Laitas mietteitäsi, miten arvelet jatkossa käyvän? Terveyspalvelut paranevat ja kustannukset halpenevat?
Tuleeko palveluissa eroja vähävaraisten, keskituloisten ja varakkaiden välillä?
Tuossa ei taidettu päättää, että lääkäreitä ja hoitajia koulutettaisiin lisää? => mikä muuttuu paremmaksi?
Palveluissa on valitettavasti nyt jo valtavia eroja ja luokkia on monta:
a) vakuutuspohjaista yksityistä käyttävien, b) kattavan työterveyshuollon, c) minimityöterveyshuollon, d) opiskelijoiden, c) kokonaan julkisen varassa olevien välillä.
Lisäksi on valtavia eroja eri kuntien ja kaupunkien, ja myös eri sairaanhoitopiirien välillä.
Lähtökohtaisesti minun silmiini kysymys on hallinnonuudistuksessa, jossa pyritään pääsemään pienempiin eroihin, sekä tasoittamaan väestöpohjaltaan terveemmiltä (ja suuremmilta) etelän ja lounaan hyvinvointialueilta resurssia sairaammille hyvinvointialueille. Uudistus siis huomioi mm. alueiden ikärakenteen, sairastavuuden ja sosioekonomian.
Ja on sitten toteutuksesta kiinni, kyetäänkö tällä parantamaan hoitoonpääsyä ja hoitoketjua. Se kuitenkin on tavoite, ja esim. Siun Sote ja Eksote, jotka on olleet maakunnallisesti organisoituneita jo aiemmin on kyenneet maan tehoikkaimmiksi. Pari vuotta sitten jopa uutisoitiin, että tehokkaimman ja vähiten tehokkaan välillä oli kymmenkertainen ero, mutta en ole aivan varma, saattoiko niin iso ero todella olla totta.
Ainakin tämän pitäisi tehdä kuntataloudesta ennakoitavampaa, sillä nythän sairaanhoitopiireiltä on voinut lähteä aivan valtaviakin yllättäviä laskuja kuntiin. Teoriassa maksupalautuksiakin toki, mutta eipä sitä ennen tätä korona-aikaa juuri tapahtunut, vaan yleensä ne yllätykset oli tosi isoja laskuja. Jotkin kunnat joutuivat juuri tällaisen tilanteen takia myös kuntaliitosuhkaan. Siis jos kunta oli riittävän pieni, jo muutama tai jo yksikin poikkeuksellisen kallis potilas saattoi sen yllätyksen tuottaa. Sellaisia riskialttiita alle kolmentuhannen asukkaan kuntia on kuitenkin vajaat sata eli about kolmasosa kunnista ja kaikkein suurimman riskin eli alle puolentoistatuhannen asukkaan kuntiakin 29.
Nyt meillä on julkisella puolella vajaat 300 kuntaa ja 164 erilaista terveydenhuollon yhteenliittymää tuottamassa palveluita, tulevaisuudessa on 21. Hartiat on varmasti leveämmät ja väistämättä päällekkäisiä hallintorakenteita päästään poistamaan, eli tekemään siitä organisoinnista tehokkaampaa. Lisäksi meillä on valtava määrä erilaisia terveydenhuollon paremmin pelaavia ja sitten kankeampia tietojärjestelmiä, jotka ei aina edes keskustele keskenään ja pitkällä tähtäimellä pitäisi saada sekin asia hiottua kuntoon - mihin auttaa varmasti se, että 21 hyvinvointialuetta ei enää tarvitse satoja omia ratkaisuja.
Joka tapauksessa uudistuksen tarkoitus on parantaa perusterveydenhuollon rahoitusta ja siten nopeuttaa hoitoonpääsyä siellä. En osaa sanoa käykö niin, mutta sen pitäisi sitten myös ohjata nopeammin / aikaisemmassa vaiheessa havaittuja vakavammat erikoissairaanhoitoon, jolloin hoito olisi kenties vähemmän invasiivista ja hoitoketju tehokkaampi - samalla rahalla saisi enemmän. Yksilön kannaltakin on yleensä niin, että mitä varhaisempi diagnoosi ja hoito, yleensä sen parempi tulos.
Sotelaki ei kuitenkaan ole sisältölaki: esim. uudet tiukemmat hoitotakuut tullaan säätämään sitten kun päästään sisältölakeja uusimaan.
Kokonaisuutena sote-kustannukset toki jatkaa nousuaan ihan väestörakenteen, syntyvyyden laskun ja pitempään elämisen vuoksi silti, arvioidusti vielä muutaman vuoden 1.2%, sittemmin noin prosentin vuodessa, vuosikymmenen loppuun mennessä kumuloituen noin kymmenen prosenttia. Tämä on tosiaan väestörakennekysymys, ja ilman soteuudistusta menojen kasvun on arvioitu olevan vielä suurempaa.
Lisäksi demokratian ja vaikutusmahdollisuuksien pitäisi parantua, kun samalla tehtävä maakuntauudistus päästää lopulta kuntalaiset äänestämään haluamansa ehdokkaat johtoon.
Nykyisinhän sekä maakuntavaltuusto että sairaanhoitopiirien ja muiden terveydenhuollon kuntayhtymien edustajat on olleet valtuustoryhmien neuvottelemia ja päättämiä.
Lääkäripulaan minulla ei ole vastausta, mutta siitä olen kohtuullisen vakuuttunut, että Suomen lääkäripula on pula nimenomaisesti julkisen sektorin lääkäreistä. Yksityisellä sektorilla pulaa ei samoissa määrin ole ollut, ja niinpä tämä nykyinen järjestelmä on johtanut siihen, että lääkäripulaa on kunnissa jouduttu ratkomaan hyvinkin kalliilla ostopalvelulla, ja kas kummaa: siltä yksityiseltä ne vuokralääkärin löytyvätkin… tosin hyvin kalliilla hinnalla.
Lääkäreitä voisi ja pitäisi toki minunkin mielestäni kouluttaa enemmän.
Sillä tiellä kuitenkin ongelmana on ollut, että ensinnäkin Lääkäriliitto on vastustanut sitä siilipuolustuksella perin raivokkaasti ja pitkäjänteisesti, ja toisaalta, yliopistot pystyvät vastaamaan koulutustarpeeseen hyvin hitaasti johtuen lääkärikoulutuksen pituudesta ja vaaditusta ohjaava lääkäri/opettaja - opiskelija suhdeluvusta sekä kolmanneksi lääkis on yksi hinnaltaan kalleimpia koulutuksia, jonka koulutuspaikkalisäämiseen tulisi valtion myös osoittaa sitten merkittävästi lisää rahaa.
Lisäksi ongelman ajatellaan olevan tilapäinen, eli suurien ikäluokkien poistuessa keskuudestamme lääkäripula (tai julkisen lääkäripula) olisi nykyisilläkin koulutusmäärillä ratkeamassa automaattisesti (en tiedä onko).
Nyt siis en suoralta kädeltä pysty arvioimaan mikä on soteuudistuksen vaikutus Matti ja Maija Meikäläiseen, sillä se on todella paljon kiinni niistä sisältölaeista, mitkä myös tullaan säätämään. Lähtökohtaisesti tämä sotemalli antaa kuitenkin sen pohjan, minkä päälle on mahdollista rakentaa huomattavasti nykytilannetta tasa-arvoisempi ja erityisesti nopeampaan / varhaisempaan hoitoon kykenevä malli.
Nykymallissa meillä on ollut erittäin laadukas (yksi EU:n kustannustehokkaimmista, erään vertailun mukaan jopa tehokkain) erikoissairaanhoito, mutta hyvin vaihteleva kuntatason perusterveydenhuolto, sekä monta ohituskaistaa omalla tai työnantajan rahalla. Siihen perusterveydenhuoltoon tässä ne leveämmät hartiat ja parempi tehokkuus pyritään tuomaan.
Idealismi tuppaa vähentymään iän karttuessa kun asioista tulee enemmän omakohtaista kokemusta.
