Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Ok.
Kiitoksia vastauksista :tup:

Vaikuttaa järkevimmältä sijoittaa kattoon.
Ei muuta kuin putkareilta hinta-arviota kyselemään ja sitä kautta budjettia laskemaan.
 
Zigh sanoi:
Miettisin kyllä vielä muutamaan kertaan tämmöisen kohteen ostamista.
Maanvastainen kaksoislaatta tai puukorotettu lattia
Napsauta laajentaaksesi...

Eihän toi ihanteellinen ratkaisu ole, mutta tuossa kohteessa väliseinät ovat pintalaatan päällä ja asunnossa on ihan oikea kivijalka. Lisäksi asunto on varsin korkealla joten täytemateriaalia on käytetty runsaasti.
Asunnossa oli hyvä sisäilma eikä ollenkaan tunkkaista tuoksua.
Kuntokaroitus tietenkin teetettäisiin. Luulisi sillä näkevän löytyykö kosteutta. Homeita ei tietenkään näy.
 
@Rozor Ok, kuulostaa fiksummin tehdyltä kohteelta. Toki kun kyseessä riskirakenne, niin tutkimukset sen mukaan, eli näytteitä vähän pintoja syvemmältäkin.
 
Itse asustelen myös samanlaisessa kämpässä. Maanvarainen laatta, kantavat väliseinät päälilaatan päällä, valesokkelin alaohjauspuut 15cm maanpinna yläpuolella, bitumikaista sokkelin välissä ja salaojat tehty 2016 uusiksi. Kuntotarkastuksessa avattiin väliseinä ja yksi ulkoreuna ja tuloksena kuntotarkastajan mielestä tervein rakenne mitä on valesokkelitaloissa nähnyt. Laattojen välinen eristemateriaali tarkastettiin poraamalla, styroxia joten sielläkään ei orgaanisia villoja mitä on joskus tupattu käyttämään. Riskirakenteiden osalta siis kaikki tehty kunnolla. Näiden ostamisessa pitää vain olla tarkkana mutta hyvin tehtyjä talojakin löytyy.
 
Maso sanoi:
Kokemuksia aktiivihiili liesituulettimista? Ei siis poistoa hormin kautta vaan pelkkä kierrättävä suodatin.
Napsauta laajentaaksesi...
Toimii kohtuudella ruoanlaitossa. Sitten jos paljon käryttää jotain rasvaa tms. niin aika sakeaksi menee huoneilma.

Jos vain mahdollista käyttää hormiliitännäistä niin on se ehdottomasti parempi ratkaisu.
 
Paljonkohan voisi maksaa putkitöiden osalta omakotitalon lämmitysmuodon muuttaminen sähkölämmityksestä vesikiertoiseen patterilämmitykseen?
 
Riippuu ihan miten se tehdään, ja millä sitä kierron vettä sitten lämmitetään?

Helpoin ja halvin ratkaisu on vetää sinkatut 20-28 putket katonrajaan ulkoseinät kiertäen ja tiputtaa sieltä aina putket pintavetona patterille. Ratkaisun hinta asennettuna 3000-5000e +patterit 100e/kpl
Aikaa menee 2-3 päivää.

Tuosta voidaan lähteä sitten parempaan/kalliimpaan/siistimpään tapaan joita on mm:
- tehdä vedot valkoisilla komposiitit
- koteloida putket sinne kattoon
- etsiä putkille reitit joissa ne ovat vähiten näkyvillä
- avata rakenteita niin että putket saadaan kokonaan piiloon ja tehdään vedot pex-putkilla suojaputkissa.
 
Kuten esitit tuollalailla pinta-asennuksella olisi varmasti fiksuin ja halvin. Sitten putkityön lisäksi vielä uusi lämmöntuotantotapa. Nykyisellään löytyy LKVta varten sähkövaraaja. Tämän rinnalle tulisi varmaan tarpeen sitten lämminvesivaraaja ja sitten esim ilma-vesilämpöpumppu. Tuon ratkaisun hinta nousee kuitenkin melko korkeaksi veikkaisin.
 
Patteriverkko tarvitsee sen verran kuumaa vettä, että sen tuottaminen pumpuilla on käsittääkseni aika epätehokasta. Vaikea nähdä tuollaisessa projektissa järkeä muuten kuin jos tarkoitus on tuottaa se lämpö pääosin jollain hakkeella tai puilla, joita löytyy omasta takaa.

Lattialämmityksen laittaminen on mielestäni ainoa järkevä ratkaisu - ja näitä myös paljon tehdään. Enpä ole ikinä kuullut, että kukaan olisi jälkiasentanut vesikiertoista patteriverkkoa.
 
Muutenkin miettisin kahteen kertaan ennen kuin lähtisin vanhaan saneeraamaan noin massiivista remonttia. Ilmeisesti siis nykyisellään sähköllä lämmitys niin olisiko vain kustannustehokkaampaa hankkia parin tonnin ilppi ja jatkaa sähköllä lämmittämistä. Ilppi makselee itsensä takaisin 5-10v aikana riippuen kulutuksesta. Tuollaisen isomman remontin takaisinmaksuaika saattaa venyä sen verran pitkäksi ettei välttämättä kannata ollenkaan.
 
Lisäksi kylkeen vaikka aurinkopaneelit, niin saat paremman mielen ja jälleenmyyntiarvo nousee.
 
Mutta jos lähtökohtana ei olekaan kannattavuus, vaan helppokäyttöisyys ja toimivuus pitkällä aikavälillä. Tosin tässä itsekin mietin, että tuon jos ottaa lähtökohdaksi niin silloin voisi vaan asentaa uudet sähköpatterit. Kyseessä ei ole oma kohde vaan tuttavan, missä edessä on lämmitysjärjestelmän uusiminen, kun nykyisen käyttöikä alkaa olla lopussa. Nykyinen lämmitysjärjestelmä muodostuu sähkökäyttöisestä lattialämmityksesta, muutamasta varaavasta sähköisestä lämmönluovuttimsesta ja varaavasta takasta. Kerroksia rakennuksessa on kaksi kappaletta. Luultavasti yksi mahdollisuus olisi asentaa molempiin kerroksiin ilmalämpöpumppu ja lisäksi uudet sähköpatterit huoneisiin joihin tarvitsee lisälämpöä. Toinen mahdollisuus sitten tuo vesikiertoinen patterilämmitys, missä lämmöntuottotapana esim. jo mainittu ilma-vesilämpöpumppu.
 
Miksi asentaa uudet sähköpatterit jos siellä on jo sähköinen lattialämmitys? Vai onko se perinteinen vanhaan malliin tehty, että mahdollisimman harvaan kaapelia ja piiri ei mene yhtenäisenä seinän varressa, ettei vahingossakaan olisi lämmin huoneissa?
 
Itse päivitin -89 sähkölämmitteisen talon patterit ja termostaatit, maksoi n. 1500e ja toiminevat taas sen 20v.

Ilppi tulee varmaan sitten kun ei jaksa puita kantaa takkaan samalla innolla kuin nyt
 
Ja vanhat sähköiset lattialämmityskaapelit kun siellä kerran on niin menee niillä niin kauan kuin toimivat? Niissä ei mitään riskejä ole kuten putkissa että vesivahinko syntyy jos jotain hajoaa vaan ne voi vetää ihan niin loppuun kunnes hajoavat. Myöskään uudet lattialämmityskaapelit eivät ole yhtään sen energiatehokkaampia kuin vanhat (termarit tosin tavallaan ovat tarkemman säädön ansiosta) joten vaihtoa ei kannata miettiä ennenkö vanhat hajoavat.

Vesikiertoisiin pattereihin vaihtamista en itsekkään kyllä näe oikeen mitenkään järkevänä ellei sähkönkulutus ole todella suurta (20tkwh/vuosi+) tai tarjolla tosiaan joko puuta/pellettiä jolla lämmittää "ilmaiseksi".

Ennemmin sitten ne sähköpatterit +ilp tai jos mukavuutta haluaa niin uudet lattialämmityskaapelit fiksuilla termareilla + ilp.

Saneerauskaapelin asennus on luokkaa 25-30e/m2 sis. Kaapelin+tasoitevalun (4-6mm). Lisäksi tietty lattian pinnoitetyöt mutta parhaimmillaanhan voit kerätä vanhan lautaparketin/laminaatin pois ja latoa takaisin kaapelin asennuksen jälkeen. Tuo 4-6mm korotus ei käytännössä ovien yms toimivuuteen vaikuta mitenkään vaan ne saa helposti lyhennettyä.
 
Alakerrassa on pesuhuoneessa ja pukuhuoneessa lattialämmitykset vedellä, molemmille puolille oma kierto ja termostaatti. Nyt ilmeisesti on mennyt jumiin toi pesuhuoneen puolen valkonen danfoss termari, onko tolle mitään itse tehtävissä? Ollaan veivattu nuppia laidasta laitaan ja pistetty lunta muovipussissa päälle ja ei mitään eloa. Eli saako tosta tuon mokkulaosan irti ilman että räjähtää vedet naamalle ja "herkisteltyä" sisällä olevaa venttiiliä?
 
Ota se valkoinen termari pois niin alta paljastuu venttiili jossa on pieni "tappi" sen tapin pitäisi liikkua (tässä tapauksessa ulos). Voi koitta kopauttaa sitä venttiilin runko, jotta se tappi pääsee liikkumaan. Kun termari on kokonaan irti niin pitäisi lähteä kiertämään.
 
Falconi sanoi:
Ota se valkoinen termari pois niin alta paljastuu venttiili jossa on pieni "tappi" sen tapin pitäisi liikkua (tässä tapauksessa ulos). Voi koitta kopauttaa sitä venttiilin runko, jotta se tappi pääsee liikkumaan. Kun termari on kokonaan irti niin pitäisi lähteä kiertämään.
Napsauta laajentaaksesi...

Emännän veli oli tekemässä remonttia, ja jostain syystä piti saada toi termari irti ja tappi sisään.
Heidän isä on putkari, ja hän oli näyttänyt parille patterille miten ko operaatio suoritetaan.
Antoi pojallensa puhelinneuvontaa kolmannesta ja jotenki oli tappi termariasa jumissa tms, mutta lähti koko tappi pois ja vettä alkoi suihkuamaan.
Siinä olikin sitte kiva lauantaiehtoona soittaa putkaria jäädyttämään linjaa jne että saatiin vuoto tukittua.
Eli yksinkertainen asia joka voi mennä vituiksi helposti.
 
Heh, pitääpä punnita miten tuon tekee. On tossa sulut tolle lattialämmitykselle että ei tarvii alkaa jäädyttelemään, mutta pitäisi myös paskapönttö korjata, samallahan putkari tonkin tekisi varmaan nopeasti.
 
yyri sanoi:
Heh, pitääpä punnita miten tuon tekee. On tossa sulut tolle lattialämmitykselle että ei tarvii alkaa jäädyttelemään, mutta pitäisi myös paskapönttö korjata, samallahan putkari tonkin tekisi varmaan nopeasti.
Napsauta laajentaaksesi...

Sitte uskaltaisin sanoa, että kohtuu turvallista sitä ränklätä, jos sulut löytyy.
 
Rozor sanoi:
Emännän veli oli tekemässä remonttia, ja jostain syystä piti saada toi termari irti ja tappi sisään.
Heidän isä on putkari, ja hän oli näyttänyt parille patterille miten ko operaatio suoritetaan.
Antoi pojallensa puhelinneuvontaa kolmannesta ja jotenki oli tappi termariasa jumissa tms, mutta lähti koko tappi pois ja vettä alkoi suihkuamaan.
Siinä olikin sitte kiva lauantaiehtoona soittaa putkaria jäädyttämään linjaa jne että saatiin vuoto tukittua.
Eli yksinkertainen asia joka voi mennä vituiksi helposti.
Napsauta laajentaaksesi...
No en sanoisi että voi mennä helposti vituiksi. Mulla ei oo ikinä lähtenyt noita tappeja kävelee vaikka välillä on sitä runkoa vähän ronskimmin (mitä en kehoita kokeilee) käsitellyt. Toki en oo putkari mut jokusen kymmentä noita joutunut ronkkimaan.
 
Onko se termari siis siinä kylpyhuoneessa? Vai jossain muualla? Kun siinä voi olla se anturiosa sellainen mikä tulee siihen putkeen kiinni ja se syystä tai toisesta tippunut.
 
Se on tämän näköinen mötikkä mitä lämpöpattereissakin, numerot on vaan 1-4, onko tossa joku anturiosa erikseen? Eli tuolla alaalla on tuo vanha pannuhuone mikä on rempattu pukuhuoneeksi, siellä on toi kaukolämmön keskusvehje jossa lämmönvaihtimet ym romppeet. Siitä lähtee alas kupariputket joiden päässä termarit, ja joista lähtee taas lattialämpöputket lattian alle. Pukuhuoneen puolen lämmitys toimii hienosti ja niin on aiemmin toiminut pesuhuoneenkin.

danfoss_2970.jpg
 
Falconi sanoi:
No en sanoisi että voi mennä helposti vituiksi. Mulla ei oo ikinä lähtenyt noita tappeja kävelee vaikka välillä on sitä runkoa vähän ronskimmin (mitä en kehoita kokeilee) käsitellyt. Toki en oo putkari mut jokusen kymmentä noita joutunut ronkkimaan.
Napsauta laajentaaksesi...

Halusin nyt tuoda tuon ilmi, kun veden kanssa kuitenkin pelataan, ja kun toi on mahdollista.
Esim kerrostaloissa linjaa ei niin vain suljetakkaan.
 
Rozor sanoi:
Emännän veli oli tekemässä remonttia, ja jostain syystä piti saada toi termari irti ja tappi sisään.
Heidän isä on putkari, ja hän oli näyttänyt parille patterille miten ko operaatio suoritetaan.
Antoi pojallensa puhelinneuvontaa kolmannesta ja jotenki oli tappi termariasa jumissa tms, mutta lähti koko tappi pois ja vettä alkoi suihkuamaan.
Siinä olikin sitte kiva lauantaiehtoona soittaa putkaria jäädyttämään linjaa jne että saatiin vuoto tukittua.
Eli yksinkertainen asia joka voi mennä vituiksi helposti.
Napsauta laajentaaksesi...

Iteltäkin joskus se tappi lähtenyt irti kun koittanut saada sitä liikkumaan. Vanhahko rakennus niin alkaa jumittelemaan. Täällä tuo patterijärjestelmä on muutenkin niin vasurilla tehty, että joka syksy saa tapella sen kanssa.
Ihmettelen vain mikä sitä tappia pitää siellä kiinni ylipäätään?
 
Useissa venttiileissä tuo tappi ei edes ole mitenkään kiinteästi yhteydessä siihen palaan mikä siellä sitä virtausta säätää vaan on kelluvana ja/tai jousen varassa. Jos venttiili on juminut kiinni niin siitä tapista on ihan turha vedellä millään, paremmin aukeaa kun napauttaa sille pienen iskun sisäänpäin. Ja kiinni saa vaikka ruuvaamalla pantakiristimen sen ympäri pitämään sen pohjassa, tosin kaikki eivät silläkään lopullisesti sulkeudu.
 
Ymmärtääkseni ilmanvaihto on talon suurimpia lämpöhukan aiheuttajia.

Tästä tuli mieleeni, että voisinko ajastaa IV-koneen sammumaan työpäivän ajaksi vaikka niin että olisi vartin tunnin aikana käynnissä. Ohjauksen hoitaisin ihan etäohjattavalla pistorasialla. Olisiko tästä jotain haittaa koneelle/talolle?
 
@happoman Elä helvetissä.
Ilmanvaihto kuntoon työpaikalla

Itse olen ajatellut laittaa etäohjattavan pistorasian ainoastaan siitä syystä, että leivinuunia lämmittäessä ongelma on siinä, että takkatoiminto pitää IV-koneen pois päältä vain 10min kerrallaan. Sitten sitä pitää olla ajastimen kanssa vahtimassa, että uuni/piippu ehtii tarpeeksi lämmetä, jotta veto pysyy päällä myös IV-koneen ollessa päällä. Etäohjattavalla rasialla voisi IV-koneen laittaa vaikka tunniksi pois päältä, kun aloittaa uunin lämmittämisen.
 
Pesukonetta ähellän paikoilleen. Pesukoneen vesipiste on kylppärin allaskaapissa eikä letku riitä tuon kaapin alitukseen. Tein sitten uuden reijän kylkeen ja siihen muovinen persreikä (näköjään putkarit laittanu samanlaisia allaskaapin pohjaan).

Peilikaapissa oli sovitepala tuohon vedenottoon, mutta se perkele falskaa. Eli pienet sisäkierteet ja isommat kierteet toisella puolella koneen letkulle.

Kysymyshän siis on pitääkö tuohon sovite palaan metsästää tiivisterenkaat jostain, kun ei siinä näytä olevan kummallakaan puolella?
 
Kierreteippiä tai jos sattuu jollakin putkarilla / naapurilla olemaan hamppua ja kittiä niin sitten sitä.
 
Vitut mitään teippiä tai hamppua noihin käytetä vaan 1/2" tiiviste, massa (punaiset on parhaimpia) tai kuminen, pienemmälle sisäpuolelle ja yleensä pesukoneen vesiletkussa oma puolikiinteä tiiviste, 3/4". Jos jäkimmäinen puuttuu niin voi nakertaa 3/4 massatiivisteestä. Eikä saa kiristää liikaa.
Tosin luulempa että voit vaihtaa sen letkun kokonaan pitemmäksi, suoraan 3/4 kulma (koneen pää) - 1/2 sk, pitäisi löytyä ainankin 3m asti niin olisi säästynyt kaapin raiskaukselta (sitä paitsi ne persreijät laittaa kaappiasentaja)
 
Uutta vessaa pitäisi rakentaa vaatehuoneesta niin, että vaatehuoneeseen tulee väliseinä ja toisesta tulee sitten uusi wc ja toinen jää vaatehuonekäyttöön. IV-suunnittelija piirsi lupakuviin molempiin tiloihin ilmanvaihtokanavan. Onko mitään väliä, teenkö haaroituksen tuohon vanhaan putkeen (mikä jää nyt paikalleen), vai pitääkö se haaroitus tehdä isompaan putkeen mistä tuo nykyinenkin tulee? Poisto on ovenraosta.
 
sledass sanoi:
Uutta vessaa pitäisi rakentaa vaatehuoneesta niin, että vaatehuoneeseen tulee väliseinä ja toisesta tulee sitten uusi wc ja toinen jää vaatehuonekäyttöön. IV-suunnittelija piirsi lupakuviin molempiin tiloihin ilmanvaihtokanavan. Onko mitään väliä, teenkö haaroituksen tuohon vanhaan putkeen (mikä jää nyt paikalleen), vai pitääkö se haaroitus tehdä isompaan putkeen mistä tuo nykyinenkin tulee? Poisto on ovenraosta.
Napsauta laajentaaksesi...
Eikös se vaatehuoneen tai WC:n ilmastointikanava pitäisi nimenomaan olla se poistokanava(eikä tulo)? Tai näin ainakin olen kaikkialla nähnyt olevan. Vai tulkitsinko viestisi jotenkin väärin?
 
Algron28 sanoi:
Eikös se vaatehuoneen tai WC:n ilmastointikanava pitäisi nimenomaan olla se poistokanava(eikä tulo)? Tai näin ainakin olen kaikkialla nähnyt olevan. Vai tulkitsinko viestisi jotenkin väärin?
Napsauta laajentaaksesi...
eiku joo, senat sakaisin aamulla, eli korvausilma ovenraosta piti kirjoittamani.
 
Paljonkohan se suunnittelija on halunnut poistaa ilmaa molemmista kopeista. Riippuu IV kanavan koosta paljonko siitä menee ilmaa läpi ennenkuin kanava alkaa mökäämään. Tilaa lopuksi vielä koko järjestelmän tasapainotus, niin saat vielä oikeasti ne ilmamäärät mitä halutaan. Se palkkaamasi suunnittelija kyllä myös varmasti vastaisi että ei tarvitsisi kysellä epämääräisillä foorumeilla tuntemattomilta ;)
 
Mönssi sanoi:
Paljonkohan se suunnittelija on halunnut poistaa ilmaa molemmista kopeista. Riippuu IV kanavan koosta paljonko siitä menee ilmaa läpi ennenkuin kanava alkaa mökäämään. Tilaa lopuksi vielä koko järjestelmän tasapainotus, niin saat vielä oikeasti ne ilmamäärät mitä halutaan. Se palkkaamasi suunnittelija kyllä myös varmasti vastaisi että ei tarvitsisi kysellä epämääräisillä foorumeilla tuntemattomilta ;)
Napsauta laajentaaksesi...

Allekirjoittaneella kun ei ole mitään käryä koko asiasta niin ajattelin onko tuo jotain selkeetä kauraa vai oikeasti jotain sellasta, että pitää suunnittelijalta kysyä lupa mitä ja kuka saa tehdä... Eikös tämän ketjun tarkoitus ole, että asioista voi kysellä vai olenko ymmärtänyt väärin topicin aiheen?
Tuon haaroituksen laittaminen olisi kuitenkin muutaman euron homma kun sen itse tekee, mutta jos siihen tarvii suunnittelijalta luvan, luvitetun ammattilaisen tekemään, tasapainotuksen ja valvojan päälle, niin hinta moninkertaistuu jo puhelimeen yskäisemällä..
 
sledass sanoi:
Allekirjoittaneella kun ei ole mitään käryä koko asiasta niin ajattelin onko tuo jotain selkeetä kauraa vai oikeasti jotain sellasta, että pitää suunnittelijalta kysyä lupa mitä ja kuka saa tehdä... Eikös tämän ketjun tarkoitus ole, että asioista voi kysellä vai olenko ymmärtänyt väärin topicin aiheen?
Tuon haaroituksen laittaminen olisi kuitenkin muutaman euron homma kun sen itse tekee, mutta jos siihen tarvii suunnittelijalta luvan, luvitetun ammattilaisen tekemään, tasapainotuksen ja valvojan päälle, niin hinta moninkertaistuu jo puhelimeen yskäisemällä..
Napsauta laajentaaksesi...

Älä nyt sentään hikeentymään ala. Lvi-töitä saa kyllä omaan taloon kuka vain tehdä kunhan uskaltaa. Meinasin vain että jos olet jo insinöörille maksanut suunnitelmista niin kyllä sen pitäis samaan rahaan vastata pieneen kysymykseen.

Suunnitteluohjeen mukaan vaatehuoneen poistoilmamäärä on 3 l/s ja vessan 7 l/s. 10 l/s ilmaa liikkuu kyllä kanavasta kuin kanavasta, eli voit kytkeä molemmat huoneet samaan kytkentäkanavaan.

Ilma on herkkäliikkeistä kamaa ja korvakuulolta on mahdotonta saada päätelaitteesta niitä ilmamääriä mitä halutaan. Uusien päätelaitteiden lisääminen vaikuttaa koko talon ilmanvaihdon tasapainoon. Suosittelen kyllä kutsumaan ammattimiehen tasapainottamaan kanavistot. Samaan syssyyn vaikka kanaviston nuohous jos se on muutenkin kohta ajankohtainen.
 
Viimeksi muokattu:
Mönssi sanoi:
Älä nyt sentään hiljentymään ala. Lvi-töitä saa kyllä omaan taloon kuka vain tehdä kunhan uskaltaa. Meinasin vain että jos olet jo insinöörille maksanut suunnitelmista niin kyllä sen pitäis samaan rahaan vastata pieneen kysymykseen.

Suunnitteluohjeen mukaan vaatehuoneen poistoilmamäärä on 3 l/s ja vessan 7 l/s. 10 l/s ilmaa liikkuu kyllä kanavasta kuin kanavasta, eli voit kytkeä molemmat huoneet samaan kytkentäkanavaan.

Ilma on herkkäliikkeistä kamaa ja korvakuulolta on mahdotonta saada päätelaitteesta niitä ilmamääriä mitä halutaan. Uusien päätelaitteiden lisääminen vaikuttaa koko talon ilmanvaihdon tasapainoon. Suosittelen kyllä kutsumaan ammattimiehen tasapainottamaan kanavistot. Samaan syssyyn vaikka kanaviston nuohous jos se on muutenkin kohta ajankohtainen.
Napsauta laajentaaksesi...
Itsekkin suosittelen näin maallikkona tätä ammattilaisen käyttöä järjestelmän tasapainotukseen. Tosin jos seikkailumieltä löytyy niin minä ainakin olen kerran lainannut paikallisesta LVI liikkeestä sellaisen ilmavirtausmittaritötterön kun vaihtelin pariin huoneeseen venttiilit uusin. Parilla kympillä sai päiväksi. Tosin tuo oli aika helppo homma kun uusiin tartti laittaa vain samat arvot kuin vanhoissa oli.
 
Hyviä vinkkejä tullutkin asian tiimoilta.

Sanoisin että kyllä nyt yhden wc:n ja vaatehuoneen pystyy laittamaan ja säätämään ihan mutu-tuntumalla ilman että "koko asunto menee sekaisin", mutta jos niitä venttiileitä ei ole säädetty hetkeen niin ottaisin kyllä ammattilaisen tekemään sen koko asuntoon. 100mm kanava riittää varmasti molemmille kuten jo sanottiin kunhan siitä ei sitten enempää haaroja ole otettu ennen runkolinjaa.

Tuo itse mittaaminen ehkä onnistuu juurikin tapauksessa jossa otat vanhat venttiilit pois, laitat uudet tilalle ja säädät ne samaan missä vanhat oli. Näinollen ei ilmanvaihdon pitäisi muuttua mihinkään jos virtaukset on samat uusilla kuin vanhoilla venttiileillä. Sensijaan jos otat vanhat pois, lyöt uudet kiinni ja säädät siihen "oletukseen" eli vaikka nyt 7l/s tietämättä miten ne vanhat venttiilit oli säädetty, voi olla että menee koko asunnon ilmanvaihto perseelleen.

Mutta kuten jo todettua, se ei hirveitä maksa (150-300e - kotitalousvähennys) vaikka ammattilainen tulisi ne mittaamaan niin onpahan sitten kaikki kunnolla laitettu.
 
Kämpässä on vanha Arimaxin (20?) kattila, jossa tuplapesä. Toinen öljylle, toinen puulle. Ainoa tallella oleva yhden sivun läpyskä sanoo, että noita voi käyttää samanaikaisesti. Hyvä hyvä. Puulle tuossa on joku termostaatti+vipu -mekanismi (1-6 asteikko), jolla säädetään yhdysketjun avulla selkeästi ilmanottoluukun asentoa lämpötilan mukaan. Ilmaluukun sivussa on vielä sormiruuvi, jolla saa ilmaluukun rakoa säädettyä 0-ruuvin mitta välillä. Kysymys kuuluu, että mitkä tällaisen värkin perussäädöt ovat? Ostettaessa (taloa) tämä tuli luukku täysin kiinni, ketju poikki tyylillä. Tulipesä on ehjä ja hormissa ei ole kuin yksi pelti.

About samanlainen, mittarin oikealla puolella vipumekanismi ilman vipua ja pellin nuppi. Luukun oikealta puolelta puuttuu säätöruuvi.
Arimax-kattila-a8f9c44552ec01ee-large.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Mitähän kehtaa vaatia palkaksi LVI-asentajan töistä Oulun seudulla, jos koulutuksen lisäksityökokemusta reilu puoli vuotta? Aikaisempi työ oli sellainen missä maksettiin taulukon mukaan, mutta olisi mukava tietää mitä viitsii pyytää jos kyselevät palkkatoivetta tulevissa työhaastatteluissa?
 
severse sanoi:
Mitähän kehtaa vaatia palkaksi LVI-asentajan töistä Oulun seudulla, jos koulutuksen lisäksityökokemusta reilu puoli vuotta? Aikaisempi työ oli sellainen missä maksettiin taulukon mukaan, mutta olisi mukava tietää mitä viitsii pyytää jos kyselevät palkkatoivetta tulevissa työhaastatteluissa?
Napsauta laajentaaksesi...

Kyllä tuolla kokemuksella kattelisin tessin alempia luokkia ja vähän nokittaisin.
 
Kävi taannoin pikku ylläri vesijohdon kanssa. Menin kellariin aikomuksena kytkeä taloon tulevan vesiputken lämmityskaapeli päälle, kun oli napakkaa pakkasta joka uhkasi lauhtua nopeasti. Lämmityskaapeli menee paineläpiviennistä putken sisälle, ennen vesimittaria. Katselin hölmistyneenä, että ihan kuin olisi kostea tuo läpivienti. Lämmityskaapeliin kun koskin asiaa tarkemmin tutkiakseni, alkoi vettä suihkuamaan välistä ja vedenpaine työntämään kaapelia ulos läpiviennistä.

Pikku ongelma oli käsillä, työkalupakki ei ollut käden ulottuvilla enkä voinut päästää kaapelista irti, ettei vedenpaine työnnä sitä ulos vesiputkesta. Onneksi vaimo oli kotona ja kuuli huuteluni. Kiristelin läpiviennin ja nythän se taas pitää. Onni oli se, ettei tuo lämmityskaapeli ollut itsekseen päättänyt irrota tai vuotaa enempää.

Onkohan normaalia, että tuollaista pitäisi välillä kiristellä? Lämpölaajeneminen löystyttää läpivientiä ajan myötä? Millaiseen momenttiin tuollaiset yleensä vedetään, vai "niin tiukalle kuin jaksaa"?

Toisena pohdintana, tuollainen itsesäätyvä kaapeli vie aika ronskisti sähköä, virta näyttää seilaavan 1-2A haarukassa, yli kahdenkin välillä. Meneekö tuollainen kuinka nopeasti sököksi jos sen virtaa pätkii? Meinasin ihan kellokytkintä jolla ohjaisi välillä päälle, pysyisi se putki varmasti sulana vähemmälläkin lämmittämisellä. Katkoohan nuo lattialämmitysten termostaatitkin ohjausta ja kaapelit on aika pitkäikäisiä, joten siltä kannalta voisi kuvitella ettei suurempaa haittaa olisi?
 
Meisseli sanoi:
Kävi taannoin pikku ylläri vesijohdon kanssa. Menin kellariin aikomuksena kytkeä taloon tulevan vesiputken lämmityskaapeli päälle, kun oli napakkaa pakkasta joka uhkasi lauhtua nopeasti. Lämmityskaapeli menee paineläpiviennistä putken sisälle, ennen vesimittaria. Katselin hölmistyneenä, että ihan kuin olisi kostea tuo läpivienti. Lämmityskaapeliin kun koskin asiaa tarkemmin tutkiakseni, alkoi vettä suihkuamaan välistä ja vedenpaine työntämään kaapelia ulos läpiviennistä.

Pikku ongelma oli käsillä, työkalupakki ei ollut käden ulottuvilla enkä voinut päästää kaapelista irti, ettei vedenpaine työnnä sitä ulos vesiputkesta. Onneksi vaimo oli kotona ja kuuli huuteluni. Kiristelin läpiviennin ja nythän se taas pitää. Onni oli se, ettei tuo lämmityskaapeli ollut itsekseen päättänyt irrota tai vuotaa enempää.

Onkohan normaalia, että tuollaista pitäisi välillä kiristellä? Lämpölaajeneminen löystyttää läpivientiä ajan myötä? Millaiseen momenttiin tuollaiset yleensä vedetään, vai "niin tiukalle kuin jaksaa"?

Toisena pohdintana, tuollainen itsesäätyvä kaapeli vie aika ronskisti sähköä, virta näyttää seilaavan 1-2A haarukassa, yli kahdenkin välillä. Meneekö tuollainen kuinka nopeasti sököksi jos sen virtaa pätkii? Meinasin ihan kellokytkintä jolla ohjaisi välillä päälle, pysyisi se putki varmasti sulana vähemmälläkin lämmittämisellä. Katkoohan nuo lattialämmitysten termostaatitkin ohjausta ja kaapelit on aika pitkäikäisiä, joten siltä kannalta voisi kuvitella ettei suurempaa haittaa olisi?
Napsauta laajentaaksesi...
Ei se kaapeli ole sähkön pätkimisestä moksiskaan, mutta ero noissa lienee se että lattialämmityksessä se lämpö varataan siihen lattian massaan ja kun tavoite saavutetaan niin lämmitys sammutetaan. Kun taas vesijohdossa se kaapeli pienentää tehoa itse kun tavoitelämpötila lähestyy eikä tuossa sitä varattavaa massaa ole mahdottomast. Pätkäsyn jälkeen kun virta menee taas päälle niin se lämmittää sitten kovemmin. En usko siis tuolla juurikaan sähkönsäästöä tulevan. Kulutukseen kantaa ottamiseksi pitäisi tietää kaapelin pituus.
 
Pituutta en tosiaan tiedä kun ei ole minun asentamani kaapeli. 10W/m @ 5°C kaapelia se on ja virta tosiaan näytti asettuneen noin 2A kohdalle kaapelin oltua jo useamman tunnin päällä. Tuollainen 400W jatkuvaa tehoa maaperän ja putken ympäristön lämmittämiseen on kuitenkin aika paljon tuntuista.
 
Aika kireelle noi saa vetää. Enemmän on ollut vaikeuksia saada pois kaapelia ja läpivientikumia messinkiliittimestä (työmaaparakkien väliaikaisia vesisyöttöjä).
Tuosta päättelemällä kaapelin pituus olisi noin 40m mikä tarkoittaa sitä että kyseessä tuskin on itsesäätyvä kaapeli. Muistelisin että pisimmät itsesäätyvät on 30-35m tai jos on niin ei ainankaan meidän tukkumyyjä löytänyt 3kk sitten.
 
Sanokaas minkä takia joissakin kerrostaloissa hanan avaaminen aiheuttaa sellasen kovaäänisen kohinan. Naapurissakin kuuluu selvästi kun hana on auki. Mutta monissa asunnoissa tota efektiä ei ole ollenkaan.
 
Parru sanoi:
Aika kireelle noi saa vetää.
Napsauta laajentaaksesi...
Tänks, en sitten koe suurta tunnontuskaa tuota kiristellessäni.

Kyllä se itsesäätyvä kaapeli on, kun siihen kytkee virrat kylmiltään niin se hotkaisee lähemmäs 10A virran. Toki se tippuu ihan kymmenissä sekunneissa huomattavasti alhaisemmaksi.

Mutta tänään kun mittasin virran, niin se näyttikin liki nollaa. Eli taisi käydä niin, että tuota edellistä mittausta tehdessä oli juuri laskettu jostain reilusti vettä, joten kaapeli lämmitteli sitä kylmää vettä siellä putkessa. Nyt ei oltu laskettu vettä joten se oli putkessakin lämmennyt tarpeeksi ja virrankulutus tippunut.
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 328
Viestejä
4 491 816
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom