• Live: io-techin pikkujoulu- ja hyväntekeväisyysstriimi tänään alkaen klo 19. Pelataan io-techin toimituksen kesken PUBGia ja tavoitteena saada 10000 euroa täyteen Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen! Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Kuinka tehokkaat huippuimurit yleensä n. 90 neliöisissä kaksikerroksisissa rivitaloissa on? Koneellinen poistoilma, jota säädetään liesikuvusta (säädöt 1-3). Poistoventtiilit liesikuvussa, alakerran vessassa ja yläkerran kylpyhuonessa. Tuloventtiilit ikkunoissa.

Täällä on aiemmin ollut huippuimuri MUH 15-2-1, ilmeisesti nimellisteho 75W. Nyt imurit ovat alkaneet hajoamaan yksitellen eikä huoltoyhtiötä ole ilmeisesti oikein kiinnotanut selvittää, mitä tilalle pitää laittaa. Jos laitetaan liian tehokkaat, niin alkaa tulemaan epäpuhdasta ilmaa rakennuksen ilmavuodoista etenkin talvella jne.

Meillä sitten joku arvioi, että 45W puhaltimet riittää noiden vanhojen tilalle. Onko mitään hiha-arviota? Tällaista tämä on, kun ei haluta maksaa ylimääräisiä asiantuntijoille suunnittelemaan. :)
Uuden virtaisnopeuden pitäisi vastata vanhaa huipparia. Ei muuta kuin tietolehdistä selvittää. Periaatteessa samalla voi vähän tarkastella ilmanvaihtonopeutta onko riittävä. Itsellä ei ole mitään käryä millainen sen pitäis olla koneellisen poiston kohdalla.
 
Toivon mukaan ei haittaa kysyä täällä mutta olisi oikein mukava jos joku asiantuntija voisi kommentoida. Minulla on jonkinasteinen pakko-oire siitä että astianpesukoneen hana olisi hieman auki ja tuntuu että tarkastelu vie aika paljon aikaa elämästä ja huolestuttaa. Tiedän että hanan olen laittanut kiinni mutta huolestuttaa jos siihen olisi vaikka hipaissut siivotessa ja se olisi hieman auennut huomaamatta.

Tuloletkusta löytyy kyllä mm. Aquastop venttiili lisäturvana. Mutta lähinnä oman mielenrauhan kannalta olisi mukava jos joku asiantuntija kommentoi että jos vahingossa olisi esim. Siivotessa pyyhkäissyt hanaa muutaman millin aukiasentoon onko mitään riskiä tässä tapauksessa että siitä voisi joku vesivahinko aiheutua?

Tyhmä kysymys mutta helpottaisi omaa elämää huomattavasti jos tietäisi että ei tarvitsisi asiasta kantaa niin paljon murhetta mukanaan ja oppisi että normaali varovaisuus riittää :)
Ainakin vanhemmilla oraksen hanoilla saattaa apk hana alkaa vuotamaan hieman läpi vaikka hana olisi suljettuna. [Siipikahvalliset mallit]. Ja toki moni muukin malli jos hana on tarpeeksi vanha/venttiili huono. Vaikea sanoa aquastopeista kuinka kauan ne säilyy toimintakykyisinä.
Itsellä tälläkin hetkellä edellisen sukupolven oras safira kaarihana, josta pitää pkv hana sulkea kunnolla. Muuten se päästää läpi pikkuhiljaa ja alkaa keräämään pesukoneen pohjalle vettä, joka sitten lopulta tulee lattialle asti koneen etureunasta. Whirlpoolin kone ja ilmeisesti sen magneettiventtiili päästää hieman läpi myös, ikää taitaa olla joku 5-10v, en tiedä tarkalleen. Enkä tiedä onko aquastoppia näissä koneissa.

Tässä siis kaksi vikaa päällekkäin samaan aikaan, selviää kyllä kun muistaa KUNNOLLA sulkea sen hanan aina. Uusi venttiili hanalle odottanut vaihtoa vieressä kohta vuoden :D
 
Yleisenä huomiona: venttiilin asento ei vaikuta paineeseen. Jos se on edes vähän auki, paine on molemmilla puolilla sama. Virtaukseen venttiilillä voi vaikuttaa.

Joo, kiitos insinöörimäisen pedantista korjauksesta - onneksi laitoin disclaimerin että en ole asiantuntija :D
 
Tässä siis kaksi vikaa päällekkäin samaan aikaan, selviää kyllä kun muistaa KUNNOLLA sulkea sen hanan aina. Uusi venttiili hanalle odottanut vaihtoa vieressä kohta vuoden :D
Kävin yhtä vesivahinkoa katsomassa, kun porukka tuli töistä ja astianpesukone lorotteli iloisesti vettä lattialle vaikka venttiili "kiinni". Poistoletkut pitäisi suositusten mukaan vaihtaa 5-10v välein, mutta aquastopeista ei varmaan ole mitään virallista. Toki 10-15v vanha apk alkaa olla aika vanha, ellei joku premium vehje.
 
Kävin yhtä vesivahinkoa katsomassa, kun porukka tuli töistä ja astianpesukone lorotteli iloisesti vettä lattialle vaikka venttiili "kiinni". Poistoletkut pitäisi suositusten mukaan vaihtaa 5-10v välein, mutta aquastopeista ei varmaan ole mitään virallista. Toki 10-15v vanha apk alkaa olla aika vanha, ellei joku premium vehje.

Letkujen vaihto on harvinaista mutta kai sillekin oikeasti olisi paikkansa. Eräässä kohteessa oli apk hana oidettu aina auki ja sittenpähän sattui niin että kun koko aqua stop räjähti irti niin hana oli niin jumissa ettei liikkunut, sama vikan hanan ballofixeissä. Asukas sai lopulta taloyhtiön pääveden poikki, mutta siinä vaiheessa oli jo jonkin verran vettä keittiön lattialla. Sattuivat sentään olemaan keittiössä tapahtuman sattuessa, muuten olisi varmaan koko kämppä. uinut.

IMG_20191111_172353.jpg
 
Letkujen vaihto on harvinaista mutta kai sillekin oikeasti olisi paikkansa. Eräässä kohteessa oli apk hana oidettu aina auki ja sittenpähän sattui niin että kun koko aqua stop räjähti irti niin hana oli niin jumissa ettei liikkunut, sama vikan hanan ballofixeissä. Asukas sai lopulta taloyhtiön pääveden poikki, mutta siinä vaiheessa oli jo jonkin verran vettä keittiön lattialla. Sattuivat sentään olemaan keittiössä tapahtuman sattuessa, muuten olisi varmaan koko kämppä. uinut.

IMG_20191111_172353.jpg
Poistoletku on yleensä halpa ja helppo vaihtaa,mutta tuloletku voi vaatia koneen purkamista ja muutenkin on kallis.Eräässä putkisaneeraus kohteessa oli asukkaan ikivanhassa koneessa letkut niin haperot että putkiliike kieltäytyi asentamassa konetta takaisin paikoilleen ja huoltoliike kävi vaihtamassa letkut,lasku oli muistaakseni vajaat 250€.Joten ei paljoa tarvitse ihmetellä miksi niitä ei vaihdeta useammin.
 
Kysytääs täällä, kun tuli tuolla tallitopicissa puheeksi.

Uusi talli tulossa vanhan tallin kylkeen kiinni. Vanha talli kiinni itse talossa.
Pääviemäriputki tulee vanhan tallin sivustan keskeltä taloon ja menee nykyisen tallin alta (maavarainen perustus) itse taloon. Vanhassa tallissa ei viemäriä.
Uuteen talliin taas viemäri öljynerotuksella olisi tarve saada.

Voinko liittää tuon uuden tallin lattiaviemärin öljynerotuskaivolla suoraan tuohon pääviemäriin? Se kun uuden tallin allekin olisi jäämässä.

Oma lvi suunnittelija pääsee hommiin vasta parin viikon päästä, pääsuunnittelija oli sitä mieltä että noin sen pitäisi onnistua. Tallitopicissa vähän asiaa haastettiin :)
 
Poistoletku on yleensä halpa ja helppo vaihtaa,mutta tuloletku voi vaatia koneen purkamista ja muutenkin on kallis.Eräässä putkisaneeraus kohteessa oli asukkaan ikivanhassa koneessa letkut niin haperot että putkiliike kieltäytyi asentamassa konetta takaisin paikoilleen ja huoltoliike kävi vaihtamassa letkut,lasku oli muistaakseni vajaat 250€.Joten ei paljoa tarvitse ihmetellä miksi niitä ei vaihdeta useammin.

Kyllä se poistoletkun vaihtaminenkin vaatii yleensä koneen purkamisen. Letku on kiinni koneen sisällä. jopa pesukoneissa. Olen tiskikoneeseen letkun joskus vaihtanut. vaikka työkseni asenteen tiskikoneita niin enpä muista tässä 10v aikana että olisi tullut vastaan yhtään sellasta jossa poistoletku olisi vaihdettavissa avaamatta peltejä.
 
Poistoletku on yleensä halpa ja helppo vaihtaa,mutta tuloletku voi vaatia koneen purkamista ja muutenkin on kallis.Eräässä putkisaneeraus kohteessa oli asukkaan ikivanhassa koneessa letkut niin haperot että putkiliike kieltäytyi asentamassa konetta takaisin paikoilleen ja huoltoliike kävi vaihtamassa letkut,lasku oli muistaakseni vajaat 250€.Joten ei paljoa tarvitse ihmetellä miksi niitä ei vaihdeta useammin.
Eikö se ole juurikin toisinpäin. Eli tuloletku on lähes aina 3/4 kierteellä ja kiinnitetään asennuksen yhteydessä ja kuka tahansa teeseitsemies, huoltomies tai putkari vai vaihtaa sen. Ja taasen poistoletku tulee koneen sisältä. Olen muistaakseni nähnyt yhden apk:n jossa poistoletku on vaihdettavissa avaamatta konetta. En muista mallia.
 
Juu, kyllä se poistoletku on normaalisti koneen sisällä ja vaatii jonkin verran koneen purkamista. Tulovesiletku riippuu onko siinä aquastop, ilman tuota saattaa koneen päässä olla kierreliitos ja aquastopilla menee tulovesiletku koneen sisälle ja ei ole heti vaihdettavissa.
 
Nyt kun tarkemmin muistelisin en ole varma oliko kysessä APK vai pyykkikone,jäi vaan mieleen kun kaikki olivat sitä mieltä että vaihdossa ei ollut järkeä mutta tehtiin kun asiakas halusi niin.
 
