Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Omakotitalon lämmitys toimii heikosti. Lämmönlähteenä kaukolämpö ja vesikiertoiset patterit, on vielä alkuperäinen verkosto 70-luvulta. Kaukolämpökoneisto on vuodelta 2006, jolloin vaihdettiin pois öljylämmityksestä.

Ohjauspaneelista katsottuna menolämpötila 8 asteen ulkolämpötilassa on 51 ja paluu 29. Omaan silmään menolämpötila näyttää korkealta.

Joka tapauksessa sisällä huoneissa on lämpötila sellaista 18 asteen luokkaa. Osa pattereista on lämpimiä ja osa jääkylmiä. Kylmät patterit ovat samalla puolen taloa.

Maalaisjärjellä epäilisin kiertopumpun ongelmaa, mahdanko olla oikeilla jäljillä? Minkähänlainen homma sen uusiminen on?
Patteriverkon tasapainotus ja/tai vialliset termostaatit ja/tai jumittuneet patterin venttiilit termostaattien alla. Patteriverkon kaavio auttaisi ymmärtämään missä vika voisi tarkemmin olla, kun selviäisi miten nuo "samalla puolella taloa" ovat patterit on kytketty suhteessa muihin pattereihin. Jos ei ole kovin monimutkainen systeemi, niin piirrä vaikka paperille käsin miten putket menee. Joka tapauksessa, jos siellä osa pattereista lämpenee niin kiertovesipumpussa ei ole ainakaan sen tason vikaa että sen uusiminen korjaisi ongelmasi. Tuo 22 asteen "delta T" on kyllä aika iso, joten pumpun nopeus voi olla yksi vaikuttava tekijä, mutta edellenkään en usko ongelman olevan varsinaisesti pumpussa.

E: korkea menoveden lämpö varmaan ollut jonkun edellisen sankarin yritys korjata ongelmaa ymmärtämättä mitä tekee. Toisaalta sillä lämpötilalla ei ole niin suurta väliä patteritalossa, tai öljylämmitystalossa, joten voi olla vaan ajateltu että lämpötila kovaksi ja termarit hoitaa säädön.
 
Omakotitalon lämmitys toimii heikosti. Lämmönlähteenä kaukolämpö ja vesikiertoiset patterit, on vielä alkuperäinen verkosto 70-luvulta. Kaukolämpökoneisto on vuodelta 2006, jolloin vaihdettiin pois öljylämmityksestä.

Ohjauspaneelista katsottuna menolämpötila 8 asteen ulkolämpötilassa on 51 ja paluu 29. Omaan silmään menolämpötila näyttää korkealta.

Joka tapauksessa sisällä huoneissa on lämpötila sellaista 18 asteen luokkaa. Osa pattereista on lämpimiä ja osa jääkylmiä. Kylmät patterit ovat samalla puolen taloa.

Maalaisjärjellä epäilisin kiertopumpun ongelmaa, mahdanko olla oikeilla jäljillä? Minkähänlainen homma sen uusiminen on?

laita lämpimät patterit kiinni niin silloin kaiken kierron pitäisi mennä kylmiin pattereihin. jos ne eivät silti lämpene niin vika on jossain muualla kuin pumpussa.

venttiilien toiminnan tarkastus, virtaamien säätö ja tasapainotus.

pumpun uusinta ei yleensä ole kummoinen homma jos löytyy sopiva ja sen on helpossa paikassa. sähkärin voi virallisesti tarvita. pumpulla tosin on yleensä jonkin verran hintaa. riippuen pumpusta.
 
Venttiilien neulat jumissa. Termarit irti ja painelet neulat herkäksi. Myös esisäädön pyöräytys ympäri voi auttaa jos tukossa. Onko kuumat patterit kädelle todella kuumia vai kiertääkö viileämpi vesi kuin tuo 51?
 
Kiitos hyvistä neuvoista. Kävin tutkimassa, mistä saisi kiertopumpun nopeutta lisättyä, kun ei ole siihen tarvinut ikinä koskea.

No, pumpun näytössähän lukee virhekoodi E10. Tarkoittaa tukkeutunutta pumppua. Käyttöohjeen mukaan pumpussa on jokin automaattinen puhdistusrutiini, mutta ilmeisesti ei ole auttanut. Pitääpä huomenna soittaa LVI-huoltoon.
 
Isomman pesualtaan kylppäriin aattelin asentaa. Nyt kun kylillä käymässä, niin tarvikkeita voi ostella.
Onko noissa kiinnike kohdissa mitään tiivisteitä tms?
IMG_20241003_061042_931.jpg



Edit: on niissä rinkula tiiviste, otin varmuueksi muutaman mukaan. Mutta eihän niihin laiteta mitää teippiä / hamppukittiä, kun on kuminen tiiviste siellä?
 
Viimeksi muokattu:
Warmian lattialämmitys. Syksyn tullen yksi huone ei lämmennyt, huomasin ettei toimilaite nouse ollenkaan ylös eli piiri suljettuna.
Vaihdoin huoneeseen termostaatin toisesta, toimivasta huoneesta ja ei nouse toimilaite vieläkään.
Jotain häikkää siis toimilaitteessa.

Nostin sen pois ja huone alkoi lämpeämään.

Mietin nyt voisiko tuo venttiili tmv olla jumissa kun toimilaite on kuitenkin lämmin?

Toimilaitteen poistamisen jälkeen venttiili näyttää tältä. Pitäisikö tuota kokeilla nostaa esim. pihdeillä ylös-alas?

1727948473804.png
 
Warmian lattialämmitys. Syksyn tullen yksi huone ei lämmennyt, huomasin ettei toimilaite nouse ollenkaan ylös eli piiri suljettuna.
Vaihdoin huoneeseen termostaatin toisesta, toimivasta huoneesta ja ei nouse toimilaite vieläkään.
Jotain häikkää siis toimilaitteessa.

Nostin sen pois ja huone alkoi lämpeämään.

Mietin nyt voisiko tuo venttiili tmv olla jumissa kun toimilaite on kuitenkin lämmin?

Toimilaitteen poistamisen jälkeen venttiili näyttää tältä. Pitäisikö tuota kokeilla nostaa esim. pihdeillä ylös-alas?

1727948473804.png
jos lähti lämpenemään toimilaitteen poiston jälkeen niin vika ei ole venttiilissä, ala-asennossa eli neula painettuna virtaus kiinni, yläasennossa vesi virtaa. näkyykö virtaus mittarissa (jos sellainen on) virtaamaa kun painaa neulaa? katso toimilaitetta että näkyykö siinä missä asennossa se on. aja säädä termostaatit vuorotellen kumpaankin ääriasentoon ja katso alkaako Toimilaite liikkumaan. jos ei niin selvitä missä vika. Kytke vaikka tosin toimilaitteen tilalle (jonka tiedät toimivaksi) ja katso mitä tapahtuu.
 
jos lähti lämpenemään toimilaitteen poiston jälkeen niin vika ei ole venttiilissä, ala-asennossa eli neula painettuna virtaus kiinni, yläasennossa vesi virtaa. näkyykö virtaus mittarissa (jos sellainen on) virtaamaa kun painaa neulaa? katso toimilaitetta että näkyykö siinä missä asennossa se on. aja säädä termostaatit vuorotellen kumpaankin ääriasentoon ja katso alkaako Toimilaite liikkumaan. jos ei niin selvitä missä vika. Kytke vaikka tosin toimilaitteen tilalle (jonka tiedät toimivaksi) ja katso mitä tapahtuu.
Kiitos vastauksesta. Virtausmittaria ei ole näkyvissä/luettavissa. Tänään aiemmin tein niin, että nostin huone kerrallaan lämpötilaa n. +4C ja kaikki muut toimilaitteet lähti avautumaan, eli nousi ylös ja tuli sinistä näkyviin --> virtaus kasvoi.

Tämä yksi on aina vaan samassa asennossa, ei liiku mihinkään.

Näyttää tässä asennossa olevan, riippumatta onko lämpötila asetettu 16C (min) vai lähemmäksi 30C (max).

1727953325954.png


Sisäpuolelta näyttää tältä:

1727953346322.png
 
Kiitos vastauksesta. Virtausmittaria ei ole näkyvissä/luettavissa. Tänään aiemmin tein niin, että nostin huone kerrallaan lämpötilaa n. +4C ja kaikki muut toimilaitteet lähti avautumaan, eli nousi ylös ja tuli sinistä näkyviin --> virtaus kasvoi.

Tämä yksi on aina vaan samassa asennossa, ei liiku mihinkään.

Näyttää tässä asennossa olevan, riippumatta onko lämpötila asetettu 16C (min) vai lähemmäksi 30C (max).

1727953325954.png


Sisäpuolelta näyttää tältä:

1727953346322.png
Nämä lämmöllä säätyvät jumittelee joskus, meisselin perällä voi kokeilla naputella josko lähtisi liikkumaan. Ellei lähde ni säätölaite vaihtoon. Samaten se neula jota tuo säätölaite painaa, voi jumittaa joskus, sitä voipi painella kans meisselin perällä alaspäin että lähteekö liikkumaan paremmin.
 
Kiitos vastauksesta. Virtausmittaria ei ole näkyvissä/luettavissa. Tänään aiemmin tein niin, että nostin huone kerrallaan lämpötilaa n. +4C ja kaikki muut toimilaitteet lähti avautumaan, eli nousi ylös ja tuli sinistä näkyviin --> virtaus kasvoi.

Tämä yksi on aina vaan samassa asennossa, ei liiku mihinkään.

Näyttää tässä asennossa olevan, riippumatta onko lämpötila asetettu 16C (min) vai lähemmäksi 30C (max).

1727953325954.png


Sisäpuolelta näyttää tältä:

1727953346322.png

uutta tilalle tai jos haluaa varmistaa niin vaihtaa ristiin piuhat toisen toimilaitteen kanssa. jos vika seuraa toimilaitetta niin se on rikki, jos se toimii toisessa paikassa niin silloin vika ohjauksessa / termostaatissa
 
uutta tilalle tai jos haluaa varmistaa niin vaihtaa ristiin piuhat toisen toimilaitteen kanssa. jos vika seuraa toimilaitetta niin se on rikki, jos se toimii toisessa paikassa niin silloin vika ohjauksessa / termostaatissa
Toimilaite vaihdettu uuteen ja uudella toimii kuten pitää, lähti pyynti heti päälle ja nousi ylös.

Lämpökin aiemmin <20C huoneessa nyt lähes 22C kun oli päivästä lähtien täysi virtaus ja nyt viime tunnit uuden toimilaitteen kanssa.

Tarvitsee seurata seuraavat päivät miten lämpö tasaantuu. Kiitokset vielä vastauksista :thumbsup:
 
Nämä lämmöllä säätyvät jumittelee joskus, meisselin perällä voi kokeilla naputella josko lähtisi liikkumaan. Ellei lähde ni säätölaite vaihtoon. Samaten se neula jota tuo säätölaite painaa, voi jumittaa joskus, sitä voipi painella kans meisselin perällä alaspäin että lähteekö liikkumaan paremmin.
Itsellä tilanne että neula ei painelemalla nouse, ja virtausmittari näyttää ettei virtausta (säätölaite näyttää että piiri olisi auki, jolle säätö tulee termarilta). Mikä avuksi?
 
Onko Oras hanoissa ollut 80-luvulla jotain muita kierteitä käytössä kuin 3/4"? Imusuojan kun ottaa pois, jää hanaan sisäkierre, johon 3/4" ulkokierre on hieman liian iso.

20240912_122450.jpg


20241003_171643.jpg
 
Itsellä tilanne että neula ei painelemalla nouse, ja virtausmittari näyttää ettei virtausta (säätölaite näyttää että piiri olisi auki, jolle säätö tulee termarilta). Mikä avuksi?
Voi olla (ehkä) sallittua hieman nostaa sitä tappia, jos se on jumiutunut ala-asentoon?

Jos nousee ylöspäin, niin sitten taas painella sitä alas. Voi herkistyä ja alkaa toimimaan.
 
Voi olla (ehkä) sallittua hieman nostaa sitä tappia, jos se on jumiutunut ala-asentoon?

Jos nousee ylöspäin, niin sitten taas painella sitä alas. Voi herkistyä ja alkaa toimimaan.
Itse siirtoleukapihdeillä herkistelin kun oli kara jumissa
 
Onko Oras hanoissa ollut 80-luvulla jotain muita kierteitä käytössä kuin 3/4"? Imusuojan kun ottaa pois, jää hanaan sisäkierre, johon 3/4" ulkokierre on hieman liian iso.

20240912_122450.jpg


20241003_171643.jpg

Onhan niissä vieläkin millikierteitä tietyissä osissa. mittaa halkaisija ja nousu ja vertaa M kierre taulukkoon.
 
Mistä muuten tietää kuinka kovalla pitää olla lattialämmön kiertovesipumput?
Omien lukemisten ja kokemusten perusteella suoraan vastausta ei voi sanoa, riippuu putkien pituudesta, tasoista (kerroksista), pumpun tehosta, jne.

Warmian ohje menee suurinpiirtein niin, että jos tehotasoja on 3 kpl niin keväällä voi laskea 2 => 1 teholle ja syksyn tullessa, ns. lämmityskauden alussa nostaa 2-teholle ja talven aikana kun menee ja pysyy miinuksella, täysille 3-taso.

Tämä lukee Warmian ohjeessakin että talvella pitää olla täydellä teholla.

Jos jotain ongelmia yrittää ratkoa, esim. yksi huone on viileämpi kuin muut, niin kannattaa ajaa täydellä teholla, useasti todetaan putket eivät saa suunniteltua vesivirtaa jos tehot ei riitä. Kun vika on selvitetty niin voi sitten pienentää kiertovesipumpunkin tehoa jos vaan tavoitelämpö saavutetaan.
 
Voi olla (ehkä) sallittua hieman nostaa sitä tappia, jos se on jumiutunut ala-asentoon?

Jos nousee ylöspäin, niin sitten taas painella sitä alas. Voi herkistyä ja alkaa toimimaan.
Kiitos, tällä lähti liikkeelle. Pihdeillä hieman kevyesti kun nitkutti niin virtausmittarissa näytti 1l/min virtausta, vaikka kara ei omaan silmään näyttänyt että olisi oikein noussut. Ja sitten kun käänsin venttiilin kiinni ja uudestaan auki, niin virtausmittari pomppasi auki niinkuin kuuluukinja kara ylös.
 
Allaskaapissa näkyi valuman jälkiä viemäröinnin päällä. Kurkkasin kaappiin, niin ilmeisesti tuo putken pää tiputtanut, kun näyttääkin hapettuneelta. Pari vuotta vanha asennus Damixan hanalla. Miksi tiputtaa ja voiko tuolle tehdä jotain?

20241005_102641.jpg
1000034652.jpg
 
Allaskaapissa näkyi valuman jälkiä viemäröinnin päällä. Kurkkasin kaappiin, niin ilmeisesti tuo putken pää tiputtanut, kun näyttääkin hapettuneelta. Pari vuotta vanha asennus Damixan hanalla. Miksi tiputtaa ja voiko tuolle tehdä jotain?

20241005_102641.jpg
1000034652.jpg
iha ekana tarkista että tuleeko vesi hanan ja tason välistä. lotraa siihen kunnolla vettä ja tarkkaile päätyykö kaappiin. kuvan perusteella voisi näyttää että hana ei ole keskitetty reikään ja tiiviste on reiän päällä eikä ympärillä.
 
iha ekana tarkista että tuleeko vesi hanan ja tason välistä. lotraa siihen kunnolla vettä ja tarkkaile päätyykö kaappiin. kuvan perusteella voisi näyttää että hana ei ole keskitetty reikään ja tiiviste on reiän päällä eikä ympärillä.
Jep. Sieltähän se tihkuu. Pitää seuraavaksi kysellä tuleeko työn tehnyt putkari vielä korjaamaan asennuksen. Vai onko tuo sellainen homma, että helppo hoitaa itsekin?
 
Jep. Sieltähän se tihkuu. Pitää seuraavaksi kysellä tuleeko työn tehnyt putkari vielä korjaamaan asennuksen. Vai onko tuo sellainen homma, että helppo hoitaa itsekin?

helppo hoitaa jos osaa. löysää kiritysmutteria, siirtää oikeaan kohtaan ja kiristää uudelleen.
 
helppo hoitaa jos osaa. löysää kiritysmutteria, siirtää oikeaan kohtaan ja kiristää uudelleen.
Ei ollut paha homma joo. Eipä siinä paljoa varaa ollut laittaa hanaa sivuun, mutta luulis että tuo ammattimieheltä onnistuis kerralla. Oli putkari vähän kokenermpaa kaartia, niin kenties ei enää oikein taipunut allaskaappiin tekemään hommia kunnolla. No, tietääpähän välttää jatkossa.
 
Pysyykö tuollainen lavuaarin kiinnitykseen tarkoitettu asennusliima lakatussa pinnassa kiinni? Teen tuohon oman tason lavuaarille, niin mietin jos sen pinnan lakkaisi myös ennen kuin sen lavuaarin siihen liimaa kiinni.
 
Pysyykö tuollainen lavuaarin kiinnitykseen tarkoitettu asennusliima lakatussa pinnassa kiinni? Teen tuohon oman tason lavuaarille, niin mietin jos sen pinnan lakkaisi myös ennen kuin sen lavuaarin siihen liimaa kiinni.
yleensä pysyy (riippuunöiimasta) , mutta voithan tehdä koevedoksen. lakkaa jämäpala ja liimaa kahvikuppi siihen kiinni ja lopullisen lujuuden saavuttamisen jälkeen tee koeveto.
 
Talolla 2 edellistä omistajaa, joten en tiedä kenen tekemä viritys, mutta talo on tosiaan poistoilmanvaihdolla ja poistoilmaputken/-koneen kondenssivedenhallinta oli tehty, joku vois sanoa kyseenalaisesti.
Näkyy kuvasta. Ja tuossa muovin pään alla oli, *drumroll*, vihreä pulkka.

Aattelin lähteä eristämään tuota putkea, varsinkin kun on tullut ILP taloon, mutta ajattelin, että vaihdan tuon haitariputken vielä ihan kiinteäksi putkeksi. En tiedä oliko välttämätön operaatio, mutta tuon haitariputken kestävyys ei vakuuttanut.

Liitoksiin olis varmaan hyvä laittaa muutama niitti ja ilmastointiteippiä? Aika hyvin tuo tuossa pysyy noinkin, mutta jos joskus jostain tuota nuohoamaan pääsis, olisi varmaan niitit hyvä olla.

Tuohon poistoilmajärjestelmähän liittyy myös liesikupuun. Hankinkin paloverkkomattoa eristykseen.
Tuolla kylmässä tilassa eristettä pitäisi olla 100 mm, joten laitanko 50 + 50 mm tuota paloverkkomattoa vai olisiko parempi vain yksi kerros sitä ja "normaalia" sen päälle?
Saumojen tiivistys täytynee tehdä alumiiniteipillä kumpaankin kerrokseen ja sidelangalla vielä sitoa kiinni.
Toki tuosta tuo putki ei mennyt suoraan liesikupuun, joten villan seassa olevaa putkea ei ole paloeristetty.. Joskin se tuon läheltä siihen kupuun liittyy.

Tuota IV-koneen kuutiota on kyllä aika mahdoton eristää, on niin lähellä muutamaa lautaa/kattotuolia. Käsittäkseni tuossa pömpelissä on jo jokin eristys sisällä, koska putken sisään katsottaessa näkyy, että putki jatkuu neliön mallisena katolle (pienempänä kuin tuo kuvassa oleva kuutio Ja tuossa kuutiossa on tuollainen reikä metallpinnassa, jossa näkyy ja tuntuu jokin eristelevy.
Pitääkö siis yrittää tuotakin eristää vai kuinka?

IMG_1819.jpgIMG_1826.jpgIMG_1823.jpgIMG_1825.jpg
 
Talolla 2 edellistä omistajaa, joten en tiedä kenen tekemä viritys, mutta talo on tosiaan poistoilmanvaihdolla ja poistoilmaputken/-koneen kondenssivedenhallinta oli tehty, joku vois sanoa kyseenalaisesti.
Näkyy kuvasta. Ja tuossa muovin pään alla oli, *drumroll*, vihreä pulkka.

Aattelin lähteä eristämään tuota putkea, varsinkin kun on tullut ILP taloon, mutta ajattelin, että vaihdan tuon haitariputken vielä ihan kiinteäksi putkeksi. En tiedä oliko välttämätön operaatio, mutta tuon haitariputken kestävyys ei vakuuttanut.

Liitoksiin olis varmaan hyvä laittaa muutama niitti ja ilmastointiteippiä? Aika hyvin tuo tuossa pysyy noinkin, mutta jos joskus jostain tuota nuohoamaan pääsis, olisi varmaan niitit hyvä olla.

Tuohon poistoilmajärjestelmähän liittyy myös liesikupuun. Hankinkin paloverkkomattoa eristykseen.
Tuolla kylmässä tilassa eristettä pitäisi olla 100 mm, joten laitanko 50 + 50 mm tuota paloverkkomattoa vai olisiko parempi vain yksi kerros sitä ja "normaalia" sen päälle?
Saumojen tiivistys täytynee tehdä alumiiniteipillä kumpaankin kerrokseen ja sidelangalla vielä sitoa kiinni.
Toki tuosta tuo putki ei mennyt suoraan liesikupuun, joten villan seassa olevaa putkea ei ole paloeristetty.. Joskin se tuon läheltä siihen kupuun liittyy.

Tuota IV-koneen kuutiota on kyllä aika mahdoton eristää, on niin lähellä muutamaa lautaa/kattotuolia. Käsittäkseni tuossa pömpelissä on jo jokin eristys sisällä, koska putken sisään katsottaessa näkyy, että putki jatkuu neliön mallisena katolle (pienempänä kuin tuo kuvassa oleva kuutio Ja tuossa kuutiossa on tuollainen reikä metallpinnassa, jossa näkyy ja tuntuu jokin eristelevy.
Pitääkö siis yrittää tuotakin eristää vai kuinka?

IMG_1819.jpgIMG_1826.jpgIMG_1823.jpgIMG_1825.jpg
Jäteilmaputkihan pitää eristää, ettei kondensoi putken SISÄpintaan silloin, kun ullakolla on kylmempää kuin sisällä. Lämpöhän tuolla putkessa on jo menetetty, joten ei sillä eristämisellä mitenkään energiatehokkuutta lisää.

Haitariputken käyttö liesituulettimessa ehdottomasti kielletty ja paloverkkomattoa tuohon liittyvän säännöstön mukaan käytettävä koko matkalla.

Jos siellä putken ulkopinnassa on vettä liikkunut, niin olisiko tullut katolta? Näyttää aika onnettomalta kötökseltä tuo aluskatteen läpivientikin.
 
Laita miellummin valkoisella liimalla, tuo muuttuu kusenväriseksi ajan kanssa, jos eivät ole muuttaneet koostumusta 4v sisällä (vaikka kyljessä lukee että pysyy kirkkaana).
 
Miten säädetään/tarkastetaan varaajan lämpötila? Varaaja Jäspi 300 s.
Googlaamalla lukee vaan säädä termostaatista lämpötila, mutta meidän termostaatissa on numerot 1-10 ja mistään ei tiedä paljon on asteina 7.
 
Siinä pääkytkimen ja lämpötilarajoittimen oikealla puolella olevassa termostaattisäädössä ei ole asteikkoa? Pitäisi olla.
 
Miten säädetään/tarkastetaan varaajan lämpötila? Varaaja Jäspi 300 s.
Googlaamalla lukee vaan säädä termostaatista lämpötila, mutta meidän termostaatissa on numerot 1-10 ja mistään ei tiedä paljon on asteina 7.
Avaat lähimmän hanan ja mittarilla mittaat kuuman veden lämpötilan, säädät sekoitusventtiilin termostaattia tarpeen mukaan. Suositus 55 °C .
 
Avaat lähimmän hanan ja mittarilla mittaat kuuman veden lämpötilan, säädät sekoitusventtiilin termostaattia tarpeen mukaan. Suositus 55 °C .
tuossa ei säädetä varaajan lämpötilaa vaan sekoitetun veden lämpötilaa.

Miten säädetään/tarkastetaan varaajan lämpötila? Varaaja Jäspi 300 s.
Googlaamalla lukee vaan säädä termostaatista lämpötila, mutta meidän termostaatissa on numerot 1-10 ja mistään ei tiedä paljon on asteina 7.

Katso manuaalista. Nuppi pitäisi olla sähköjen lähettyvillä. jos siis sauna vaakamalli kyseessä niin toisessa päädyssä yleensä.
 
Miten säädetään/tarkastetaan varaajan lämpötila? Varaaja Jäspi 300 s.
Googlaamalla lukee vaan säädä termostaatista lämpötila, mutta meidän termostaatissa on numerot 1-10 ja mistään ei tiedä paljon on asteina 7.
Ohjekirja varmaan auttaa parhaiten ja samalla tulee varmistettua oikea malli.
Mitä itse tätä googletin niin max lämpötila olisi 80C ja ohjekirjassa näkyi minimiksi kuvassa minimi 35C. Tästä voi siten päätellä että 1 = 35C ja 10 = 85C

1728417582522.png



Kuva ohjekirjasta

1728417526071.png
 
Tuohon painesäiliön alapuolelle pitäisi uusi mittari vaihtoo. Kysäsin paikalliselta hanakoitten liikkeeltä millane on vaihtoo, mitä kustantais jos täälläpäin muuten käyvät.

Näytti miulle uuden painemittarin, niin sehän onkin vaan kierteellä kiinni siinä.. Eli paineet pois, ruuvaa tuon vanhan pois ja uusi tilalle. Eivät noin pienen takia lähde tänne asti tulemaan.
1728756597496.jpeg

1728756779831.jpeg


Varmistan vaa vielä varmuuen vuoksi kun painesäiliöistä kyse. Eli porakaivon pumppu kiinni, sitten painesäiliö pois päältä, ja lorottaa vedet tyhjäksi hanasta että on paineet pois? Sitten ruuvaa tuon vaan pois siitä, uus tilalle + putkimiehen teippiä vähän siihen? Sitten porakaivon pumppu päälle, painesäiliö päälle ja avot?
 
Onko kukaan mitannut mikä on hyväksyttävä kosteuden nousu makkarissa/sisätiloissa yön aikana kun ilmanvaihto on säädetty kuntoon?
 
Onko kukaan mitannut mikä on hyväksyttävä kosteuden nousu makkarissa/sisätiloissa yön aikana kun ilmanvaihto on säädetty kuntoon?

Mikä on ilmanvaihto? painovoimainen, koneellinen poisto? koneellinen tulo/poisto? joku muu? onko ilman käsittelyä? 8l/s per henki olisi hyvä olla mitoitus tulolle. Ilman vaihtuvuus kerroin päälle 0.5 jne. riippuu suunnittelijasta miten on suunnitellut. kosteusprosentiin vaikuttaa sitten sisään tulevan ilman kosteus ja muut kosteutta lisäävät tekijät sisällä. Mitä tarkoittaa että ilmanvaihto on "säädetty kuntoon"?
 
Onko kukaan mitannut mikä on hyväksyttävä kosteuden nousu makkarissa/sisätiloissa yön aikana kun ilmanvaihto on säädetty kuntoon?
Tähänhän vaikuttaa sää. Esim. talvella ensin illalla on -30 ja aamulla onkin jo +2, en osaa sanoa paljon suhteellinen kosteus muttuu mutta heitetään 30% (njoo ei ihan normaalisti taida mennä suoraan -30stä pariin plussa-asteeseen 8t aikana)
 
Tähänhän vaikuttaa sää. Esim. talvella ensin illalla on -30 ja aamulla onkin jo +2, en osaa sanoa paljon suhteellinen kosteus muttuu mutta heitetään 30% (njoo ei ihan normaalisti taida mennä suoraan -30stä pariin plussa-asteeseen 8t aikana)
Ei kai sää vaikuta suhteelliseen nousuun, jos nyt ei ulkona ole viidakkokelit? Mitä tarkoittaa -30? Mulla on nyt ollut 45-55%. Esim. aamutuuletus laskee aina nopeasti kosteutta.
 
Ei kai sää vaikuta suhteelliseen nousuun, jos nyt ei ulkona ole viidakkokelit? Mitä tarkoittaa -30? Mulla on nyt ollut 45-55%. Esim. aamutuuletus laskee aina nopeasti kosteutta.

pitää laskea absoluuttinen kosteus suhteellisen kosteuden ja lämpötilan perusteella, sitten voi laskea suhteellisen ja absoluuttisen kosteuden lämpötilan perusteella. absoluuttinen kosteus pysyy samana, suhteellinen muuttuu jos kosteutta ei poisteta tai lisätä. tai voi katsoa mollierin diagrammista.

kylmässä ilmassa suhteellinen kosteus on suurempi samalla absoluuttisella kosteudella, siksi kun ilmaa tuodaan sisään ja se lämpenee niin sen suhteellinen kosteus laskee.
 
pitää laskea absoluuttinen kosteus suhteellisen kosteuden ja lämpötilan perusteella, sitten voi laskea suhteellisen ja absoluuttisen kosteuden lämpötilan perusteella. absoluuttinen kosteus pysyy samana, suhteellinen muuttuu jos kosteutta ei poisteta tai lisätä. tai voi katsoa mollierin diagrammista.

kylmässä ilmassa suhteellinen kosteus on suurempi samalla absoluuttisella kosteudella, siksi kun ilmaa tuodaan sisään ja se lämpenee niin sen suhteellinen kosteus laskee.

Mulla voi siis olla aamulla 55 koskeusmittarissa. Kun päästän ulkoa kylmää ja kuivaa ilmaa, kosteus putoaa alle 50. Siitä päättelen että yön aikana sisälle on kertynyt hengityksestä kosteutta tuon erotuksen. Miksi sen pitäisi olla tuon monimutkaisempaa. Miksi lähdin kysymään, haluaisin tietää minkälainen kosteuden nousu yön aikana on normaalia ja milloin kannattaa tehostaa ilmanvaihtoa.

E: vai johtuuko tuuletuksen aikainen kosteusmittarin reagointi lämpötilan putoamisesta eikä kosteuden vähentymisestä. Mitä sellaisella mittarilla tekee?
 
Mulla voi siis olla aamulla 55 koskeusmittarissa. Kun päästän ulkoa kylmää ja kuivaa ilmaa, kosteus putoaa alle 50. Siitä päättelen että yön aikana sisälle on kertynyt hengityksestä kosteutta tuon erotuksen. Miksi sen pitäisi olla tuon monimutkaisempaa. Miksi lähdin kysymään, haluaisin tietää minkälainen kosteuden nousu yön aikana on normaalia ja milloin kannattaa tehostaa ilmanvaihtoa.

E: vai johtuuko tuuletuksen aikainen kosteusmittarin reagointi lämpötilan putoamisesta eikä kosteuden vähentymisestä. Mitä sellaisella mittarilla tekee?

Jos se mittari mittaa suhteellista kosteutta niin se mittaa suhteelista kosteutta. jos se mittaa absoluuttista kosteutta niin sitten se mittaa absoluuttista kosteutta. suhteellinen kosteus on suhteessa lämpötilaan. absoluuttinen kosteus on absoluuttista. esim. gramma vettä kuutiossa. 100% suhteellisessa kosteudessa vesi ei enään voi olla höyrynä vaan alkaa tiivistymään ja tämä 100% on eri lämpötiloissa eri. eli kylmässä ilmassa voi sitoa vähemmän vettä itseensä kuin lämmin ilma.

esim jos ulkona on - 5 astetta ja suhteellinen kosteus on 86%. jos se ilma tuodaan sisään ja lämmitetään 20 asteeseen niin sen suhteellinen kosteus on enään 15%. jos ilma kylmenee niin sen suhteellinen kosteus nousee ja vastaavasti jos se lämpenee niin suhteellinen kosteus laskee.

55% suhteellinen kosteus on vielä ihan normirajoissa.


 
Viimeksi muokattu:
Ei kai sää vaikuta suhteelliseen nousuun, jos nyt ei ulkona ole viidakkokelit? Mitä tarkoittaa -30? Mulla on nyt ollut 45-55%. Esim. aamutuuletus laskee aina nopeasti kosteutta.
Jäi yksiköt vahingossa pois, eli nuo oli celsius-asteita.
Jos ilmanvaihto on kunnoissa niin huoneessa ilman pitäisi vaihtua kerran kahdessa tunnissa, eli koko huoneeseen mahtuva ilmamäärä pitäisi olla vaihtunut yön aikana muutamaankin kertaan. Näin siis koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa ainankin. Ja mistä se korvaava ilma tuodaa, no tietenkin ulkoa joten se vaikkuttaa huoneen suhteeliseen kosteuteen.
Laitetaan vielä hengitysliiton sivu
 
Jäi yksiköt vahingossa pois, eli nuo oli celsius-asteita.
Jos ilmanvaihto on kunnoissa niin huoneessa ilman pitäisi vaihtua kerran kahdessa tunnissa, eli koko huoneeseen mahtuva ilmamäärä pitäisi olla vaihtunut yön aikana muutamaankin kertaan. Näin siis koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa ainankin. Ja mistä se korvaava ilma tuodaa, no tietenkin ulkoa joten se vaikkuttaa huoneen suhteeliseen kosteuteen.
Laitetaan vielä hengitysliiton sivu

Joo tuohon en tod.näk. pääse kun painovoimainen ilmastointi.
 
Arabia WC istuimen (suoraan kasarilta) kiinnityspultit ovat melko rapsakassa kunnossa. Millä todennäköisyydellä lattia pöntön alla on läpimärkä? Kertooko tällainen yleensä pöntön alla muhivasta kosteusvauriosta, vai onko tässä kyse vaan siitä että pitkin pöntön reunoja on kuseksittu viimeisen 30-40 vuoden ajan? Aiemmissa asunnoissa pöntöt on aina olleet liimattu tai silikoonilla kiinnitettyjä, joten en tiedä kuinka yleistä tämä on.

PXL_20241015_124515402.jpg
 
Arabia WC istuimen (suoraan kasarilta) kiinnityspultit ovat melko rapsakassa kunnossa. Millä todennäköisyydellä lattia pöntön alla on läpimärkä? Kertooko tällainen yleensä pöntön alla muhivasta kosteusvauriosta, vai onko tässä kyse vaan siitä että pitkin pöntön reunoja on kuseksittu viimeisen 30-40 vuoden ajan? Aiemmissa asunnoissa pöntöt on aina olleet liimattu tai silikoonilla kiinnitettyjä, joten en tiedä kuinka yleistä tämä on.

PXL_20241015_124515402.jpg
Aina tuon ikäisessä ne on kuin palaneet tulitikut kun pöntön repii pois. Yleensä lattia märkä sieltä alta, varsinkin jos on suihkun lähellä. Ruuvit päältä eivät enään vesitiiviit eikä reikä lattiassakaan, mutta jos pöntön ympärillä on silikoni vesi ei pääse pois varsinkaan muovimaton tapauksessa. Laatta saumoja pitkin yleensä kuivuu jonkin verran.
 
Aina tuon ikäisessä ne on kuin palaneet tulitikut kun pöntön repii pois. Yleensä lattia märkä sieltä alta, varsinkin jos on suihkun lähellä. Ruuvit päältä eivät enään vesitiiviit eikä reikä lattiassakaan, mutta jos pöntön ympärillä on silikoni vesi ei pääse pois varsinkaan muovimaton tapauksessa. Laatta saumoja pitkin yleensä kuivuu jonkin verran.
Kylpyhuone toisessa tilassa, ja silikoonia pöntön ympärillä ei ole. Kauhean kovalle roiskevedelle en kuvittelisi pöntön altistuneen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 719
Viestejä
4 496 695
Jäsenet
74 273
Uusin jäsen
Aloittelija6271

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom