Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Vuoto voi olla säätökasetissakin?

voi olla, ja voi olla apk venttiilissä, tai itse hanan messingissä tai putkissa. ja kerran oli vuoto kuivauskaapissa. märistä astioista tippui vettä hanan päälle. mutta millään näistä ei ole vaikutusta siihen että tiivisteitä saa muutamalla eurolla.
 
voi olla, ja voi olla apk venttiilissä, tai itse hanan messingissä tai putkissa. ja kerran oli vuoto kuivauskaapissa. märistä astioista tippui vettä hanan päälle. mutta millään näistä ei ole vaikutusta siihen että tiivisteitä saa muutamalla eurolla.
Ei ole näkynyt linkkiä.
Muutenkin turha tuollaista on korjata kerran saa uuden tilalle. Hanan vaihtaa kymmenessä minuutissa.
 
Ei ole näkynyt linkkiä. Muutenkin turha tuollaista on korjata kerran saa uuden tilalle.

En itsekään lähtisi ikean hanaa korjaamaan. Tai edes hankkimaan. mutta tässähän aloitusviestissä pidettiin suurena salaisuutena se mistä hanasta on kyse. Se johtaa vaan huonoihin neuvoihin ja turhiin spekulaatioihin.


 
En itsekään lähtisi ikean hanaa korjaamaan. Tai edes hankkimaan. mutta tässähän aloitusviestissä pidettiin suurena salaisuutena se mistä hanasta on kyse. Se johtaa vaan huonoihin neuvoihin ja turhiin spekulaatioihin.


Merkki oli epäoleellinen tieto. Oraksen varaosat ei paljoa lämmitä ikean hanan kanssa.
 
No eikö se merkki juuri sen takia ole oleellinen tieto?
Ei ole. Kysyin mahdollista syytä ja siihen sainkin vastauksen (tiivisteet + rasvaa). Ikea oli mainittu seuraavassa viestissä ja silti kerrotaan mitä orakseen maksaa...
 
Viimeksi muokattu:
Ei ole. Kysyin mahdollista syytä ja siihen sainkin vastauksen (tiivisteet + rasvaa). Ikea oli mainittu seuraavassa viestissä ja silti kerrotaan mitä orakseen maksaa...

Ne oraksen tiivisteet taas ei siihen sun ikean hanaan liittyneet. Sehän jo selvisi että menee takuuseen. Sitten keskusteltiin jo varaosien hinnoista ja itsekorjaamisen järkevyydestä.
 
Ne oraksen tiivisteet taas ei siihen sun ikean hanaan liittyneet. Sehän jo selvisi että menee takuuseen. Sitten keskusteltiin jo varaosien hinnoista ja itsekorjaamisen järkevyydestä.
Tiivisteitä saa muutamalla eurolla, hanaa ei kannata siksi vaihtaa, kova hommakin siinä :whistling:
Ikealle pisteet siitä että eilen reklamoin ja uusi hana on jo haettavissa.
 
Viimeksi muokattu:
Eikö offtopic jo riittäisi. Jos olisit aloittanut vaikka näin, mulla vuotaa ikean muutaman vuoden vanha keittiönhana, taidan käydä vaihtamassa sen takuuseen. Oltaisiin kaikki voitu taputella sua selkään ja todeta että hienosti tehty!
Kysymyshän oli mikä voisi olla syynä juoksuputken jäykkyyteen. Toisessa viestissä kerroin että vien takuuseen kun huomasin vuodon.
 
Meillä nyt kytkettiin vesikiertoinen lattialämmitys (joku 25 neliötä) patteriverkon (10kpl) kanssa samaan ja vähän jäi mietityttämään tuo vilpin (Nibe VVM S320) alhainen virtaus vaikka kiertovesipumppu huutaa täysillä? Kaikkien patterien ja lattialämmityksen termostaatit on täysin auki mutta tuntuu että lattialämmitykselle asti ei ihan virtaus riittäisi? Vai onko vaan että tuon Niben oma pumppu ei riitä ja pitäisi vielä lattialämmitykselle laittaa oma?



Screenshot_20240302_144553_myUplink.jpgScreenshot_20240302_145930_myUplink.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Meillä nyt kytkettiin vesikiertoinen lattialämmitys (joku 25 neliötä) patteriverkon (10kpl) kanssa samaan ja vähän jäi mietityttämään tuo vilpin (Nibe VVM S320) alhainen virtaus vaikka kiertovesipumppu huutaa täysillä? Kaikkien patterien ja lattialämmityksen termostaatit on täysin auki mutta tuntuu että lattialämmitykselle asti ei ihan virtaus riittäisi? Vai onko vaan että tuon Niben oma pumppu ei riitä ja pitäisi vielä lattialämmitykselle laittaa oma?



Screenshot_20240302_144553_myUplink.jpgScreenshot_20240302_145930_myUplink.jpg
Kiertovesipumput nykyisin taitaa säätää virtauksen menekin mukaan, eri profiileja voi valita systeemin mukaan. Niben pumpusta en osaa sanoa miten toimii. Ei tässä nyt ole myös puskurivaraajaa? Yleensä patteriverkko vaatii sellaisen toimiakseen kunnolla vilpin kanssa. Pyyntilämpötilat lattia- ja patteriverkon kanssa on sen verran erilaiset että omasta mielestä kannattaisi olla erillinen veden lämpötilan säätö (erillisshuntti, oma piiri) lattialämmölle tai jokin systeemi jolla lämpötilaa pudotetaan. Lattialämmitysputkiin ei suositella laitettavaksi yli 40-45C lämpöistä vettä ja pattereihin voi mennä kylmällä paljon lämpimämpää, riippuen tietysti pattereista jne.
 
Kiertovesipumput nykyisin taitaa säätää virtauksen menekin mukaan, eri profiileja voi valita systeemin mukaan. Niben pumpusta en osaa sanoa miten toimii. Ei tässä nyt ole myös puskurivaraajaa? Yleensä patteriverkko vaatii sellaisen toimiakseen kunnolla vilpin kanssa. Pyyntilämpötilat lattia- ja patteriverkon kanssa on sen verran erilaiset että omasta mielestä kannattaisi olla erillinen veden lämpötilan säätö (erillisshuntti, oma piiri) lattialämmölle tai jokin systeemi jolla lämpötilaa pudotetaan. Lattialämmitysputkiin ei suositella laitettavaksi yli 40-45C lämpöistä vettä ja pattereihin voi mennä kylmällä paljon lämpimämpää, riippuen tietysti pattereista jne.
26 litrainen puskurivaraaja löytyy sisäänrakennettuna, ja juu tuo erillisshuntti olisi varmaan ollut se paras mutta myös kallein ratkaisu, ainakin tarjousten perusteella. Nyt asentaja laittoi lattialämmityksen jakotukkiin paluuventtiilin ja termostaatin ettei ainakaan vahingossa pääse liian kuumaa kiertoon ja tarpeentullen saa rajoitettua jos tuntuu liian lämpimältä. Mutta ei ainakaan tällä hetkellä kun virtaus on lähes olematon, lattiassa on muutamia lämpimiä kohtia.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä nyt kytkettiin vesikiertoinen lattialämmitys (joku 25 neliötä) patteriverkon (10kpl) kanssa samaan ja vähän jäi mietityttämään tuo vilpin (Nibe VVM S320) alhainen virtaus vaikka kiertovesipumppu huutaa täysillä? Kaikkien patterien ja lattialämmityksen termostaatit on täysin auki mutta tuntuu että lattialämmitykselle asti ei ihan virtaus riittäisi? Vai onko vaan että tuon Niben oma pumppu ei riitä ja pitäisi vielä lattialämmitykselle laittaa oma?

Mikä venttiili on lattialämmityksen jakotukissa? fjvr vai joku muu? meno vai paluu tukissa? Eihän tuolla ole deltaT kuin joku nelisen astetta.



Screenshot_20240302_144553_myUplink.jpgScreenshot_20240302_145930_myUplink.jpg

mistä päättelit että virtaus ei riittäisi? mikä on suunniteltu virtaama ja mikä on virtaama nyt? Mitä virtaus mittarit näyttää tai onko linjasäätöventtiilin virtaamaa mitattu?

onko patterit suunniteltu matalalämmölle?
 
mistä päättelit että virtaus ei riittäisi? mikä on suunniteltu virtaama ja mikä on virtaama nyt? Mitä virtaus mittarit näyttää tai onko linjasäätöventtiilin virtaamaa mitattu?

onko patterit suunniteltu matalalämmölle?
Jakotukilla on virtausmittarit (lattialämmitys jaettu jostain syystä kahteen piiriin) jotka näyttää lähes nollaa.

Pattereista en osaa sanoa kun on alkuperäisiä, talo rakennettu -68.
 
Jakotukilla on virtausmittarit (lattialämmitys jaettu jostain syystä kahteen piiriin) jotka näyttää lähes nollaa.

Pattereista en osaa sanoa kun on alkuperäisiä, talo rakennettu -68.

Eli järjestelmää ei ole säädetty / tasapainotettu. katso patteriventtiilien esisäädöt ja kurista niitä. Ja todennäköisesti ei varmaan saa edes säädettyä jos on noin vanhat. onko linjasäätöjä edes? Ei kai tuo toimi jos on päin seiniä tehty ja jätetty säätämättä. vaikka Rothin shunttipumppuryhmä lattiapiireille niin se ratkaisee ongelman lattialämmityksen suhteen.

Miten tuo on edes suunniteltu toimivan vilpin kanssa jos patterit on alunperin mitoitettu jollekin 80 asteen öljylämmitysjärjestelmälle?
 
Eli järjestelmää ei ole säädetty / tasapainotettu. katso patteriventtiilien esisäädöt ja kurista niitä. Ja todennäköisesti ei varmaan saa edes säädettyä jos on noin vanhat. onko linjasäätöjä edes? Ei kai tuo toimi jos on päin seiniä tehty ja jätetty säätämättä. vaikka Rothin shunttipumppuryhmä lattiapiireille niin se ratkaisee ongelman lattialämmityksen suhteen.

Miten tuo on edes suunniteltu toimivan vilpin kanssa jos patterit on alunperin mitoitettu jollekin 80 asteen öljylämmitysjärjestelmälle?
Eipä noissa pattereissa mitään säätöjä tosiaan ole ja tämä ratkaisu tuli pariltakin putkarilta ja ajattelin että toimisi mutta eipä sitten nähtävästi...
 
Ei hyvänen aika mikä räpellys. Shunttipiirin tuo ehdottomasti kaipaisi.
 
Meillä nyt kytkettiin vesikiertoinen lattialämmitys (joku 25 neliötä) patteriverkon (10kpl) kanssa samaan ja vähän jäi mietityttämään tuo vilpin (Nibe VVM S320) alhainen virtaus vaikka kiertovesipumppu huutaa täysillä? Kaikkien patterien ja lattialämmityksen termostaatit on täysin auki mutta tuntuu että lattialämmitykselle asti ei ihan virtaus riittäisi? Vai onko vaan että tuon Niben oma pumppu ei riitä ja pitäisi vielä lattialämmitykselle laittaa oma?



Screenshot_20240302_144553_myUplink.jpgScreenshot_20240302_145930_myUplink.jpg
Aika järkyttävä paine lämmitysverkostolle, teillä on 85 metriä korkea torppa?

Se ketä on ehdottanut ilman shunttausta tehtäväksi saisi hävetä.
 
Aika järkyttävä paine lämmitysverkostolle, teillä on 85 metriä korkea torppa?

Se ketä on ehdottanut ilman shunttausta tehtäväksi saisi hävetä.
Ainakaan Niben maalämpöpumpuissa ei ole mitään painemittaria ja tuo myUplinkin näyttämä on vain joku laskennallinen luku millä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Varmaan sama tuossa PILPissä.

On kyllä ihmeellistä miten kukaan putkari voi kytkeä lattiaa ja pattereita samaan piiriin. Jo tämmöinen maallikkokin tietää ettei tuollaisessa ole mitään järkeä.
 
Aika järkyttävä paine lämmitysverkostolle, teillä on 85 metriä korkea torppa?

Se ketä on ehdottanut ilman shunttausta tehtäväksi saisi hävetä.
Ihan kahdessa kerroksessa, paine nousee tuohon 8 bariin kun pumppu huutaa täysillä, 70% oli joku 4 baria.
 
Se ketä on ehdottanut ilman shunttausta tehtäväksi saisi hävetä.
On kyllä ihmeellistä miten kukaan putkari voi kytkeä lattiaa ja pattereita samaan piiriin. Jo tämmöinen maallikkokin tietää ettei tuollaisessa ole mitään järkeä.
Ihan tyypillistä tuntuu olevan, että vanhoissa taloissa menee lattialämpö ja patterit samasta piiristä. Itse tiedän ainakin kolme tapausta. Itseä pidettiin outona, kun halusin kylppärille erillisshunttauksen kun alunpitäenkin oli niin. Onneks jäi kysymättä mitä sen hinta olis ollut ilman.
 
Ihan tyypillistä tuntuu olevan, että vanhoissa taloissa menee lattialämpö ja patterit samasta piiristä. Itse tiedän ainakin kolme tapausta. Itseä pidettiin outona, kun halusin kylppärille erillisshunttauksen kun alunpitäenkin oli niin. Onneks jäi kysymättä mitä sen hinta olis ollut ilman.
Ihan samaa minulle sanottiin että on näitä ennenkin näin tehty, ja tässä omassakin tönössä kylpyhuoneen lattialämmitys on toteutettu samalla tavalla ja siellä kyllä lämpiää ihan hyvin, mutta tietysti pikkasen pienempi tila.
 
Ihan samaa minulle sanottiin että on näitä ennenkin näin tehty, ja tässä omassakin tönössä kylpyhuoneen lattialämmitys on toteutettu samalla tavalla ja siellä kyllä lämpiää ihan hyvin, mutta tietysti pikkasen pienempi tila.
Ongelma yleensä on niinpäin, että lattiat kuumuvat liikaa ja patterit jäävät viileäksi. Toki jos lattia on tehty mahdollismman pskasti putkea säästellen, niin kompensoituuhan se sillä :D Rajansa toki miten kuumaa vettä lattian muoviputkiin voi päästää. Pattereissa ei liian kuuman nesteen kanssa ongelmaa tule.
 
Ihan samaa minulle sanottiin että on näitä ennenkin näin tehty, ja tässä omassakin tönössä kylpyhuoneen lattialämmitys on toteutettu samalla tavalla ja siellä kyllä lämpiää ihan hyvin, mutta tietysti pikkasen pienempi tila.

Ongelmahan ei ole se etteikö lämpiäsi, vaan ei saa lämmetä liikaa, siksi shuntataan. Perinteiseen patteriverkostoon voi mennä vaikka 80 asteista vettä ja se ei tee hyvää nykyaikaisille järjestelmille ja rakenteille. Yksittäisissä piireissä voidaan käyttää vaikka fjvr paluulämpötilaventtiiliä, ja yleensä on hyvä olla myös pumpun pysäytystermostaatti.

Tuossa puheessa olleessa kohteessa vaan ei ole virtausta sinne lattialämmitykseen, ja jos järjestelmässä ei kerran ole minkään sortin säätömahdollisuutta niin se on huonosti toteutettu.

siellä vaan kaikki termostaatit pattereista kiinni niin vedellä ei pitäisi olla muuta mahdollisuus kuin mennä lattialämmityksen kautta...
 
Kuten tuossa on jo mainittu niin ylilämpö on se minkä takia sitä shunttausta käytetään mutta mainitaan yksi syy mitä ei ole vielä mainittu.
Vesieristeillä on suosituslämpötiloja ja niissäkin taitaa olla max 40c, hetkellisesti enemmän.
 
Täälläkin on varmaan porakaivon käyttäjiä, onko kokemuksia karkeasuodattimista porakaivovedessä esiintyvän hiekan suodattamiseksi? Irrotin eilen illalla suihkun hanan, kun kylmävesitulo oli tukkeutunut hiekasta ja kylmä vesi tuli hanasta liruttamalla. Alla vesiliitännästä paljastunut näkymä.

Minkälainen homma tuommonen karkeasuodattimen asentaminen on, puhutaanko monista LVI-asentajan työtunneista? Ja eritoten että onko noista suodattimista tuntunut olevan selkeää hyötyä? Siivilöihin ja sihteihinhän nuo jää kiinni, mutta aika taajaan saa puhdistella kun hiekka alkaa kuristamaan vedentuloa.

1000005161.jpg
 
Minkälainen homma tuommonen karkeasuodattimen asentaminen on, puhutaanko monista LVI-asentajan työtunneista?

Tähän vaikuttaa niin moni tekijä, että tarkkaa vastausta on melko vaikea antaa.
-Onko asennuspaikka rotankolo vai messuhalli
-Vanhojen putkien ja liitosten kunto (mureneeko kaikki käsiin kun alkaa tekemään)
-haluaako hyvän vai halvan

Nämä huomioiden työ voi ottaa tunnin tai viikon.

Pyydät muutamalta yritykseltä tarjouksen HYVIEN kuvien kera, niin pääset aika hyvin jäljille homman kustannuksista.
 
Tähän vaikuttaa niin moni tekijä, että tarkkaa vastausta on melko vaikea antaa.
-Onko asennuspaikka rotankolo vai messuhalli
-Vanhojen putkien ja liitosten kunto (mureneeko kaikki käsiin kun alkaa tekemään)
-haluaako hyvän vai halvan

Nämä huomioiden työ voi ottaa tunnin tai viikon.

Pyydät muutamalta yritykseltä tarjouksen HYVIEN kuvien kera, niin pääset aika hyvin jäljille homman kustannuksista.
Jees, pitänee kuvailla paikat niin saa jonkinlaisen tarjouspyynnön kehiteltyä. Putket onneksi vasta 10 vuotta vanhat, joten ei pitäisi sen suhteen tulla ongelmaa. Ja omaan kun tekee niin ainahan sitä hyvää haluaa, maksaa mieluummin sitten vähän enemmän.
 
Jees, pitänee kuvailla paikat niin saa jonkinlaisen tarjouspyynnön kehiteltyä. Putket onneksi vasta 10 vuotta vanhat, joten ei pitäisi sen suhteen tulla ongelmaa. Ja omaan kun tekee niin ainahan sitä hyvää haluaa, maksaa mieluummin sitten vähän enemmän.
Voiko kaivon pohjaventtiili olla liian alhaalla, jolloin pääsee imemään sakkaa mukaansa? Tällöin pieni nosto voisi ratkaista ongelman.
 
Tuommonen tähän saakka käyttämättömänä ollut 27mm vesiputki tulee talosta autotalliin. Olisi tarkoitus saada puutarhaletku tuohon kiinni niin mitä tuohon pitää hommata? Hana nyt ainakin, mutta minkälainen ja miten se kiinnittyy tuohon putkeen jne.
 

Liitteet

  • IMG_20240310_103435.jpg
    IMG_20240310_103435.jpg
    186,1 KB · Luettu: 73
Tuommonen tähän saakka käyttämättömänä ollut 27mm vesiputki tulee talosta autotalliin. Olisi tarkoitus saada puutarhaletku tuohon kiinni niin mitä tuohon pitää hommata? Hana nyt ainakin, mutta minkälainen ja miten se kiinnittyy tuohon putkeen jne.

Näytää vähän 25mm pem-putkelta. Jos tarvitset vain yhden vesipisteen, niin sitten laitat siihen päähän esim. LVI numerolla 1929125 löytyvän Helan 3/4"-25 hanakulman. Muista myös tukiholkki!
Hanakulmaan sitten kiinni 3/4" kaksoisnipalla laskuhana.
 
Tässä halpa setti putkesta eteenpäin jos ei kaipaa kiinnitysreikiä seinään, puuilon tuotelehti väittää ettei tukiholkkia tarvitse mutta olisi 20mm tukiholkki hyvä siellä välissä. edit: kibe:n paremman tiedon mukaan ei kuulu käyttää tukiholkkia tuossa putkikoossa.

 
Viimeksi muokattu:
Imusuoja tulee myös muistaa. Tuollainen letkuliitos sulkuventtiilissä ei ole laillinen viritys vaikka halpa onkin.
 
Imusuoja tulee myös muistaa. Tuollainen letkuliitos sulkuventtiilissä ei ole laillinen viritys vaikka halpa onkin.

Varmaan olet oikeassa mutta kiinnostaa tietää missä se käytännössä lukee että se on kielletty? Oletan että putken toisessa päässä on sulkuventtiili kanssa koska siinä ei nyt juuri vettä kulje.

edit: Piti sulkea kaksi pinta-asennus hanakulmaa hanan vaihtoa varten, tosi vähällä käytöllä olleet mutta koko ajan paineiset vesiputket reilu 10v ajan. Kumpaakaan hanakulmaa ei saanut liikkeelle joten pääsulku kiinni ja hanakulmat vaihtoon. En ole kauhean vakuuttunut hanakulmista sulkuina. :)

edit2: jos jostain syystä oikeasti uskoo imusuojaa tarvitsevansa niin onko normi takaiskuventtiili ok Takaiskuventtiili 3/4" vai tarvitaanko jotain taikapölyä jolla siitä tulee imusuoja? :)
 
Viimeksi muokattu:
Tässä halpa setti putkesta eteenpäin jos ei kaipaa kiinnitysreikiä seinään, puuilon tuotelehti väittää ettei tukiholkkia tarvitse mutta olisi 20mm tukiholkki hyvä siellä välissä.

Tukiholkkeja saa joistain kaupoista mutta ei esim lvi tukusta pieniin putkiin.

Tukiholkin käyttö on suositus sekä imu-, että paineputkistoissa. HELA kiristysliittimet voidaan hyväksytysti asentaa ilman tukiholkkia mutta oikein käytettynä se vahvistaa liitosta ja siksi sen käyttö aina kuin mahdollista on suositeltavaa.

20-25 mm HELA kiristysliittimissä ei saa käyttää tukiholkkia. Näissä putkissa seinämä on niin ohut, että käytettäessä tukiholkkia voi kiristyshelmi joissakin tapauksissa leikata putken poikki. Tästä syystä HELA ei valmista tukiholkkeja 20-25mm putkille lainkaan. 32 -63mm tukiholkit on valmistettu muovista.
 
Varmaan olet oikeassa mutta kiinnostaa tietää missä se käytännössä lukee että se on kielletty? Oletan että putken toisessa päässä on sulkuventtiili kanssa koska siinä ei nyt juuri vettä kulje.

edit: Piti sulkea kaksi pinta-asennus hanakulmaa hanan vaihtoa varten, tosi vähällä käytöllä olleet mutta koko ajan paineiset vesiputket reilu 10v ajan. Kumpaakaan hanakulmaa ei saanut liikkeelle joten pääsulku kiinni ja hanakulmat vaihtoon. En ole kauhean vakuuttunut hanakulmista sulkuina. :)

edit2: jos jostain syystä oikeasti uskoo imusuojaa tarvitsevansa niin onko normi takaiskuventtiili ok Takaiskuventtiili 3/4" vai tarvitaanko jotain taikapölyä jolla siitä tulee imusuoja? :)
Tuossa asiaan kuuluva määräys.
Yksisuuntaventtiilistä ei saa imusuojaa millään taikapölyllä, sitä paitsi siellä PEM:in lähdössä sen sulkuventtiilin lisäksi pitäisi olla jo myös yksisuuntaventtiili.

Joskus nuo pinta-asennuskulmien sulut menee jäykiksi ja saa jonkin verran taistella niiden kanssa, joskus ei. Sama "epäkeskojen" kanssa. Ja myös muiden kalustesulkujen kanssa. Omakotitaloissa/asuntokohtaisilla suluilla varustetuissa paikoissa ei hirveesti merkitystä toimiiko ne kulmissa olevat sulut.
 
Joskus nuo pinta-asennuskulmien sulut menee jäykiksi ja saa jonkin verran taistella niiden kanssa, joskus ei. Sama "epäkeskojen" kanssa. Ja myös muiden kalustesulkujen kanssa. Omakotitaloissa/asuntokohtaisilla suluilla varustetuissa paikoissa ei hirveesti merkitystä toimiiko ne kulmissa olevat sulut.
En tiedä onko vain yleistä heikkoutta, mutta en ainakaan itse koske mihinkään yli 5v vanhaan pintakulmaan ellei pakko. Aika paljon meilläpäin alkaa olla asiakkailla putkisaneerattuja kerrostaloja missä saa lähinnä juosta korjailemassa rättipattereita. Varsinkin onlinen pintakulmat yksiä murheen kryynejä jos urakka on tehty hinnat alkaen tyyliin. En tiedä mikä idea on tehdä pintakulma ilman tukiholkkeja. Parhaassa tapauksessa sen lisäksi max muutaman vuoden vanhat tukkuribrand pallosulut vesimittarilla jää vuotamaan jos niihin koskee.
 
Tuolleen se lähtee talosta autotalliin. Seinän läpi menee vesipostille.
 

Liitteet

  • IMG_20240310_135145.jpg
    IMG_20240310_135145.jpg
    343 KB · Luettu: 204
Me ollaan aina kutsuttu noita vaan Y-kannakkeeksi.
Muutaman kerran tuotakin yksittäistä on yritetty laittaa että on löytynyt koolaus seinässä.
Mutta onhan tuossa jotain oikeinkin, vesimittarilla etu-/ja takasulut sekä vesimittari on asennettu oikeaan asentoon.
 
Olen verrattain tyytyväinen siihen miten sain viemärit tuotua kellariin, mutta tuli mieleen puhdistusluukun asentaminen, kannattaako sellainen asentaa vasta kohtaan jossa kansi voi olla ylöspäin vai voiko luukku olla viemärin kyljessä?


20240311_150402.jpg
 
Ei tuohon vaakapätkälle tarvitse putsluukkua, pari lisäkannaketta kylläkin. Putsluukku laitetaan ennen viemärin menoa lattian sisään ja ylös tuuletusputken haaraan. Vesipisteet lasketaan "puhdistusyhteiksi"
 
Toivon mukaan ei haittaa kysyä täällä mutta olisi oikein mukava jos joku asiantuntija voisi kommentoida. Minulla on jonkinasteinen pakko-oire siitä että astianpesukoneen hana olisi hieman auki ja tuntuu että tarkastelu vie aika paljon aikaa elämästä ja huolestuttaa. Tiedän että hanan olen laittanut kiinni mutta huolestuttaa jos siihen olisi vaikka hipaissut siivotessa ja se olisi hieman auennut huomaamatta.

Tuloletkusta löytyy kyllä mm. Aquastop venttiili lisäturvana. Mutta lähinnä oman mielenrauhan kannalta olisi mukava jos joku asiantuntija kommentoi että jos vahingossa olisi esim. Siivotessa pyyhkäissyt hanaa muutaman millin aukiasentoon onko mitään riskiä tässä tapauksessa että siitä voisi joku vesivahinko aiheutua?

Tyhmä kysymys mutta helpottaisi omaa elämää huomattavasti jos tietäisi että ei tarvitsisi asiasta kantaa niin paljon murhetta mukanaan ja oppisi että normaali varovaisuus riittää :)
 
Toivon mukaan ei haittaa kysyä täällä mutta olisi oikein mukava jos joku asiantuntija voisi kommentoida. Minulla on jonkinasteinen pakko-oire siitä että astianpesukoneen hana olisi hieman auki ja tuntuu että tarkastelu vie aika paljon aikaa elämästä ja huolestuttaa. Tiedän että hanan olen laittanut kiinni mutta huolestuttaa jos siihen olisi vaikka hipaissut siivotessa ja se olisi hieman auennut huomaamatta.

Tuloletkusta löytyy kyllä mm. Aquastop venttiili lisäturvana. Mutta lähinnä oman mielenrauhan kannalta olisi mukava jos joku asiantuntija kommentoi että jos vahingossa olisi esim. Siivotessa pyyhkäissyt hanaa muutaman millin aukiasentoon onko mitään riskiä tässä tapauksessa että siitä voisi joku vesivahinko aiheutua?

Tyhmä kysymys mutta helpottaisi omaa elämää huomattavasti jos tietäisi että ei tarvitsisi asiasta kantaa niin paljon murhetta mukanaan ja oppisi että normaali varovaisuus riittää :)

En ole asiantuntija mutta hyvin epätodennäköistä on että varsinkaan pienellä paineella (vähän auki) alkaisi vuotaa. Toki se on teoriassa mahdollista, mikä tahansa putkiliitos voi alkaa jossain vaiheessa vuotaa, mutta moni pitää pesukonehanaa aina auki vaikka ei saisi ja harvalla tällöinkään vuotovahinko osuu kohdalle. Oman pyykinpesukoneen käyttöohjekirjassa jopa luki että aquastop-venttiilin kanssa hanaa ei tarvitse sulkea (mitä itse en toki noudata).

Jos häiritsee elämää liikaa niin Orakselta löytyy pesukoneventtiili elektronisella ajastimella.
 
Toivon mukaan ei haittaa kysyä täällä mutta olisi oikein mukava jos joku asiantuntija voisi kommentoida. Minulla on jonkinasteinen pakko-oire siitä että astianpesukoneen hana olisi hieman auki ja tuntuu että tarkastelu vie aika paljon aikaa elämästä ja huolestuttaa. Tiedän että hanan olen laittanut kiinni mutta huolestuttaa jos siihen olisi vaikka hipaissut siivotessa ja se olisi hieman auennut huomaamatta.

Tuloletkusta löytyy kyllä mm. Aquastop venttiili lisäturvana. Mutta lähinnä oman mielenrauhan kannalta olisi mukava jos joku asiantuntija kommentoi että jos vahingossa olisi esim. Siivotessa pyyhkäissyt hanaa muutaman millin aukiasentoon onko mitään riskiä tässä tapauksessa että siitä voisi joku vesivahinko aiheutua?

Tyhmä kysymys mutta helpottaisi omaa elämää huomattavasti jos tietäisi että ei tarvitsisi asiasta kantaa niin paljon murhetta mukanaan ja oppisi että normaali varovaisuus riittää :)

oman hanan toimintaaluetta voi kokeilla, pidä hana kiinni, tiskikone käyntiin ja kun kone yrittää ottaa vettä, ala avata hanaa hitaasti ja kuuntele koska vesi alkaa virrata niin tiedät kuinka paljon hanaa pitää avata ennenkuin se päästää vettä läpi.
 
Ainakin vanhemmilla oraksen hanoilla saattaa apk hana alkaa vuotamaan hieman läpi vaikka hana olisi suljettuna. [Siipikahvalliset mallit]. Ja toki moni muukin malli jos hana on tarpeeksi vanha/venttiili huono. Vaikea sanoa aquastopeista kuinka kauan ne säilyy toimintakykyisinä.
 
Kuinka tehokkaat huippuimurit yleensä n. 90 neliöisissä kaksikerroksisissa rivitaloissa on? Koneellinen poistoilma, jota säädetään liesikuvusta (säädöt 1-3). Poistoventtiilit liesikuvussa, alakerran vessassa ja yläkerran kylpyhuonessa. Tuloventtiilit ikkunoissa.

Täällä on aiemmin ollut huippuimuri MUH 15-2-1, ilmeisesti nimellisteho 75W. Nyt imurit ovat alkaneet hajoamaan yksitellen eikä huoltoyhtiötä ole ilmeisesti oikein kiinnotanut selvittää, mitä tilalle pitää laittaa. Jos laitetaan liian tehokkaat, niin alkaa tulemaan epäpuhdasta ilmaa rakennuksen ilmavuodoista etenkin talvella jne.

Meillä sitten joku arvioi, että 45W puhaltimet riittää noiden vanhojen tilalle. Onko mitään hiha-arviota? Tällaista tämä on, kun ei haluta maksaa ylimääräisiä asiantuntijoille suunnittelemaan. :)
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
262 478
Viestejä
4 558 165
Jäsenet
74 972
Uusin jäsen
Nagi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom