Kysy LVI:stä

[j1m2]

Nyt kun tarkemmin muistelisin en ole varma oliko kysessä APK vai pyykkikone,jäi vaan mieleen kun kaikki olivat sitä mieltä että vaihdossa ei ollut järkeä mutta tehtiin kun asiakas halusi niin.

 

[jaakko-seppo]

Etuovessa myynnissä 20 vuotta vanha talo jossa koneellinen ilmanvaihto, mutta tehty vielä jälkikäteen laajennushuone jossa pelkästään tuloilmaräppänä. Kertokaahan viisaammaet että minkäh takia noin halpaan ratkaisuun on päädytty? Eikö nykyaikainen tapa säätää ilmanvaihto ole nollapaine-ero jolloin tuossa huoneessa ei vaihdu hallitusti ilma ollenkaan?

 

[puik]

Etuovessa myynnissä 20 vuotta vanha talo jossa koneellinen ilmanvaihto, mutta tehty vielä jälkikäteen laajennushuone jossa pelkästään tuloilmaräppänä. Kertokaahan viisaammaet että minkäh takia noin halpaan ratkaisuun on päädytty? Eikö nykyaikainen tapa säätää ilmanvaihto ole nollapaine-ero jolloin tuossa huoneessa ei vaihdu hallitusti ilma ollenkaan?

Näkyykö kuvissa tuloilmaräppänöitä? Voiko koneellinen tarkoittaa vain koneellista poistoa? Muuten kuullostaa oudolta.

 

[jaakko-seppo]

Näkyykö kuvissa tuloilmaräppänöitä? Voiko koneellinen tarkoittaa vain koneellista poistoa? Muuten kuullostaa oudolta.

Pyöreä tuloilmaräppänä näkyy laajennuksessa ja muualla talossa on tulo- ja poistoiv koneellisesti.

 

[Ethos]

Pyöreä tuloilmaräppänä näkyy laajennuksessa ja muualla talossa on tulo- ja poistoiv koneellisesti.

Onko linkittää kohdetta? Ei kai kaikissa huoneissa ole poistoa ja tuloa? Eikö poistot ole kph, keittiö, varasto yms ja tuloilma makkareissa ja missä raikasta halutaankaan olla.

 

[ississ]

Etuovessa myynnissä 20 vuotta vanha talo jossa koneellinen ilmanvaihto, mutta tehty vielä jälkikäteen laajennushuone jossa pelkästään tuloilmaräppänä. Kertokaahan viisaammaet että minkäh takia noin halpaan ratkaisuun on päädytty? Eikö nykyaikainen tapa säätää ilmanvaihto ole nollapaine-ero jolloin tuossa huoneessa ei vaihdu hallitusti ilma ollenkaan?

On voinut olla tekijän mielestä liian hankala muuttaa iv putkistoa.
Itse jouduin omassa laajennuksessa vaihtamaan koneenkin isompaan että riittää. Ja uudessa oli eri määrä yhteitä eri paikoissa eli aika paljon putkihommia välikatolla sen lisäksi että uuteen osaan tuli uutta putkea...

Ero ei taida olla ihan nolla mutta en kyllä enää soraan muista kumpaan suuntaan se ero on.

 

[puik]

Pyöreä tuloilmaräppänä näkyy laajennuksessa ja muualla talossa on tulo- ja poistoiv koneellisesti.

Etuovessa myynnissä 20 vuotta vanha talo jossa koneellinen ilmanvaihto, mutta tehty vielä jälkikäteen laajennushuone jossa pelkästään tuloilmaräppänä. Kertokaahan viisaammaet että minkäh takia noin halpaan ratkaisuun on päädytty? Eikö nykyaikainen tapa säätää ilmanvaihto ole nollapaine-ero jolloin tuossa huoneessa ei vaihdu hallitusti ilma ollenkaan?

20 Vuotta sitten säädettiin vielä reilusti alipaineiseksi (<10%?), kai sitä nykyisinkin pitäisi olla vähän alipaineen puolella? Olen yhden suunnitelman nähnyt missä oli varastohuoneessa tuloilmaräppänä ulkoa ja poisto LTO-koneelle. Tätä ei kuitenkaan ollut toteutettu suunnitelman mukaan ja ainakin ilmavirrat oli suunnitelmassa suoraansanoen pielessä verrattuna mitä niiden pitäisi olla. Rakennusluvan oli saanut aikoinaan sillä suunnitelmalla.

Ilmanvaihtoketju voi tavoittaa enemmän alaa osaavia: Ilmanvaihto eli IV-keskustelu

 

[Coanda]

Ketju on sinänsä aivan oikea.

Nykyään pyritään nollapaine-eroon, mutta usein vielä suunnitellaan karvan verran alipaineen puolelle varalta, koska ilmamäärämittaukset eivät ole tarkkoja ja ylipainetta halutaan välttää.

Kaikenlaisia räpellyksiä olen nähnyt. Jos siinä on vain seinässä korvausilmareikä niin ei sitä oikein ole tehty, mutta en yhtään ihmettelisi vaikka joku olisi moisen itselleen touhunnut.

 

[pelokas]

En ole asiantuntija mutta hyvin epätodennäköistä on että varsinkaan pienellä paineella (vähän auki) alkaisi vuotaa. Toki se on teoriassa mahdollista, mikä tahansa putkiliitos voi alkaa jossain vaiheessa vuotaa, mutta moni pitää pesukonehanaa aina auki vaikka ei saisi ja harvalla tällöinkään vuotovahinko osuu kohdalle. Oman pyykinpesukoneen käyttöohjekirjassa jopa luki että aquastop-venttiilin kanssa hanaa ei tarvitse sulkea (mitä itse en toki noudata).

Jos häiritsee elämää liikaa niin Orakselta löytyy pesukoneventtiili elektronisella ajastimella.

Mite tuo Aquastop käytännössä muuten toimii. Itsellä on siis AEG pesukone ja siinä on tuon kuvan näkönen letku tulovesiputkessa. En tiedä olenko ymmärtänyt oikein että periaatteessa vaikka hana olisi auki niin tuo ei päästä vettä läpi ennenkuin pesukone pyytää ja sitten jos tuo letku hajoaa se katkaisee vedentulon. Eli periaatteessa kaiketi melko varma systeemi kunhan tuo venttiili ei hajoa tai hanalta tuleva letku / liitos ennen tuota molkkeroa. Ajatuksen tasolla vaan jos hana olisi millin pari auki niin aika olemattoman olonen todennäköisyys lienee että vesivahinkoa saa sen takia aikaan ..? Tosiaan tietämys itsellä aika heikkoa aiheesta

 

[Daatta]

Mite tuo Aquastop käytännössä muuten toimii. Itsellä on siis AEG pesukone ja siinä on tuon kuvan näkönen letku tulovesiputkessa. En tiedä olenko ymmärtänyt oikein että periaatteessa vaikka hana olisi auki niin tuo ei päästä vettä läpi ennenkuin pesukone pyytää ja sitten jos tuo letku hajoaa se katkaisee vedentulon.

Noinhan se toimii. Muuton yhteydessä laitettiin keittiöön ja kodinhoitohuoneeseen Oras Optima hanat sähköisellä pesukoneventtiilillä, katkaisee vedentulon automaattisesti 4 tunnin kuluttua. Toki itse painan hanan aina napista kiinni pesun jälkeen, mutta jos sattuisi unohtumaan niin sulkee vedentulon automatic.

Toki pitää muistaa, että mikään ihmisen tekemä ei ole pomminvarmaa. Mutta sitä varten taloudessa on vakuutukset, jos jotain poksahtaa. Omakotitalossa tulee laitettua lisäksi pääsulku kiinni, jos ollaan useampi päivä pois kotoa.

 

[kibe]

Noinhan se toimii. Muuton yhteydessä laitettiin keittiöön ja kodinhoitohuoneeseen Oras Optima hanat sähköisellä pesukoneventtiilillä, katkaisee vedentulon automaattisesti 4 tunnin kuluttua. Toki itse painan hanan aina napista kiinni pesun jälkeen, mutta jos sattuisi unohtumaan niin sulkee vedentulon automatic.

Toki pitää muistaa, että mikään ihmisen tekemä ei ole pomminvarmaa. Mutta sitä varten taloudessa on vakuutukset, jos jotain poksahtaa. Omakotitalossa tulee laitettua lisäksi pääsulku kiinni, jos ollaan useampi päivä pois kotoa.

Omakotitalossa vuotojen ehkäisy on yleisempää. Jo viidellä sadalla saa kaikenlaisia vuotovahteja tai etäohjattavia magneettiventtiileitä vesimittarille. Tokihan samat saisi putkiremontoituihin rivi/kerrostaloihin tai vedet katkaistua mutta oma on tietysti oma ja osake on osake.

 

[tilaus]

Vuotovahti olisi tarkoitus toteuttaa Burkert 0280B (NO: jännitteettömänä auki) solenoidiventtiilillä siten, että mikäli jokin silmukka antaa vuotohälytyksen niin apureleen välityksellä 0280B sulkee veden tulon vesimittarin jälkeen. Varsin simppeli mutta itse venttiilissä on kolmas lähtö kelan yläpuolella jonka tarkoitus on epäselvä, sen jos sulkee niin venttiili ei toimi oikein. Ohjeissa todetaan näin:

"Piiritoiminto B, normaalisti auki, tarjoaa päinvastaisen toiminnon. On tärkeää huomata, että väliaine tyhjenee ilmakehään pilottioperaattorin kautta, kun venttiili on jännitteetön. Solenoidiepoksikapselointi haihduttaa tehokkaasti käämin tuottaman lämmön."

Eli miten venttiilin kolmas lähtö tulisi kytkeä tai liittää vesijohtoon jotta NO venttiili jännitteettömänä toimisi oikein (väliaine tyhjenee ilmatilaan pilottioperaattorin kautta ??)

Kuvassa oikealla 0280B (NO) kelan yläpuolella lähtö auki, vasemmalla 0280A (NC) jossa sulku kelan yläpuolella

Type 0280 - Diaphragm valve 2/2 way servo-assisted

Type 280 is a normally closed or normally open servo-assisted solenoid valve (circuit functions A and B). For circuit function A, the valve is normally closed by spring action assisted by the fluid pressure. When de-energized, a pressure is built up above the servo diaphragm pressing it down to...

www-burkert-com.translate.goog

 

[Sledge]

Vuotovahti olisi tarkoitus toteuttaa Burkert 0280B (NO: jännitteettömänä auki) solenoidiventtiilillä siten, että mikäli jokin silmukka antaa vuotohälytyksen niin apureleen välityksellä 0280B sulkee veden tulon vesimittarin jälkeen. Varsin simppeli mutta itse venttiilissä on kolmas lähtö kelan yläpuolella jonka tarkoitus on epäselvä, sen jos sulkee niin venttiili ei toimi oikein. Ohjeissa todetaan näin:

"Piiritoiminto B, normaalisti auki, tarjoaa päinvastaisen toiminnon. On tärkeää huomata, että väliaine tyhjenee ilmakehään pilottioperaattorin kautta, kun venttiili on jännitteetön. Solenoidiepoksikapselointi haihduttaa tehokkaasti käämin tuottaman lämmön."

Eli miten venttiilin kolmas lähtö tulisi kytkeä tai liittää vesijohtoon jotta NO venttiili jännitteettömänä toimisi oikein (väliaine tyhjenee ilmatilaan pilottioperaattorin kautta ??)

Kuvassa oikealla 0280B (NO) kelan yläpuolella lähtö auki, vasemmalla 0280A (NC) jossa sulku kelan yläpuolella

Type 0280 - Diaphragm valve 2/2 way servo-assisted

Type 280 is a normally closed or normally open servo-assisted solenoid valve (circuit functions A and B). For circuit function A, the valve is normally closed by spring action assisted by the fluid pressure. When de-energized, a pressure is built up above the servo diaphragm pressing it down to...

www-burkert-com.translate.goog

On erittäin epäselkeästi kyllä ohjeistettu. Jos et ole jo hankkinut tuota venttiiliä niin varmasti on helpompi totetuttaa tuo jollakin ”direct operated” mallilla, kun tuo verkoston paine on kuitenkin sen verran matala.

 

[Trans-Late]

Vuotovahti olisi tarkoitus toteuttaa Burkert 0280B (NO: jännitteettömänä auki) solenoidiventtiilillä siten, että mikäli jokin silmukka antaa vuotohälytyksen niin apureleen välityksellä 0280B sulkee veden tulon vesimittarin jälkeen. Varsin simppeli mutta itse venttiilissä on kolmas lähtö kelan yläpuolella jonka tarkoitus on epäselvä, sen jos sulkee niin venttiili ei toimi oikein. Ohjeissa todetaan näin:

"Piiritoiminto B, normaalisti auki, tarjoaa päinvastaisen toiminnon. On tärkeää huomata, että väliaine tyhjenee ilmakehään pilottioperaattorin kautta, kun venttiili on jännitteetön. Solenoidiepoksikapselointi haihduttaa tehokkaasti käämin tuottaman lämmön."

Eli miten venttiilin kolmas lähtö tulisi kytkeä tai liittää vesijohtoon jotta NO venttiili jännitteettömänä toimisi oikein (väliaine tyhjenee ilmatilaan pilottioperaattorin kautta ??)

Kuvassa oikealla 0280B (NO) kelan yläpuolella lähtö auki, vasemmalla 0280A (NC) jossa sulku kelan yläpuolella

Type 0280 - Diaphragm valve 2/2 way servo-assisted

Type 280 is a normally closed or normally open servo-assisted solenoid valve (circuit functions A and B). For circuit function A, the valve is normally closed by spring action assisted by the fluid pressure. When de-energized, a pressure is built up above the servo diaphragm pressing it down to...

www-burkert-com.translate.goog

Tuohan on joku translator-käännös, niin ei ihme, että on ihan käsittämätöntä tekstiä. Mikset etsi tuota ihan Bukertin suomenkielisiltä sivuilta?

 

[SheikYerbouti]

Perusvesikaivoon pitäis saada jonkunlainen hälytys pumpulle/vedenpinnan nousulle. Oma paras idea tähän mennessä on Meltexin Lokasäiliön langaton täyttymishälytin:

Lokasäiliön langaton täyttymishälytin sis. anturi

Langaton täyttymishälytin lokasäiliön nestepinnan tarkkailemiseen.

www.meltex.fi

Selviäisi aika helpolla, pahin rasti olisi porata valurautakanteen reikä tuota läpivientiä varten. Ei tarvitsisi edes uusia sähköpiuhoja vedellä, kun itse tunnistin toimii paristolla. Osaa myös ilmoitella, jos ei ole yhteyttä tunnistimeen, eli jos paristo on loppumassa tms.

Vai olisiko jotain parempia ideoita? Yllättävän vähän tuntuu olevan "suoraan hyllyltä" ratkaisuja, vaikka luulisi olevan aika yleinen tarve.

 

[tilaus]

On erittäin epäselkeästi kyllä ohjeistettu. Jos et ole jo hankkinut tuota venttiiliä niin varmasti on helpompi totetuttaa tuo jollakin ”direct operated” mallilla, kun tuo verkoston paine on kuitenkin sen verran matala.

Molemmat venttiilit on hankittu aikoinaan SA Int kaupasta odottamaan vuotovahdin toteutusta. NC-venttiilillä se onnistuisi helposti, silloin virta pitäisi olla kytkettynä kun vesipisteitä käytetään. NO venttiilin ns. "kolmas lähtö" vaatii ilmeisesti takaisinkytkennän tulopuolelle, jostain pitäisi löytää sopiva sovitin kelan yläpuolella olevalle liitännälle, normi lvi-putkiliittimet ei koon ja kierteiden puolesta sovi. Varmuuden varalta vielä täytyy viritellä valvontakamera etävesimittarille kuvaamaan pyörivää siipiratasta, eli jos jokin silmukka pettää niin viimeistään kameran liiketunnistuksen alarm-out sulkee vedentulon, esimerkiksi poissa ollessa.

 

[juhaa]

Pesukone vaihtui ja sen myötä myös tuloletku, joka on ”kovempi”, kuin vanha ”haitarimallinen”.

Paineiskut putkistoon tuon myötä tuli huomattavan huomattavaksi. Onko kaveriksi ~60€ palikka vai tuollainen ”haitarimallinen” letku, joka ilmeisesti on toiminut ”sulakkeena” tai uudessa masiinassa magneettikytkin on vain nopeampi, kuin vanhassa.

 

[jetblack]

Pesukone vaihtui ja sen myötä myös tuloletku, joka on ”kovempi”, kuin vanha ”haitarimallinen”.

Paineiskut putkistoon tuon myötä tuli huomattavan huomattavaksi. Onko kaveriksi ~60€ palikka vai tuollainen ”haitarimallinen” letku, joka ilmeisesti on toiminut ”sulakkeena” tai uudessa masiinassa magneettikytkin on vain nopeampi, kuin vanhassa.

joo

 

[juhaa]

joo

ok

 

[Sledge]

Molemmat venttiilit on hankittu aikoinaan SA Int kaupasta odottamaan vuotovahdin toteutusta. NC-venttiilillä se onnistuisi helposti, silloin virta pitäisi olla kytkettynä kun vesipisteitä käytetään. NO venttiilin ns. "kolmas lähtö" vaatii ilmeisesti takaisinkytkennän tulopuolelle, jostain pitäisi löytää sopiva sovitin kelan yläpuolella olevalle liitännälle, normi lvi-putkiliittimet ei koon ja kierteiden puolesta sovi. Varmuuden varalta vielä täytyy viritellä valvontakamera etävesimittarille kuvaamaan pyörivää siipiratasta, eli jos jokin silmukka pettää niin viimeistään kameran liiketunnistuksen alarm-out sulkee vedentulon, esimerkiksi poissa ollessa.

Joo, pilottiohjatut venttiilit on selvästi yleisempiä ”raskaassa teollisuudessa” tuo kelan päällä oleva on varmasti 1/8 kierre.

 

[naur1s]

Perusvesikaivoon pitäis saada jonkunlainen hälytys pumpulle/vedenpinnan nousulle. Oma paras idea tähän mennessä on Meltexin Lokasäiliön langaton täyttymishälytin:

Lokasäiliön langaton täyttymishälytin sis. anturi

Langaton täyttymishälytin lokasäiliön nestepinnan tarkkailemiseen.

www.meltex.fi

Selviäisi aika helpolla, pahin rasti olisi porata valurautakanteen reikä tuota läpivientiä varten. Ei tarvitsisi edes uusia sähköpiuhoja vedellä, kun itse tunnistin toimii paristolla. Osaa myös ilmoitella, jos ei ole yhteyttä tunnistimeen, eli jos paristo on loppumassa tms.

Vai olisiko jotain parempia ideoita? Yllättävän vähän tuntuu olevan "suoraan hyllyltä" ratkaisuja, vaikka luulisi olevan aika yleinen tarve.

Ite hommasin tuon saman muistaakseni, mutten ole vieläkään saanut aikaiseksi asentaa. Perusvesikaivossa betonikansi.

 

[AsrockC]

Bideesuihku vuotaa ja se pitäis vaihtaa. Yritetty saada irti käsivoimin, mutta ei se vaan lähde irti. Tietääks
Kukaan mitään niksiä?

 

[kibe]

Pari kumipintaista työhanskaa. Knipexeillä kiinni letkun liittimestä jos mikään muu ei auta tai uusitte letkun samalla

 

[pokkus]

Jos häiritsee elämää liikaa niin Orakselta löytyy pesukoneventtiili elektronisella ajastimella.

Itse hommasin just tuollaisen kodinhoitohuoneeseen mihin ei tule hanaa lähettyville. Saatavilla myös paristoversio, mutta meillä lisätään pistoke tuolle niin ei tartte paristojakaan vaihdella.

Oras, 272101, Älykäs pesukoneventtiili, 230/9 V, Bluetooth

Elektroninen venttiili astianpesukoneelle tai pyykinpesukoneelle. Tuote käsittää älykkään painonapin, ohjausyksikön ja elektronisen venttiilin. Pesukoneventtiilin aukioloaika on asetettu 4 tuntiin. Sähköliitäntä pistotulppamuuntajalla 230/9 V.

www.oras.com

Tuo on kätevä kun ohjainnapin voi sijoittaa melko vapaasti minne haluaa pois silmistä. Aiemmin oli käsikäyttöinen venttiili tasossa keskellä kiinni, mikä oli ärsyttävästi aina tiellä. Keittiössä sama sitten integroitu hanaan itsessään. Oraksella ei noita sähköverkkoon kytkettäviä hanoja apk-liittimellä valitettavasti juuri ole tarjolla, joten siellä piti tyytyä paristomalliin.

 

[jetblack]

Bideesuihku vuotaa ja se pitäis vaihtaa. Yritetty saada irti käsivoimin, mutta ei se vaan lähde irti. Tietääks
Kukaan mitään niksiä?

Enemmän voimaa, pitoa saa lisää kun pistää kaksipuoleista teippiä kohtiin joista ottaa kiinni, tai rullaa yksipuolista teippiä niin että liima jää ulkopuolella jolloin siitä tulee kaksipuoleinen. Ja viimeinen vaihtoehto on Knipexeillä kiinni kuten yllä jo sanottiin.

 

[Trans-Late]

Itse hommasin just tuollaisen kodinhoitohuoneeseen mihin ei tule hanaa lähettyville. Saatavilla myös paristoversio, mutta meillä lisätään pistoke tuolle niin ei tartte paristojakaan vaihdella.

Oras, 272101, Älykäs pesukoneventtiili, 230/9 V, Bluetooth

Elektroninen venttiili astianpesukoneelle tai pyykinpesukoneelle. Tuote käsittää älykkään painonapin, ohjausyksikön ja elektronisen venttiilin. Pesukoneventtiilin aukioloaika on asetettu 4 tuntiin. Sähköliitäntä pistotulppamuuntajalla 230/9 V.

www.oras.com

Tuo on kätevä kun ohjainnapin voi sijoittaa melko vapaasti minne haluaa pois silmistä. Aiemmin oli käsikäyttöinen venttiili tasossa keskellä kiinni, mikä oli ärsyttävästi aina tiellä. Keittiössä sama sitten integroitu hanaan itsessään. Oraksella ei noita sähköverkkoon kytkettäviä hanoja apk-liittimellä valitettavasti juuri ole tarjolla, joten siellä piti tyytyä paristomalliin.

Joutuuhan tuon napin paristoa kuitenkin vaihtelemaan, vaikka itse venttiili on pistotulpallinen.

Itsellä keittiöhanana pistotulpallinen Optima Hybrid 2722F. En tiedä onko sitten ainoa pisrotulpallinen keittiöhanamalli pesukoneventtiilillä tuo. Keittiöön ei olisi ollut oikeastaan mitään järkeä laittaa paristomallia, kun sähköä on joka tapauksessa allaskaapissa saatavilla (apk-pistorasia).

 

[pokkus]

Joutuuhan tuon napin paristoa kuitenkin vaihtelemaan, vaikka itse venttiili on pistotulpallinen.

Itsellä keittiöhanana pistotulpallinen Optima Hybrid 2722F. En tiedä onko sitten ainoa pisrotulpallinen keittiöhanamalli pesukoneventtiilillä tuo. Keittiöön ei olisi ollut oikeastaan mitään järkeä laittaa paristomallia, kun sähköä on joka tapauksessa allaskaapissa saatavilla (apk-pistorasia).

Joo, painonapin paristoa joutuu toki vaihtamaan.

Tuo 2722F taitaa olla Oraksen ainoa hana, jossa on pistotulppaliitäntä, mutta valitettavasti hana muuten on sen verran omatakeisen näköinen, ettei sellaista olisi ulkonäkösyistä voinut omaan keittiöön laittaa. Pariston vaihto on siis pienempi paha eikä sekään onneksi ihan hirveitä työllistä, kun taitaa +5 vuotta yksi paristo kestää.

 

[Laissez-Faire]

.

 

[Daatta]

Vartan 2CR5 ei ainakaan tunnu soveltuvan tämän kanssa, pari testasin ja kesti muutaman viikon. Nyt kokeilussa Maxell.

Jaa tuolla kotelossa on ihan tavallinen paristo sisällä. Mitähän taikuutta siinä sitten on, hinta on ainakin melko levoton tuolla OEM-versiolla. Talossa on pari Oras Optima automaattiventtiilillä varustettua hanaa, laitettu miltei seitsemän (7) vuotta sitten ja vielä mennään alkuperäisillä paristoilla. Meinasin laittaa 5V USB-laturista virransyötön sitten kun patterit hyytyvät, en ole kyllä kokeillut riittääkö jännite hanalle. 6V virtalähde vaatisi vähän soveltamista.

 

[pokkus]

Onko Oras Cubistan omistajilla vinkkejä miten saada järkevä käyttöaika pattereilla?

Oras Cubista, 2839F, Keittiöhana, jossa pesukoneventtiili, 6 V

Keittiöhana, jossa on kääntyvä korkea juoksuputki ja elektroninen pesukoneventtiili (kytketään kylmään veteen). Juoksuputken kääntymiskulma on 120° (mahdollista rajoittaa 0° tai 60°). Paristokäyttöinen 6 V. Joustavat kytkentäputket.

www.oras.com

Käytettynä joskus tuollainen tuli hommattua ja nyt laitoin käyttöön kun vanha tuli tiensä päähän. Vartan 2CR5 ei ainakaan tunnu soveltuvan tämän kanssa, pari testasin ja kesti muutaman viikon. Nyt kokeilussa Maxell.

Mitä itse tuosta asiasta aikoinaan luin niin ne Vartat ovat jo kaupasta paskoja eli niissä on valmiiksi liian alhainen jännite ja siksi kyykkäävät nopeasti. Ei se Maxellin orkkis maksa kuin pari euroa enemmän niin kannattaa suosiolla siis laittaa sellainen.

 

[Sledge]

Ostin 94 rakennetun talon, jossa on märkätiloissa ja kodinhoitohuoneessa lattialämmitys hoidettu käyttövedestä hullunnkierrolla. Muualla asunnossa on patterit ja tämän myötä myös kaukolämmön alajakokeskus on 2 piirinen. Nyt kylppäriremonttia suunnitellessa mietin miten tuon lämmityksen kanssa tekisi. Ei oikein huvittaisi tuota erillistä sekoitinta sähkövastuksen kanssa alkaa värkkäämään, koska järjestelmä on kuitenkin 30v toiminut, ilman legionellaa. Lisäksi noita lähtöjä on kahdesssa eri allaskaapissa eli vaatisi 2 sekoitinta

1. Eniten tuossa mietityttää, tuo kuuma vesi, joka painetaan tuonne lattiaan. Eli tuotan 50 asteista vettä ei uskalla enää uusien vesieristeiden kanssa tuonne laskea ja tuo patteritermostaattien kanssa pelaaminen on kuulemma aika tarkkaa. Vaihtoehtona mietin säätöventtiiliä tuohon lattialämmityksen menopuolelle, joka HA:n kautta säätäisi tuote lattiaan menevän veden lämpötilaa.

2. Olisiko järkevä, viedä meno ja paluuputken varaus allaskaapeista tuonne tekniseen tilaan, ja kun joskus tarvii alajakokeskus vaihtaa niin vaihtaisi 3 piirisen tilalle ja kytkisi nuo lattiaputket siihen?

3. Alajakokeskuksessa on alkuperäinen Cetethermin lämmönvaihdin ja hevosmiehet on kertoneet ettei kannata tuota lähteä uusimaan, kuulemma voi olla, että kestää vielä kauemmin kuin esim. uusi Högforssin GST kestäisi. Onko mahdollista, että hevosmiehet ovat kerrankin oikeassa? Toimilaiteventtiili on vaihdettu.

Kuvissa keskus ja hullunkierto

 

[jetblack]

Ostin 94 rakennetun talon, jossa on märkätiloissa ja kodinhoitohuoneessa lattialämmitys hoidettu käyttövedestä hullunnkierrolla. Muualla asunnossa on patterit ja tämän myötä myös kaukolämmön alajakokeskus on 2 piirinen. Nyt kylppäriremonttia suunnitellessa mietin miten tuon lämmityksen kanssa tekisi. Ei oikein huvittaisi tuota erillistä sekoitinta sähkövastuksen kanssa alkaa värkkäämään, koska järjestelmä on kuitenkin 30v toiminut, ilman legionellaa. Lisäksi noita lähtöjä on kahdesssa eri allaskaapissa eli vaatisi 2 sekoitinta

1. Eniten tuossa mietityttää, tuo kuuma vesi, joka painetaan tuonne lattiaan. Eli tuotan 50 asteista vettä ei uskalla enää uusien vesieristeiden kanssa tuonne laskea ja tuo patteritermostaattien kanssa pelaaminen on kuulemma aika tarkkaa. Vaihtoehtona mietin säätöventtiiliä tuohon lattialämmityksen menopuolelle, joka HA:n kautta säätäisi tuote lattiaan menevän veden lämpötilaa.

2. Olisiko järkevä, viedä meno ja paluuputken varaus allaskaapeista tuonne tekniseen tilaan, ja kun joskus tarvii alajakokeskus vaihtaa niin vaihtaisi 3 piirisen tilalle ja kytkisi nuo lattiaputket siihen?

3. Alajakokeskuksessa on alkuperäinen Cetethermin lämmönvaihdin ja hevosmiehet on kertoneet ettei kannata tuota lähteä uusimaan, kuulemma voi olla, että kestää vielä kauemmin kuin esim. uusi Högforssin GST kestäisi. Onko mahdollista, että hevosmiehet ovat kerrankin oikeassa? Toimilaiteventtiili on vaihdettu.

Kuvissa keskus ja hullunkierto

nythän tuolla on danfossin fjvr paluulämpötilaventtiilit säätelemässä sitä veden lämpötilaa sinne lattiaan. Säätelevät siis virtaamaa niin että venttiilin kohdalla lämpötila pysyy vakiona.

 

[Sledge]

nythän tuolla on danfossin fjvr paluulämpötilaventtiilit säätelemässä sitä veden lämpötilaa sinne lattiaan. Säätelevät siis virtaamaa niin että venttiilin kohdalla lämpötila pysyy vakiona.

No sittenhän siinä onkin ihan oikea tuota. Kun ei ole ymmärrystä näistä niin luulin joksikin patterintermariviritykseksi. Kiitos tästä silloin tästä taitaa selvitä kun kuristaa tuon paluun niin, ettei menovesi nouse yli 40C.

 

[Jantle]

Mulla ei ole talossa ulkovesihanaa ollenkaan ja haluttaisi kesällä kumminkin pestä autoja ja täyttää pihasaunan pataa yms yms. niin mitenkäs jos ottaa puutarhaletkulle pyykinpesukoneen hanasta vettä? Onko riskejä jos puutarhaletkun päässä on sulkeva pää? Painepesurin käyttö?

Voiko laittaa pyykinpesukoneen hanaan liitinnipan ja laittaa pesukoneen tuloletkun päähän liitinpesällä olevan palikan jolloin voi nopeasti vaihtaa puutarhaletkun ja pesukoneen letkun välillä? Kuvassa esimerkkituotteet joita meinasin.

 

[jetblack]

Mulla ei ole talossa ulkovesihanaa ollenkaan ja haluttaisi kesällä kumminkin pestä autoja ja täyttää pihasaunan pataa yms yms. niin mitenkäs jos ottaa puutarhaletkulle pyykinpesukoneen hanasta vettä? Onko riskejä jos puutarhaletkun päässä on sulkeva pää? Painepesurin käyttö?

Voiko laittaa pyykinpesukoneen hanaan liitinnipan ja laittaa pesukoneen tuloletkun päähän liitinpesällä olevan palikan jolloin voi nopeasti vaihtaa puutarhaletkun ja pesukoneen letkun välillä? Kuvassa esimerkkituotteet joita meinasin.

voihan siihen laittaam. isoin riski on ehkä siinä ettei satu repimään letkua liian lujaa, mutta se tuskin on ongelma jos on letkussa riittävästi löysää. Jos on omakotitalo niin kannataa miettia mahdollisuutta asentaa se ulkovesiposti. Helpompaa se on kun ei tartte pikaliittimien yms kanssa pelata.

 

[mikkot]

Alle 4 vuotta vanha Oras Optima suihkuhana tiputtaa sekä juoksuputkesta että suihkusta. Oliko se nyt sitten säätöosa, mikä tuohon pitäisi vaihtaa?

 

[Ethos]

Alle 4 vuotta vanha Oras Optima suihkuhana tiputtaa sekä juoksuputkesta että suihkusta. Oliko se nyt sitten säätöosa, mikä tuohon pitäisi vaihtaa?

Jos ei ole asennettu erillistä vaihdinta niin säätöosalla lähtisin liikkeelle, päästää hieman läpi niin tiputtelee.

 

[mikkot]

Jos ei ole asennettu erillistä vaihdinta niin säätöosalla lähtisin liikkeelle, päästää hieman läpi niin tiputtelee.

Pitääkö vaihtaa suorilta koko säätöosa, vai voiko putsaaminen auttaa? Entä onko siinä mahdollisesti vaihdettavia tiivisteitä? Ei mikään ihan halpa mötikkä tuo säätöosa näköjään.

 

[Ethos]

Pitääkö vaihtaa suorilta koko säätöosa, vai voiko putsaaminen auttaa? Entä onko siinä mahdollisesti vaihdettavia tiivisteitä? Ei mikään ihan halpa mötikkä tuo säätöosa näköjään.

Säätöosassa itsessään tiivisteet, putsaaminen voi tietysti auttaa, kannattaa kokeilla. Kannattaa myös olla varuilla uusi lähellä saatavilla, välillä niin jumissa et joutuu pihdeillä vitkutella irti. Uudessa säätöosassa on tiivisteet valmiiksi paikoillaan, tarvii vain tuikata paikoilleen. Veden lämmönsäätö sitten käsisäädöllä sinnepäin.

 

[Perkeles]

Pitääkö vaihtaa suorilta koko säätöosa, vai voiko putsaaminen auttaa? Entä onko siinä mahdollisesti vaihdettavia tiivisteitä? Ei mikään ihan halpa mötikkä tuo säätöosa näköjään.

Uus säätö-osa maksoi orakseen paikallisesta LVI-liikkeestä 20€, en edes miettint vanhan putsausta. Toki toi Riihimäen öljypoltinhuolto on putkiosissa halvempi kuin puuilo tai biltema. Muissa kaupungeissa saattaa olla toisin.

 

[kibe]

Uus säätö-osa maksoi orakseen paikallisesta LVI-liikkeestä 20€, en edes miettint vanhan putsausta. Toki toi Riihimäen öljypoltinhuolto on putkiosissa halvempi kuin puuilo tai biltema. Muissa kaupungeissa saattaa olla toisin.

Tokkopa sentään kysyjän tarkoittamaa varaosaa kahteenkymppiin myyvät tai jokainen osa tuo pari kymppiä tappiota, tai osa lähtee tiskin alta käteisellä. Näkyy maksavan 30e ilman alvia putkiliikkeelle tukkurilla.

 

[Trans-Late]

Tokkopa sentään kysyjän tarkoittamaa varaosaa kahteenkymppiin myyvät tai jokainen osa tuo pari kymppiä tappiota, tai osa lähtee tiskin alta käteisellä. Näkyy maksavan 30e ilman alvia putkiliikkeelle tukkurilla.

Putkiliikkeillä on tukkuun alennus-%. Ei ne niitä listahinnalla osta.

 

[kibe]

Putkiliikkeillä on tukkuun alennus-%. Ei ne niitä listahinnalla osta.

Luepa uudestaan. ovh on 72e.

 

[jetblack]

Tokkopa sentään kysyjän tarkoittamaa varaosaa kahteenkymppiin myyvät tai jokainen osa tuo pari kymppiä tappiota, tai osa lähtee tiskin alta käteisellä. Näkyy maksavan 30e ilman alvia putkiliikkeelle tukkurilla.

Tässä varmaan tarkoitettiin käyttöventtiiliä eikä termostaattia. Sen saa pariin kymppiin kyllä. Termostaatti ei liity mitenkään siihen jos vettä vuotaa putkesta / letkusta.

edit: mutta kyllä käyttöventtiili/vaihdin myös sen 40 näyttää maksavan. Paha sanoa nyt kun ei tiedä mikä versio optimaa on kyseessä. jos on optima 7160 niin siihen saa karapesä pariin kymppiin.

 

[Perkeles]

Tokkopa sentään kysyjän tarkoittamaa varaosaa kahteenkymppiin myyvät tai jokainen osa tuo pari kymppiä tappiota, tai osa lähtee tiskin alta käteisellä. Näkyy maksavan 30e ilman alvia putkiliikkeelle tukkurilla.

No siis tuo oli omaan hanaan, esimerkkinä laitoin. sama puuilosssa 40€. ja ihan kuitilla. On muuten tukussa eri alet niillä jotka ostaa vuodesssa 10k€ vs 100k€ tms. Tai miten supliikkimies olet tms. Tiedön ihan omalta alalta, hinnat putosi puoleen, kun huudatin kahta tukkua kilpaa.

 

[mikkot]

Tässä varmaan tarkoitettiin käyttöventtiiliä eikä termostaattia. Sen saa pariin kymppiin kyllä. Termostaatti ei liity mitenkään siihen jos vettä vuotaa putkesta / letkusta.

edit: mutta kyllä käyttöventtiili/vaihdin myös sen 40 näyttää maksavan. Paha sanoa nyt kun ei tiedä mikä versio optimaa on kyseessä. jos on optima 7160 niin siihen saa karapesä pariin kymppiin.

Googlen kuvahaun perusteella kyseessä on Optima 7140. Mikä osa tähän kannattaisi nyt ensimmäisenä vaihtaa?

 

[weebee]

Googlen kuvahaun perusteella kyseessä on Optima 7140. Mikä osa tähän kannattaisi nyt ensimmäisenä vaihtaa?

Tuolta osa 02
K-rauta ekana hakuna myy 45,95€

Jos arveluttaa osan vaihto, niin näin esimerkkinä itselläni alkoi vanhemman mallinen Optima vuotamaan 3-4 vuoden jälkeen. Säätö-osan vaihdoin ja nyt on n.15-18v pelittänyt hyvin.

 

[kibe]

Paha sanoa nyt kun ei tiedä mikä versio optimaa on kyseessä.

Kallis varaosa ja kiinteä juoksuputki on aika hyviä vihjeitä arvailuun, vaikka toki aina kuva mistä tahansa ongelmasta olisi kiva. Niitä ainakin omassa työssä saa vaan turhan harvoin mikä hidastuttaa tekemistä.

 

[Camo]

Olen tässä talven mittaan huomannut, että iv-koneelta pääsee mahdollisesti poistoilmaa tuloilman sekaan. Esimerkiksi meillä on teknisessätilassa sellainen ominaishaju ja se sama haju tuntuu tulevan tuloilman kautta muualle taloon. Eniten se tuntuu siinä tuloilmakanavan ensimmäisen venttiilin kohdalla. Saunomisen jälkeen tuntuu, että saunan tuoksut tulevat tuloilman mukana varsinkin siihen ensimmäisen venttiilin kohdalle. Suodattimien vaihto auttoi vähän asiaa, mutta ei poistanut kokonaan ongelmaa. Iv-kanavat nuohottu ja ilmanvaihto säädetty vuosi sitten. Iv-kone on 11-vuotias Enervent Pandion Eco. Mistähän mahtaa johtua?

 

[mikkot]

Tuolta osa 02
K-rauta ekana hakuna myy 45,95€

Jos arveluttaa osan vaihto, niin näin esimerkkinä itselläni alkoi vanhemman mallinen Optima vuotamaan 3-4 vuoden jälkeen. Säätö-osan vaihdoin ja nyt on n.15-18v pelittänyt hyvin.

Omaan silmään kakkososa maksaa yli 70 euroa.



EDIT:
Linkki veikin Oraksen sivuille ja suositushintoihin. Näköjään saa tosiaan toisaalta huokeammin.