Julkista rahaa on virrannut ulosotossa olleille maahanmuuttajajärjestöille. Helsingin kaupunki tarkastelee käytäntöjään.
Joukko maahanmuuttajajärjestöjä on päätynyt ulosottoon ja saanut maksuhäiriömerkintöjä, vaikka niihin on virrannut suuria raha-avustuksia veronmaksajilta.
Merkittävää taloudellista tukea järjestöille antaneen Helsingin kaupungin pitäisi edellyttää omien ohjeidensa mukaan avustamiltaan yhdistyksiltä asiantuntemusta, suunnitelmallisuutta ja taloudenhallintaa.
”Afrikkalaisten ja eurooppalaisten etujen ajajana” verkkosivujensa mukaan toimiva Afrikkalaisten ja Afrikkalais-eurooppalaisten yhdistys (AFAES) on kerännyt vuosina 2015–2017 lähes 110 000 euron avustukset Helsingin kaupungilta ja oikeusministeriön rikostorjuntaneuvostolta.
Yhdistykseltä on jouduttu vuosina 2015 ja 2016 perimään saatavia kymmenessä ulosottoasiassa, joista viidessä saatavat on maksettu ja viidessä ulosotto on nyt peruutettuna. Ulosottovelkaa yhdistyksellä on ollut yhteensä yli 6 500 euroa. AFAES:lle on tullut tänä vuonna Asiakastiedon mukaan yksi maksuhäiriömerkintä.
SOMALIALAISTEN työllistymisedellytysten edistämistä varten perustettu Puntland community ry on saanut Helsingin kaupungin avustuksia vuosina 2015–2017 yli 61 000 euroa.
Yhdistys on joutunut maksamaan velkojaan kuudessa ulosottoasiassa viime ja tänä vuonna. Yksi ulosotto oli lokakuun alussa vielä vireillä. Puntland community on saanut Asiakastiedon mukaan kolme maksuhäiriömerkintää vuosina 2016 ja 2017.
Kuvakaappaus afrikkalaisten ja afrikkalais-eurooppalaisten yhdistyksen AFAESin verkkosivuista.
Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti myöntää Suomen afrikkalaiset työttömät ry:lle viime marraskuussa 7 000 euron avustuksen vuodelle 2017. Kun avustus päätettiin myöntää, oli vireillä yhdistykseen kohdistuva ulosotto, johon liittyi häätö ja jossa yhdistys todettiin varattomaksi. Kiinteistöfirmalle jäi yli 3 600 euron saatavat yhdistykseltä.
Myös Somaliland development organisation ry todettiin varattomaksi ulosotossa syksyllä 2015. Varattomuuden vuoksi yhdistykseltä ei saatu perittyä 60 euron parkkisakkoa. Sen jälkeen yhdistys on saanut vuosina 2016 ja 2017 vajaan 10 000 euron avustukset Helsingin kaupungilta ja Aluehallintovirastolta.
HELSINGIN kaupungilla on yleisohjeet, jotka määrittävät avustusten myöntämistä. Ohjeiden mukaan avustusta myönnettäessä on kiinnitettävä huomiota muun muassa avustettavan toiminnan suunnitelmallisuuteen sekä avustettavan yhteisön asiantuntemukseen.
Helsingin kaupunginkanslia on myöntänyt työllisyysavustusta sekä AFAES:lle että Puntland communitylle vuosille 2015, 2016 ja 2017. Ilta-Sanomat kysyi Helsingin kaupunginkanslian maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päälliköltä
Ilkka Haahtelalta, miten suunnitelmallista ja asiantuntevaa on yhdistyksen toiminta, jos sillä on toistuvasti ulosottoasioita.
– Jos ne ovat toistuvia ja laajempimittaisia ja tilanne nähdään sellaisena, ettei toiminta ole osaavaa, totta kai sen pitää näkyä meidän kokonaisharkinnassa. Tältä osin täytyy katsoa, että meidän uudet ohjeet ja toiminta on sellaista, että se toteutuu, Haahtela sanoi.
HAAHTELAN mukaan Helsingin kaupunki on uusimassa avustuksia koskevia yleisohjeita ja on mahdollista, että ulosottoasiat ja maksuhäiriöt huomioidaan niissä.
Helsingin kaupungin avustuksia ovat myöntäneet maahanmuuttajajärjestöille myös muun muassa sosiaali- ja terveyslautakunta ja nuorisolautakunta.
Kuvakaappaus Putlandin Communityn verkkosivuista.
Kaupungin ohjeiden mukaan avustettavien yhdistysten on talouden hoidossa otettava huomioon menojen sovittaminen käytettävissä oleviin tuloihin.
Sosiaali- ja terveyslautakunta moitti vuosien 2016 ja 2017 avustuksia koskevien päätöksien yhteydessä useita maahanmuuttajatyötä tekeviä yhdistyksiä negatiivisesta omasta pääomasta ja omavaraisuusasteesta.
MOITTEET omavaraisuudesta tuli molempina vuosina myös Monik ry:lle ja Monika-Naiset liitto ry:lle.
Lautakunta myönsi moitteista huolimatta niille avustukset vuosina 2016 ja 2017, Monika-Naiset liitolle yhteensä 200 000 euroa ja Monikille 35 000 euroa. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä molemman yhdistyksen oma pääoma oli negatiivinen.
Sosiaali- ja terveystoimialan talouspäällikkö
Johanna Simpanen kertoo Ilta-Sanomille, että negatiivisen oman pääoman yhdistyksiä velvoitetaan kiinnittämään huomiota talouden tasapainoon ja yhdistyksen taloustilannetta seurataan.
Vaikka Monik ja Monika-Naiset liitto ovat saaneet suuria avustussummia Helsingiltä ja muilta tukijoilta, on niillä molemmilla Asiakastiedon mukaan maksuhäiriömerkinnät.
Monika-Naiset liitosta kerrottiin Ilta-Sanomille, että sen oma pääoma ja tulos olivat vuonna 2016 positiivisia.
Muiden järjestöjen osalta Ilta-Sanomilla oli käytössään Helsingin sosiaali- ja terveysalan luovuttamat tuoreimmat tilinpäätökset, jotka ovat vuodelta 2015.
Ilta-Sanomat ei saanut kommenttia muilta yhdistyksiltä tai tavoittanut niiden edustajia
