Veli pahoinpiteli siskonsa Espoossa, koska tämä pukeutui ”liian paljastavasti”, sanoi syyttäjä – Oikeus tuomitsi yhdestä pahoinpitelystä
Oikeuden mukaan ei ollut näyttöä veljen jatkuvasta väkivallasta pukeutumisen takia.
Susanna Reinboth HS
Julkaistu: 6.9. 18:07
ESPOON KÄRÄJÄOIKEUS on käsitellyt perheen sisäistä pahoinpitelytapausta, johon epäiltiin liittyvän niin sanottua kunniaväkivaltaa.
Syyttäjä vaati nuorelle miehelle rangaistusta siitä, että tämä oli kohdistanut väkivaltaa 13–14 vuoden ikäiseen siskoonsa. Väkivallan syyksi epäiltiin muun muassa sitä, ettei sisko suostunut pukeutumaan isoveljen vaatimalla tavalla.
Riitaa tuli muun muassa hijabin eli päähuivin käyttämisestä. Tyttö ei halunnut käyttää sitä. Veli piti siskon vaatteita muutenkin liian paljastavina.
Veli kiisti väkivallan ja sanoi, että sisko päätti itse pukeutumisestaan. Hän myönsi kuitenkin silloin tällöin neuvoneensa siskoa asianmukaisesta pukeutumisesta.
Perhe oli kotoisin Palestiinan alueelta. Heillä ei ole minkään maan kansalaisuutta.
SYYTTÄJÄN MUKAAN 17-vuotias veli oli lyönyt ja potkinut siskoaan pari kolme kertaa viikossa ainakin puolen vuoden ajan vuonna 2016. Pukeutumisen lisäksi väkivalta oli syyttäjän mukaan liittynyt siihen, ettei sisko halunnut lainata pyöräänsä.
Siskon mukaan hän ei uskaltanut asua kotonaan jatkuvan väkivallan takia. Tyttö muutti muualle.
Tilanne kärjistyi, kun veli pahoinpiteli siskon pari vuotta sitten erään koulun lähistöllä Espoossa. Juuri 18-vuotias täyttänyt veli oli tarttunut siskonsa käsiin, retuuttanut tätä ja yrittänyt repiä mukaansa. Sisko yritti paeta, ja lopulta veli tönäisi siskon maahan ja potki tätä.
Väkivalta päättyi, kun ulkopuoliset puuttuivat siihen.
KÄRÄJÄOIKEUDEN mielestä ulkona tapahtuneelle väkivallalle oli näyttöä veljen kiistämisestä huolimatta. Esimerkiksi kaksi ohi ajanutta todistajaa oli nähnyt retuutuksen. Molemmat sanoivat, että nuori nainen oli ollut hätääntynyt.
Tyttö oli ehtinyt huutaa toiselle autoilijalle, että tämä soittaisi poliisille. Todistaja soitti hätäkeskukseen, ja poliisipartio tuli paikalle.
Siskon kertomusta tukivat valokuvat ja lääkärinlausunto vammoista.
Esitutkinnassa myös veli myönsi mahdollisesti lyöneensä siskoaan kerran.
Sen sijaan kotona tapahtuneelle väkivallalle ei oikeuden mukaan löytynyt näyttöä. Ainoa näyttö siitä oli esitutkinnassa videoitu tytön kertomus, eikä veljeä voida tuomita pelkästään sen nojalla.
Oikeus huomautti, että tytön videoitu kertomus oli jäänyt ylimalkaiseksi. Tämä saattoi johtua siskon nuoresta iästä ja tulkkauksesta.
Veli tuomittiin siis ainoastaan ulkona tapahtuneesta pahoinpitelystä. Hänet määrättiin maksamaan 45 päiväsakkoa eli yhteensä 270 euroa sakkoa.
Hänet velvoitettiin myös maksamaan siskolle 500 euron korvaus kivusta ja särystä.
Kihlakunnansyyttäjä
Heli Posti ei aio valittaa tuomiosta hovioikeuteen. Hänen mukaan nykyisen oikeuskäytännön mukaan pelkästään uhrin kertomus ei riitä tuomioon.
NIIN SANOTTUA kunniaväkivaltaa on käsitelty tuomioistuimissa hyvin harvoin. Heinäkuussa 2017
korkein oikeus (KKO) hylkäsi syytteen irakilaistaustaista miestä vastaan ”kunniamurhan” valmistelusta Helsingissä.
Mies oli toistuvasti uhannut sisartaan tappamisella tai väkivallalla. KKO:n mukaan miehen uhkausviesteistä ei voitu riittävän luotettavasti päätellä, että mies oli tehnyt yksityiskohtaisen suunnitelman sisarensa tappamiseksi.
Mies tuomittiin kuitenkin sisarensa pahoinpitelyistä ehdolliseen vankeuteen.
Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä mies karkotettiin Suomessa. KHO:n mukaan perheen sisäinen, kulttuurisiin syihin perustuva väkivaltainen käytös osoitti piittaamattomuutta sellaisia arvoja kohtaan, joita turvataan sekä Suomen perustuslaissa että Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa.