Kotimaan politiikka

[Gespard]

Anna tulla sitten mitkä lajit häviävät jos esim. kuusimetsästä harvennetaan 50% ?

Ei me yritetä sulle tuputtaa mitään liito-oravia. Vaan saada ymmärrys että luonnontilainen voittaa keskimäärin talousmetsän biodiversiteetissä helposti. Riippumatta metsän iästä. Ja että harvennus muuttaa koko lajistoa.

Kysyt muuten aika vaikeita kysymyksiä. Jos kyseessä on talousmetsä niin tuskinpa kovinkaan montaa. Luonnontilaisissa kuusimetsissä taas tuppaa yleensä kasvamaan muutakin, tai sitten ovat jo ikivanhoja kunnon neulaspeitteellä, joka on ihan oma juttunsa.

 

[ATE]

Ei me yritetä sulle tuputtaa mitään liito-oravia. Vaan saada ymmärrys että luonnontilainen voittaa keskimäärin talousmetsän biodiversiteetissä helposti. Riippumatta metsän iästä. Ja että harvennus muuttaa koko lajistoa.

Ei sinun tarvitse yrittää tuputtaa valheita minulle. En ole missään väittänyt mistään keskimääräisyydestä tai etteikö se harvennus lainkaan muuttaisi lajistoa. Kuten sanoin niin biodiversiteetti saattaa harvennuksen myötä kasvaa kun tilaa tulee muille puulajeille.

Kysyt muuten aika vaikeita kysymyksiä. Jos kyseessä on talousmetsä niin tuskinpa kovinkaan montaa. Luonnontilaisissa kuusimetsissä taas tuppaa yleensä kasvamaan muutakin, tai sitten ovat jo ikivanhoja kunnon neulaspeitteellä, joka on ihan oma juttunsa.

Kerrotko miten se 20v tai 40v talousmetsän biodiversiteetti eroaa "luonnonmukaisesta metsästä"?

Se ei eroa yhtään mitenkään koska se metsä voi ihan hyvin olla luonnonmukaista ja seuraavana päivänä se voikin olla talousmetsää jos isäntä päättää että taidanpa hakata sen 50 vuoden päästä ja sitten ylihuomenna se voi olla taas luonnonmukaista metsää kun isäntä tuumii että enpä taidakkaan hakata.

 

[Bladekill]

Noniin tänään vähän showtappelua ja dramatiikkaa niin saadaan kivaa kuvaa annettua äänestäjille että me kyllä ajamme äänestäjiemme etua tiukasti! Sitten saadaan upea kompromissi kohta ja kaikki iloisia ja kaikki saivat tavoitteensa läpi.

Huvitti tuo keskustan ärähtely alussa. Vanhaselle on on sanat laitettu suuhun ja harjoiteltu useampaan otteeseen miten ja missä järjestyksessä median edessä puhutaan. Ensimmäisenä päivänä ollaan pöyristyneitä, toisena on vähän parempi fiilis, sitten ollaan taas aivan "eri universumeissa" ja lopulta joskus sunnuntaiyönä muka kovien vääntöjen jälkeen saadaan "kompromissi" joka on siis käytännössä se että keskusta myy kaikki periaatteensa ja suostuu tuhoamaan talouden. Sillä toivolla että tämä median edessä suoritettava näytelmä saisi estettyä äänestäjien pakoa puolueesta.

 

[Illotus]

Kerrotko miten se 20v tai 40v talousmetsän biodiversiteetti eroaa "luonnonmukaisesta metsästä"?

Se ei eroa yhtään mitenkään koska se metsä voi ihan hyvin olla luonnonmukaista ja seuraavana päivänä se voikin olla talousmetsää jos isäntä päättää että taidanpa hakata sen 50 vuoden päästä ja sitten ylihuomenna se voi olla taas luonnonmukaista metsää kun isäntä tuumii että enpä taidakkaan hakata.

Lahopuun määrä on huomattavasti pienempi, joten kaikkia lahopuusta riippuvaisia eliöitä on huomattavasti vähemmän. Metsäpalon kautta nuorentuneessa luonnontilaisessa metsässä on edelleen paljon lahopuuta, koska kaikki etenkään isommat puut eivät pala täydellisesti.

Edelleenkään tämä biodiversiteetin väheneminen luonnonmetsät vs. talousmetsät ei ole mitenkään kiistanalaista. Paljon tälle voitaisiin tehdä jo pelkästään jättämällä paljon nykyistä enemmän lahopuuta talousmetsiin. Tämän tunnustaa myös metsähallistus ainakin puheissa, vaikkakin tulostavoitteista johtuen potentiaalisesti säästettävät tai suojeltavat metsät tykätään hakata pikavauhtia pois.

Lahopuu | Metsähallitus

Lahopuu on kuollutta ja lahoavaa puuta. Sitä syntyy myrskyissä, metsäpaloissa, tautien ja hyönteistuhojen seurauksena sekä ympäristön tilan muutoksissa. Puut kuolevat myös vanhuuteen ja lisäksi…

www.metsa.fi

 

[namlepo]

On sitä naivi kun en ole tajunnut että feikkaavat noita neuvottelujakin.

Mehtiähän ei ois ollenkaan jos niiden annettaisiin olla luonnontilassa. Kaikenlaiset öttiäiset ja taudit veisi ne. Laho on pahasta metsässä. Saahan siitä kivoja instagrammi kuvia. Sekametsä on paras. Ja vieraslajit pahasta. Metsätuhot - Luonnonvarakeskus

 

[Pargaspoliisi]

Avohakkuu muuttaa luonnonoloja niin suuresti, että palautuminen luonnontilaan vie kauan.

Metsässä täytyy olla eri-ikäistä puustoa ja puulajeja. Luonnontilaisessa metsässä on kaikkea taimista suuriin puunjärkäleisiin.

Tärkeitä ovat myös lahopuut, joita vaativat 20–25 % metsissä asuvista eliöistä. Lahopuita hyödyntävät ravinnokseen tai asuinpaikakseen monet sienet, hyönteiset ja linnut.

Lisäarvoa metsälle tuo se, jos alueelta löytyy kosteikkoja, lehtoja tai erikoisia luonnonmuodostumia. Esimerkiksi harjut ja hiidenkirnut ovat omanlaisiaan kasvupaikkoja

Koskematon metsä on myös arvokkain hiilipankki.

Ainoa realistinen mahdollisuus ilmakehän ylimääräisen hiilidioksidin talteenottoon on hiilen sitouttaminen puustoon. Tapahtuman kulusta esitetään kummallisia käsityksiä. Pieni luento on paikallaan.

Puun kuiva-aine on käytännössä kokonaan hiiltä. Puustoon sitoutuneen hiilen määrää eri tilanteissa arvioitaessa on hyvä valita vertailuluvuksi metsätalouden käyttämä puuston tilavuusmitta, kiintokuutiometri. Suomessa metsäpohjilla on – pääosaksi nk. puupeltona, vähäisessä määrin varsinaisena metsänä – puuta noin 100 m3/ha.

Luonnonmetsässä puuta on 500-800 m3/ha, karuimmilla kalliokankaillakin 100-200 m3/ha. Ikimetsissä lukuihin on lisättävä pökkelöt ja kelot, joiden tilavuus sisältää enemmän hiiltä kuin vetiset elävät puut. Jos puun käyttö ihmisen tarpeisiin päättyy, pystypuun hiilimäärä Suomessa nousisi noin nelin- tai viisinkertaiseksi.

Jokainen metsänhakkuu, niin piha- tai puistopuun kaataminen kuin pensaikonkin raivaus, vähentää varastoituneen hiilen määrää. Puut päätyvät ilmakehään hiilidioksidina lyhyellä aikavälillä (poltto) tai pitemmällä kiertoajalla (esimerkiksi paperi). Poikkeuksissa (rakennukset) hiili on tallella hyvin kauan. Rakentamisen materia- ja energiahävikki ja rakennuspohjien ja teiden alle haaskaantuva vihreä tuottava maa, myös metsäpinta-ala, kumoavat hiilihyödyn.

Metsätalouden propaganda yltää joskus häikäisevään suoritukseen. On esitetty, että vanhat metsät on kaadettava, koska ne eivät enää ime hiiltä kasvun pysähdyttyä, ja korvattava taimistolla, joka imee hiiltä kovaa vauhtia.

Kaadetun vanhan metsän valtava hiilivarasto käytetään pääosin hiilidioksidiksi taivaalle. Uuden korvaavan puusukupolven kasvu kestää 200-300 vuotta. Tällöin on mukana jo maksimaalinen määrä kelopuutakin, jota mahtuu pinta-alalle tiheämmin kuin elävää puustoa. Nyt pystyssä olevaan puustoon on sitoutunut sama hiilimäärä kuin ennen avohakkuuta.

Ikimetsä on pysyvä eloyhteisö vuosituhannesta toiseen – se ei suinkaan ”raunioidu” tai ”mätäne” kuten villeimpien metsätalouspropagandistien sävellyksissä. Pystyssä olevan puuston hiilimäärä on vakio.

Laskelmasta yritetään usein unohtaa maaperä, turve. Soilla turpeen hiilivarastot ovat hyvin tiedossa. Suotyypistä ja suon iästä riippuen pystypuuta on 0-50 m3/ha ja turpeen hiilimäärä kymmen- tai satakertainen. Mutta aidon suon ja kangasmetsän raja on häilyvä, soistumis- ja kosteussuhteet kuivaan maaperään siirryttäessä muuttuvat vähittäin. Ikikuusikossakin tuoreella maalla voi olla enemmän hiiltä turpeeseen sidottuna kuin pystypuustossa.

Mitä tapahtuu vuosi vuodelta raa’istuvassa avohakkuussa? Nyt maaperä myllätään parin metrin syvyyteen repimällä kannot juurineen, ojittamalla tai mätästämällä. Turpeenkin hiili vapautuu, eikä se siirry rakennuksiin tai kirjastoihin, vaan poltetun suoturpeen tavoin täysimääräisesti ilmakehään. Tuho on totaalinen.
Sulkeutuneen ikimetsän pienilmastossa kaatuneen puun, maapuun, hiili pääsee vain osaksi lahoamisen kautta karkaamaan ilmakehään, osa maatuu turpeeksi. Ikimetsä siis sittenkin myös kartuttaa hiilivarastoaan, hitaasti mutta jatkuvasti, korkoa korolle.

Koskematon metsä on arvokkain mahdollinen hiilipankki, ilmaston lämpenemisen jarru. Senkin vuoksi viimeiset ikimetsät on ehdottomasti säilytettävä viimeistä hehtaaria myöten.

Mutta se tästä offtopikista ja metsien tilanteesta voi jatkaa siihen kuuluvalla ketjulla, kuten ilmastonmuutosta käsittelevällä.

 

[pulatunnus]

Suomen pinta-alasta Natura alueita noin 13%
Suojeltua metsää yli 8% metsäpinta-alasta (12,6% metsä ja kitumaa alasta), osa alasta on talousmetsiä. Lakisääteisiä 6,7% (10,6%)

Se että metsää ei ole suojeltu ei tarkoita mitään sen tilasta, se että metsä on talousmetsää, tuotanto käytössä, ei tarkoita että se olisi jotain puu peltoa.

Suomessa on metsittettyjä peltoja, jotka voi muistuttaa jossain vaiheessa telkassa nähtyjä puupeltoja . No onko se nyt niin paha. Ehkä ei.

Avohakkuutkin luo mielikuvaa viime vuosisadan suurista avohakkuista näillä mielikuvilla pelataan. Jos ei hommassa ihan tyritä niin muutama vuosikymmen niin ihan erinäköinen. Sitä metsää on miljoonia hehtaareita, ei niitä kerralla hakata, veen leimikko sieltä täältä, ei välttämättä isoja pinta-aloja kerralla.

Ja ne metsät on olleet talousmetsiä jo aiemmin, eivät siis seuraavissa hakkuissa niiksi muutu.

Hoitamaton metsä muuttuu varsin nopeasti sen näköiseksi mitä jotkut kaipaa, siinä sivussa siitä tulee merkittävä tautiriski. Niitä löytyy osasta noista miljoonista suojelluista metsistä.

 

[Karppi]

Ensin imetään ihmisiltä kaikki paska ulos ja sitten kun mitään ei ole enää saatavilla niin hylätään heidät, toivotetaan vain hyvää jatkoa.

Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy, joku voi kysyä että onko tämä kestävällä pohjalla.

 

[Rullakebab]

Maaperä myllätään parin metrin syvyyteen

Jossain ohjelmassa näytettiin miten maapohja "aurattiin" aika syvältä auki, mitä sillä saavutetaan?

 

[Jurppii]

Ensin imetään ihmisiltä kaikki paska ulos ja sitten kun mitään ei ole enää saatavilla niin hylätään heidät, toivotetaan vain hyvää jatkoa.

Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy, joku voi kysyä että onko tämä kestävällä pohjalla.

Vähän nyt johdantoa näihin lopputulemiin liittyen?

 

[pekka666]

Mehtiähän ei ois ollenkaan jos niiden annettaisiin olla luonnontilassa. Kaikenlaiset öttiäiset ja taudit veisi ne. Laho on pahasta metsässä. Saahan siitä kivoja instagrammi kuvia. Sekametsä on paras. Ja vieraslajit pahasta.

Oliko tämä nyt joku vitsi? Kyllähän metsiä on ollut miljoonien vuosien ajan vaikka ei ole ollut ihmisiä niitä "hoitamassa".

Se, että metsät vaatisivat jotain "hoitoa" selvitäkseen on ihan naurettavaa metsäteollisuuden propagandaa. Puun kasvatuksen näkökulmasta siitä on toki hyötyä, mutta ihan naurettavaa väittää että se olisi jokin ympäristöä suojeleva teko.

EDIT: Joskus metsiä tietysti palaa, tai joku tuholainen tekee tuhojaan, mutta se on osa luonnon kiertokulkua.

 

[namlepo]

Mikähän järki siinä on että metsille ei tehtäisi mitään? Mutta eipä ne nuo vihreiden hommat normijärjellä yleensä avaudu.

Oliko tämä nyt joku vitsi? Kyllähän metsiä on ollut miljoonien vuosien ajan vaikka ei ole ollut ihmisiä niitä "hoitamassa".

Se, että metsät vaatisivat jotain "hoitoa" selvitäkseen on ihan naurettavaa metsäteollisuuden propagandaa. Puun kasvatuksen näkökulmasta siitä on toki hyötyä, mutta ihan naurettavaa väittää että se olisi jokin ympäristöä suojeleva teko.

EDIT: Joskus metsiä tietysti palaa, tai joku tuholainen tekee tuhojaan, mutta se on osa luonnon kiertokulkua.

 

[Pargaspoliisi]

Mikähän järki siinä on että metsille ei tehtäisi mitään? Mutta eipä ne nuo vihreiden hommat normijärjellä yleensä avaudu.

Ikimetsät ovat arvokkaita elinympäristöjä.

Suomen vanhin tunnettu puu on 800-vuotias mänty, joka sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuistossa. Maamme pisimmät luonnonvaraiset puut ovat puolestaan kuusia, jotka kasvavat kosteapohjaisilla luonnonsuojelualueilla tiheän metsän keskellä. Ne ovat venyneet ennätysmittoihinsa kilpailemalla valosta ja kasvutilasta muiden puiden kanssa. Monilla aarnialueilla ja muissa luonnontilaisiksi jääneissä metsissä kasvaa yli 40 metrin korkuisia kuusia. Keski-Suomessa Muuramessa Kuusimäen aarnialueella kävin usein ihailemassa Suomen korkeinta kuusta, mutta vuonna 2013 myrsky teki selvää 44-metrisestä jättiläisestä. Luonnonsuojelualue ei pysäyttänyt luonnonvoimia.

Aivan eteläisintä ja lounaisinta kolkkaansa lukuun ottamatta Suomi kuuluu boreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. Kanadassa ja Venäjällä maisema näyttää laajalti samalta kuin Pohjois- ja Itä-Suomen erämaa-alueilla. Paksu mannerjäätikkö peitti pohjoista pallonpuoliskoa vielä 10 000 vuotta sitten, joten boreaaliset metsät ovat levittäytyneet alueelle melko hiljattain. Siksi täkäläisissä metsissä on vain muutamia puulajeja, kun taas miljoonia vuosia vanhoissa tropiikin sademetsissä puulajeja on sadoittain. Kunnon aarniometsän muotoutuminen vie Suomen leveysasteilla vähintään 150–200 vuotta. Normaalisti talousmetsä kaadetaan noin 70 vuoden välein, joten ei ole ihme, että vanhat aarniometsät ovat käyneet Suomessa vähiin modernin tehometsätalouden puristuksessa. Vaikka koneellinen metsätalous on tuore tulokas, ihminen on vaikuttanut metsäluonnon monimuotoisuuteen kautta historian. Muinoin eränkävijät ja eräviljelijät kaatoivat metsistä puuta rakentamiseen ja tarvekaluihin. 1700- ja 1800-luvuilla kaskiviljely sekä tervanpoltto vaikuttivat voimakkaasti metsien rakenteeseen. Etenkin Savossa ja Karjalassa näkyy edelleen runsaasti koivuvaltaisia metsiä muistona kaskenpolton ajoilta.

Ihmisen lisäksi juuri mikään eliölaji ei muokkaa metsäympäristöä kovin näkyvästi – paitsi majava, jonka padot nostattavat veden pintaa ja hukuttavat metsiä. Myös tulipaloilla on merkittävä osa aarniometsien kiertokulussa. Tosin vanhimmilla petäjillä on niin paksu kaarna, että ne selviytyvät elossa metsäpaloistakin. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa arvioidaan olevan noin 45 000 eliölajia, joista puolet on metsälajeja. Reilut 800 lajia on luokiteltu uhanalaisiksi, ja Suomen uhanalaisten lajien tyypillisin elinympäristö on metsä. Vanhojen metsien lajien uhanalaistumisen syynä ovat metsänkäytön muutokset, etenkin lahopuun määrän väheneminen. Tässä suhteessa on kuitenkin tapahtunut myös myönteistä kehitystä: vuosina 2000–2010 peräti 81 lajia, joista suurin osa on kovakuoriaisia, pääsi pois uhanalaisten listalta – paljolti sen ansiosta, että talousmetsiin on alettu jättää entistä enemmän lahopuut. Lapin aarniometsissä on jopa 600-vuotiaita mäntyjä ja suuria kuolleita havupuita, keloja.

Metsän merkitys Suomen luonnon monimuotoisuudelle avautuu sitäkin kautta, että peräti 23 miljoonaa hehtaaria eli kolme neljäsosaa maamme pinta-alasta on metsän peitossa – se on suurempi osuus kuin millään muulla Euroopan valtiolla. Koskemattomia, luonnontilaisia metsiä on Suomen metsäpinta-alasta kuitenkin vain neljä prosenttia, joten vanhoista aarniometsistä riippuvaiset lajit ovat ahtaalla. Pohjois-Suomessa, jossa maat ovat paljolti valtion omistuksessa, laajoja suojelualueita on ollut helpompi perustaa ja vanhojen metsien tilanne on parempi kuin Etelä-Suomessa. Etelässä maat ovat suurelta osin yksityisten omistamia, ja vanhojen metsien suojelualueet ovat pieniä ja sijaitsevat kaukana toisistaan. Valtion lisäksi yksityiset yritykset ja maanomistajat ovat suojelleet metsiä.

 

[pulatunnus]

Oliko tämä nyt joku vitsi? Kyllähän metsiä on ollut miljoonien vuosien ajan vaikka ei ole ollut ihmisiä niitä "hoitamassa".

Onko tämä esimerkki niistä vihreiden piilomotiiviesta. Halutaan palata jotain 10 000 vuotta taaksepäin, asioissa joiden yhteyttä omaan elämään ei havaita.

Totta, metsä elää omanlaista elämäänsä jos sitä ei hoideta, mutta onko se tehokasta, puun tai ilmastonkannalta ei.

Jo muutamassa kymmennessä vuodessa tapahtuu paljon, sadassa vuodessa jo ihan muussakin käytössä ollut ala metsittyy, jos maaperä sopivaa, jopa rakennettu ympäristö ei sitä estä.

Säännöllinen metsänhoito on tärkeää, osassa voi olla vuosia, jopa > 10v ettei varsinaisia toimia tarvi, mutta voi olla tarve vuosittaisiin toimiin, jos kyse ei ole sellaisesta suojellusta alueesta jossa ei lähtökohteisesti saa tehdä mitään.

 

[ATE]

Suomen vanhin tunnettu puu on 800-vuotias mänty, joka sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuistossa. Maamme pisimmät luonnonvaraiset puut ovat puolestaan kuusia, jotka kasvavat kosteapohjaisilla luonnonsuojelualueilla tiheän metsän keskellä. Ne ovat venyneet ennätysmittoihinsa kilpailemalla valosta ja kasvutilasta muiden puiden kanssa. Monilla aarnialueilla ja muissa luonnontilaisiksi jääneissä metsissä kasvaa yli 40 metrin korkuisia kuusia. Keski-Suomessa Muuramessa Kuusimäen aarnialueella kävin usein ihailemassa Suomen korkeinta kuusta, mutta vuonna 2013 myrsky teki selvää 44-metrisestä jättiläisestä. Luonnonsuojelualue ei pysäyttänyt luonnonvoimia.

Suomen korkein kuusi on kyllä ja luulisin että oli myös 2013 Punkaharjulla oleva 47 metrin lehtikuusi.

 

[Pargaspoliisi]

Suomen korkein kuusi on kyllä ja luulisin että oli myös 2013 Punkaharjulla oleva 47 metrin lehtikuusi.

Muuramessa sittenkin korkein kuusi

Suomen korkein kuusi ei kasvakaan Lammin Evolla, vaan Muuramen Kuusimäessä. Hämeen ammattikorkeakoulun metsäammattilaiset ovat vastikään mitanneet Muuramen kuusen korkeudeksi 44,2 metriä puun syntypisteestä latvaan. Oppikirjoissakin mainittu Evon kuusi jää 43,5 metriin. Muuramen kuusen...

www.ts.fi

 

[ATE]

Muuramessa sittenkin korkein kuusi

Suomen korkein kuusi ei kasvakaan Lammin Evolla, vaan Muuramen Kuusimäessä. Hämeen ammattikorkeakoulun metsäammattilaiset ovat vastikään mitanneet Muuramen kuusen korkeudeksi 44,2 metriä puun syntypisteestä latvaan. Oppikirjoissakin mainittu Evon kuusi jää 43,5 metriin. Muuramen kuusen...

www.ts.fi

Onhan se korkein metsäkuusi.

 

[”diginatiivi”]

Kyllähän nämä kuuset kovastikin liittyvät kotimaan politiikkaan.

 

[ATE]

Kyllähän nämä kuuset kovastikin liittyvät kotimaan politiikkaan.

Koko jupakka liittyy siihen ja sen voi tiivistää, että vihreät ja muut samanmieliset pyrkivät antamaan kuvaa että Suomen metsät olisivat jotain puupeltoa elleivät ole suojeltuja ja hakkuukiellossa jne. Joka on hyvin kaukana totuudesta.

 

[”diginatiivi”]

Koko jupakka liittyy siihen ja sen voi tiivistää, että vihreät ja muut samanmieliset pyrkivät antamaan kuvaa että Suomen metsät olisivat jotain puupeltoa elleivät ole suojeltuja ja hakkuukiellossa jne. Joka on hyvin kaukana totuudesta.

"Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto".

 

[Illotus]

Lehtikuusia ei yleensä niputeta kuusien kanssa samaan, kun ovat eri sukua, vaikka molempien nimessä sana kuusi onkin. Samaten pihdat ovat oma sukunsa, vaikka niitä pihtakuusiksi joskus nimitetään. Myöskään douglaskuuset eivät varsinaisesti ole kuusia. Suomeksi nuo nimet menevät jostain syystä noin päällekkäin.

 

[ATE]

Lehtikuusia ei yleensä niputeta kuusien kanssa samaan, kun ovat eri sukua, vaikka molempien nimessä sana kuusi onkin. Samaten pihdat ovat oma sukunsa, vaikka niitä pihtakuusiksi joskus nimitetään. Myöskään douglaskuuset eivät varsinaisesti ole kuusia. Suomeksi nuo nimet menevät jostain syystä noin päällekkäin.

Joo. Fiksumpaa laskea Pinacae omaksi ryhmäkseen.

 

[Jan11]

Koko jupakka liittyy siihen ja sen voi tiivistää, että vihreät ja muut samanmieliset pyrkivät antamaan kuvaa että Suomen metsät olisivat jotain puupeltoa elleivät ole suojeltuja ja hakkuukiellossa jne. Joka on hyvin kaukana totuudesta.

No jaa. Eiköhän meillä ala tässä maassa olla jo aika paljon metsänomistajia, kuten itse, jotka on palstansa perintönä saaneet, teettäneet suunnitelman ja ulkoistaneet koko hoidon metsänhoitoyhdistykselle palvelusopimuksella. 500 km matkaa, niin ei nytkään ole tullut moneen vuoteen käytyä paikan päällä itse katsomassa.
Mutta voisi kai sitä ajatella toisinkin kelle se taloudellisesti on mahdollista: tehdä henkilökohtaisen suojelupäätöksen oman elämän ajaksi, ja luottaa siihen, että seuraava sukupolvi osaa ajatella itse.
Tulee ihan mieleen itsekin kysyä metsäneuvojalta miltä omien palstojen tilanne näyttäisi, olisiko jotain säästämisen arvoista.

 

[Viinasta]

Ikimetsät ovat arvokkaita elinympäristöjä.
....
suojelleet metsiä.

Jos copypasteat valmiita juttuja niin se alkuperäinenkin olisi hyvä mainita.

Ikimetsät ovat arvokkaita elinympäristöjä

Vanhat metsät ovat Suomen uhanalaisimpia elinympäristöjä. Aarniometsässä tulee samanlainen hartauden ja kunnioituksen tunne kuin keskiaikaisessa katedraalissa.

www.apu.fi

 

[pekka666]

Mikähän järki siinä on että metsille ei tehtäisi mitään? Mutta eipä ne nuo vihreiden hommat normijärjellä yleensä avaudu.

Metsäteollisuuden näkökulmasta siinä ei ole mitään järkeä. Mutta painotan, että nimenomaan metsäteollisuuden. Vai oletko tästä eri mieltä?

Onko tämä esimerkki niistä vihreiden piilomotiiviesta. Halutaan palata jotain 10 000 vuotta taaksepäin, asioissa joiden yhteyttä omaan elämään ei havaita.

Totta, metsä elää omanlaista elämäänsä jos sitä ei hoideta, mutta onko se tehokasta, puun tai ilmastonkannalta ei.

Jo muutamassa kymmennessä vuodessa tapahtuu paljon, sadassa vuodessa jo ihan muussakin käytössä ollut ala metsittyy, jos maaperä sopivaa, jopa rakennettu ympäristö ei sitä estä.

Säännöllinen metsänhoito on tärkeää, osassa voi olla vuosia, jopa > 10v ettei varsinaisia toimia tarvi, mutta voi olla tarve vuosittaisiin toimiin, jos kyse ei ole sellaisesta suojellusta alueesta jossa ei lähtökohteisesti saa tehdä mitään.

Ei tässä ole tavoitteena palata kivikaudelle vaan yrittää säilyttää edes osa luonnosta. Kaikki eivät tietenkään näe sillä mitään arvoa ja ymmärrän kyllä senkin. Ei mua haittaa, että osa metsistä on metsäteollisuuden käytössä, mutta suojeltuja alueita pitäisi mun mielestä olla huomattavasti enemmän.

Koko jupakka liittyy siihen ja sen voi tiivistää, että vihreät ja muut samanmieliset pyrkivät antamaan kuvaa että Suomen metsät olisivat jotain puupeltoa elleivät ole suojeltuja ja hakkuukiellossa jne. Joka on hyvin kaukana totuudesta.

Kyllä ne talousmetsät on pitkälti nimenomaan sellaista kliinistä puupeltoa. Olet kyllä kovasti väittänyt, että ne eivät eroa luonnontilaisesta metsästä mitenkään, mutta eiköhän kuka tahansa joka on joskus käynyt luonnontilaisessa metsässä ymmärrä, että tuo ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Kuten olen aiemmin tässä ketjussa sanonut, niin sen eron näkee ihan paljain silmin.

 

[namlepo]

Porukoilla on metsää ja ihan hyvin sieltä on kärsinyt puitakin myydä. Mitään järkeä olisi niitäkään pystyyn hapattaa ja antaa olla vaan ihan näin metsänomistajan näkökulmasta. Ja polttopuutkin ovat saaneet nuorta kasvustoa harventaessa. Kai se pitäs lämpö tuoda venäjältä heillekkin että kelpaa egoteroille. Ennen lämmittivätkin lukoilin tuotteilla. Se oli sitä cityviherlämpöö se. Turha metsistä puhua sellaisten kanssa jotka käy vain puita lääppimässä silloin tällöin eivätkä niistä tajua tuon taivaallista.

 

[pekka666]

Porukoilla on metsää ja ihan hyvin sieltä on kärsinyt puitakin myydä. Mitään järkeä olisi niitäkään pystyyn hapattaa ja antaa olla vaan ihan näin metsänomistajan näkökulmasta. Ja polttopuutkin ovat saaneet nuorta kasvustoa harventaessa. Kai se pitäs lämpö tuoda venäjältä heillekkin että kelpaa egoteroille.

Kukaan ei ole tainnut vaatia, että metsää ei saisi enää hakata, joten ihan turhaa olkiukkoilua. Lähinnä tässä nyt vängätään siitä, että jotkut eivät pysty myöntämään sitä tosiasiaa, että hoidetulla talousmetsällä ja luonnontilaisella metsällä on ihan merkittävä ero.

 

[pulatunnus]

Metsäteollisuuden näkökulmasta siinä ei ole mitään järkeä. Mutta painotan, että nimenomaan metsäteollisuuden. Vai oletko tästä eri mieltä?

Olen.
Metsäteollisuus on toki osa , tärkeä osa ketjua.

Tärkeämpää se on suomalaisille, Suomelle, ilmastolle jne.

Ei tässä ole tavoitteena palata kivikaudelle vaan yrittää säilyttää edes osa luonnosta.

Suojeltua metsää yli 8% metsäpinta-alasta (12,6% metsä ja kitumaa alasta), osa alasta on talousmetsiä. Lakisääteisiä 6,7% (10,6%)
Suomen kokonais pinta-alasta Natura-aluieta n 13%joista osa metsää.

Talousmetsä ei ole lähelläkään kllinistä puupeltoa, vaan enemmän tai vähemmän monimuitoista, ja yhtenäisestä metsäalueessa on avohakkuumenetelmälläkin eri kasvun vaiheessa olevia alueita, eri menetelmin uudistettuja.

Kaikki eivät tietenkään näe sillä mitään arvoa ja ymmärrän kyllä senkin.

Tässä kai ongelma radikaalit jutut, esim Vihreät vaatii valtion metistä avihakkuiden lopettamista talousmetisssä. (kaikissa valtion metsissä)

Kuten olen aiemmin tässä ketjussa sanonut, niin sen eron näkee ihan paljain silmin.

Jos hoidettu metsä niin näkee, jos sitä metsää ei hoideta, niin kasvu vähenee voimakkaasti.

Ei tarvi kauaa olla hoitamatta, niin sen kyllä huomaa.

 

[Jan11]

Olen.
Metsäteollisuus on toki osa , tärkeä osa ketjua.

Tärkeämpää se on suomalaisille, Suomelle, ilmastolle jne.


Suojeltua metsää yli 8% metsäpinta-alasta (12,6% metsä ja kitumaa alasta), osa alasta on talousmetsiä. Lakisääteisiä 6,7% (10,6%)
Suomen kokonais pinta-alasta Natura-aluieta n 13%joista osa metsää.

Talousmetsä ei ole lähelläkään kllinistä puupeltoa, vaan enemmän tai vähemmän monimuitoista, ja yhtenäisestä metsäalueessa on avohakkuumenetelmälläkin eri kasvun vaiheessa olevia alueita, eri menetelmin uudistettuja.



Tässä kai ongelma radikaalit jutut, esim Vihreät vaatii valtion metistä avihakkuiden lopettamista talousmetisssä. (kaikissa valtion metsissä)



Jos hoidettu metsä niin näkee, jos sitä metsää ei hoideta, niin kasvu vähenee voimakkaasti.

Ei tarvi kauaa olla hoitamatta, niin sen kyllä huomaa.

Kysymys on siitä, että yksille metsien taloudellinen arvo on tärkeä, toisille luonto-arvot, ja kolmannet (kuten itse) tasapainoilee jossain siinä välissä. Arvokysymyksissä ei varmaankaan helpolla päästää konsensukseen.

Mutta on silti hyvä huomata, että osa meistä tekisi nyt toisin: esim. silloin kun itse jouduin tekemään päätöksiä ei vielä ollut METSOa, eikä jatkuvasta kasvatuksestakaan vielä puhuttu niin kuin nykyään, oli helppo tehdä vaan niin kuin ammattilaiset suositeli, varsinkin kun en edes asunut Suomessa.

 

[ATE]

Kukaan ei ole tainnut vaatia, että metsää ei saisi enää hakata, joten ihan turhaa olkiukkoilua. Lähinnä tässä nyt vängätään siitä, että jotkut eivät pysty myöntämään sitä tosiasiaa, että hoidetulla talousmetsällä ja luonnontilaisella metsällä on ihan merkittävä ero.

Pari kaarnakuoriaista ei ole mitenkään merkittäviä omasta mielestä. Muutenkin olet täysin väärässä kun siellä talousmetsässäkin voi ihan hyvin olla sitä lahopuuta syystä X. Meillä on aivan helvetisti "talousmetsää" joka nimenomaan ei ole hoidettua.

 

[renee]

Ei tässä ole tavoitteena palata kivikaudelle vaan yrittää säilyttää edes osa luonnosta. Kaikki eivät tietenkään näe sillä mitään arvoa ja ymmärrän kyllä senkin. Ei mua haittaa, että osa metsistä on metsäteollisuuden käytössä, mutta suojeltuja alueita pitäisi mun mielestä olla huomattavasti enemmän.

Koronan innoittamana tuli kierreltyä Etelä-Suomen kansallispuistoja viime kesänä, niin nehän ovat todella pieniä, parissa tunnissa kävelee päästä päähän noin kärjistettynä. Toki niitä laajempiakin alueita on erityisesti Lapissa ja eiväthän kansallispuistot ole ne ainoat luonnontilaiset metsät. Mutta etelässä pitää oikein etsimällä etsiä luonnontilaisia metsiä.

Metsäpolitiikassa on menty siinä mielessä eteenpäin, että nykyään ei metsänomistajaa enää pakoteta "hoitamaan" metsäänsä niin kuin teollisuus on parhaaksi nähnyt. Tässä omistajansuojakin toteutuu paremmin, sillä mitä se kenellekään kuuluu, jos haluaa pitää omaa metsäänsä luonnontilassa (ei se ainakaan kovin luonnontonta ole). Monellehan metsä on tullut perintönä eikä se ole enää taloudellisessa mielessä merkittävä tulonlähde omistajalleen, joten joissain tapauksissa on parempi vain antaa metsän olla. Kaikki me tarvitsemme puuta, joten pitää tietysti hyväksyä, että metsää hakataan ja kasvatetaan teollisuuden käyttöön, se on täysin selvää.

Liittyy politiikkaan siinä mielessä, että kepu suostuu vaikka mihin tempputyöllistämistoimiin, jos vain heille tärkeät eturyhmät saavat jotain kivaa. Näin se on aina mennyt, miksei menisi nytkin. Ja tavallaanhan se on politiikan henki: edustetaan niitä ryhmiä, jotka valtuutuksen ovat antaneet.

 

[Paapaa]

Koskematon metsä on myös arvokkain hiilipankki

Tää ei siis ollut sun tekstiä, vaan Pentti Linkolan mielipide:

Koskematon metsä on arvokkain hiilipankki

Ainoa realistinen mahdollisuus ilmakehän ylimääräisen hiilidioksidin talteenottoon on hiilen sitouttaminen puustoon. Tapahtuman kulusta esitetään kummallisia käsityksiä. Pieni luento on paikallaan. Puun kuiva-aine on käytännössä kokonaan hiiltä. Puustoon sitoutuneen hiilen määrää eri t…

suomenkuvalehti.fi

Lähteet olisi hyvä laittaa aina. Ja laita lainaukseen se, mikä ei ole omaa tekstiäsi.

 

[pekka666]

Tärkeämpää se on suomalaisille, Suomelle, ilmastolle jne.

Voitko sitten kertoa, että millä tavalla metsien """ hoito""" on "tärkeää suomalaisille, Suomelle, ilmastolle", jos metsäteollisuus jätetään pois laskusta?

Jos hoidettu metsä niin näkee, jos sitä metsää ei hoideta, niin kasvu vähenee voimakkaasti.

Kummasti niitä metsiä on kyllä ollut ennenkin sitä, kun ihmiset ovat niihin koskeneet.

Ei tarvi kauaa olla hoitamatta, niin sen kyllä huomaa.

Aivan oikein. Sen kyllä huomaa, kun metsä on lähempänä luontaista tilaansa.

Pari kaarnakuoriaista ei ole mitenkään merkittäviä omasta mielestä. Muutenkin olet täysin väärässä kun siellä talousmetsässäkin voi ihan hyvin olla sitä lahopuuta syystä X. Meillä on aivan helvetisti "talousmetsää" joka nimenomaan ei ole hoidettua.

No tässä nyt varmaan tullaan niihin arvokysymyksiin. Kaikille sillä luonnon säilyttämisellä ei ole mitään arvoa. Jos talousmetsistä löytyy lahopuutakin niin hyvä niin, koska asiassa on ilmeisesti tapahtunut silloin jotain kehitystä.

 

[ATE]

Oleellista erottaa se hiilivarasto ja hiilinielu toisistaan. Vanha koskematon metsä voi olla kooltaan suuri hiilivarasto mutta se on aika huono hiilinielu kun se ei kasva mihinkään vaan lahoaa pystyyn. Nuori kasvava metsä taas on pieni hiilivarasto mutta voimakas hiilinielu.

 

[pekka666]

Koronan innoittamana tuli kierreltyä Etelä-Suomen kansallispuistoja viime kesänä, niin nehän ovat todella pieniä, parissa tunnissa kävelee päästä päähän noin kärjistettynä. Toki niitä laajempiakin alueita on erityisesti Lapissa ja eiväthän kansallispuistot ole ne ainoat luonnontilaiset metsät. Mutta etelässä pitää oikein etsimällä etsiä luonnontilaisia metsiä.

Metsäpolitiikassa on menty siinä mielessä eteenpäin, että nykyään ei metsänomistajaa enää pakoteta "hoitamaan" metsäänsä niin kuin teollisuus on parhaaksi nähnyt. Tässä omistajansuojakin toteutuu paremmin, sillä mitä se kenellekään kuuluu, jos haluaa pitää omaa metsäänsä luonnontilassa (ei se ainakaan kovin luonnontonta ole). Monellehan metsä on tullut perintönä eikä se ole enää taloudellisessa mielessä merkittävä tulonlähde omistajalleen, joten joissain tapauksissa on parempi vain antaa metsän olla. Kaikki me tarvitsemme puuta, joten pitää tietysti hyväksyä, että metsää hakataan ja kasvatetaan teollisuuden käyttöön, se on täysin selvää.

Liittyy politiikkaan siinä mielessä, että kepu suostuu vaikka mihin tempputyöllistämistoimiin, jos vain heille tärkeät eturyhmät saavat jotain kivaa. Näin se on aina mennyt, miksei menisi nytkin. Ja tavallaanhan se on politiikan henki: edustetaan niitä ryhmiä, jotka valtuutuksen ovat antaneet.

Lapissa on tosiaan hyvä tilanne siinä mielessä, että sieltä löytyy suuria kansallispuistoja ja erämaa-alueita joissa luonto saa olla hyvin pitkälti rauhassa. Etelä-Suomesta ei valitettavasti voi sanoa samaa. Hyvä kyllä, että tuo metsän "hoito" ei ole enää pakollista jos omistaja ei sitä halua tehdä.

 

[pulatunnus]

Koronan innoittamana tuli kierreltyä Etelä-Suomen kansallispuistoja viime kesänä, niin nehän ovat todella pieniä, parissa tunnissa kävelee päästä päähän noin kärjistettynä.

Nuuksio on lähellä PK seutua, sen pinta-ala luokkaa 5000 hehtaaria ? (faktat tarkistamatta, taitaa olla etelä suomen suurin , tammisaari toinen), jos tavoite on kävellä alue mahdollisimman nopeasti läpi, niin no ja lopettaa siihen, niin no en tiedä mikä on pyrkimys.

Jos ajatus on kaunpungistaminen ja tehdä eteläsuomesta muuten jotain kansallispuistoa huvialueeksi, niin no. Voi olla ettei maksajia löydy, vaikka jokamiesoikeudet purettaisiin.

Valtion ei kannata tuohon lähteä.

 

[namlepo]

Itekin olen linkolan kanssa samaa mieltä. Mutta kun ei kovin moni innostu niistä väestön kasvun rajoittamisesta.

 

[ATE]

Niitä Eteläsuomen muutamaa kansallispuistoa ei kannata yrittää verrata muuhun Suomeen kun suurin osa Suomesta kuuluu pohjoisemmalle kasvualueelle tarkoittaen että samanlaista lajikirjoa ei olisi missään tapauksessa saatavissa. Taitavat vielä olla myös lehtovyöhykkeellä kalkkikivialueilla joita niitäkin on varsin rajatusti.

 

[pulatunnus]

Koskematon metsä on myös arvokkain hiilipankki.


....

Koskematon metsä on arvokkain mahdollinen hiilipankki, ilmaston lämpenemisen jarru. Senkin vuoksi viimeiset ikimetsät on ehdottomasti säilytettävä viimeistä hehtaaria myöten.

En tiedä mistä nuo nykäsit.

Ilmaston kannalta koskematon täkäläinen metsä on tuhlausta, sen sitoma hiili vs talosmetsä, ei ole ihan selkeä juttu, ja siinäkään tapauksessa että sitoisi jonkin verran enemmän, niin haitallinen valinta. (talousmetsän maahansitoma hiilimäärä riippuu käytöstä, lohkosta, toki luononntilaisetkaan tasalaatuisia ole)

Niin pitkään kun metsän biomassaa voidaan käyttää korvaamaan fossiilisia energialähteitä, co2 päästöjä aiheuttavia raaka-aineita, on talousmetsä koko hiilisidonnan osalta päästöjä vähentävää. Siinä maahansitoutuva määrä ei ole se juttu.

Siinä vaiheessa kun tilanne ei ole tuo, niin puun ja metsien käyttä ilmastonmuutoksen kannalta ei ole väliä, eikä sillä paljonko maahansitoutuu pysyvästi.

Voitko sitten kertoa, että millä tavalla metsien """ hoito""" on "tärkeää suomalaisille, Suomelle, ilmastolle", jos metsäteollisuus jätetään pois laskusta?

Puu on uusituva raaka-aine, mitä tehokkaammin sitä tuotetaan ja käytetään, sitä enemmän sillä voidaan korvata fosiillisia/päästöjä aiheuttavia vaihtoehtoa.

Talousmetsä on kaupanpäälle hiilinilu.

Hyvinvointia se tuo, - tehokkaana välineenä ilmastonmuutoksen poistajana.
- Hyvinvointia tuovana tekijänä, tuotteina, palveluna, vaihdannan välineenä.

Kummasti niitä metsiä on kyllä ollut ennenkin sitä, kun ihmiset ovat niihin koskeneet.

Toki , ei siitä kyse, aiemmin kirjoitin että hyvin nopeasti hoitamaton metsä muuttuu -- hoitamattomaksi, jopa muussa käytössä olleet maa-alueet, joissa ravinteet sopivat, niin metsittyy, jopa rakennetut alueet.

 

[renee]

Nuuksio on lähellä PK seutua, sen pinta-ala luokkaa 5000 hehtaaria ? (faktat tarkistamatta, taitaa olla etelä suomen suurin , tammisaari toinen), jos tavoite on kävellä alue mahdollisimman nopeasti läpi, niin no ja lopettaa siihen, niin no en tiedä mikä on pyrkimys.

Jos ajatus on kaunpungistuinen ja tehdä eteläsuomesta muuten jotain kansallispuistoa huvialueeksi, niin no. Voi olla ettei maksajia löydy, vaikka jokamiesoikeudet purettaisiin.

Valtion ei kannata tuohon lähteä.

Siis ihan vaan huomioin sen, että ne alueet ovat pieniä. 5 000 Ha on 7km kanttiinsa neliön muotoisena alueena. Omassa omistuksessa tuollainen olisi toki iso, mutta kaikkihan on suhteellista

 

[pulatunnus]

Siis ihan vaan huomioin sen, että ne alueet ovat pieniä. 5 000 Ha on 7km kanttiinsa neliön muotoisena alueena. Omassa omistuksessa tuollainen olisi toki iso, mutta kaikkihan on suhteellista

Pidät Nuuksiota pienenä ? (siis nyt eteläsuomesta puhe)

Millaisia nyt suunnittelet?

Ei alueen kuntein kannata isompia haluta.

Yksityiset jos haluaa, niin voivat omin toimin touhuta, mutta jos siitä jotain huvipuistoa kaavailee, niin vaikea rahoittaa.

 

[renee]

Pidät Nuuksiota pienenä ? (siis nyt eteläsuomesta puhe)

Millaisia nyt suunnittelet?

Ei alueen kuntein kannata isompia haluta.

Yksityiset jos haluaa, niin voivat omin toimin touhuta, mutta jos siitä jotain huvipuistoa kaavailee, niin vaikea rahoittaa.

Niin, eipä valtio omista paljon maata Etelä-Suomesta, joten siksi ne ovat niin pieniä ja pieninä varmasti myös pysyvät. En siis ole tässä perustamassa lisää kansallispuistoja Etelä-Suomeen, kunhan havainnoin.

 

[Jan11]

Pidät Nuuksiota pienenä ? (siis nyt eteläsuomesta puhe)

Millaisia nyt suunnittelet?

Ei alueen kuntein kannata isompia haluta.

Yksityiset jos haluaa, niin voivat omin toimin touhuta, mutta jos siitä jotain huvipuistoa kaavailee, niin vaikea rahoittaa.

Metsähallituksen ne on. Samoin jos yksityisellä on vapaaehtoista suojeltavaksi kelpaavaa (METSO), niin vaihtoehtoja on kolme: suojelupäätöksen yhteydessä sovitaan korvauksesta (jonka pitäisi vastata laskennallista tuottoa), suojeltava alue vaihdetaan valtion kanssa toiseen palstaan, tai myydään alue suojeltavaksi valtiolle.
Jotkut säätiöt saattaa myös ostaa suojeltavaksi.

 

[pekka666]

Puu on uusituva raaka-aine, mitä tehokkaammin sitä tuotetaan ja käytetään, sitä enemmän sillä voidaan korvata fosiillisia/päästöjä aiheuttavia vaihtoehtoa.

Talousmetsä on kaupanpäälle hiilinilu.

Hyvinvointia se tuo, - tehokkaana välineenä ilmastonmuutoksen poistajana.
- Hyvinvointia tuovana tekijänä, tuotteina, palveluna, vaihdannan välineenä.

Sanoit aiemmassa viestissä näin:

Olen.
Metsäteollisuus on toki osa , tärkeä osa ketjua.

Tärkeämpää se on suomalaisille, Suomelle, ilmastolle jne.

Pyysin kertomaan, että millä tavalla se metsänhoito on tärkeää jos metsäteollisuus jätetään huomiotta, ja vastasit selittämällä mikä merkitys metsänhoidolla on metsäteollisuudelle. Joten onko sillä metsän hoidolla nyt jokin muu merkitys vai pystytkö myöntämään että se on tarpeellista ainoastaan metsäteollisuuden näkökulmasta?

Toki , ei siitä kyse, aiemmin kirjoitin että hyvin nopeasti hoitamaton metsä muuttuu -- hoitamattomaksi, jopa muussa käytössä olleet maa-alueet, joissa ravinteet sopivat, niin metsittyy, jopa rakennetut alueet.

Ja jos kyseiselle alueelle ei ole tarkoitus rakentaa tai sieltä ei aioita hakata puita, niin tämä haittaa koska?

 

[kelmi]

EDIT: Joskus metsiä tietysti palaa, tai joku tuholainen tekee tuhojaan, mutta se on osa luonnon kiertokulkua.

Joku tuholainen (kirjanpainaja) tekee tuhojaan Euroopassa, pelkästään Saksassa on ainakin 40000ha metsää kuivanut pystyyn.
Kai se on sitä kiertokulkua.

Se että metsiä ei hoideta tulee todennäköisesti lisäämään näitä ötökkätuhoja myös täällä.

Kirjanpainaja on sotkenut Euroopan puumarkkinat - Metsälehti

Tuhojen ennustetaan jopa kaksinkertaistuvan ensi kesänä. Torjunta hakkuin ei enää ole monin paikoin mahdollista.

www.metsalehti.fi

"Kaarnakuoriaistuhot ovat lisääntyneet hälyttävästi viime vuosina muun muassa Itävallassa, Sloveniassa, Tšekissä, Kroatiassa ja Saksassa. Tšekissä kirjanpainaja tappoi viime kesänä yli vuotuisen hakkuumäärän verran puita. "

”Pahinta olisi kirjanpainajan nopea lisääntyminen” – ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia tuholaisia vastaan auttaa vain hyvä metsänhoito - Forest.fi

Metsätuhoriskiä kasvattaa metsien kuusivaltaisuus ja jatkuvan kasvatuksen mahdollinen lisääntyminen, professori Jarkko Hantula varoittaa.

forest.fi

”Euroopassa kirjanpainajan leviäminen kuusivaltaisissa metsissä on iso haaste, mihin Suomenkin tulee varautua. Kirjanpainaja hyötyy eniten suurista kuusitukeista, jolloin ne tulisi korjata ajoissa”, Hantula sanoo.

Hantulan resepti metsätuhojen ehkäisemiseksi on hyvä metsänhoito ja jaksollinen metsänkasvatus päätehakkuineen.

”Tasaikäisellä metsänkasvatuksella voidaan hyödyntää parhaiten metsänjalostuksen tuloksia. Näin voimme parantaa puiden kasvua ja tuhonkestävyyttä”



Sitä paitsi Suomessa on jo yli puolet Euroopan suojelluista metsistä.

Yli puolet Euroopan tiukimmin suojelluista metsistä on Suomessa - Metsien Suomi

Euroopassa on monenlaisia metsien suojelualueita erityisesti suojelun tiukkuuden suhteen. Meillä metsiensuojelu on pääasiassa tiukkaa suojelua, mikä tarkoittaa, että suojellussa metsässä ei saa tehdä mitään metsätaloustoimia.

metsiensuomi.fi

"Selvityksen mukaan näitä metsiä on Suomessa 1,9 miljoonaa hehtaaria, mikä on 51,4 prosenttia Euroopan vastaavasta suojelualasta.

Euroopan unionissa tiukimman suojelukategorian metsiä on 3,2 miljoonaa hehtaaria. Niistä Suomen osuus on 59,0 prosenttia."



Ja jos se ei jonkun mielestä vielä riitä, niin siitä vaan metsäkaupoille.
Palstoja on myynnissä ja oman metsän saa sitten suojella ihan miten mielensä mukaan.

Myy

Metsätilan myynti kokeneiden asiantuntijoidemme avulla on turvallista ja sujuvaa. Saat kauttamme luotettavan arvioinnin metsäsi hinnasta.

www.metsatilat.fi

 

[ATE]

Joku tuholainen (kirjanpainaja) tekee tuhojaan Euroopassa, pelkästään Saksassa on ainakin 40000ha metsää kuivanut pystyyn.
Kai se on sitä kiertokulkua.

Kirjanpainaja söi Ruotsissakin viime vuonna 8 miljoonaa kuutiota puuta ja ihan Suomessakin aiheuttanut isoja tuhoja varsinkin pahoina myrskyvuosina. Meillä on onneksi laki aika hyvin kärryillä kirjanpainajan suhteen ja velvoittaa korjaamaan metsistä myrskytuhopuut jos niitä paljon joka on erittäin hyvä asia. Jos et korjaa metsästäsi myrskytuhopuita ja kuoriaiset leviää metsästäsi naapurin metsään niin saat maksella korvauksia. Edes vihreät ei ole niin tyhmiä että olisi vaatineet tuon kumoamista.

Ja jos kyseiselle alueelle ei ole tarkoitus rakentaa tai sieltä ei aioita hakata puita, niin tämä haittaa koska?

Vaikka ihan siksi että iso osa Suomen uhanalaisista eliölajeista viihtyy niityillä, hakamailla ja vastaavilla metsättömillä mailla. Sillä luonnon säilyttämisellä kai piti olla arvoa?

 

[Jan11]

Vaikka ihan siksi että iso osa Suomen uhanalaisista eliölajeista viihtyy niityillä, hakamailla ja vastaavilla metsättömillä mailla.

Kyllä. Tosin hakamaita nyt ei enää taida olla? Mutta toinen iso osa uhanalaisista lajeista kyllä on metsälajeja.

 

[ATE]

Kyllä. Tosin hakamaita nyt ei enää taida olla? Mutta toinen iso osa uhanalaisista lajeista kyllä on metsälajeja.

Kai niitä nyt vähän on, mutta kriittisen uhanalainen maatyyppi joka tapauksessa.

Kuten piirakoista näkyy niin suurin osa niistä uhanalaisista metsälajeista on lehdoissa joita suojellaan nyt jo aika hyvin. Lehtoja on kuitenkin vain 1% Suomen metsistä. Lehtojen ulkopuolelle kun mennään niin jää merkitys aika pieneksi onko luonnonmukaista metsää vai niin karmeaa puupeltoa kun suurin osa lajeista viihtyy puupellossakin aivan hyvin kuten vähän yritin selittää.

 

[Bladekill]

Hallitus | Hallituksen neuvottelut keskeytettiin, johtoviisikko jatkaa viikonloppuna – ”Yhteistä tulosta ei ole saavutettu”, sanoi Saarikko

Hallitus neuvotteli keskiviikosta perjantaihin tulevien vuosien rahankäytöstä, mutta yhteisymmärrystä ei syntynyt. Hallituksen johtoviisikko jatkaa viikonloppuna.

www.hs.fi

Taitaa olla ensimmäinen kerta ikinä kun voi olla Ohisalon kanssa samaa mieltä. Keskustan muka-vastaan vääntäminen on naurettavaa näytelmää ja prosessin turhaa pitkitystä kun kuitenkin kaikki tietävät lopputuloksen. Keskusta menee kontalleen ja vihreät pistävät strap-onilla kakkoseen.

 

[Sherrypie]