Linnuiksi naamioidut dronekamerat vakoilevat taivaalta ihmisten liikkeitä – Kiinan muslimivähemmistön kontrolli on kuin Orwellin painajaisesta
Kiina on YK:n mukaan pakottanut yli miljoona etnistä uiguuria salaisille uudelleenkoulusleireille. Teknologia on valjastettu viemään miljoonilta ihmisiltä yksityisyys.
Kiina
28.8.2018 klo 19:55
South China Morning Post
Jaro Asikainen
Jaa artikkeli Facebookissa120
Jaa artikkeli Twitterissä
– Sitä voi kuvailla yksinkertaisesti totalitaariseksi.
Näin toteaa Kiinan yhteiskuntaa ja politiikkaa tutkinut Turun yliopiston professori Lauri Paltemaa Kiinan muslimivähemmistöön kohdistuvasta valvonnasta, jota hallinto harjoittaa turvallisuuden nimissä.
Totalitaarisuus tarkoittaa yksilönvapautta rajoittavaa vallankäyttöä, joka säätelee kaikkia elämän osa-aluita.
Valvonta on ilmauksena jopa vähättelevä, sillä Kiina on mennyt ennennäkemättömän pitkälle vakoillakseen järjestelmällisesti omia kansalaisiaan teknologian avulla.
Maassa on kymmeniä tai satoja miljoonia kasvoja tunnistavia kameroita, älypuhelinten tietoliikenne on tiukasti rajoitettua ja sosiaalisen median käyttäjien tuottamaa sisältöä monitoroidaan kellon ympäri.
Nyt ihmisten valvontaan on otettu käyttöön kyyhkysiksi naamioituja kameralla varustettuja lennokkeja, joita on lähes mahdotonta erottaa oikeista linnuista.
Kyyhkys-droneista kertoi ensimmäisenä hongkongilainen South China Morning Post(siirryt toiseen palveluun).
Lehti haastatteli hankkeessa mukana olleita tutkijoita. Yksi heistä kertoo, että Kiina on ottanut kauko-ohjattavia robottikyyhkysiä käyttöön ainakin viidessä maakunnassa.
DNA- ja verinäytteitä, sormenjälkiä, äänitunnisteita ja silmien iiriksiä skannataan(siirryt toiseen palveluun).
Professori Lauri Paltemaan mukaan Xianjingin muslimivähemmistön valvonta poikkeaa muiden kiinalaisten rutiininomaisesta valvonnasta.
– Se on aivan eri kaliiberia. Samanlainen valvonta ei menisi läpi han-kiinalaisen valtaväestön keskuudessa itärannikolla. Eivät ihmiset siellä haluaisi luovuttaa kadulla kännykkäänsä sadan metrin välein tarkistettavaksi.
Ylen kirjeenvaihtaja vieraili Xinjiangissa vuonna 2016:
Näin Kiina simputtaa Xinjiangin uiguureita
Kiinan hallitus on pyrkinyt vuosikausia tukahduttamaan Xinjiangin alueella itsenäisyyttä havittelevien uiguurikapinallisten ja jihadististen terroristien toimintaa.
Uiguuriseparatistit nimittävät aluetta Itä-Turkestaniksi, joka heidän mukaansa on ollut kommunistisen Kiinan miehittämä vuodesta 1949.
Xinjiangissa on nähty viime vuosina levottomuuksia ja iskuja, joissa on kuollut satoja ihmisiä.
Paltemaa arvioi, että Kiinan huoli terrorista ja separatismista on aitoa, mutta hallinnon toimet ongelman tukahduttamiseksi massiiviset.
– Kiinalla on alueella kaksi ongelmaa, terrorismi ja separatismi, jotka se niputtaa yhteen. Se haluaa kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja se tapahtuu erittäin ankarin poliisitoimenpitein.
Kiinalainen ihmisoikeusjärjestö Chinese Human Rights Defenders laski, että vuonna 2017 viidesosa Kiinan poliisin tekemistä rikossyytteeseen johtaneista pidätyksistä tapahtui Xinjiangissa. Luku kuvaa viranomaisten toiminnan voimakkuutta alueella, sillä Xinjiangissa asuu 22 miljoonaa ihmistä Kiinan yli 1,3 miljardista asukkaasta.
Kiina on viime vuosina pakottanut ainakin miljoona etnistä uiguuria salaisille uudelleenkoulusleireille(siirryt toiseen palveluun).
Leireille voi joutua ilman oikeudenkäyntiä määrittämättömäksi ajaksi esimerkiksi islamin harjoittamisesta tai matkustettuaan ulkomailla.
Leireistä on rajoitetusti tietoa, mutta niiden oloja on kuvailtu keskitysleirimäisiksi. Niillä ihmisille opetetaan kommunistisen puolueen ideologiaa, heidät laitetaan opiskelemaan kiinan kieltä, ja pakotetaan lukemaan valtion median uutisia.
Leireillä on ollut myös kuolemantapauksia.
Helsingin Sanomat kirjoitti heinäkuussa Suomessa asuvista uiguureista(siirryt toiseen palveluun), joiden vanhemmat katosivat Kiinan "isänmaallisille koulutusleireille.
Kiina on kiistänyt satojen tai tuhansien leirien olemassaolon, mutta myöntänyt käyvänsä kampanjaa ekstremististä ja terroristista rikollisuutta vastaan. Kiinan mukaan kampanja ei kohdistu tiettyyn etniseen tai uskonnolliseen ryhmään.
Sen sijaan Kiina sanoo suojelevansa uskonnonvapautta ja "normaalia uskonnollista toimintaa".
Freedom Housen vuonna 2018 julkaiseman raportin(siirryt toiseen palveluun) mukaan Kiinan hallinto on viime vuosina tukahduttanut uskonnollisia vähemmistöjä entistä tehokkaammin. Suurin vaino kohdistuu muslimeihin ja protestanttikristittyihin, joiden pidättäminen, kiduttaminen ja tappaminen eri puolilla Kiinaa on arkipäiväistä.
Yhdysvaltalaisen
The Jamestown Foundation -säätiön raportin(siirryt toiseen palveluun) mukaan Kiinan terrorismin vastainen sota näyttää olevan kiertoilmaus pyrkimyksille sulattaa vähemmistöt pakolla osaksi valtakulttuuria. Raportin kirjoittajat vertaavat Kiinan Xinjiangin pakkotoimia Mao Zedongin aikaiseen kulttuurivallankumoukseen.
poliisin systeemi, joka tunnistaa punaisia päin kävelijät ja toistaa heidän kuvansa näytölle kadun yläpuolelle(siirryt toiseen palveluun) ja
kasvojentunnistus, joka säännöstelee vessapaperia julkisissa vessoissa(siirryt toiseen palveluun).
Kiinassa ei ole Facebookia, Twitteriä tai Googlea, mutta siellä on
supersovellus WeChat(siirryt toiseen palveluun), jota käyttää yli 700 miljoonaa ihmistä. Sovelluksella voi viestien ja statuspäivitysten kirjoittamisen lisäksi käydä kauppaa, sijoittaa osakkeisiin, maksaa ostoksia, etsiä seuralaista ja varata ajan lääkärille.
Sovellus kerää valtavasti tietoa käyttäjistään ja luovuttaa ne Kiinan hallinnolle.
Kaiken huippuna on Kiinan suunnitelma kansalaisia pisteyttävästä järjestelmästä, jossa hallinnon näkökulmasta oikein käyttäytyviä palkitaan ja väärin käyttäytyviä rangaistaan. Tällä hetkellä pisteytys on kokeiluasteella eikä sen yksityiskohtia tunneta, mutta Kiinan tavoite on, että järjestelmä tulee voimaan täydessä laajuudessa vuonna 2020.
Turun yliopiston professorin Lauri Paltemaan mukaan Kiinan valvontateknologia on orwellilaisempaa kuin George Orwell osasi edes kuvitella.
– Valvontaa on kaikkialla, sitä ei pääse pakoon ja väsymättömät tietokoneet raksuttavat dataa jatkuvasti. Skenaario on aivan tukahduttava.
Paltemaa huomauttaa, että esimerkiksi kasvojentunnistus ei välttämättä toimi kaikkialla Kiinassa niin hyvin kuin on annettu ymmärtää. Sadoista miljoonista kasvoja tunnistavista kameroista kaikki eivät oletettavasti ole laadukkaita.
– Voi olettaa että ainakin avainpaikoilla on toimivat järjestelmät. Pekingissä, Shangaissa, lentokentillä, rautatieasemilla, metroasemilla. Ja sitä kehitetään ja kasvatetaan koko ajan.
Tutkija uskoo, että kansalaisten ohjailu arki- ja digitaalisen käyttäytymistä valvomalla voi johtaa muutokseen ihmisten käyttäytymisessä.
– Jos jonakin päivänä huomaat ettet saa metroon lippua, koska olet kirjoittanut someen jotain poikkipuolista niin kyllä se alkaa käyttäytymistä muuttaa.
"
Kaupunki ottaa asuntojonoon Erittäin SuperAsulymKiireellinenUllatus - Mene suoraan asuntoon kulkematta lähtöruudun kautta -luokkaan, ja taas kantasuomalainen liikkuu jonossa, taaksepäin.
