja? Vaikuttaa kumminkin samalta vialta, samanlaiset vesilukot molemmissa? Tuosta kirkkaasta putkesta päätellen ne on kromattuja. Minkälaiset lattiaputket on? Onko pyykinpesuaine pulveria vai nestemäistä?
Kumminkin kun on kyse taloyhtiöstä niin kuuluisi huoltohenkilölle selvittäminen miksi tukkoisuutta on.
Varsinkin jos on taloudessa pitkähiuksisia niin kyllähän niitä kertyy vesilukkoon.
Systerillä meni aikoinaan 32mm viemärit tukkoon ilmeisesti zeoliitistä (toisaalta tuossa vvo:n talossa taisi olla joku kokeellinen viemäröinti systeemi)

Kyllä se kirkas putki ihan tarpeellinen on, se on osa vesilukkoa.
 
En varmaan selittänyt tarpeeksi selvästi. Eri tiloja ovat eikä tukkeutumisiin siis liity mitään mystistä, ihan hajulukkoihin kertyvästä mönjästä on kyse ja etenkin kylppärin lavuaari toimii ihan hyvin puhdistuksen jälkeen. Sen sijaan tuo vessan viemäri on aina vetänyt nihkeästi ja se on ainut, missä tuollainen muoviputki on hajulukon sisällä - siksi kysyin sen funktiota ja tarpeellisuutta. Muuten putket on kromattua kuparia(?). Aiemmissa kämpissä eivät näin nopeasti ole tukkeutuneet joten siksi ajattelin kysellä olisiko asialle mitään tehtävissä, se purkaminen ja puhdistaminen on niin ärsyttävä homma.

Edit. Nestemäistä pyykinpesuainetta käytetään.
 
Eli niin kauan kuin asbestin haitallisuutta ei voitu näyttää toteen, sitä piti käyttää ja tunkea joka paikkaan? Hyvä ettei ruokaankin laitettu! Noinhan aikoinaan ajateltiin asbestista ja totisesti sitä filosofiaa toteutettiin. No, tuo ajattelutapa elää näemmä vahvasti myös uudessa suunnittelijakunnassa. PEXia vaan jopa äidinmaitovastikkeisiin! Ei ole todistettu että on vaarallista!



Ei kuitenkaan PEX-putkessa.

Polyeteenisissä, kyllä.
 
PEX on aika olennaisesti erilaisempaa (prosessoidumpaa) polyeteeniä kuin muut laadut.
 
En varmaan selittänyt tarpeeksi selvästi. Eri tiloja ovat eikä tukkeutumisiin siis liity mitään mystistä, ihan hajulukkoihin kertyvästä mönjästä on kyse ja etenkin kylppärin lavuaari toimii ihan hyvin puhdistuksen jälkeen. Sen sijaan tuo vessan viemäri on aina vetänyt nihkeästi ja se on ainut, missä tuollainen muoviputki on hajulukon sisällä - siksi kysyin sen funktiota ja tarpeellisuutta. Muuten putket on kromattua kuparia(?). Aiemmissa kämpissä eivät näin nopeasti ole tukkeutuneet joten siksi ajattelin kysellä olisiko asialle mitään tehtävissä, se purkaminen ja puhdistaminen on niin ärsyttävä homma.

Edit. Nestemäistä pyykinpesuainetta käytetään.

Oletko kokeillut viemärinavausainetta?
Onhan sekin mahdolista että on huono malli vesilukosta.

Itsellä menee pesukone/kuivuri ja altaan poisto saman 32mm putken kautta lattiakaivoon. Viemärinavausainetta käyttelen parin kuukauden välein kun alkaa vetämään huonosti.
 
Edellisessä kämpässä oli kiva siisti ja pieni nivelporesuutin. Olisi kiva hankkia samanlainen uuteen kotiin. Suutin näytti about samalta kuin tämä.
Saakohan näitä Suomesta jostain? Hieman arveluttaa tuolta tilata.
 
Edellisessä kämpässä oli kiva siisti ja pieni nivelporesuutin. Olisi kiva hankkia samanlainen uuteen kotiin. Suutin näytti about samalta kuin tämä.
Saakohan näitä Suomesta jostain? Hieman arveluttaa tuolta tilata.
Vaikkapa k-raudasta jos ulkonäkö ei töki. Suomessa myytävät tuntuu olevan tuota samaa ulkonäköä järjestäen kaikki.

400_400


Miksi arvelluttaisi, jos kierteytys on sama, kuin suomalaisissa hanoissa? Kaikki nuo hajoaa varsin nopeasti paljon käytettynä.
 
Arvelen että tuo Benjin haluama toimii kuin kuin normaali poresuutin paitsi nivelen takia voi vähän suunnata. Itselläkin aikoinaan oli tuommoinen, taloudessa asuva naisolento ei tykännyt siitä vaan piti saada tuo toinen. Tuo Kiben versio muistaakseni on nk. Vedensäästömalli, jotkut saattaanolla kaksitoimisia. Pienempi suihku reunoilta.
 
En tykkää tuosta ehdotetusta mallista. Jossain ollut sellainenkin ja mielestäni se on ruma ja kömpelö.. Haussa juurikin tuo pienempi ja siistimpi malli.
 
Vaikkapa k-raudasta jos ulkonäkö ei töki. Suomessa myytävät tuntuu olevan tuota samaa ulkonäköä järjestäen kaikki.

400_400


Miksi arvelluttaisi, jos kierteytys on sama, kuin suomalaisissa hanoissa? Kaikki nuo hajoaa varsin nopeasti paljon käytettynä.

Tälläinen on ollut käytössä ja käynyt Oraksen keittiöhanaan. Tuo suihkutoiminto on hyvä pestyjen astioiden huuhtelussa ja ei ole kyllä hajonnut vuosienkaan jälkeen..
 
Edellisessä kämpässä oli tuollainen edellä mainittu malli joka oli kyllä aika kätevä ja kesti koko sen ajan mitä siinä asuin. Uuteen kämppään hankin samannäköisen mutta se hajosi reilun vuoden päästä. No, kävin hankkimassa uuden ja sekään ei kestänyt 2v pidempään. Edellisessä kämpässä sentään kesti yli 3v mitä itse asuin siinä ja se oli jo valmiina. Eli ilmeisesti vanhemmat mallit kestävät ja uudemmat ovat huonolaatusempia.

Nyt keittiörempan yhteydessä muutettiin koko hana eri malliseen jossa tuo toiminto on integroituna. Kattoo nyt kuinka pitkään kestää... Tähän asti ollaan oltu tosi tyytyväisiä tuohon hanaan, siinä on näppäriä ominaisuuksia.

Eli tuollainen:
Käyttöohje - IKEA ALESKAR Vesihana
 
Näinhän se on, mutta lähtökohtaisesti ei kannata harrastamaan lähtä ellei oikeasti tiedä mitä tekee. Kiristät jotain liikaa/liian vähän, ja tuleva vuoto on taattu.

Millä todistat, että teit oikein kun jossain liitos pamahtaa auki? Vakuutusyhtiöt ovat kyllä hyviä keksimään syitä maksun alennukseen tai eväämiseen.

Onko jotain liitostekniikoita, jotka ovat erityisen arkoja amatööritumpeloinnille tai sitten sietävät kohtuullisen hyvin vajavaista asennusosaamista? Voisi olettaa, että amatöörikin katsoo valmistajan asennusohjeen.

Erityisen paha kai on, jos liitokset alkavat vähän tippasta muutaman vuoden käytön jälkeen. On OK, jos väärinasennettu liitos vuotaa samantien.
 
Onko jotain liitostekniikoita, jotka ovat erityisen arkoja amatööritumpeloinnille tai sitten sietävät kohtuullisen hyvin vajavaista asennusosaamista? Voisi olettaa, että amatöörikin katsoo valmistajan asennusohjeen.

Erityisen paha kai on, jos liitokset alkavat vähän tippasta muutaman vuoden käytön jälkeen. On OK, jos väärinasennettu liitos vuotaa samantien.

Helpoiten tumpeloitavissa on kai puserrusliittimet, eli ns. helmiliittimet. Asennettaessa tulee varmistaa että helmi on ehjä, puhdas ja ennen kaikkea suorassa, muutoin liitin ei kiristy kunnolla. Muoviputkea käytettäessä putken päähän tulee lisäksi tukiholkki tukemaan liittimen kiinnittymistä putkeen. Kiristämällä puserrusliittimen apinan raivolla pohjaan saakka voi kohtuu helposti rikkoa liittimen sisällä olevan helmen, tai ainakin on riski että liitin halkeaa viimeistään lämpölaajenemisen johdosta. Liian löysä liitos tietenkin vuotaa. Myös eri paria olevien samanlaisten osien sotkeminen keskenään voi aiheuttaa vuotavan liitoksen, kun valueroista johtuen liittimet eivät kiristy kunnolla.

Amatöörille aikalailla harvinaiset, joskin nykyään yleistyvät puristusliittimet on pahin töppäiltävä. 20-40e kappalehinnat liittimillä ja väärin puristettuna roskiskamaa kun eivät ole avattavissa, sekä yksi ylimääräinen katkaisu ja liitos putkeen, tai uusi putki vialliselle pätkälle. Jotkin osat myös pitävät veden painetta ilman että osaa on puristettu kiinni jääden helposti huomaamatta ja näin tulee vuotamaan myöhemmin. Puristusliittimet ei kuitenkaan ole monellekkaan amatöörille itse asennettavissa tarvittavien koneiden ja niiden leukojen hinnan takia.


Amatööriystävällisin liitostyyppi on perinteinen kierreliitos hampulla(hamppu, pellavalanka, tms.) ja kitillä. Näin tehty liitos kestää hyvin lisää kiristämistä ja jopa pientä aukipäin kiertämistäkin, vs. teflonteippi. Osat ovat myös verraten halpoja jos niitä nyt sattuu rikkomaan.

Pääasiassa kaikki vialliset liitokset vuotavat heti paineenalaisena ja ovat korjattavissa heti eikä piilovuotoja pääse tapahtumaan.
Myöhemmin(normaalin käyttöiän sisällä) vuotoja voi aiheuttaa lähinnä putkistoon kohdistuva ylimääräinen fyysinen rasitus. Esim. koteloimaton komposiittiputki on äkkiä mutkalla lapsitaloudessa;)
 
En tykkää tuosta ehdotetusta mallista. Jossain ollut sellainenkin ja mielestäni se on ruma ja kömpelö.. Haussa juurikin tuo pienempi ja siistimpi malli.
Mites sellainen kuin Säästöpää keittiö nivel 9. Ainakin tori.fi löytyy noita. Hintaa kyllä tuplat mutta tulee Suomesta.
 
Onko jotain liitostekniikoita, jotka ovat erityisen arkoja amatööritumpeloinnille tai sitten sietävät kohtuullisen hyvin vajavaista asennusosaamista? Voisi olettaa, että amatöörikin katsoo valmistajan asennusohjeen.

Ns. puristinliittimet eli "mapressit" ovat aika idioottivarmoja. Työskentely niillä on aika selkeäpiirteistä ja hydraulinen puristinkone varmistaa sen, että ennen ei ote heltiä ennenkuin tarpeellinen muodonmuutos on muhvissa saavutettu. Puristinliitoksien tekemiseen tarvitset tietysti tuon koneen,joka on kallis. Usein niitä saa lainattua tai vuokrattua kun hoksaa kysyä.

Kaikista varmimpia vuotojen suhteen, eivät vuoda herkästi. Kestävät myös tärinää paremmin kuin juotetut liitokset tai muutkaan liitostyypit.

Kierreliitoksia en pitäisi amatööriystävällisinä. Kun sitä ei tunnu moni ammattilainenkaan osaavan oikein tehdä, niin miten sitten amatöörit. Toisaalta...ei se nyt kovin vaikea sinänsä ole ja on varma liitos kun tekee oikein. Mutta kun niitä ohjeita ei näytä olevan missään jaossa helpossa muodossa.

Puristinliitoksista riittää oikeastaan että katsot tämän videon. Sen jälkeen tiedät mitenkä niitä tehdään. Tuossa aiemmin mainittiin, että "roskiskamaa jos väärin puristat". En oikein tiedä mitenkä sellainen onnistuu. Ei oikein mitenkään? Jos laitat putkeen liitossyvyysmerkin kuten videolla opetataan - ja työnnät putken muhviin perille asti, liitossyvyysmerkin mukaisesti, niin eipä tuossa voi oikein töpeksiä.

 
Puristinliitoksista riittää oikeastaan että katsot tämän videon. Sen jälkeen tiedät mitenkä niitä tehdään. Tuossa aiemmin mainittiin, että "roskiskamaa jos väärin puristat". En oikein tiedä mitenkä sellainen onnistuu. Ei oikein mitenkään? Jos laitat putkeen liitossyvyysmerkin kuten videolla opetataan - ja työnnät putken muhviin perille asti, liitossyvyysmerkin mukaisesti, niin eipä tuossa voi oikein töpeksiä.



Ideaalitilanteessa toki menee kuten videolla.
Töpeksittäviä asioita kuitenkin on mm. puutteellinen putken pään hionta/kalibrointi joka voi rikkoa osan sisällä olevan kumisen tiivisterenkaan. Tiivisterengas voi myös lähteä pois paikaltaan kun osia sovitellaan kohdalleen ja mittaillaan, tai jopa puuttua kokonaan jo ostaessa.
Liitoskohta voi olla usein ahtaassa paikassa kulmassa tai lähellä seinää, jolloin mahdollista ettei puristuskoneen leuat asetu kohdalleen ja osa puristuu väärin. Voi myös sattua niin että useammasta pätkästä ja kulmista koostuvan putken kokoamisessa ja kannakoinnissa on virhe ja puristettuna liitos ei olekkaan halutussa kulmassa/paikassa--> viduiks män.

Nämä kaikki virheet nähty/koettu alan koulutuksessa ja siis myös amatöörille helpohkosti sattuvia. Jos asennus helppo, asennuspaikka on avara ja suorittaa tehtävän riittävällä tarkkuudella, niin on todellakin paras mahdollinen liitostapa nykyään.
 
Ideaalitilanteessa toki menee kuten videolla.
Töpeksittäviä asioita kuitenkin on mm. puutteellinen putken pään hionta/kalibrointi joka voi rikkoa osan sisällä olevan kumisen tiivisterenkaan. Tiivisterengas voi myös lähteä pois paikaltaan kun osia sovitellaan kohdalleen ja mittaillaan, tai jopa puuttua kokonaan jo ostaessa.
Liitoskohta voi olla usein ahtaassa paikassa kulmassa tai lähellä seinää, jolloin mahdollista ettei puristuskoneen leuat asetu kohdalleen ja osa puristuu väärin. Voi myös sattua niin että useammasta pätkästä ja kulmista koostuvan putken kokoamisessa ja kannakoinnissa on virhe ja puristettuna liitos ei olekkaan halutussa kulmassa/paikassa--> viduiks män.

Nämä kaikki virheet nähty/koettu alan koulutuksessa ja siis myös amatöörille helpohkosti sattuvia. Jos asennus helppo, asennuspaikka on avara ja suorittaa tehtävän riittävällä tarkkuudella, niin on todellakin paras mahdollinen liitostapa nykyään.

Jos tekee kuten tuossa videolla opastetaan, niin eipä voi oikein pieleen mennä.

Videolla:
- tiivisteen olemassaolo pitää visuaalisesti tarkastaa
- tiivisteen eheys pitää tarkastaa
- jäysteet poistetaan putkista
- konetta pidetään 90 asteen kulmassa

Toki putket voi pätkiä edelleenkin väärin ja "vituix män". Mutta se ei aiheuta kyllä mitään vesivuotoa. Vain rahaa menetetään.

Jos on kovin monimutkainen "hässäkkä" niin se kannattaa usein kasta, sovitella paikoilleen (putki pysyy usein muhvissa tyydyttävästi) ja kun on tyytyväinen, puristelee hässäkän kasaan. Kannattaa käyttää laatuosia, joissa on puristusindikaattori. Suomeksi: osta geberittiä.

Oikeastaan ainoa negatiivinen asia mitä noista puristeliitoksista keksin on että leuat vaativat tietyn työtilan. Oikein tiukassa paikassa leukoja ei meinaa saada "hommiin". Tyypillisesti tuollainen tilanne voi tulla vastaan kun putket lävistävät (väli) seinän. Oikeastaan vika on vähän porausvehkeissäkin. Niillä ei tahdo saada reikää riittävän lähellä nurkkaa tehtyä. Ns. minileuoista saattaa olla hieman apua ahtaissa paikoissa.

Hintakaan noissa ei enää nykyään ole kovin myrkyllinen. Käytännössä eroa esim juotoksiin ei ole kustannusmielessä. Puserrusliitin on jopa tuota kalliimpi.
 
Viimeksi muokattu:
Sanoisin että helpoin olisi TA tectile liitin. Tosin TA ei ole enää TA ja koneetkin se möi Rothille eli löytyy nykyään nimellä Roth pistoliitin. Ehkä mukavin liitintyyppi mitä on tullut käytettyä.

Jokunen kerta mennyt mapress-liitos persiileen johtuen kiireestä tai ahtaasta\vaikeasta paikasta. Myöskin joukkoon mahtuu muutama tehtaalta tullut maanantaikappale. Tullut käytettyä vuodesta 2002 lähtien joten pakostihan noita tuossa ajassa tulee.
Tuo syvyysmerkki on ehdoton ja saakin olla muita kovistelemassa silloin tällöin että käyttää sitä.
Tiivisteet on suhteellisen herkkiä menemään poikki joten, jääkööt seksistinen huomautus pois, ei saa työntää liian kovaa. Geberitin osat on vähän löysempiä, Sanha ja RM on timmimpiä. Nämä siis m-leukaisista. V-leukasista kuten Viega ja ahlsellin oma merkkiä ei ole tullut käytettyä 10 vuoteen. Eli eri osavalmistajat hyväksynyt osansa eri leukatyypille. Mitäänhän ei ikinä ole sattunut mutta kumminkin.

Komposiittiliittimistä ei niin paljon kokemust joten jätetään auki.

Kapilaari kovajuotos, prkl, ketä nyt ei pidä tulella leikkimisestä. Vaatii huolellisuutta muuten aika helppo ja sanoisin luotettavin. Mutta ne tulityöt...
Kapilaari pehmytjuotos, puristusliittimet ajanut tämän ohi, onneksi.

Helmiliittimiä yritän parhaani mukaan vältellä jos mahdollista.

Hamppu+kitti, no, on paras kierreliitoksiin, perusvarma vaikka tyylejä\tapoja tehdä tuo on yhtä monta kun työmaalla persreikiä. Mutta ei taida onnistua ihan ummikolta varsinkaan messinki\cr osiin. Kestää aukipäin kääntämistä ainankin varttikierroksen.
Hammaslanka, no toimii, pieniin kierteisiin ja ei ole hamppua käsillä.
Teflonteippi, toimii muissa paikoissa paremmin kuin kierteissä mihin on kaikkein viiminen vaihtoehto.
 
Itse sanoisin tuota puristusliitosta omien kokemusten perusteella vähintäänkin epämääräiseksi. Onhan se hyvä jos se onnistuu ja kaikki menee juuri niinkuin pitääkin mutta... Useammankin kerran olen työmaalla päässyt toteamaan että puristusliitos pettää, pari kertaa sillä seurauksella että meidän asentamat laitteet ovat päässeet mukavasti kylpyyn kun liitos on korkannut juuri meidän laitteiden yläpuolella ja sieltä on sitten tullut vettä/jäähdytinlaitteen nestettä litratolkulla räkkiin sisään. Yhtään juotettua liitosta en ole (vielä) nähnyt että olisi pettänyt niin että meidän laitteet olisivat olisivat edes vaarassa kastua.
 
Nämä kaikki virheet nähty/koettu alan koulutuksessa ja siis myös amatöörille helpohkosti sattuvia. Jos asennus helppo, asennuspaikka on avara ja suorittaa tehtävän riittävällä tarkkuudella, niin on todellakin paras mahdollinen liitostapa nykyään.

...eli amatöörin olisi järkevää hankkia vähän ylikokoinen pussillinen noita liitososia, ja ihan harjoitusmielessä tehdä joku hankala paikka kylmäharjoitteluna ennen kuin ryhtyy 'oikeasti' tekemään helppojakaan kohtia?

Mapress-liitososat eivät näytä kovin monta euroa maksavan kappaleelta mutta pihdit leukoineen näkyy olevan parisen tonnia, eli ihan pieneen tarpeeseen ei kannata hankkia omaksi. Vähemmän yllättäen mm. ebay:stä näkyy löytyvän aika tavalla edullisempiakin yhteensopiviksi väitettyjä pihtejä. Kannattaako pihdeissä säästää?
 
Yhtään juotettua liitosta en ole (vielä) nähnyt että olisi pettänyt niin että meidän laitteet olisivat olisivat edes vaarassa kastua.

Juotetut ei kestä tärinää niin hyvin kuin puristeosat. Nähty esm. kylmäkoneikkojen kompuroissa (ja ei: kylmään on omat puristeosat, ei käy noi geberiitit mutta idea sama)


Vähemmän yllättäen mm. ebay:stä näkyy löytyvän aika tavalla edullisempiakin yhteensopiviksi väitettyjä pihtejä. Kannattaako pihdeissä säästää?

Mielestäni ei. Ne on viimekädessä nuo tarkkuuskoneistetut leuat mitkä tekee sen pitävän liitoksen.

Asiallisesti paikoileen liitettyä puristeliitintä ei kyllä saa vetämällä pois. Putki hajoaa ennenkuin liitinmuhvi pettää. Testattu Sanhan osilla ihan väkivaltaa käyttämällä. Kupari hajosi putkesta ennenkuin muhvi. Toki varmaan tiiveys saattoi olla mennyttä mutta entä sitten - putki oli todella raiskatun oloinen. Kukaan ei olisi jatkanut sen putkiviritelmän käyttöä vähän "toisenlaisen koeponnistuksen" jälkeen.
 
Kapilaari kovajuotos, prkl, ketä nyt ei pidä tulella leikkimisestä. Vaatii huolellisuutta muuten aika helppo ja sanoisin luotettavin. Mutta ne tulityöt...
Kapilaari pehmytjuotos, puristusliittimet ajanut tämän ohi, onneksi.

Mitenkäs nuo pehmytjuotokset? Näyttivät ainakin briteissä olevan std-tapa tehdä kupariputkien liitokset. Mistä tahansa rautakaupasta sai liitososia, joissa oli sopiva määrä tinaakin valmiina, eivätkä todellakaan olleet hinnalla pilattuja.

Kämpässä kai oli pari vuotta aiemmin varaaja kosahtanut ja aiheuttanut vesivahingon. Ei siinä mitään, vaurioita sattuu, mutta putkari kävi kerran pari vuodessa paikkailemassa taas vuotavia liitoksia. Taidettiinpa kerran rakentaa varaajan liitosputket uusiksi. Sen jälkeen ei pahemmin vuotanut, ainakaan ihan heti. Vuotavaa suihkua taas paikkailtiin useaankin kertaan.

Ei ehkä parasta mainosta pehmytjuotetuille valmisosille? Toisaalta iso hattu briteille siitä, että jonkun vesivahingon jälkeen ei olla tilaamassa puskutraktoria tontille. Ehkä talot pitäisi rakentaa niin, että vuotava vesi ei olisi mikään katastrofi?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 744
Viestejä
4 497 470
Jäsenet
74 278
Uusin jäsen
Mikat89

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom