THL:n tutkimus: Potilaat syrjivät ulkomaalaistaustaisia lääkäreitä – Aika voidaan jättää tilaamatta, jos nimi epäilyttää
Julkaistu 13.06.2018 18:41 (Päivitetty 13.06.2018 18:41)
Ulkomaalaistaustaiset lääkärit kokevat usein syrjintää potilaiden ja heidän sukulaisten taholta.
Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 371 Suomessa työskentelevää ulkomaalaistaustaista lääkäriä.
Vastaajista neljäsosa kertoi, että he kohtaavat usein tai ainakin toisinaan syrjintää työssään.
–Luku oli yllättävän korkealla tasolla, THL:n tutkimuspäällikkö Tarja Heponiemi sanoo.
THL:n tutkimukseen vastanneita lääkäreitä ei ole haastateltu erikseen siitä, millä tavalla syrjintä arjen potilastyössä näkyy.
Heponiemi kuitenkin toteaa, että lääkärin omat kyvyt toimia monikulttuurisessa työyhteisössä ja empatiataidot vähentävät myös lääkäreiden kokemaa syrjintää.
Ulkomaalaistaustaisen lääkärin empatiataidot ovat tärkeitä, koska empaattiseen ihmiseen suhtaudutaan ystävällisemmin.
–Mitä paremmin ulkomaalaistaustainen lääkäri osaa toimia ja työskennellä erilaisten kulttuurien välissä ja mitä parempi kulttuurien välinen empatiakyky hänellä on, sitä paremmin häntä kohdellaan, Heponiemi sanoo.
Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen ei ole yllättänyt siitä, että ulkomaalaistaustaiset lääkärit kohtaavat työssään syrjintää.
Hänen mukaansa tutkimustulos kertoo ylipäätään suomalaisen asennepiirin muutoksesta. Koventuneet ja syrjivät asenteet näkyvät siten myös lääkäreiden työssä.
–Syrjimistilanteet näkyvät selkeästi esimerkiksi siinä, että ulkomaalaistaustaisten lääkäreiden ajanvaraustilanne on erilainen kuin kantasuomalaisilla lääkäreillä, hän sanoo.
Omia ennakkoluuloja voi käsitellä
Lehtisen mukaan kenenkään etu ei ole se, että korkeasti koulutettujen ihmisten ammattitaitoa kyseenalaistetaan pelkän kansallisuuden perusteella.
Hän kuitenkin tietää, että monet suomalaiset eivät edes tunnista omia ennakkoluulojaan, joiden perusteella syrjintää syntyy.
Arkielämän yksi syrjinnän muoto on se, että jättää varaamatta lääkäriajan vain sen vuoksi, että lääkärin nimi on ulkomaalainen.
Aika voidaan jättää varaamatta, vaikka todellisuudessa nimen perusteella ei voi päätellä ihmisen kansalaisuudesta mitään.
–Toiminnan muutos ei tapahdu, jos omia ennakkoluuloja ei tiedosta. Niiden tunnistaminen ja käsittely ei ole helppoa, mutta mahdollista se on, hän sanoo.
Työpaikan ilmapiirillä iso vaikutus
THL:n tekemästä tutkimuksesta selviää, että työpaikan ilmapiirillä on iso vaikutus siihen, millä tavalla ulkomaalaistaustaiset lääkärit sopeutuvat suomalaiseen työelämään.
Hyvä ilmapiiri vähentää ulkomaalaistaustaisiin lääkäreihin kohdistuvaa syrjintää.
–Mitä parempi työilmapiiri on, sitä vähemmän lääkärit ovat kokeneet syrjintää. Työilmapiiri vaikuttaa myös siihen, miten lääkärit kokevat potilaiden taholta tulevaa syrjintää, tutkimuspäällikkö Tarja Heponiemi sanoo.
Tulevaisuudessa ulkomaalaisten lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan määrä kasvaa, joka tuo omat haasteensa syrjinnän ehkäisemiselle.
–Ulkomaalaistaustaisen lääkäreiden taustoista pitäisi antaa avoimemmin tietoa. Jos ihminen saa oikeuden toimia Suomessa lääkärinä, silloin hänen ammattitaitonsa on validia. Myös työpaikoilla tarvitaan uudenlaisia työelämätaitoja, jotka tukevat monikulttuurisia työyhteisöjä, Annu Lehtinen sanoo.
Minna Akimo
