Kotimaan politiikka

[10YG]

^Rahalla saa ja hevosella pääsee. Jos ostettavaa vuokratyövoimaa ei ole tarpeeksi Suomessa, niin voi määrätä vaikka kaikki varusmiehet hommiin. Juoppojen palkkaaminen on sinun oma ideasi.

Kyse oli jostakin aivan muusta kun työvoiman riittävyydestä.
Rahasta se ei ole kiinni. Lisää saa lainaamalla. Senhän me nyt näemme.

 

[pekka666]

En haluaisi nillittää, mutta riittäisikö se yli 3 sivua keskustelua jo niistä hiton metsistä, jotka eivät liity enää edes etäisesti kotimaan politiikkaan?

Kiinnostaa käpyjäkin joku metsä kotimaan politiikka -ketjussa, kun samalla on menossa puoliväliriihi ja muut oikeasti politiikkaan liittyvät asiat.

No kyllä se miten kotimaisia metsiä hoidetaan on mielestäni kotimaan politiikkaa, varsinkin kun siihen voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Ei ehkä mikään kovin mediaseksikäs aihe kylläkään.

 

[Jan11]

^Rahalla saa ja hevosella pääsee. Jos ostettavaa vuokratyövoimaa ei ole tarpeeksi Suomessa, niin voi määrätä vaikka kaikki varusmiehet hommiin. Juoppojen palkkaaminen on sinun oma ideasi.

Kyse oli jostakin aivan muusta kun työvoiman riittävyydestä.
Rahasta se ei ole kiinni. Lisää saa lainaamalla. Senhän me nyt näemme.

Kyllä niitä täällä ja lähes kaikissa muissakin kunnissa etsitään ihan myös lehti-ilmoituksilla ja esim. opiskelijajärjestöille markkinoimalla.
Ja melko todellisuudesta vieraantunutta tuo varusmiesheitto, Ensinnäkin se puolustusvoimien virka-apu ja varusmiesten käyttö varsinkin on kovin säädeltyä usealla lailla, eikä siksi mahdollista kuin muutamiin asioihin. Toiseksi varusmiehet kurkkupuvuissaan äänestyspaikalla olisi varsin outo signaali rauhallisessa maasssa.

Spoileri

Laki puolustusvoimista 11.5.2007/551, Asevelvollisuuslaki 28.12.2007/1483, Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta 11,5,2007/556,
Laki puolustusvoimien virka-avusta poliisille 5.12.1980/781, Rajavartiolaki 15.7.2005/578, Öljyvahinkojen torjuntalaki 29.12.2009/1673, Pelastuslaki 29.4.2011/379, Meripelastuslaki 30.11.2001/1145, Laki julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta 13.1.2015/10 ja sekä Laki aluehallintovirastoista 20.11.2009/896

Ja kyllä se siirtopaine tuli virkamiehiltä, ja hyvä huomata myös, että tässäkin mainitun THL:n pääjohtaja Tervahaudan poliittinen tausta on Kokoomuksessa, ei hallituspuolueissa:
”
Me oikeusministeriön virkamiehet keskustelimme ministerin kanssa siirrosta jo tammikuun lopussa, kun silloin tehtyjen skenaarioiden koronakäyrät näyttivät alkavan nousta juuri kevättä kohti ja tilanne alkoi huonontua.”

Jääskeläisen mukaan päätös olisi pitänyt saada aikaan helmikuussa, kun ehdokaslistojenkin alkuperäinen jättöaika keskusvaalilautakuntiin oli 9. maaliskuuta. Nyt ehdokkaita voi asettaa vielä 4. toukokuuta asti.

Lopullinen siirtopäätös tehtiin THL:n arvioiden ja laskelmien perusteella.

”Ei virkamiehillä eikä puoluesihteereillä ollut auktoriteettia eikä osaamista kyseenalaistaa asiantuntijaviranomaisten näkemystä. Viimeinen niitti oli THL:n pääjohtajan tv-haastattelu. Siinä hän selvästi sanoi, että vaalit olisi parempi pitää kesäkuussa. Sen jälkeen se oli sitten menoa”, Jääskeläinen muistelee päätöksen syntyä lauantaina 6. maaliskuuta.

”Kyllä se oli oikea päätös, vaikka silloin meille esitetyt luvut osoittautuivat liian korkeiksi. Nyt tilanne on tämä eli parempi, ja toivottavasti vielä parempi vaaleihin mennessä.””

Lauantaivieras | Vaalijohtaja: Kirjeäänestys voisi tulla myös Suomessa asuvien käyttöön tulevissa poikkeusoloissa

”Nettiäänestyksen riskit eivät ole hävinneet mihinkään, ja ne ovat mielestäni yhä suuremmat kuin hyödyt”, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen sanoo.

www.hs.fi

 

[amblik]

Oleellista erottaa se hiilivarasto ja hiilinielu toisistaan. Vanha koskematon metsä voi olla kooltaan suuri hiilivarasto mutta se on aika huono hiilinielu kun se ei kasva mihinkään vaan lahoaa pystyyn. Nuori kasvava metsä taas on pieni hiilivarasto mutta voimakas hiilinielu.

Tässä täytyy katsoa kokonaisvaikutusta. Jos metsä on nopeasti kasvava sen takia, että sen hiilivarastoja kokoajan käytetään niitä vapauttaen niin ollaan kuitenkin kokonaisuutena miinuksella. Ja havupuut elävät ja kasvavat parisataa vuotta ennen kuin alkavat olla vanhoja joten aika vanhaksi saa ehtiä metsä ennen kuin se alkaa olla enemmän (valtava) hiilivarasto kuin nielu.

 

[pulatunnus]

Tässä täytyy katsoa kokonaisvaikutusta. Jos metsä on nopeasti kasvava sen takia, että sen hiilivarastoja kokoajan käytetään niitä vapauttaen niin ollaan kuitenkin kokonaisuutena miinuksella.

Aha, yksinkertaistettuna, kuvitellaan että jalostuksessa ei käytetä fosiillista energiaaa.

Puu kasvaa, se sitoo hiiltä, puu kaadetaan, jalostetaan jne. Siinä vaiheessa vapautuu hiiltä riippuen millaiset prosessit. Mutta siinä jalosteessa on edeleen sitoutuneena enemmän tai vähemmän sen puun sitomaa hiiltä.
Jos jaloste jossain välissä poltetaan, niin siitä vapautuu se hiili mitä siinä vielä oli kerääntyneenä.

Tuossa kiertokulussa on vapautettu osa siitä sidotusta hiilestä mitä se puu on kasvaessaan sitonut. Sen lisäksi se puu on sitonut maahan hiiltä, joista osa vapautuu jossain vaiheessa, osa katsotaan sitoutuneen pysyvästi.

Sen korjatun puun tilalle on istutettu uusipuu joka tekee saman kiertokulun.

Suomessa talousmetsät on talousmetsiä, eli kyse ei ole siitä että jotain satavuotta, saati parisataavuotta hillottuja hiilivarastoja päästeellään , puunkasvu on tehostunut, eli sidonta lisääntynyt. Jos päästö on tällä kierrolla aiemmin sidotun hiilen vapauttamista, niin se vastaa vaikutukseltaan nielua.


Lisäksi ne pisimpään kasvaneet yksilöt, jos ei taudit/tuholaiset tappaneet, menee useammin sellaiseen jalostukseen jossa lopputuotekkin on edelleen hiilivarasto.

Se sitten riippuu jalostuksen prosessista onko se fosiilliset hiilipäästöt isompia kuin metsän pysyvä hiilisidonta.


Ilmastonmuutokseen vetoaminen on vain savuverho jonka varjolla ajetaan muita tavoitteita, sillä vain vahingoitetaan ilmastonmuutoksen vastaista toimintaan.

 

[amblik]

Aha, yksinkertaistettuna, kuvitellaan että jalostuksessa ei käytetä fosiillista energiaaa.
...
Ilmastonmuutokseen vetoaminen on vain savuverho jonka varjolla ajetaan muita tavoitteita, sillä vain vahingoitetaan ilmastonmuutoksen vastaista toimintaan.

Niin, totesin vain että on paha yksinkertaistus väittää että talousmetsän vaikutus olisi hiilinielu ja metsän jonka annetaan kasvaa vaikutus olisi olla pelkkä hiilivarasto. Epäilemättä tämän kokonaisvaikutuksen tarkastelussa täytyy ottaa huomioon monia asioita mutta tilanne ei kyllä ainakaan mitenkään itsestäänselvästi näyttäydy talousmetsän eduksi tässä suhteessa katsottuna. Ilmastonmuutostahan en taas sitten edes maininnut...

 

[pulatunnus]

Epäilemättä tämän kokonaisvaikutuksen tarkastelussa täytyy ottaa huomioon monia asioita mutta tilanne ei kyllä ainakaan mitenkään itsestäänselvästi näyttäydy talousmetsän eduksi tässä suhteessa katsottuna. Ilmastonmuutostahan en taas sitten edes maininnut...

Kokonaisvaikutus ilmastonmuutosta vilisevässä keskustelussa, toi mieleen ilmastonmuutoksen...

Metsät on erilaisia, mutta jos talousmetsä kasvaa hoitamatonta tehokkaammin, niin ollaan jo aika pitkälti etumatkassa..
Mutta voittaja on se kumpi sitoo enemmän pysyvästi maahan.

Mutta jos ilmastonmuutos ei aiheena, niin ei tuolla mitään väliä.

En laske sen varaan että talousmetsästä korjattu puuta pidettäisiin pysyvänä hiilivarastona, voi toki osa olla sitä kymmeniä joku ehkä satoja vuosia, mutta harvassa ne jotka jäävät pysyväksi varastoksi. (joo tulivuorenpurkaus, suohon uppoaminen, jne)

 

[Mercho]

Saisi keskusta jo lopettaa tuon draamakuningattarena olon. Päivänselvää että pysyvät hallituksessa koska koronakriisin keskellä ja juuri ennen kuntavaaleja ei hallituksen kaato näyttäisi hyvältä.

Jotkut poliitikantoimittajat povaavat keskustan kaatavan hallituksen syksyn budjettiriissä mutta tuskinpa: keskustan ikiaikaiset niin ihanat maakunnat ovat jo aivan kielenpäällä että ne voi jo maistaa ja hallituksen kaatamisella olisi ainoa mahdollinen hallituspohja ilman vaaleja porvarpohjalla mutta sitten keskusta vasta näyttää naurettavalta kun vaihtavat kelkkaansa täysin parin vuoden sisään(2015-2019 Sipilän hallituksessa leikkausbuumi ja Rinteen/Marinin hallituksessa 2019-2021 korjaavat omia virheitään aikaisemmassa hallituksessa ja nyt 2021-202x palaisivat leikkausbuumiin taas) sekä kokoomus ei enää maakuntia soteen ole yhdistämässä.

Hajotusvaaleilla taas keskusta näivettyy alle kymmenen prosentin puolueeksi joka on täysin tukipuolue jatkossa ja täysin utopiaa nousta enää ikinä suurten puoluiden joukkoon mikä voi olla pieni mahdollisuus jos jatkavat nykyisessä hallituksessa hallituskauden loppuun seuraaviin normaalisti pidettäviin eduskuntavaaleihin saakka.

 

[Naamapalmu]

Kehysriihi on muuttunut luonteeltaan hallitusneuvotteluiksi, eikä olla päästy vielä edes turpeeseen, mikä on vihreiden ja vasemmiston kynnyskysymyksiä. Vihreät voisi repäistä ässän hihastaan ja jälleen kerran marssia ulos hallituksesta, katsotaan mitä turvekeskustelut tuovat eteensä.

 

[Jan11]

Kehysriihi on muuttunut luonteeltaan hallitusneuvotteluiksi, eikä olla päästy vielä edes turpeeseen, mikä on vihreiden ja vasemmiston kynnyskysymyksiä. Vihreät voisi repäistä ässän hihastaan ja jälleen kerran marssia ulos hallituksesta, katsotaan mitä turvekeskustelut tuovat eteensä.

Käsittääkseni Vihreät on ilmoittanut, että turvealaa ja turvealan yrittäjien ja työntekijöiden osalta mitä tahansa muuta sopii tukea, paitsi turpeen polttoa. Eiköhän se kekseliäs kepuli silloin osaa kehittää riittävän suuren ja riittävän toimivan tukisysteemin läpi pekkkaroitavaksi.

 

[brainsurgery]

Käsittääkseni Vihreät on ilmoittanut, että turvealaa ja turvealan yrittäjien ja työntekijöiden osalta mitä tahansa muuta sopii tukea, paitsi turpeen polttoa. Eiköhän se kekseliäs kepuli silloin osaa kehittää riittävän suuren ja riittävän toimivan tukisysteemin läpi pekkkaroitavaksi.

Maksetaan yrittäjille vain enemmän siitä että ei nosta turvetta kuin nostaa turvetta niin homma on hoidossa.

Rahahan on vain bittejä nykyään.

 

[Bladekill]

Huvitti tuo keskustan ärähtely alussa. Vanhaselle on on sanat laitettu suuhun ja harjoiteltu useampaan otteeseen miten ja missä järjestyksessä median edessä puhutaan. Ensimmäisenä päivänä ollaan pöyristyneitä, toisena on vähän parempi fiilis, sitten ollaan taas aivan "eri universumeissa" ja lopulta joskus sunnuntaiyönä muka kovien vääntöjen jälkeen saadaan "kompromissi" joka on siis käytännössä se että keskusta myy kaikki periaatteensa ja suostuu tuhoamaan talouden. Sillä toivolla että tämä median edessä suoritettava näytelmä saisi estettyä äänestäjien pakoa puolueesta.

Tähän mennessä kaikki menee suunnitelman mukaisesti. Ainoa jännityksen aihe on että ottaako keskusta lekan perseeseen sunnuntaina vaiko ensi viikolla.

Kehysriihi on muuttunut luonteeltaan hallitusneuvotteluiksi, eikä olla päästy vielä edes turpeeseen, mikä on vihreiden ja vasemmiston kynnyskysymyksiä. Vihreät voisi repäistä ässän hihastaan ja jälleen kerran marssia ulos hallituksesta, katsotaan mitä turvekeskustelut tuovat eteensä.

Vihreät eivät mistään hinnasta ole hyppäämässä hallituksesta. Jokainen tietää jo nyt ettei tällaista vihervasemmistolaista sekopäähallitusta ole tulossa uudelleen vuosikausiin. Jos haluaa ajaa läpi vasemmistolaista rotusegregaatiota, syrjintää, vahingollista talouspolitiikkaa jne niin se on nyt tai ei koskaan.

 

[Jan11]

Maksetaan yrittäjille vain enemmän siitä että ei nosta turvetta kuin nostaa turvetta niin homma on hoidossa.

Rahahan on vain bittejä nykyään.

eiköhän siinä tuettaisi sitten ainakin a) yrityksen muutosta uuteen liiketoimintaan esim. kasvuturpeeseen yms b) soiden ennallistamiseen (koneiden muutoksia + ennallistamiskorvaus), c) yrittäjien ja työntekijöiden uudelleenkouluttautumista jne. d) turhaksi jäävien koneiden romutusta.

Jotakin muutakin voivat keksiä.

 

[kaarlos]

Näkökulma: Maassa maan tavalla, sanoi Mika Lintilä, kun omalle valtiosihteerilleen 650 000 euron ”eläkeviran” antoi

Kimmo Tiilikaisen nimittäminen GTK:n pääjohtajaksi oli kannatusalhosta kärsivältä keskustalta hullunrohkea temppu, kirjoittaa politiikan ja talouden toimittaja Marko-Oskari Lehtonen.

www.iltalehti.fi

Poliittisen uransa vihreiden eduskuntavaaliehdokkaana vuonna 1995 aloittanut Kimmo Tiilikainen (kesk) sai torstaina palkinnon uhrautumisestaan keskustan hyväksi.

Palkinnon arvo on rahassa mitattuna noin 650 000 euroa. Tämän verran Tiilikaiselle maksetaan vuosina 2021–2026 Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) pääjohtajana.

Suomen valtiolliset instanssit ja niiden johtajien poliittiset virkanimitykset - nimeä parempi kaksikko. Mihin helvettiin näitä puljuja tarvitaan jos niiden johdolta ei edellytetä mitään niiden toimintaan liittyvää relevanttia osaamista? Epäilenpä että tuo 25 vuotta sitten suoritettu maisterin tutkintokin alkaa olla jo aika yhtä tyhjän kanssa jos kaveri on ollut pelkkä poliitikko koko tuon ajan.

 

[Naamapalmu]

Näkökulma: Maassa maan tavalla, sanoi Mika Lintilä, kun omalle valtiosihteerilleen 650 000 euron ”eläkeviran” antoi

Kimmo Tiilikaisen nimittäminen GTK:n pääjohtajaksi oli kannatusalhosta kärsivältä keskustalta hullunrohkea temppu, kirjoittaa politiikan ja talouden toimittaja Marko-Oskari Lehtonen.

www.iltalehti.fi

Suomen valtiolliset instanssit ja niiden johtajien poliittiset virkanimitykset - nimeä parempi kaksikko. Mihin helvettiin näitä puljuja tarvitaan jos niiden johdolta ei edellytetä mitään niiden toimintaan liittyvää relevanttia osaamista? Epäilenpä että tuo 25 vuotta sitten suoritettu maisterin tutkintokin alkaa olla jo aika yhtä tyhjän kanssa jos kaveri on ollut pelkkä poliitikko koko tuon ajan.

Tämä vihervasemmisto oli oppositiossa kovaa huutamassa poliittisia virkanimityksiä vastaan ja nyt suorastaan tekevät Suomen ennätyksiä niiden osalta.

 

[Jan11]

Tähän mennessä kaikki menee suunnitelman mukaisesti. Ainoa jännityksen aihe on että ottaako keskusta lekan perseeseen sunnuntaina vaiko ensi viikolla.

Vihreät eivät mistään hinnasta ole hyppäämässä hallituksesta. Jokainen tietää jo nyt ettei tällaista vihervasemmistolaista sekopäähallitusta ole tulossa uudelleen vuosikausiin. Jos haluaa ajaa läpi vasemmistolaista rotusegregaatiota, syrjintää, vahingollista talouspolitiikkaa jne niin se on nyt tai ei koskaan.

Se on lähtökohtaisesti mahdotonta kun kaksituhattaluvun tietämyksen mukaan rotuja ei yksinkertaisesti ole, on vain SLC24A5 ja MFSD12-geenivariantteja, jotka sitten tuottavat erilaisia pigmenttejä.

 

[ATE]

Se on lähtökohtaisesti mahdotonta kun kaksituhattaluvun tietämyksen mukaan rotuja ei yksinkertaisesti ole, on vain SLC24A5 ja MFSD12-geenivariantteja, jotka sitten tuottavat erilaisia pigmenttejä.

Tämähän ei pidä lainkaan paikkaansa ja voisi olla kauempana totuudesta. Roduista vain ei haluta puhua ihmisistä ollessa kyse koska siitä tulee ikäviä kaikuja. Se ei tarkoita etteikö eri ihmisryhmiä voisi ihan hyvin ja hyvin helposti rotuihin lajitella.

 

[Jan11]

Tämä vihervasemmisto oli oppositiossa kovaa huutamassa poliittisia virkanimityksiä vastaan ja nyt suorastaan tekevät Suomen ennätyksiä niiden osalta.

Kaikki vuorollaan.
”
Eerola myöntää, että hänen puolueensa perussuomalaiset on pyörtänyt periaatteensa poliittisten virkanimitysten kohdalla ja tehnyt niitä muiden puolueiden lailla hallituksessa ollessaan.

– Kyllä näitä esimerkkejä omastakin puolueestani löytyy. On tässä peiliin katsomisen paikka.

Eerolan mukaan on tyypillistä, että oppositiossa puolueet kritisoivat poliittisia virkanimityksiä, mutta hallituksessa tilanne onkin eri. Hän toteaakin, että poliittiset virkanimitykset ovat kaikkien puolueiden helmasynti.”
”

Eduskunnan varapuhemies Juho Eerola kertoo joutuneensa tilanteisiin, joissa häneltä on odotettu vastinetta vaalituelle: "Otettiin yhteyttä, että tässä voisit jeesata"

Eerolan mielestä valtaapitävien pitäisi miettiä asioiden moraalista puolta, eikä tuijottaa vain lakia.

yle.fi

 

[Naamapalmu]

Kaikki vuorollaan.
”
Eerola myöntää, että hänen puolueensa perussuomalaiset on pyörtänyt periaatteensa poliittisten virkanimitysten kohdalla ja tehnyt niitä muiden puolueiden lailla hallituksessa ollessaan.

– Kyllä näitä esimerkkejä omastakin puolueestani löytyy. On tässä peiliin katsomisen paikka.

Eerolan mukaan on tyypillistä, että oppositiossa puolueet kritisoivat poliittisia virkanimityksiä, mutta hallituksessa tilanne onkin eri. Hän toteaakin, että poliittiset virkanimitykset ovat kaikkien puolueiden helmasynti.”
”

Eduskunnan varapuhemies Juho Eerola kertoo joutuneensa tilanteisiin, joissa häneltä on odotettu vastinetta vaalituelle: "Otettiin yhteyttä, että tässä voisit jeesata"

Eerolan mielestä valtaapitävien pitäisi miettiä asioiden moraalista puolta, eikä tuijottaa vain lakia.

yle.fi

No on tietysti hieman eri asia vouhottaa asiasta oppositiokausi toisestaan ja sitten vallankahvaan päästessään tehdään suorastaan ennätyksiä sen osalta. Vihreiltä tuttua peliä.

e: toki kaikki puolueet haluavat lopettaa poliittiset virkanimitykset, siis toisten puolueiden, joillakin tuo tekopyhyys ja härski toiminta vain on vahvempaa.

 

[Jan11]

No on tietysti hieman eri asia vouhottaa asiasta oppositiokausi toisestaan ja sitten vallankahvaan päästessään tehdään suorastaan ennätyksiä sen osalta. Vihreiltä tuttua peliä.

e: toki kaikki puolueet haluavat lopettaa poliittiset virkanimitykset, siis toisten puolueiden, joillakin tuo tekopyhyys ja härski toiminta vain on vahvempaa.

Ja toinen, että ”oppositiokausi toisestaan” on vähän kaukaa haettu, kun ne Vihreät on istuneet muistaakseni kaikissa muissa kaksituhattaluvun hallituksissa, paitsi Sipilän ja Vanhanen 1 (+Jäättenmäen 3kk tynkä) -hallituksissa.

Muutenkin ajattelen, että joihinkin johtaviin virkoihin / johtajaksi on hyväkin nimittää poliittisesti ainakin silloin, kun poliittiset ja yrityselämäverkostot on pestissä työnkin hoitamisen kannalta yksi olennainen asia.

 

[Naamapalmu]

Ja toinen, että ”oppositiokausi toisestaan” on vähän kaukaa haettu, kun ne Vihreät on istuneet muistaakseni kaikissa muissa kaksituhattaluvun hallituksissa, paitsi Sipilän ja Vanhanen 1 (+Jäättenmäen 3kk tynkä) -hallituksissa.

Tuosta on vatvottu jo 2008-2010 finanssikriisin aikoihin jopa puoluekokouksissa asti, tekivät jopa aloitteen asiasta, mutta en muista kuinka sille kävi.

edit: Näin vihreät ovat viime vuosina suomineet poliittisia virkanimityksiä – hallitus päättää Ohisalon kohuvalinnasta tänään

Puoluekokous otti asiaan selkeän kannan vuonna 2009 hyväksyessään aloitteen, jonka mukaan poliittiset virkanimitykset eivät kuulu demokratian vaatimuksiin.

– Viranhaussa vihreiden ei ole syytä omaksua käytäntöjä, joissa virat ja niiden täyttäminen sovitaan puolueiden kesken etukäteen. Korkeiden virkojen ns. läänitys rikkoo kansalaisten käsitystä oikeidenmukaisuudesta ja on vastoin perustuslakia ja sen täydentäjää yhdenvertaisuuslakia, aloitteessa sanottiin.

 

[Jan11]

Ja näin se toimittaja Liski alkaa pikkuhiljaa saada lankakerää kerättyä poliitikkoihin saakka.

Näin tarkastettavat saivat otteen VTV:stä: Kansliapäällikön myllykirje, julkisia hyökkäyksiä, uhka budjetin leikkaamisesta...

Viisitoista vuotta sitten keskusta yritti nostaa oman miehensä tarkastusviraston johtoon. Yhdeksän vuotta sitten tarkastajia uhattiin demarijohtoisilla potkuilla. Viisi vuotta sitten Tytti Yli-Viikari nousi pääjohtajaksi.

www.iltalehti.fi

”
Toukokuussa 2012 VTV:ssä laadittiin muistio henkilöstölle. Siinä kerrottiin ulkopuolisesta paineesta tuloksellisuustarkastuksen lakkauttamiseksi.

Helsingin Sanomat uutisoi haltuunsa saamasta VTV:n yt-kokouksen pöytäkirjasta:

“Ensi vuoden talousarviota käsitelleessä kokouksessa henkilökunnalle kerrottiin, että yleisten säästötoimien lisäksi eduskunnassa on mahdollisesti halua supistaa tarkastusviraston toimintaa merkittävästi ja ohjata sitä. Pöytäkirjan mukaan karsimispaineisiin saattavat vaikuttaa ‘viraston julkisuushakuiseksi koettu toiminta sekä puutteet tarkastuskohteiden kanssa’.”

Jutussa kerrottiin nimiä mainitsematta “eduskunnan puhemiehistön ja virkakunnan” kiistävän jyrkästi, että virastoa olisi painostettu määrärahojen leikkaamisella. Tuolloinen puhemies Eero Heinäluoma (sd) kertoo Iltalehdelle kuulevansa asiasta ensimmäistä kertaa nyt. Väite on yllättävä, sillä HS:n uutisen lisäksi asiaa käsiteltiin muutamaa päivää myöhemmin myös lehden pääkirjoituksessa.”

ja

”Pöystin mukaan henkilöstölle kerrottu perustui VTV:n hallintojohtaja Mikko Koirasen käymiin keskusteluihin. Koiranen kertoo Iltalehdelle, että leikkaustarpeen otti esiin eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio (sd). Rauhio toimi Heinäluoman valtiosihteerinä valtiovarainministeriössä 2005-2007.

– Muistaakseni kyse oli noin 30 henkilön vähennyksestä tuloksellisuustarkastukseen, sanoo Koiranen.

Tuloksellisuustarkastuksessa työskenteli tuolloinkin alle 50 henkilöä eli tarkastajien enemmistölle olisi ollut tiedossa potkut.”

ja

”
Asiakirjassa kerrottiin myös Koirasen ja Rauhion keskustelusta:

“Talousarviovalmistelun yhteydessä on järjestetty eduskunnan kanslian pyynnöstä aikaisempiin vuosiin nähden poikkeuksellinen neuvottelu eduskunnan hallintojohtajan ja VTV:n hallintojohtajan välillä. Tässä neuvottelussa on tuotu esille myös mahdollisuus/ riski toiminnan suuntaamiseen ja supistamiseen sekä informoitu VTV:tä siitä, että supistaminen halutaan kohdistettavan tuloksellisuustarkastukseen. Nykyisen laajuista tuloksellisuustarkastusta ei siis välttämättä pidetä tarkoituksenmukaisena.””

 

[mt247]

Näkökulma: Maassa maan tavalla, sanoi Mika Lintilä, kun omalle valtiosihteerilleen 650 000 euron ”eläkeviran” antoi

Kimmo Tiilikaisen nimittäminen GTK:n pääjohtajaksi oli kannatusalhosta kärsivältä keskustalta hullunrohkea temppu, kirjoittaa politiikan ja talouden toimittaja Marko-Oskari Lehtonen.

www.iltalehti.fi

Suomen valtiolliset instanssit ja niiden johtajien poliittiset virkanimitykset - nimeä parempi kaksikko. Mihin helvettiin näitä puljuja tarvitaan jos niiden johdolta ei edellytetä mitään niiden toimintaan liittyvää relevanttia osaamista? Epäilenpä että tuo 25 vuotta sitten suoritettu maisterin tutkintokin alkaa olla jo aika yhtä tyhjän kanssa jos kaveri on ollut pelkkä poliitikko koko tuon ajan.

Tässä esimerkiksi Kari Knuutilan CV:stä, jossa selkesäti vähemmän "monipuolista johtamiskokemusta" kuin Lintilällä, joka pestiin valittiin. Pistää kyllä sylettämään nämä valtion virastojen nimitykset, ei noilla todellakaan ole mitään virkaa, jos ne toimivat vain poliitikkojen loppusijoituspaikkoina.

"Geologian tutkimuskeskus (ruots. Geologiska forskningscentralen, engl. Geological Survey of Finland, lyh. GTK[2]) on työ- ja elinkeinoministeriön alainen valtakunnallinen tutkimuskeskus. GTK tutkii kallioperää ja maaperää elinkeinoelämän tarpeita varten. "

Ei millään sovellu tähän pestiin eri johtotehtävissä Suomen isoimpiin kuuluvassa kaivosyhtiössä työuransa tehnyt mies. Taas melkoisesti hukattua potentiaalia, kun veikkaan tuolla Karilla olisi aikalailla ollut suhteet kunnossa vähän joka paikkaan, mikä olisi hyödyttänyt virastoa. Mutta mitäpä minä tiedän yhtään mistään mitään.

 

[Tlapio]

Tässä esimerkiksi Kari Knuutilan CV:tä, jossa selkesäti vähemmän "monipuolista johtamiskokemusta" kuin Lintilällä, joka pestiin valittiin. Pistää kyllä sylettämään nämä valtion virastojen nimitykset, ei noilla todellakaan ole mitään virkaa, jos ne toimivat vain poliitikkojen loppusijoituspaikkoina.

Oletko luullu et valtion käsienheiluttelijoilla olisi väliä. Ainut mikä merkkaa niin oikea puoluekirja

 

[Jpee]

Ihan sama miten tuota Tiilikaisen nimeämistä kääntelee niin varmaa on se, että nyt kun lehdistö tuolla "herkuttelee", niin ei tuo ainakaan keskustan kannatusta nosta. Päinvastoin, kyllä tuolla taas varmaan muutama ainakin niitä epävarmoja ääniä jää saamatta. Kyllä keskusta näyttää olevan niin hukassa tällä hetkellä. Sitten vielä odotellaan, että mitä saavat puoliväliriihessä päätettyä ja kuinka se tulee vaikuttamaan keskustan kannatukseen.
Mielenkiintoisia poliittisia aiko eletään, se on ainakin tullut selväksi.

 

[Jan11]

Ihan sama miten tuota Tiilikaisen nimeämistä kääntelee niin varmaa on se, että nyt kun lehdistö tuolla "herkuttelee", niin ei tuo ainakaan keskustan kannatusta nosta. Päinvastoin, kyllä tuolla taas varmaan muutama ainakin niitä epävarmoja ääniä jää saamatta. Kyllä keskusta näyttää olevan niin hukassa tällä hetkellä. Sitten vielä odotellaan, että mitä saavat puoliväliriihessä päätettyä ja kuinka se tulee vaikuttamaan keskustan kannatukseen.
Mielenkiintoisia poliittisia aiko eletään, se on ainakin tullut selväksi.

Ei se varmasti laskekaan "Omat pojat" ja vielä enemmän "oman maakunnan pojat" ja "oman puolueen pojat" sekä "aina se on kotiinpäin" on peruskeskustalainen ajattelutapa kuitenkin.

Muistakaapas edellisen puheenjohtajakamppailun Vanhasen vaalikone eli kysymykset puheenjohtajakandidaateille. Aihe oli pikkuisen esillä niissäkin. Ja siis siinä mielessä, että oletko valmis palkintonimityksiin...

 

[Jpee]

Ei se varmasti laskekaan "Omat pojat" ja vielä enemmän "oman maakunnan pojat" ja "oman puolueen pojat" sekä "aina se on kotiinpäin" on peruskeskustalainen ajattelutapa kuitenkin.

Muistakaapas edellisen puheenjohtajakamppailun Vanhasen vaalikone eli kysymykset puheenjohtajakandidaateille. Aihe oli pikkuisen esillä niissäkin. Ja siis siinä mielessä, että oletko valmis palkintonimityksiin...

Nähtäväksi jää. Ei tuollainen nyt ainakaan kovin hyvälle ulospäin näytä. Voihan se tietenkin olla, että keskustan äänestäjien joukossa tuota ei niin kieroon katsota. Mutta kyllä keskustan nyt kannattaisi oman kannatuksen kannalta olla aika tarkkana kaiken tekemisen kannalta. Ei meinaa enää paljon kestä kannatuksen laskea.

 

[10YG]

Ja melko todellisuudesta vieraantunutta tuo varusmiesheitto, Ensinnäkin se puolustusvoimien virka-apu ja varusmiesten käyttö varsinkin on kovin säädeltyä usealla lailla, eikä siksi mahdollista kuin muutamiin asioihin. Toiseksi varusmiehet kurkkupuvuissaan äänestyspaikalla olisi varsin outo signaali rauhallisessa maasssa.

Melko todellisuudesta vieraantunutta on ajatella, että vuoden aikana ei olisi voinut hakea muuta ratkaisua kuin vaalien siirto viime metreillä.

Varusmiehet olisivat voineet olla apu ja esimerkiksi tähän olisi voitu varautua.
Kuka sanoo, että niillä pitää olla maastopuku päällä? Tämä on ainoastaan sinun mielikuvituksesi tuotetta. Kai ne voisivat olla ihan siviilivaatteissa auttamassa? Jos olisivat laskemassa ääniä suljetussa tilassa sotilasasussa, niin olisiko se aivan kamalaa? Ehkä jollekin pasifistille, mutta poikkeusaika vaatii joustavuutta kaikilta.

 

[inexcess]

Ja näin se toimittaja Liski alkaa pikkuhiljaa saada lankakerää kerättyä poliitikkoihin saakka.

Näin tarkastettavat saivat otteen VTV:stä: Kansliapäällikön myllykirje, julkisia hyökkäyksiä, uhka budjetin leikkaamisesta...

Viisitoista vuotta sitten keskusta yritti nostaa oman miehensä tarkastusviraston johtoon. Yhdeksän vuotta sitten tarkastajia uhattiin demarijohtoisilla potkuilla. Viisi vuotta sitten Tytti Yli-Viikari nousi pääjohtajaksi.

www.iltalehti.fi

”
Toukokuussa 2012 VTV:ssä laadittiin muistio henkilöstölle. Siinä kerrottiin ulkopuolisesta paineesta tuloksellisuustarkastuksen lakkauttamiseksi.

Helsingin Sanomat uutisoi haltuunsa saamasta VTV:n yt-kokouksen pöytäkirjasta:

“Ensi vuoden talousarviota käsitelleessä kokouksessa henkilökunnalle kerrottiin, että yleisten säästötoimien lisäksi eduskunnassa on mahdollisesti halua supistaa tarkastusviraston toimintaa merkittävästi ja ohjata sitä. Pöytäkirjan mukaan karsimispaineisiin saattavat vaikuttaa ‘viraston julkisuushakuiseksi koettu toiminta sekä puutteet tarkastuskohteiden kanssa’.”

Jutussa kerrottiin nimiä mainitsematta “eduskunnan puhemiehistön ja virkakunnan” kiistävän jyrkästi, että virastoa olisi painostettu määrärahojen leikkaamisella. Tuolloinen puhemies Eero Heinäluoma (sd) kertoo Iltalehdelle kuulevansa asiasta ensimmäistä kertaa nyt. Väite on yllättävä, sillä HS:n uutisen lisäksi asiaa käsiteltiin muutamaa päivää myöhemmin myös lehden pääkirjoituksessa.”

ja

”Pöystin mukaan henkilöstölle kerrottu perustui VTV:n hallintojohtaja Mikko Koirasen käymiin keskusteluihin. Koiranen kertoo Iltalehdelle, että leikkaustarpeen otti esiin eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio (sd). Rauhio toimi Heinäluoman valtiosihteerinä valtiovarainministeriössä 2005-2007.

– Muistaakseni kyse oli noin 30 henkilön vähennyksestä tuloksellisuustarkastukseen, sanoo Koiranen.

Tuloksellisuustarkastuksessa työskenteli tuolloinkin alle 50 henkilöä eli tarkastajien enemmistölle olisi ollut tiedossa potkut.”

ja

”
Asiakirjassa kerrottiin myös Koirasen ja Rauhion keskustelusta:

“Talousarviovalmistelun yhteydessä on järjestetty eduskunnan kanslian pyynnöstä aikaisempiin vuosiin nähden poikkeuksellinen neuvottelu eduskunnan hallintojohtajan ja VTV:n hallintojohtajan välillä. Tässä neuvottelussa on tuotu esille myös mahdollisuus/ riski toiminnan suuntaamiseen ja supistamiseen sekä informoitu VTV:tä siitä, että supistaminen halutaan kohdistettavan tuloksellisuustarkastukseen. Nykyisen laajuista tuloksellisuustarkastusta ei siis välttämättä pidetä tarkoituksenmukaisena.””

Iltalehden juttu todistaa oikeaksi aiemman arveluni, että VTV:n toimenkuvan muutoksen takana on suurempi konsensus eikä pelkkä Yli-viikarin visio. VTV on vastoin perustuslakia haluttu muuttaa organisaatioksi, joka ei enää tarkista mitään, jotta poliitikot ja virkamiehet lähipiireineen voisivat toteuttaa kupruja entiseen malliin.

Uutisesta saa käsityksen, että Sosiaali & terveysministeriössä toteutettiin todella hämäriä IT-hankintoja 2000-luvun alkupuolella. Vuonna 2010 tehdyissä tutkinnoissaan VTV löysi, kuinka mm. tietojärjestelmien rajapintojen suunnittelusta vastannut organisaatio tilasi työtä päättäjien omilta tai lähipiiriin kuuluvilta yrityksiltä. Jopa porilaiselta betonielementtivalmistajalta, jonka omistajan puoliso työskenteli tietohallintopomona sairaanhoitopiirissä (!?). STM:n puolelta organisaation toimintaa valvoi virkamies, joka oli juuri siirtynyt STM:n palvelukseen TietoEnatorilta, mutta sitten toimi samaan aikaan valvomansa organisaation hallinnossa (!?!).

Kuvaavaa suomalaiselle maan tavalle on se, että keskusrikospoliisi KRP:lle toimitettujen tietojen jälkeen KRP ei aloittanut edes tutkintaa korruptioepäilyistä. Sen jälkeen kun Helsingin poliisin talousrikososasto ilmoitti julkisuudessa kiinnostuneensa tapauksesta, ilmoitti KRP aloittavansa tutkinnan keväällä 2013. Syksyllä 2013 syyttäjä vaati lopettamaan tutkinnan keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajan pyynnöstä...

Mitä saastaa Sosiaali & terveysministeriön satojen miljoonien IT-hankinoista olisi löytynytkään jos sinne olisi tehty kaikenkattava poliisitutkinta? Nyt nämä asiat eivät selviä enää koskaan.

Iltalehden Jarno Liskin kirjoittama kirjoittama artikkeli on todella ansiokasta journalismia, nostan hattua korkealle.

 

[Manual]

Varusmiehet olisivat voineet olla apu ja esimerkiksi tähän olisi voitu varautua.
Kuka sanoo, että niillä pitää olla maastopuku päällä? Tämä on ainoastaan sinun mielikuvituksesi tuotetta. Kai ne voisivat olla ihan siviilivaatteissa auttamassa? Jos olisivat laskemassa ääniä suljetussa tilassa sotilasasussa, niin olisiko se aivan kamalaa? Ehkä jollekin pasifistille, mutta poikkeusaika vaatii joustavuutta kaikilta.

Ottamatta noin muuten kantaa debaattiin, mutta mitä helvettiä? Olen oikeastaan läpi tämän koronakriisin ihmetellyt, kun tasaisin väliajoin heitetään "kyl varusmiehet voi hoitaa, onhan heillä siinä apuna sitten henkilö xxx"

Varusmiesten tehtävänä ei todellakaan ole tehdä mitään hanttihommia "ilmaiseksi", jotka ei millään tavalla, ei edes etäisesti, liity maanpuolustukseen. Tottakai he voisivat tehdä mitä vaan, mutta edelleen - ei pitäisi kuulua tippaakaan joku helvetin ääntenlaskenta sotilaille. Jos on henkilöstövajausta niin kyynel, palkatkaa apulaisia tai aktivoikaa nyt kerrankin niitä pitkäaikaistyöttömiä sossuelättejä tai vaikka turvapaikanhakijoita, joilla ei noin muuten ole yhtikäs mitään muuta tekemistä tällä hetkellä kuin tukien keräily, hengittäminen ja syöminen.

Varusmiehillä sen sijaan on kokoaikainen tehtävä, eikä edes vapaaehtoinen vaan velvoitettu - valmiuden ylläpito ja siihen harjoittelu. Jos näistä velvotteista sen sijaan voidaan joustaa milloin ohjaamaan liikennettä, milloin opastamaan rajanylitulijoita tai laskemassa ääniä niin pitäisiköhän alkaa vakavasti keskustelemaan nykyisen armeijavahvuuden tarpeesta, kerta on varaa teetättää miehillä ilmaiseksi kaikkea skeidaa säästömielessä. Uskomatonta paskaa.

 

[Petteri Punakuono]

Nämä nyt on taas niitä näkemyseroja, mutta mun mielestä ihmisen aktiivisesti muovaama ympäristö ei lähtökohtaisesti ole mitään luontoa.

No tämä. Vihreät asuvat betonihelvetin keskellä ja ovat niin luontoystävällisiä.

Niille tulisi itku jos pitäisi edes viikko asua ihan oikeesti vihreesti.

 

[bonekuukkeli]

Ottamatta noin muuten kantaa debaattiin, mutta mitä helvettiä? Olen oikeastaan läpi tämän koronakriisin ihmetellyt, kun tasaisin väliajoin heitetään "kyl varusmiehet voi hoitaa, onhan heillä siinä apuna sitten henkilö xxx"

Varusmiesten tehtävänä ei todellakaan ole tehdä mitään hanttihommia "ilmaiseksi", jotka ei millään tavalla, ei edes etäisesti, liity maanpuolustukseen. Tottakai he voisivat tehdä mitä vaan, mutta edelleen - ei pitäisi kuulua tippaakaan joku helvetin ääntenlaskenta sotilaille. Jos on henkilöstövajausta niin kyynel, palkatkaa apulaisia tai aktivoikaa nyt kerrankin niitä pitkäaikaistyöttömiä sossuelättejä tai vaikka turvapaikanhakijoita, joilla ei noin muuten ole yhtikäs mitään muuta tekemistä tällä hetkellä kuin tukien keräily, hengittäminen ja syöminen.

Varusmiehillä sen sijaan on kokoaikainen tehtävä, eikä edes vapaaehtoinen vaan velvoitettu - valmiuden ylläpito ja siihen harjoittelu. Jos näistä velvotteista sen sijaan voidaan joustaa milloin ohjaamaan liikennettä, milloin opastamaan rajanylitulijoita tai laskemassa ääniä niin pitäisiköhän alkaa vakavasti keskustelemaan nykyisen armeijavahvuuden tarpeesta, kerta on varaa teetättää miehillä ilmaiseksi kaikkea skeidaa säästömielessä. Uskomatonta paskaa.

Samaa mieltä. Lisäksi jos ei riitä, niin siviilipalvelusta suorittavathan tuohon hommaan olisi voinut myös valjastaa, eikä tulisi edes kellään paha mieli maastopukuisista. Mutta pitkäaikaistyöttömät kyllä ensisijaisesti.

 

[kaarlos]

No tämä. Vihreät asuvat betonihelvetin keskellä ja ovat niin luontoystävällisiä.

Niille tulisi itku jos pitäisi edes viikko asua ihan oikeesti vihreesti.

Mitä se oikeasti vihreä asuminen sitten on? Itse kuvittelisin että tiheästi asutetut kaupungit ovat aika vihreitä ainakin siitä näkökulmasta, että potentiaalinen muilta luonnonkappaleilta viety elintila minimoituu.

 

[Petteri Punakuono]

Mitä se oikeasti vihreä asuminen sitten on? Itse kuvittelisin että tiheästi asutetut kaupungit ovat aika vihreitä ainakin siitä näkökulmasta, että potentiaalinen muilta luonnonkappaleilta viety elintila minimoituu.

No ei se betonihelvetti nyt mitään kovin vihreetä ole. Eikä ole tonnin iphöönit eikä ole kympin lattet.

Olisi ihan kiva jos ne jotka muille toitottaa jotain eläisi myös itse niin. Cityvihreä on cityvihreä.

 

[Jurppii]

On kyllä vähän hakemalla haettua kritiikkiä taas. Jos miettii, missä se asumisen ekologinen jalanjälki on pienimmillään niin kyllä se nyt vaan kaupunkimaisella alueella ja kerrostalossa sitä on. Lämmitys, sähkönjakelu, liikkuminen jne. kaikki suuria tekijöitä, jotka kaupungissa saadaan minimoitua. Meinaatte, että maalla ei käytetä iPhonea tai että se hinta, joka lattesta peritään vaikuttaa ympäristöön?

Tietty jos asuu kuin Pentti Linkola mutta tuskin täällä kirjoittavat maalaisetkaan siihen pystyvät itse.

edit: Cityvihreä on siis väheksyvä ilmaus, jolla on tavattu viitata siihen, että kaupungissa asuva vihreä ei ymmärrä maalla asumisen realiteetteja susineen, etäisyyksineen, lämpöä päästävine taloineen jne. Kuitenkin kaupunkiasuminen on kiistatta vähäpäästöisempää ja kritiikin pointti on, että helppo se kaupungista on huudella. Kaupungissa asuminen on vihreältä ihan oikea valinta. Kännykän merkki tai latten hinta ei vaikuta mihinkään.

 

[pulatunnus]

On kyllä vähän hakemalla haettua kritiikkiä taas. Jos miettii, missä se asumisen ekologinen jalanjälki on pienimmillään niin kyllä se nyt vaan kaupunkimaisella alueella ja kerrostalossa sitä on. Lämmitys, sähkönjakelu, liikkuminen jne. kaikki suuria tekijöitä, jotka kaupungissa saadaan minimoitua. Meinaatte, että maalla ei käytetä iPhonea tai että se hinta, joka lattesta peritään vaikuttaa ympäristöön?

Siitä se on kiinni mitä lasketaan, miten kulutetaan.

Se on totta että kaupungistumista ajaetaan myös ilmastonmuutoksella, mutta siinä taitaa olla motiivit jossain muulla kuin ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Jos rakkennellaan jotain teoreettisesta hippi yhteisöä ja mietitään miten se olisi päästöiltään minimaalinen, niin en nyt ihan varma olisi kaupungi infran ylivoimaisuudesta. Mutta jos homma tehdään neutraalisti, niin se on neutraali, on se sitten metässä, tai betonitornissa, jälkimmäinen toki tarvii viereen sitten huomattana nielun.

Jos taasen mietit eri ympäristössä asuvien päästöjä, eri kaupunkien päästöjä, niin ei sekään ole jommankumman voittokulkua.

Moderni hyvin hoidettu matalaenergia betoni kerrostalo on nuuka per kuutio, per asuinneliö, mutta ei se tarkoita etteikö se parikerroksinen OK, paritalo, rivitalo voisi ola hyvinkin kilpailukykyinen ilmastoviakutuksiltaan.
Se sitten riippuu tapauksesta kummassa viihtyy paremmin, kumpi tuo hyvää oloa. Toki sitä toisen hyvää olo voi vähentää syyllistämällä.

Kustannus, tiivi rakentaminen, asuminen on parissa kolmessa kaupungissa epäonnistunut totaalisesti, neliöhinnat lähteneet lapasesta.

 

[Paapaa]

Elina Lepomäki on nykyään Elina Valtonen. Ei ehkä mikään kovin järkevä peliliike vaihtaa sukunimeä juuri ennen vaaleja Montakohan ääntä menettää kun potentiaalinen äänestäjä ei löydäkään yhtään Lepomäkeä listoilta numeroa hakiessaan äänestyskopissa? No, pianhan se selviää.

 

[ikuhappy]

On kyllä vähän hakemalla haettua kritiikkiä taas. Jos miettii, missä se asumisen ekologinen jalanjälki on pienimmillään niin kyllä se nyt vaan kaupunkimaisella alueella ja kerrostalossa sitä on. Lämmitys, sähkönjakelu, liikkuminen jne. kaikki suuria tekijöitä, jotka kaupungissa saadaan minimoitua. Meinaatte, että maalla ei käytetä iPhonea tai että se hinta, joka lattesta peritään vaikuttaa ympäristöön?

Tietty jos asuu kuin Pentti Linkola mutta tuskin täällä kirjoittavat maalaisetkaan siihen pystyvät itse.

edit: Cityvihreä on siis väheksyvä ilmaus, jolla on tavattu viitata siihen, että kaupungissa asuva vihreä ei ymmärrä maalla asumisen realiteetteja susineen, etäisyyksineen, lämpöä päästävine taloineen jne. Kuitenkin kaupunkiasuminen on kiistatta vähäpäästöisempää ja kritiikin pointti on, että helppo se kaupungista on huudella. Kaupungissa asuminen on vihreältä ihan oikea valinta. Kännykän merkki tai latten hinta ei vaikuta mihinkään.

Jos tarkastellaan pelkästään vaikka asumista, niin lienee yksinkertaisemmillekin selvää, että energiatehokkainta näillä pohjoisilla leveysasteilla on pienet asunnot, joissa ikkuna (-noita) yhdellä suunnalla, massiivisessa kerrostalokompleksissa. Tämä tulee siis puhtaasti lämmityksen tarpeen selvästi putoamisesta, kun ulkoseinäpinta-alaa on vähän verrattuna asumisneliöihin.

Kuitenkin esimerkiksi joukkoliikenteen suhteen tulee huomata, että tarjonta luo kysyntää - tästä on empiiristäkin kokemusta. Ja kun kysyntä kasvaa, niin tarjontaa vaaditaan enemmän. Ei ollut ihan kerta tai kaksi kun Helsingissä asuessa olin bussissa yksin ja erittäin usein kyydissä oli vain muutama matkustaja. Tätä samaa se tietenkin on myös maaseudulla, mutta siellä niitä busseja kulkee se <10 kpl päivässä.

Ja kun sitä omaa autoa kaupungissakin käytetään, niin päästöt ovat usein reilusti isommat kuin maaseutumaisessa ympäristössä. Ainakin pk-seudulla ajomatkatkin ovat helposti yhtä pitkiä kuin jossain pikkukaupungin naapurikunnassa asuvalla.

Sitten kuitenkaan moni kaupunkilainenkaan ei ole valmis autosta luopumaan ja kun pintaparkkia ei hyväksytä, niin kaivetaan koloa/rakennetaan parkkitaloa, joka on erittäin epäekologista verrattuna kenttäparkkiin.

Vastaavia esimerkkejä löytyy todella paljon. Eli asia ei missään tapauksessa ole yksiselitteinen.

 

[Jurppii]

Kuitenkin esimerkiksi joukkoliikenteen suhteen tulee huomata, että tarjonta luo kysyntää - tästä on empiiristäkin kokemusta. Ja kun kysyntä kasvaa, niin tarjontaa vaaditaan enemmän. Ei ollut ihan kerta tai kaksi kun Helsingissä asuessa olin bussissa yksin ja erittäin usein kyydissä oli vain muutama matkustaja. Tätä samaa se tietenkin on myös maaseudulla, mutta siellä niitä busseja kulkee se <10 kpl päivässä.

Pakko sitä kuitenkin on liikkua, kaupungissakin. Mutta ei se sitä faktaa mihinkään muuta, että kun ihmisiä on enemmän ja etäisyydet lyhyempiä, vähenee yhden ihmisen matkustamisen päästöt selkeästi. Etenkin kun voidaan käyttää puhtaampia polttoaineita kun kantomatkat ja lataus/tankkaus verkostot ei ole niin suuri ongelma.

 

[pulatunnus]

Jos tarkastellaan pelkästään vaikka asumista, niin lienee yksinkertaisemmillekin selvää, että energiatehokkainta näillä pohjoisilla leveysasteilla on pienet asunnot, joissa ikkuna (-noita) yhdellä suunnalla, massiivisessa kerrostalokompleksissa. Tämä tulee siis puhtaasti lämmityksen tarpeen selvästi putoamisesta, kun ulkoseinäpinta-alaa on vähän verrattuna asumisneliöihin.

Olet tavallaan oikeassa.

Ikkunoiden ominaisuudet on parantuneet huimasti. ja uusissa kerrostaloissa voi olla masiivisia ikkunoita esim porraskäytävissä.
Jos asunnossa on vain pari pientä ikkunaa ja nekin vain yhteen suuntaan, on se ainakin joillekkin asumisviihtyvyyden kannalta iso miinus.

Uudet asunoin talot on energiatehokkuudeltaan pihejä, vanhat kerrostatalot eivät, ja eivät ole kilpailykykyisiä matalaenergia OK/paritalolle.

Siinä oikeassa että jos ulkoseinää/kattoa vähän asunneliöiohin nähden, niin helpompaa toki.

Mutta liikaa pelätään tuijotetaan myös sitä energiankulutusta, ilmaston kannalta oleellista on ne päästöt.

Jos käytetään päästelevää energiaa, niin vanhoissa rakennuksissa käytön aikaiset päästöt on isojuttu, kannattaa uudistaa, uusissa jos käytetään vähäpäästöistä tai neutraali energiaa, niin rakentamisen päästöt on myös se jutut.

 

[brainsurgery]

Helsingissä neukkukuutiot lämpenee sillä Helenin kivihiilikasalla, siinä sitä vihreyttä.

 

[pulatunnus]

Pakko sitä kuitenkin on liikkua, kaupungissakin. Mutta ei se sitä faktaa mihinkään muuta, että kun ihmisiä on enemmän ja etäisyydet lyhyempiä, vähenee yhden ihmisen matkustamisen päästöt selkeästi. Etenkin kun voidaan käyttää puhtaampia polttoaineita kun kantomatkat ja lataus/tankkaus verkostot ei ole niin suuri ongelma.

Voidaan, joo voidaan.
Sivummalla henkilö voi tehdä työnsä kotona, tai lähi työpaikala ja käydä viereisessä kyläkaupassa, viihtyä lähiympäristössä jne.
Kaupungissa voi mennä hissillä alas kahvilaan töihin ja käydä viereisen liiketilan kaupassa ennenkuin hissillä palaa asuntoon. Viihtyä voi sitten missä sitten viihtyykin.

Se että henkilö asuu jossain meidän isommassa kasvukeskuskessa ei tarkoita että hänen ilmasto jälkensä olisi pieni, saati maaseutu serkkuaan pienenmpi. Eikä se infra mitä hän käyttää ole ilman päästöjä syntynyt.

Nyt toki eletään hetke jossa nimeomaan kannattaa ohjailla niin että sähkikseen vaihtaa nimenomaan ne joille se se sopii ja joilla on paljon ajoa. Mutta ei se tarkoita että ihmiset pitäisi siirtää sinne kasvukeskukseen, joka on kallisratkaisu.

Se maaseutu serkkun hiilijälki saattaa jopa mahtua siihen omalla läntille, kaupunki serkun jälki ei välttämättä mahdu siihen yksiön lattialle, ja siellä 15 muutakin yksiötä päälekkäin.

 

[Jurppii]

Voidaan, joo voidaan.
Sivummalla henkilö voi tehdä työnsä kotona, tai lähi työpaikala ja käydä viereisessä kyläkaupassa, viihtyä lähiympäristössä jne.
Kaupungissa voi mennä hissillä alas kahvilaan töihin ja käydä viereisen liiketilan kaupassa ennenkuin hissillä palaa asuntoon. Viihtyä voi sitten missä sitten viihtyykin.

Se että henkilö asuu jossain meidän isommassa kasvukeskuskessa ei tarkoita että hänen ilmasto jälkensä olisi pieni, saati maaseutu serkkuaan pienenmpi. Eikä se infra mitä hän käyttää ole ilman päästöjä syntynyt.

Nyt toki eletään hetke jossa nimeomaan kannattaa ohjailla niin että sähkikseen vaihtaa nimenomaan ne joille se se sopii ja joilla on paljon ajoa. Mutta ei se tarkoita että ihmiset pitäisi siirtää sinne kasvukeskukseen, joka on kallisratkaisu.

Tyhjänpäiväistä jossittelua. Ihminen voi polttaa fossiilisia vaikka huvikseen, vaikka asuisi soluasunnossa. Se nyt vaan on fakta, että mitä tiheämmin ihmiset asuu, sitä pienemmät overheadit lämmityksessä, liikenteessä, sähkönjakelussa jne. Se, että joku silti päättää harrastaa vaikka lentomailien keräilyä on ihan typerä yksittäistapaus nostaa esimerkiksi. Sähköautokin voi palaa ja aihettaa suuret päästöt

Bottom line oli kuitenkin se, että cityvihreydellä ei ole tavattu viitata siihen kummalliseen kaupungissa asuvaan vihreään, joka kaupungissa asumisesta johtuen aiheuttaa suuremmat päästöt vaan siihen, jonka pienet päästöt tulee ns. helpolla verrattuna harvemmassa asuvan ihmisen realiteetteihin, joiden kanssa on elettävä.

 

[kaarlos]

Se maaseutu serkkun hiilijälki saattaa jopa mahtua siihen omalla läntille, kaupunki serkun jälki ei välttämättä mahdu siihen yksiön lattialle, ja siellä 15 muutakin yksiötä päälekkäin.

Tämä on kyllä niin helvetin huono argumentti että en voi hyvin. "Molempien päiden ääriesimerkit voivat olla keskivertoa huonompia tai parempia".

Täysin näkemättä mitään tilastoja väitän hyvällä omallatunnolla että kaupungin keskustassa yksiössä asuva tuottaa keskimäärin kategorisesti vähemmän päästöjä kuin maalla omakotitalossa asuva.

 

[brainsurgery]

Yksiössä asuu yleensä yksi ihminen ja maalla okt:ssa useampi. Keskustayksiö on normaalisti tehty betonista ja landella okt puusta, mikä itsessään sitoo jo valtavan määrän hiiltä.

Se nyt on ihan sama missä päin Suomessa asuu, joka tapauksessa se on ympäristölle haitallista kun 1. talvella joudutaan lämmittämään niin helvetisti ja 2. jos täältä haluaa lähteä jonnekin lomalle niin käytännössä ainoa vaihtoehto on lentokone

Muutenkin tällaista turhaa vastakkainasettelua harrastavat lähinnä punavihreät ja keskusta. Ihan kiva että ovat nyt toistensa seurana.

 

[pulatunnus]

Täysin näkemättä mitään tilastoja väitän hyvällä omallatunnolla että kaupungin keskustassa yksiössä asuva tuottaa keskimäärin kategorisesti vähemmän päästöjä kuin maalla omakotitalossa asuva.

Ensin kritisoit saman ääripään esimerkkejä, sitten vertaat vastakkaisia ääripäitä.

Yleinen markkinointi, ja käsitys on että kaupunkiasuminen on ilmastollisesti puhtaampaa. Ja se on keppihevonen tiettyihin tavoitteisiin.

Mutta se ei ole kiistaton fakta. (*

Mutta tilanne myös elää, kaupungeissa kiritään, päästöjä yritetään vähentää, ja uskon että ns käyttöpäästöjä saadaan laskettua, toki vanha selkäreppu on iso.

Sitten on ihan oma lukunsa mikä on järkevää, kaupungistuminen tuntuu olevan tolkuttoman kallista, ainakin näissä muutamassa Sumen kaskukeskuksessa.


(*
Tutkimuksia, tilastoja missä myös toisin päin. Riippuu mitä tutkitaan, mitataan, lasketaan. Jopa henkilö omia suoria päästöjä ynnäämällä monenmoista, siinä se että jos asuu kasvukeskuksessa niin kulutus suurempaa. keskivertoina sitten riippuu miten vertailulyhymillä on käytö jakaantuneet.

Lämmitysmainittu, niin siinä rakennus, asunto iso tekiä, myös se missä se asunto on, ja millä sen asunnon lämmitysnergia tuotetaan. Sitten se verrataanko samanlaisia talouksia, vai erilaisia (ja millä tavalla samallaisia). Lasketaanko ympäristön nettopäästöjä.

Pointti on se että kaupungistuimen on yliarvostettu ilmastontalkoissa.

Mutta ilmastontoimissa kannattaa lähteä kaupungeista, jos resursseja on x määrä, niin ne kannattaa panostaa sinne missä suurin hyöty.

Mutta se ei ole ollut tehokasta että kaupungistetaan.

 

[Petteri Punakuono]

Pointti on se ettei nämä cityvirheet elä niin kuin paasaavat. Sinne vaan fillaroimaan nyt kun sataa räntää. Ai ei vai? No pitäkää sitten turpanne kiinni.

 

[kaarlos]

Ensin kritisoit saman ääripään esimerkkejä, sitten vertaat vastakkaisia ääripäitä.

Vertasin vastakkaisia keskiarvoja, en ääripäitä. Eiköhän mediaanienkin osalta olla aika samoissa tuloksissa.

 

[Pargaspoliisi]

Pitää ymmärtää mistä puhuu kun sanoo, että kaupunkilaisilla on pienempi hiilinielu asuessaan kuin maaseudulla. Tiiviissä kaupunkirakenteessa asuu keskimääräistä varakkaampaa väkeä, jotka matkustavat paljon ulkomailla ja joiden ylellinen elämä muutoinkin kasvattaa hiilijalanjälkeä.

Pientilallisten lasten hiilijalanjälki olisi kaikkinensa varmaankin pienempi, jos he jatkaisivat vaatimatonta elämää pientilalla, kuin jos he opiskelisivat Aalto-yliopistossa ja eläisivät vaurasta insinöörin elämää kaupungissa. Voisi myös uskoa, että kaupunkilainen käyttää suuremman osan tuloistaan lähipalveluihin kuin syrjäisellä maaseudulla asuva uukuniemeläinen ihan vain siksi, että niitä on ylipäänsä tarjolla.


Väkisin myös kasvatetaan hiilijalanjälkeä tuomalla tänne sitä porukkaa pienemmän hiilijalan jäljen omaavista maista. Sitten istutaan perseet kadussa kiinni että ympäristö pelastuu. Tai sitten sinne kuntosalille mennään autolla, mihin on 3km matka jonka jälkeen aletaan lämmittelemään ja sinne 2-kerrokseen mennään tietysti hissillä, vaikka vieressä olisi ollut portaat.

Ei oikein stemmaa nää asiat nyt.

Hienosti kokouksestetaan ja ollaan huolissaan ilmastosta ja päätetään kiristää.

"EU-johtajat sopuun ilmastotoimista: Selkeä viesti, että Euroopassa ymmärretään ilmastokriisin vakavuus”

Juuh, ellei ilmastotoimet lähde siitä että meitä on maapallolla puolet liikaa ihmisiä, eikä olla tekemässä mitään sen eteen, että lisää ihmisiä syntyy > kuluttaa ja kuormittaa, niin ei ymmärretä mistä ollaan tultu ja mihin ollaan menossa. Arviolta vuonna 2050 ihmiskunnan lukumäärä ylittää 10 miljardin rajan.

10 000 vuotta sitten meitä oli noin 5 miljoonaa ja väestö kasvoi hitaasti aina
1800-luvulle asti jolloin meitä oli 1 miljardi.

Vuoteen 1960 asti meitä oli 3 miljardia. Sitten kasvu räjähti ja nykyään meitä on se ~7.7 miljardia.

Samaan aikaan tälläkin hetkellä elinehtomme, eli luonto ovat katoamassa ja maapallon kulutus on maksimit. Vaikka kuinka palaveerattaisiin ympäristö ja ilmastokokouksissa, niin elleivät puheet lähde väestönkasvusta, niin ne ovat täysin turhia.

Haetaan ja annetaan tulla etelän maista lisää ihmisiä tänne, tarjotaan niille nämä samat kulutusta ja kuormitusta tarjottavat elintavat. Lisäksi kun yrittää äiti luonto lykätä virusta, että vähän tasapainottuisi tilanne, niin ikäväkseni voin todeta että näyttää siltä että lääketiede on aina edellä. Myös ottaen huomioon nykyään ihmisten pidemmät eliniät ja muut synttärisetit niin kokouksestakaa vaan. Vaikka kuukauden välein.

 

[Jurppii]

Pitää ymmärtää mistä puhuu kun sanoo, että kaupunkilaisilla on pienempi hiilinielu asuessaan kuin maaseudulla. Tiiviissä kaupunkirakenteessa asuu keskimääräistä varakkaampaa väkeä, jotka matkustavat paljon ulkomailla ja joiden ylellinen elämä muutoinkin kasvattaa hiilijalanjälkeä.

Pientilallisten lasten hiilijalanjälki olisi kaikkinensa varmaankin pienempi, jos he jatkaisivat vaatimatonta elämää pientilalla, kuin jos he opiskelisivat Aalto-yliopistossa ja eläisivät vaurasta insinöörin elämää kaupungissa. Voisi myös uskoa, että kaupunkilainen käyttää suuremman osan tuloistaan lähipalveluihin kuin syrjäisellä maaseudulla asuva uukuniemeläinen ihan vain siksi, että niitä on ylipäänsä tarjolla.

Sä teet nyt väritettyjä esimerkkejä sen sijaan, että vertailisit sitä itse keskustelun aiheena ollutta asiaa. Mitä nyt täälläkin katsellut maalla elävien juttuja niin lomareissut kuuluu heidänkin arkeensa, autotalleista rakennetaan tietokone- ja kotiteatteriluolia ja elämä on ihan yhtä lailla kulutusta kuin kaupungissakin. Ennen korona-aikaa ajettiin kuitenkin kaupunkiin konttorille töihin monta päivää viikossa. Moni muuttaa maalle tai viihtyy siellä, että saa enemmän niitä lämmitettäviä neliöitä elämäänsä ja jotta jää asumiselta enemmän muuhun kulutukseen.