Etuovessa myynnissä 20 vuotta vanha talo jossa koneellinen ilmanvaihto, mutta tehty vielä jälkikäteen laajennushuone jossa pelkästään tuloilmaräppänä. Kertokaahan viisaammaet että minkäh takia noin halpaan ratkaisuun on päädytty? Eikö nykyaikainen tapa säätää ilmanvaihto ole nollapaine-ero jolloin tuossa huoneessa ei vaihdu hallitusti ilma ollenkaan?
 
Etuovessa myynnissä 20 vuotta vanha talo jossa koneellinen ilmanvaihto, mutta tehty vielä jälkikäteen laajennushuone jossa pelkästään tuloilmaräppänä. Kertokaahan viisaammaet että minkäh takia noin halpaan ratkaisuun on päädytty? Eikö nykyaikainen tapa säätää ilmanvaihto ole nollapaine-ero jolloin tuossa huoneessa ei vaihdu hallitusti ilma ollenkaan?
Näkyykö kuvissa tuloilmaräppänöitä? Voiko koneellinen tarkoittaa vain koneellista poistoa? Muuten kuullostaa oudolta.
 
Pyöreä tuloilmaräppänä näkyy laajennuksessa ja muualla talossa on tulo- ja poistoiv koneellisesti.

Onko linkittää kohdetta? Ei kai kaikissa huoneissa ole poistoa ja tuloa? Eikö poistot ole kph, keittiö, varasto yms ja tuloilma makkareissa ja missä raikasta halutaankaan olla.
 
Etuovessa myynnissä 20 vuotta vanha talo jossa koneellinen ilmanvaihto, mutta tehty vielä jälkikäteen laajennushuone jossa pelkästään tuloilmaräppänä. Kertokaahan viisaammaet että minkäh takia noin halpaan ratkaisuun on päädytty? Eikö nykyaikainen tapa säätää ilmanvaihto ole nollapaine-ero jolloin tuossa huoneessa ei vaihdu hallitusti ilma ollenkaan?

On voinut olla tekijän mielestä liian hankala muuttaa iv putkistoa.
Itse jouduin omassa laajennuksessa vaihtamaan koneenkin isompaan että riittää. Ja uudessa oli eri määrä yhteitä eri paikoissa eli aika paljon putkihommia välikatolla sen lisäksi että uuteen osaan tuli uutta putkea...

Ero ei taida olla ihan nolla mutta en kyllä enää soraan muista kumpaan suuntaan se ero on.
 
Pyöreä tuloilmaräppänä näkyy laajennuksessa ja muualla talossa on tulo- ja poistoiv koneellisesti.
Etuovessa myynnissä 20 vuotta vanha talo jossa koneellinen ilmanvaihto, mutta tehty vielä jälkikäteen laajennushuone jossa pelkästään tuloilmaräppänä. Kertokaahan viisaammaet että minkäh takia noin halpaan ratkaisuun on päädytty? Eikö nykyaikainen tapa säätää ilmanvaihto ole nollapaine-ero jolloin tuossa huoneessa ei vaihdu hallitusti ilma ollenkaan?
20 Vuotta sitten säädettiin vielä reilusti alipaineiseksi (<10%?), kai sitä nykyisinkin pitäisi olla vähän alipaineen puolella? Olen yhden suunnitelman nähnyt missä oli varastohuoneessa tuloilmaräppänä ulkoa ja poisto LTO-koneelle. Tätä ei kuitenkaan ollut toteutettu suunnitelman mukaan ja ainakin ilmavirrat oli suunnitelmassa suoraansanoen pielessä verrattuna mitä niiden pitäisi olla. Rakennusluvan oli saanut aikoinaan sillä suunnitelmalla.

Ilmanvaihtoketju voi tavoittaa enemmän alaa osaavia: Ilmanvaihto eli IV-keskustelu
 
Ketju on sinänsä aivan oikea.

Nykyään pyritään nollapaine-eroon, mutta usein vielä suunnitellaan karvan verran alipaineen puolelle varalta, koska ilmamäärämittaukset eivät ole tarkkoja ja ylipainetta halutaan välttää.

Kaikenlaisia räpellyksiä olen nähnyt. Jos siinä on vain seinässä korvausilmareikä niin ei sitä oikein ole tehty, mutta en yhtään ihmettelisi vaikka joku olisi moisen itselleen touhunnut.
 
En ole asiantuntija mutta hyvin epätodennäköistä on että varsinkaan pienellä paineella (vähän auki) alkaisi vuotaa. Toki se on teoriassa mahdollista, mikä tahansa putkiliitos voi alkaa jossain vaiheessa vuotaa, mutta moni pitää pesukonehanaa aina auki vaikka ei saisi ja harvalla tällöinkään vuotovahinko osuu kohdalle. Oman pyykinpesukoneen käyttöohjekirjassa jopa luki että aquastop-venttiilin kanssa hanaa ei tarvitse sulkea (mitä itse en toki noudata).

Jos häiritsee elämää liikaa niin Orakselta löytyy pesukoneventtiili elektronisella ajastimella.

