Tänään klo 10:45 (muokattu klo 10:45)
Turun Varissuo tunnettiin 90-luvulla kuolemaan johtaneista väkivaltateoista ja nyt suuresta ulkomaalaistaustaisten osuudesta. 8 600 asukkaan lähiössä kaikki tuntevat kaikki.
Varissuolla on paljon nuoria, jotka kokoontuvat alueen urheilualueilla. LIISA KAUPPINEN
-Varissuo on kaupunginosa Turun itäosassa.
-Kaupunginosan asukkaista 47 prosenttia puhui äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Yhtä suurta osuutta ei tiettävästi löydy muiden kaupunkien asuinalueista.
-Iltalehti vietti päivän Varissuolla ja selvitti, kuinka pahamaineinen alue lopulta on.
- Hei! Tule tänne kertomaan, että olet Kosovosta ja että menet aamulla töihin, hihkuu nuorimies Annikanpolulla edempänä kulkevalle ystävälleen.
Turun Varissuolla eli Vakkella nuoret ovat ilmeisen tietoisia kotikulmiensa maineesta - ja ulkomaalaistaustaisiin kohdistuvista ennakkoluuloista.
Ulkoisesti alue on perisuomalaisen tavanomainen, ostoskeskuksen, korkeahkojen elementtitalojen ja viheralueiden muodostama pyhä kolminaisuus. 1970-80-lukujen taitteessa rakennettu lähiö sai kuitenkin kyseenalaista julkisuutta 1990-luvun puolivälissä, kun Pihkalankatu 7:ssä ja 9:ssä tapahtui toistuvasti henkirikoksia.
Nykyisin Varissuo tunnetaan ennen muuta siitä, että sen väestöstä suuri osa on ulkomaalaistaustaisia. Viime vuoden tilastojen mukaan 47 prosenttia Varissuon asukkaista puhuu äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea tai ruotsia. Luku on tiettävästi Suomen asuinalueiden korkein.
Varissuon liikekeskus sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä Turun keskustasta. Arki-iltana siellä on hiljaista. LIISA KAUPPINEN
"Tällä on chillimpää"
- Riippuu passista. Irakin passissa lukee 20, mutta Suomen passissa 19, poika vastaa iäkseen silmäänsä räpäyttämättä.
Toverit Turun normaalikoulun nurkilla pidättelevät nauruaan, ja kertovat vastaajan olevan 15-vuotias. Tämä vielä muistuttaa, että Varissuon alue on myös hyvin vaarallinen.Syyksi hän esittää oman ruokavalionsa.
- Syön ihmisiä aamupalaksi.
Norssin tuntumassa 13-16-vuotiaat ohikulkijat kättelevät ja vaihtavat nyrkkitervehdyksiä toistensa kanssa.
- Katso, täällä kaikki tuntevat toisensa, huomauttaa 15-vuotias poika.
- Tämä on hyvä paikka asua. Täällä on chillimpää kuin muualla.
Varissuon sydämenä tunnetaan alueen liikekeskus eli Itäkeskus, mutta ainakin nuorten mukaan alueen todellinen keskusta on Pelttarin kenttä. Heinäkuisena iltana kello yhdeksän aikaan päällä onkin täysi tohina: käynnissä on yksi koripallo- ja kolme jalkapallo-ottelua. Ensi vuonna paikalle on tarkoitus saada tekonurmikenttä, jota odotetaan jo.
Salih Mohammadi siirsi leipomonsa suurempiin tiloihin Varissuon liikekeskukseen. Vierellä poika Mohammad. LIISA KAUPPINEN
Mohammad Mohammadi siirsi leipomonsa suurempiin tiloihin Varissuon liikekeskukseen. LIISA KAUPPINEN
"Ihmiset ovat tottuneet"
Iäkkäämmät asukkaat löytyvät toisaalta.Kameran lähestyessä Itäkeskuksen penkeiltä pölähtää joukko eläkeläisiä, mutta 76-vuotias
Sisko Augustin ja 73-vuotias
Seppo Hurmejäävät istumaan. Siinä he kertovat istuvansa päivittäin. Talvella vastakkaisesta ovesta puhaltaa kylmä tuuli, mutta nyt on lämmin.
Augustin kuuluu ensimmäisten ”vakkelaisten” aaltoon. Hän muistaa alueen jo rippikouluajoiltaan, jolloin paikalla oli synkkä metsä, santatie - ja pienen pieni järvi, jonka Augustin arvelee kuivuneen itsestään. 39 vuotta sitten hän päätyi samalle paikalle asukkaaksi lähiöön, jonka ensimmäiset rakennukset valmistuivat vuonna 1976.Asuinpaikkaan vaikutti sattuma: entinen omakotitalo Mynämäellä kävi kaupaksi niin nopeasti, että Augustin oli jäädä miehensä kanssa ilman kotia. Sellainen löytyi Varissuolta, eikä hän ole kaivannut toisaalle.
- Tämä on hyvä paikka. Ihmiset ovat ihania ja ystävällisiä. Täällä on paljon tuttuja, ja palvelut ovat lähellä. Apteekkiin tosin joutuu kävelemään sata metriä. Ei muualla ole tällaista, mihin eläkeläiset voisivat kokoontua, Augustin sanoo.
- Kai täällä aikaisemmin oli niitä, jotka olivat jotenkin muukalaisvihamielisiä, mutta ihmiset ovat tottuneet, ja huomaavat, että olemme ihan samanlaisia. Kaikki eivät puhu suomea, mutta ihan niin kuin muutenkin ihmiset oppivat kieliä, toiset oppivat nopeasti, toiset eivät, kertoo puolestaan Hurme.
Varissuon liikekeskuksen vieressä oleva tornitalo on alueen maamerkkejä. LIISA KAUPPINEN
Vahvasti eriytynyt
Kaikki eivät suhtaudu naapureihinsa yhtä varauksetta. Sisäänkäynnin tuntumassa rollaattorin kanssa liikkuva
Antero puhuu "rättipäistä" ja siitä, kuinka nämä "ovat kuin omistaisivat koko paikan".
19-vuotiaat
Noora Nurmesto ja tämän poikaystävä
Aleksi Kokko puolestaan kertovat haluavansa pois Varissuon "ghetosta".Nuoripari viettää aikaa liikekeskuksen eteläpuolella olevan metsikön "laitureilla", puisella metsäpolulla, jonka yhden nurkkauksen penkeillä he istuvat. Siellä he tapaavat usein, kun Kokko tulee käymään mielittynsä luokse.
- Tykkäämme olla vähän rauhallisemmin kuin jotkut muut, sanoo Nurmesto.
- Täällä on 15-20-vuotiaita, jotka räyhäävät.Sitä vanhemmatkin kyllä räyhäävät, mutta yleensä vain keskenään.
Turkua erottaa Helsingistä ja Tampereesta se, että sen asuinalueet ovat poikkeuksellisen vahvasti eriytyneet paitsi etnisen taustan, myös tulotason mukaan.
Sisko Augustin ja Seppo Hurme viihtyvät Varissuolla hyvin. LIISA KAUPPINEN
Meteli ja maine
Ulkomaalaistaustaisten suuri osuus ei ole ainoa asia, joka erottaa Varissuota muista Turun asuinalueista. Vuonna 2015 sen työttömyyslukemat - 16,0 prosenttia - oli kaupungin asuinalueista kolmanneksi suurin.
Monet paikalliset nostavat esiin alkoholinkäytön aiheuttamat ongelmat alueella - ja nenään tuntuvan kannabiksen katkun.
Lounais-Suomen poliisin silmissä Varissuo ei kuitenkaan erotu muista Turun asuinalueista millään erityisellä tavalla, kertoo ylikonstaapeli, viestintäpäällikkö
Teemu Äikäs.
Hänen mukaansa esimerkiksi pahoinpitelyrikoksille on tyypillistä niin Turussa kuin muissakin kaupungeissa se, että ne keskittyvät sinne, missä on elämää. Turussa tämä tarkoittaa Kauppatorin ympäristöä ja kesäisin jokirantaa.
Varissuo ei ole ylikonstaapelin mukaan Turun ainoa asuinalue, joka on saanut levottoman lähiön maineen.
- Aikaisemmin Pansiosta puhuttiin, että siellä on kaiken maailman häiriöitä. Joskus Jyrkkälästä taas sanottiin, että se on ihan kamala paikka. Mielestäni se on aika tavallista, kun tulee joku uusi lähiö, jonne muuttaa uutta porukkaa, Äikäs sanoo.
- Monet useimmiten vanhemmat ihmiset kokevat häiriötä ja levottomuutta aiheuttavaksi asiaksi, jos nuoret kokoontuvat johonkin paikkaan, vaikka siellä ei olisi mitään ihmeellistä. Monelle meteli riittää jo siihen, että se tekee alueesta levottoman ja epämiellyttävän.
Rauli Laakso tuntee olonsa kotoisaksi Varissuolla, mutta asuntomurrot painavat mieltä. LIISA KAUPPINEN
Tornitalon juurella olevan baarin eteen voi pysäköidä kulkuvälineensä. LIISA KAUPPINEN
"Maleksin täällä"
Rauli Laakso muutti Varissuolle saatuaan vuonna 2009 aivoverenvuodon. Se vei hänet sähköpyörätuoliin. 57-vuotias Laakso katsoo kuitenkin olleensa onnekas. Jos verenvuoto olisi sattunut toiselle puolen aivoja, hän ei kykenisi lainkaan puhumaan. Infarkti toki halvaannutti hänen vasemman puolensa, mutta jutustelu onnistuu.
Koska aikaisemmassa talossa ei ollut hissiä, Laakso muutti Varissuon Liikekeskuksen yhteydessä sijaitsevaan tornitaloon. Sieltä hän kykenee lähtemään omin neuvoin liikenteeseen. Tarvittaessa pieni ruoan laittaminenkin onnistuu.
- Olen todella tyytyväinen. Täällä on hyvä pössis, Laakso sanoo.
- Tänään on vapaapäivä, minulla ei ole fysioterapiaa. Kävin kahvilla, ja nyt oikeastaan vain maleksin täällä.
Arabian aakkoset jo parikymppisenä opetellut Laakso on päässyt kartuttamaan sanavarastoaan Varissuolla. Hän iloitsee siitä, että sotaa pakenevat ihmiset ovat päässeet rauhan keskelle Suomeen.
- Olen kyllä tietoinen, että elän melkoisten huijarien kanssa, hän sanoo kuitenkin.
Asia, mikä häntä risoo, on se, että asuntoon on murtauduttu kahdesti puolen vuoden sisään: ensin joulun tienoilla ja viimeksi kesä-heinäkuun vaihteessa sillä aikaa, kun hän oli sairaalassa epilepsiakohtauksen vuoksi. Siinä rytäkässä vietiin tietokone.
- Oma koti on niin pyhä asia, ja nyt se on kuin raiskattu.
Entiselle tietokoneasentajalle oma laite on ollut tärkeä, sillä sen avulla hän oli pystynyt tekemään sähkökitarasooloja. Nykyisillä käsillään kitaran kaulan kannattelu kun ei death metal -musiikin ystävältä luonnistu, pikkutarkasta sormityöskentelystä puhumattakaan.
Toinen asia, mikä harmittaa, on se, että Varissuolla hän ei pääse eroon tupakasta. Sen hän sanoo johtuvan siitä, että röyhyttelijöitä alueella riittää. Velkojen vuoksi edunvalvoja antaa hänelle käyttöön 80 euroa viikossa, eikä nykyhinnoilla sillä saa tyydytettyä askin päivävauhtia, jota keho huutaisi.
- Ei siinä muuten mitään, mutta minua inhottaa joutua pummimaan tupakkaa. Olisi helpompi lopettaa, jos kukaan muu ei polttaisi, Laakso sanoo.
Noora Nurmesto ja Aleksi Kokko viettivät aikaa yhdessä "laitureilla". LIISA KAUPPINEN
"Sisäänpäin kääntyneitä"
28-vuotias
Immu Amirkhani muutti tammikuun alussa kaksikerroksisen ravintolakiinteistön alakerrasta yläkertaan, ja pyörittää nyt King's Bar -nimistä anniskeluravintolaa alakerran ravintolan sijaan. Amirkhani itse ei asu Varissuolla, mutta kahdeksan yrittäjävuoden aikana hän on oppinut tuntemaan alueen ja sen asukkaat.Hänen mukaansa alue on vuosien aikana rauhoittunut.
- Tämä on niin kuin kaikki asuinalueet. Täällä on sekä hyviä että huonoja ihmisiä, Amirkhani sanoo, ja kertoo viittaavansa jälkimmäisellä päihteiden käyttöön.
Amirkhanin mukaan Varissuolle leimallinen piirre on kuitenkin yhteisöllisyys, joka myös saa ihmiset auttamaan toisiaan.
- Ei millään pahalla, mutta suomalaiset ovat vähän sisäänpäin kääntyneitä. Täällä kaikki ovat omaksuneet kulttuurin, jossa esimerkiksi tervehditään toisia, ja ihmiset ovat vähän lämminverisempiä, Amirkhani sanoo.
Ulkomailta kantautuu tarinoita ulkomaalaistaustaisten muodostamista asukaskeskittymistä, jonne kasautuvat sosiaaliset ongelmat ja jotka muodostavat pohjan esimerkiksi radikalisoitumiselle. Juuri yhteisöllisyyden vuoksi Amirkhanin olisi vaikea nähdä vastaava kehitystä Varissuolla.
- En missään nimessä näkisi, että se olisi mahdollista täällä. Jos jollakulla on tyhmä idea, porukka puuttuu siihen nopeasti.
Juttu on julkaistu alun perin 29.7.2018.
mehän tiedämme kaikkien tulijoiden taustat (t. nerg, orpo ja kumpp); ydinfyysikoita, avaruusinsinöörejä ja eksoottisten tautien erikoislääkäreitähän sieltä vain tuloo karjuvaa asiantuntijapulaamme paikkaamaan.. 