Mite tuo Aquastop käytännössä muuten toimii. Itsellä on siis AEG pesukone ja siinä on tuon kuvan näkönen letku tulovesiputkessa. En tiedä olenko ymmärtänyt oikein että periaatteessa vaikka hana olisi auki niin tuo ei päästä vettä läpi ennenkuin pesukone pyytää ja sitten jos tuo letku hajoaa se katkaisee vedentulon. Eli periaatteessa kaiketi melko varma systeemi kunhan tuo venttiili ei hajoa tai hanalta tuleva letku / liitos ennen tuota molkkeroa. Ajatuksen tasolla vaan jos hana olisi millin pari auki niin aika olemattoman olonen todennäköisyys lienee että vesivahinkoa saa sen takia aikaan ..? Tosiaan tietämys itsellä aika heikkoa aiheesta
 

Liitteet

  • Screenshot_20240314_222202_Chrome.jpg
    Screenshot_20240314_222202_Chrome.jpg
    117,2 KB · Luettu: 33
Mite tuo Aquastop käytännössä muuten toimii. Itsellä on siis AEG pesukone ja siinä on tuon kuvan näkönen letku tulovesiputkessa. En tiedä olenko ymmärtänyt oikein että periaatteessa vaikka hana olisi auki niin tuo ei päästä vettä läpi ennenkuin pesukone pyytää ja sitten jos tuo letku hajoaa se katkaisee vedentulon.

Noinhan se toimii. Muuton yhteydessä laitettiin keittiöön ja kodinhoitohuoneeseen Oras Optima hanat sähköisellä pesukoneventtiilillä, katkaisee vedentulon automaattisesti 4 tunnin kuluttua. Toki itse painan hanan aina napista kiinni pesun jälkeen, mutta jos sattuisi unohtumaan niin sulkee vedentulon automatic.

Toki pitää muistaa, että mikään ihmisen tekemä ei ole pomminvarmaa. Mutta sitä varten taloudessa on vakuutukset, jos jotain poksahtaa. Omakotitalossa tulee laitettua lisäksi pääsulku kiinni, jos ollaan useampi päivä pois kotoa.
 
Noinhan se toimii. Muuton yhteydessä laitettiin keittiöön ja kodinhoitohuoneeseen Oras Optima hanat sähköisellä pesukoneventtiilillä, katkaisee vedentulon automaattisesti 4 tunnin kuluttua. Toki itse painan hanan aina napista kiinni pesun jälkeen, mutta jos sattuisi unohtumaan niin sulkee vedentulon automatic.

Toki pitää muistaa, että mikään ihmisen tekemä ei ole pomminvarmaa. Mutta sitä varten taloudessa on vakuutukset, jos jotain poksahtaa. Omakotitalossa tulee laitettua lisäksi pääsulku kiinni, jos ollaan useampi päivä pois kotoa.
Omakotitalossa vuotojen ehkäisy on yleisempää. Jo viidellä sadalla saa kaikenlaisia vuotovahteja tai etäohjattavia magneettiventtiileitä vesimittarille. Tokihan samat saisi putkiremontoituihin rivi/kerrostaloihin tai vedet katkaistua mutta oma on tietysti oma ja osake on osake.
 
Vuotovahti olisi tarkoitus toteuttaa Burkert 0280B (NO: jännitteettömänä auki) solenoidiventtiilillä siten, että mikäli jokin silmukka antaa vuotohälytyksen niin apureleen välityksellä 0280B sulkee veden tulon vesimittarin jälkeen. Varsin simppeli mutta itse venttiilissä on kolmas lähtö kelan yläpuolella jonka tarkoitus on epäselvä, sen jos sulkee niin venttiili ei toimi oikein. Ohjeissa todetaan näin:

"Piiritoiminto B, normaalisti auki, tarjoaa päinvastaisen toiminnon. On tärkeää huomata, että väliaine tyhjenee ilmakehään pilottioperaattorin kautta, kun venttiili on jännitteetön. Solenoidiepoksikapselointi haihduttaa tehokkaasti käämin tuottaman lämmön."

Eli miten venttiilin kolmas lähtö tulisi kytkeä tai liittää vesijohtoon jotta NO venttiili jännitteettömänä toimisi oikein (väliaine tyhjenee ilmatilaan pilottioperaattorin kautta ??)

Kuvassa oikealla 0280B (NO) kelan yläpuolella lähtö auki, vasemmalla 0280A (NC) jossa sulku kelan yläpuolella

 

Liitteet

  • 0280B.jpg
    0280B.jpg
    119,9 KB · Luettu: 50
Viimeksi muokattu:
Vuotovahti olisi tarkoitus toteuttaa Burkert 0280B (NO: jännitteettömänä auki) solenoidiventtiilillä siten, että mikäli jokin silmukka antaa vuotohälytyksen niin apureleen välityksellä 0280B sulkee veden tulon vesimittarin jälkeen. Varsin simppeli mutta itse venttiilissä on kolmas lähtö kelan yläpuolella jonka tarkoitus on epäselvä, sen jos sulkee niin venttiili ei toimi oikein. Ohjeissa todetaan näin:

"Piiritoiminto B, normaalisti auki, tarjoaa päinvastaisen toiminnon. On tärkeää huomata, että väliaine tyhjenee ilmakehään pilottioperaattorin kautta, kun venttiili on jännitteetön. Solenoidiepoksikapselointi haihduttaa tehokkaasti käämin tuottaman lämmön."

Eli miten venttiilin kolmas lähtö tulisi kytkeä tai liittää vesijohtoon jotta NO venttiili jännitteettömänä toimisi oikein (väliaine tyhjenee ilmatilaan pilottioperaattorin kautta ??)

Kuvassa oikealla 0280B (NO) kelan yläpuolella lähtö auki, vasemmalla 0280A (NC) jossa sulku kelan yläpuolella


On erittäin epäselkeästi kyllä ohjeistettu. Jos et ole jo hankkinut tuota venttiiliä niin varmasti on helpompi totetuttaa tuo jollakin ”direct operated” mallilla, kun tuo verkoston paine on kuitenkin sen verran matala.
 
Vuotovahti olisi tarkoitus toteuttaa Burkert 0280B (NO: jännitteettömänä auki) solenoidiventtiilillä siten, että mikäli jokin silmukka antaa vuotohälytyksen niin apureleen välityksellä 0280B sulkee veden tulon vesimittarin jälkeen. Varsin simppeli mutta itse venttiilissä on kolmas lähtö kelan yläpuolella jonka tarkoitus on epäselvä, sen jos sulkee niin venttiili ei toimi oikein. Ohjeissa todetaan näin:

"Piiritoiminto B, normaalisti auki, tarjoaa päinvastaisen toiminnon. On tärkeää huomata, että väliaine tyhjenee ilmakehään pilottioperaattorin kautta, kun venttiili on jännitteetön. Solenoidiepoksikapselointi haihduttaa tehokkaasti käämin tuottaman lämmön."

Eli miten venttiilin kolmas lähtö tulisi kytkeä tai liittää vesijohtoon jotta NO venttiili jännitteettömänä toimisi oikein (väliaine tyhjenee ilmatilaan pilottioperaattorin kautta ??)

Kuvassa oikealla 0280B (NO) kelan yläpuolella lähtö auki, vasemmalla 0280A (NC) jossa sulku kelan yläpuolella

Tuohan on joku translator-käännös, niin ei ihme, että on ihan käsittämätöntä tekstiä. Mikset etsi tuota ihan Bukertin suomenkielisiltä sivuilta?
 
Perusvesikaivoon pitäis saada jonkunlainen hälytys pumpulle/vedenpinnan nousulle. Oma paras idea tähän mennessä on Meltexin Lokasäiliön langaton täyttymishälytin:


Selviäisi aika helpolla, pahin rasti olisi porata valurautakanteen reikä tuota läpivientiä varten. Ei tarvitsisi edes uusia sähköpiuhoja vedellä, kun itse tunnistin toimii paristolla. Osaa myös ilmoitella, jos ei ole yhteyttä tunnistimeen, eli jos paristo on loppumassa tms.

Vai olisiko jotain parempia ideoita? Yllättävän vähän tuntuu olevan "suoraan hyllyltä" ratkaisuja, vaikka luulisi olevan aika yleinen tarve.
 
On erittäin epäselkeästi kyllä ohjeistettu. Jos et ole jo hankkinut tuota venttiiliä niin varmasti on helpompi totetuttaa tuo jollakin ”direct operated” mallilla, kun tuo verkoston paine on kuitenkin sen verran matala.

Molemmat venttiilit on hankittu aikoinaan SA Int kaupasta odottamaan vuotovahdin toteutusta. NC-venttiilillä se onnistuisi helposti, silloin virta pitäisi olla kytkettynä kun vesipisteitä käytetään. NO venttiilin ns. "kolmas lähtö" vaatii ilmeisesti takaisinkytkennän tulopuolelle, jostain pitäisi löytää sopiva sovitin kelan yläpuolella olevalle liitännälle, normi lvi-putkiliittimet ei koon ja kierteiden puolesta sovi. Varmuuden varalta vielä täytyy viritellä valvontakamera etävesimittarille kuvaamaan pyörivää siipiratasta, eli jos jokin silmukka pettää niin viimeistään kameran liiketunnistuksen alarm-out sulkee vedentulon, esimerkiksi poissa ollessa.
 
Pesukone vaihtui ja sen myötä myös tuloletku, joka on ”kovempi”, kuin vanha ”haitarimallinen”.

Paineiskut putkistoon tuon myötä tuli huomattavan huomattavaksi. Onko kaveriksi ~60€ palikka vai tuollainen ”haitarimallinen” letku, joka ilmeisesti on toiminut ”sulakkeena” tai uudessa masiinassa magneettikytkin on vain nopeampi, kuin vanhassa.
 
Pesukone vaihtui ja sen myötä myös tuloletku, joka on ”kovempi”, kuin vanha ”haitarimallinen”.

Paineiskut putkistoon tuon myötä tuli huomattavan huomattavaksi. Onko kaveriksi ~60€ palikka vai tuollainen ”haitarimallinen” letku, joka ilmeisesti on toiminut ”sulakkeena” tai uudessa masiinassa magneettikytkin on vain nopeampi, kuin vanhassa.

joo
 
Molemmat venttiilit on hankittu aikoinaan SA Int kaupasta odottamaan vuotovahdin toteutusta. NC-venttiilillä se onnistuisi helposti, silloin virta pitäisi olla kytkettynä kun vesipisteitä käytetään. NO venttiilin ns. "kolmas lähtö" vaatii ilmeisesti takaisinkytkennän tulopuolelle, jostain pitäisi löytää sopiva sovitin kelan yläpuolella olevalle liitännälle, normi lvi-putkiliittimet ei koon ja kierteiden puolesta sovi. Varmuuden varalta vielä täytyy viritellä valvontakamera etävesimittarille kuvaamaan pyörivää siipiratasta, eli jos jokin silmukka pettää niin viimeistään kameran liiketunnistuksen alarm-out sulkee vedentulon, esimerkiksi poissa ollessa.

Joo, pilottiohjatut venttiilit on selvästi yleisempiä ”raskaassa teollisuudessa” tuo kelan päällä oleva on varmasti 1/8 kierre.
 
Perusvesikaivoon pitäis saada jonkunlainen hälytys pumpulle/vedenpinnan nousulle. Oma paras idea tähän mennessä on Meltexin Lokasäiliön langaton täyttymishälytin:


Selviäisi aika helpolla, pahin rasti olisi porata valurautakanteen reikä tuota läpivientiä varten. Ei tarvitsisi edes uusia sähköpiuhoja vedellä, kun itse tunnistin toimii paristolla. Osaa myös ilmoitella, jos ei ole yhteyttä tunnistimeen, eli jos paristo on loppumassa tms.

Vai olisiko jotain parempia ideoita? Yllättävän vähän tuntuu olevan "suoraan hyllyltä" ratkaisuja, vaikka luulisi olevan aika yleinen tarve.
Ite hommasin tuon saman muistaakseni, mutten ole vieläkään saanut aikaiseksi asentaa. Perusvesikaivossa betonikansi.
 
Bideesuihku vuotaa ja se pitäis vaihtaa. Yritetty saada irti käsivoimin, mutta ei se vaan lähde irti. Tietääks
Kukaan mitään niksiä?

Pide1_n - Copy 1.png
 
Pari kumipintaista työhanskaa. Knipexeillä kiinni letkun liittimestä jos mikään muu ei auta tai uusitte letkun samalla
 
Jos häiritsee elämää liikaa niin Orakselta löytyy pesukoneventtiili elektronisella ajastimella.
Itse hommasin just tuollaisen kodinhoitohuoneeseen mihin ei tule hanaa lähettyville. Saatavilla myös paristoversio, mutta meillä lisätään pistoke tuolle niin ei tartte paristojakaan vaihdella.


Tuo on kätevä kun ohjainnapin voi sijoittaa melko vapaasti minne haluaa pois silmistä. Aiemmin oli käsikäyttöinen venttiili tasossa keskellä kiinni, mikä oli ärsyttävästi aina tiellä. Keittiössä sama sitten integroitu hanaan itsessään. Oraksella ei noita sähköverkkoon kytkettäviä hanoja apk-liittimellä valitettavasti juuri ole tarjolla, joten siellä piti tyytyä paristomalliin.
 
Bideesuihku vuotaa ja se pitäis vaihtaa. Yritetty saada irti käsivoimin, mutta ei se vaan lähde irti. Tietääks
Kukaan mitään niksiä?

Pide1_n - Copy 1.png

Enemmän voimaa, pitoa saa lisää kun pistää kaksipuoleista teippiä kohtiin joista ottaa kiinni, tai rullaa yksipuolista teippiä niin että liima jää ulkopuolella jolloin siitä tulee kaksipuoleinen. Ja viimeinen vaihtoehto on Knipexeillä kiinni kuten yllä jo sanottiin.
 
Itse hommasin just tuollaisen kodinhoitohuoneeseen mihin ei tule hanaa lähettyville. Saatavilla myös paristoversio, mutta meillä lisätään pistoke tuolle niin ei tartte paristojakaan vaihdella.


Tuo on kätevä kun ohjainnapin voi sijoittaa melko vapaasti minne haluaa pois silmistä. Aiemmin oli käsikäyttöinen venttiili tasossa keskellä kiinni, mikä oli ärsyttävästi aina tiellä. Keittiössä sama sitten integroitu hanaan itsessään. Oraksella ei noita sähköverkkoon kytkettäviä hanoja apk-liittimellä valitettavasti juuri ole tarjolla, joten siellä piti tyytyä paristomalliin.
Joutuuhan tuon napin paristoa kuitenkin vaihtelemaan, vaikka itse venttiili on pistotulpallinen.

Itsellä keittiöhanana pistotulpallinen Optima Hybrid 2722F. En tiedä onko sitten ainoa pisrotulpallinen keittiöhanamalli pesukoneventtiilillä tuo. Keittiöön ei olisi ollut oikeastaan mitään järkeä laittaa paristomallia, kun sähköä on joka tapauksessa allaskaapissa saatavilla (apk-pistorasia).
 
Joutuuhan tuon napin paristoa kuitenkin vaihtelemaan, vaikka itse venttiili on pistotulpallinen.

Itsellä keittiöhanana pistotulpallinen Optima Hybrid 2722F. En tiedä onko sitten ainoa pisrotulpallinen keittiöhanamalli pesukoneventtiilillä tuo. Keittiöön ei olisi ollut oikeastaan mitään järkeä laittaa paristomallia, kun sähköä on joka tapauksessa allaskaapissa saatavilla (apk-pistorasia).
Joo, painonapin paristoa joutuu toki vaihtamaan.

Tuo 2722F taitaa olla Oraksen ainoa hana, jossa on pistotulppaliitäntä, mutta valitettavasti hana muuten on sen verran omatakeisen näköinen, ettei sellaista olisi ulkonäkösyistä voinut omaan keittiöön laittaa. Pariston vaihto on siis pienempi paha eikä sekään onneksi ihan hirveitä työllistä, kun taitaa +5 vuotta yksi paristo kestää.
 
Vartan 2CR5 ei ainakaan tunnu soveltuvan tämän kanssa, pari testasin ja kesti muutaman viikon. Nyt kokeilussa Maxell.

Jaa tuolla kotelossa on ihan tavallinen paristo sisällä. Mitähän taikuutta siinä sitten on, hinta on ainakin melko levoton tuolla OEM-versiolla. Talossa on pari Oras Optima automaattiventtiilillä varustettua hanaa, laitettu miltei seitsemän (7) vuotta sitten ja vielä mennään alkuperäisillä paristoilla. Meinasin laittaa 5V USB-laturista virransyötön sitten kun patterit hyytyvät, en ole kyllä kokeillut riittääkö jännite hanalle. 6V virtalähde vaatisi vähän soveltamista.
 
Onko Oras Cubistan omistajilla vinkkejä miten saada järkevä käyttöaika pattereilla?

Käytettynä joskus tuollainen tuli hommattua ja nyt laitoin käyttöön kun vanha tuli tiensä päähän. Vartan 2CR5 ei ainakaan tunnu soveltuvan tämän kanssa, pari testasin ja kesti muutaman viikon. Nyt kokeilussa Maxell.
Mitä itse tuosta asiasta aikoinaan luin niin ne Vartat ovat jo kaupasta paskoja eli niissä on valmiiksi liian alhainen jännite ja siksi kyykkäävät nopeasti. Ei se Maxellin orkkis maksa kuin pari euroa enemmän niin kannattaa suosiolla siis laittaa sellainen.
 
Ostin 94 rakennetun talon, jossa on märkätiloissa ja kodinhoitohuoneessa lattialämmitys hoidettu käyttövedestä hullunnkierrolla. Muualla asunnossa on patterit ja tämän myötä myös kaukolämmön alajakokeskus on 2 piirinen. Nyt kylppäriremonttia suunnitellessa mietin miten tuon lämmityksen kanssa tekisi. Ei oikein huvittaisi tuota erillistä sekoitinta sähkövastuksen kanssa alkaa värkkäämään, koska järjestelmä on kuitenkin 30v toiminut, ilman legionellaa. Lisäksi noita lähtöjä on kahdesssa eri allaskaapissa eli vaatisi 2 sekoitinta

1. Eniten tuossa mietityttää, tuo kuuma vesi, joka painetaan tuonne lattiaan. Eli tuotan 50 asteista vettä ei uskalla enää uusien vesieristeiden kanssa tuonne laskea ja tuo patteritermostaattien kanssa pelaaminen on kuulemma aika tarkkaa. Vaihtoehtona mietin säätöventtiiliä tuohon lattialämmityksen menopuolelle, joka HA:n kautta säätäisi tuote lattiaan menevän veden lämpötilaa.

2. Olisiko järkevä, viedä meno ja paluuputken varaus allaskaapeista tuonne tekniseen tilaan, ja kun joskus tarvii alajakokeskus vaihtaa niin vaihtaisi 3 piirisen tilalle ja kytkisi nuo lattiaputket siihen?

3. Alajakokeskuksessa on alkuperäinen Cetethermin lämmönvaihdin ja hevosmiehet on kertoneet ettei kannata tuota lähteä uusimaan, kuulemma voi olla, että kestää vielä kauemmin kuin esim. uusi Högforssin GST kestäisi. Onko mahdollista, että hevosmiehet ovat kerrankin oikeassa? Toimilaiteventtiili on vaihdettu.

Kuvissa keskus ja hullunkierto

IMG_7929.jpeg
17beb36b-ff5f-4327-858e-04d36df5a800.jpeg
 
Viimeksi muokattu:
Ostin 94 rakennetun talon, jossa on märkätiloissa ja kodinhoitohuoneessa lattialämmitys hoidettu käyttövedestä hullunnkierrolla. Muualla asunnossa on patterit ja tämän myötä myös kaukolämmön alajakokeskus on 2 piirinen. Nyt kylppäriremonttia suunnitellessa mietin miten tuon lämmityksen kanssa tekisi. Ei oikein huvittaisi tuota erillistä sekoitinta sähkövastuksen kanssa alkaa värkkäämään, koska järjestelmä on kuitenkin 30v toiminut, ilman legionellaa. Lisäksi noita lähtöjä on kahdesssa eri allaskaapissa eli vaatisi 2 sekoitinta

1. Eniten tuossa mietityttää, tuo kuuma vesi, joka painetaan tuonne lattiaan. Eli tuotan 50 asteista vettä ei uskalla enää uusien vesieristeiden kanssa tuonne laskea ja tuo patteritermostaattien kanssa pelaaminen on kuulemma aika tarkkaa. Vaihtoehtona mietin säätöventtiiliä tuohon lattialämmityksen menopuolelle, joka HA:n kautta säätäisi tuote lattiaan menevän veden lämpötilaa.

2. Olisiko järkevä, viedä meno ja paluuputken varaus allaskaapeista tuonne tekniseen tilaan, ja kun joskus tarvii alajakokeskus vaihtaa niin vaihtaisi 3 piirisen tilalle ja kytkisi nuo lattiaputket siihen?

3. Alajakokeskuksessa on alkuperäinen Cetethermin lämmönvaihdin ja hevosmiehet on kertoneet ettei kannata tuota lähteä uusimaan, kuulemma voi olla, että kestää vielä kauemmin kuin esim. uusi Högforssin GST kestäisi. Onko mahdollista, että hevosmiehet ovat kerrankin oikeassa? Toimilaiteventtiili on vaihdettu.

Kuvissa keskus ja hullunkierto

IMG_7929.jpeg
17beb36b-ff5f-4327-858e-04d36df5a800.jpeg

nythän tuolla on danfossin fjvr paluulämpötilaventtiilit säätelemässä sitä veden lämpötilaa sinne lattiaan. Säätelevät siis virtaamaa niin että venttiilin kohdalla lämpötila pysyy vakiona.
 
nythän tuolla on danfossin fjvr paluulämpötilaventtiilit säätelemässä sitä veden lämpötilaa sinne lattiaan. Säätelevät siis virtaamaa niin että venttiilin kohdalla lämpötila pysyy vakiona.
No sittenhän siinä onkin ihan oikea tuota. Kun ei ole ymmärrystä näistä niin luulin joksikin patterintermariviritykseksi. Kiitos tästä :kippis: silloin tästä taitaa selvitä kun kuristaa tuon paluun niin, ettei menovesi nouse yli 40C.
 
Mulla ei ole talossa ulkovesihanaa ollenkaan ja haluttaisi kesällä kumminkin pestä autoja ja täyttää pihasaunan pataa yms yms. niin mitenkäs jos ottaa puutarhaletkulle pyykinpesukoneen hanasta vettä? Onko riskejä jos puutarhaletkun päässä on sulkeva pää? Painepesurin käyttö?

Voiko laittaa pyykinpesukoneen hanaan liitinnipan ja laittaa pesukoneen tuloletkun päähän liitinpesällä olevan palikan jolloin voi nopeasti vaihtaa puutarhaletkun ja pesukoneen letkun välillä? Kuvassa esimerkkituotteet joita meinasin.
 

Liitteet

  • Screenshot_2024-03-23-14-20-08-65_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12~2.jpg
    Screenshot_2024-03-23-14-20-08-65_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12~2.jpg
    100,7 KB · Luettu: 32
Mulla ei ole talossa ulkovesihanaa ollenkaan ja haluttaisi kesällä kumminkin pestä autoja ja täyttää pihasaunan pataa yms yms. niin mitenkäs jos ottaa puutarhaletkulle pyykinpesukoneen hanasta vettä? Onko riskejä jos puutarhaletkun päässä on sulkeva pää? Painepesurin käyttö?

Voiko laittaa pyykinpesukoneen hanaan liitinnipan ja laittaa pesukoneen tuloletkun päähän liitinpesällä olevan palikan jolloin voi nopeasti vaihtaa puutarhaletkun ja pesukoneen letkun välillä? Kuvassa esimerkkituotteet joita meinasin.

voihan siihen laittaam. isoin riski on ehkä siinä ettei satu repimään letkua liian lujaa, mutta se tuskin on ongelma jos on letkussa riittävästi löysää. Jos on omakotitalo niin kannataa miettia mahdollisuutta asentaa se ulkovesiposti. Helpompaa se on kun ei tartte pikaliittimien yms kanssa pelata.
 
Alle 4 vuotta vanha Oras Optima suihkuhana tiputtaa sekä juoksuputkesta että suihkusta. Oliko se nyt sitten säätöosa, mikä tuohon pitäisi vaihtaa?
 
Alle 4 vuotta vanha Oras Optima suihkuhana tiputtaa sekä juoksuputkesta että suihkusta. Oliko se nyt sitten säätöosa, mikä tuohon pitäisi vaihtaa?
Jos ei ole asennettu erillistä vaihdinta niin säätöosalla lähtisin liikkeelle, päästää hieman läpi niin tiputtelee.
 
Jos ei ole asennettu erillistä vaihdinta niin säätöosalla lähtisin liikkeelle, päästää hieman läpi niin tiputtelee.

Pitääkö vaihtaa suorilta koko säätöosa, vai voiko putsaaminen auttaa? Entä onko siinä mahdollisesti vaihdettavia tiivisteitä? Ei mikään ihan halpa mötikkä tuo säätöosa näköjään.
 
Pitääkö vaihtaa suorilta koko säätöosa, vai voiko putsaaminen auttaa? Entä onko siinä mahdollisesti vaihdettavia tiivisteitä? Ei mikään ihan halpa mötikkä tuo säätöosa näköjään.

Säätöosassa itsessään tiivisteet, putsaaminen voi tietysti auttaa, kannattaa kokeilla. Kannattaa myös olla varuilla uusi lähellä saatavilla, välillä niin jumissa et joutuu pihdeillä vitkutella irti. Uudessa säätöosassa on tiivisteet valmiiksi paikoillaan, tarvii vain tuikata paikoilleen. Veden lämmönsäätö sitten käsisäädöllä sinnepäin.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
262 462
Viestejä
4 557 663
Jäsenet
74 970
Uusin jäsen
Jesseebb

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom