Kotimaan politiikka

[JCSH]

Minä näen, varsinkin että ko. henkilöistä pääsee tarvittaessa eroon jos he alkavatkin kovasti rötöstellä, kaikesta huolimatta.

Kansalaisuuden helpolle saamiselle ei ole oikeastaan mitään järkisyitä. Lisäksi epäilen sitä monilla tahoilla haluttavan vääristä syistä, ei koska kokisi jotain erityistä halua olla nimenomaan suomalainen ja kokee erityistä kiinnostusta suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuria kohtaan, vaan koska Suomen passilla pääsee kivasti ja vapaasti eri puolille maailmaa mihin Afghanistanin, Somalian tai Venäjän passilla ei ehkä pääse.

Se voi olla meille kantasuomalaisillekin ikävä asia jos Suomen passilla on jihadisteja ja muita paskamahoja päässyt erinäisiin maihin mihin niitä ei haluta, ja kaikille Suomen passeille aletaan asettaa rajoituksia kyseisiin maihin. Tuosta syystä esim. Ruotsin passi ei ole monissa maissa enää niin luotettu kuin joskus aiemmin.


Niiksi oikeuksiksi riittää pysyvä oleskelulupa, sillä pystyy aivan hyvin elämään Suomessa vaikka kuolemaansa saakka, saa samaa sosiaaliturvaa ja eläkettä kuin muutkin jne. Aivan kuten eivät suomalaisetkaan saa tuosta vaan muiden maiden kansalaisuuksia, eikä siinä ole mielestäni mitään väärää. Monacon kansalaisuus toki olisi ihan kiva, ei siinä mitään.

Me ollaan demokraattinen yhteiskunta ja demokraattiseen yhteiskuntaan liittyy erittäin oleellisena osana se, että sen yhteiskunnan jäsenet saavat päättää sen yhteiskunnan asioista demokraattisesti. Tuon takia sen kansalaisuuden saamisen pitäisi olla suht suoraviivainen siinä vaiheessa, kun on osoittanut olevansa osa tuota yhteiskuntaa.
Lisäksi me ollaan myös tasa-arvoinen yhteiskunta, eli siinä vaiheessa kun se maahanmuuttaja on osoittanut olevansa osa sitä yhteiskuntaa siinä missä ne keskiverto syntyperäiset suomalaisetkin ovat, ei ole mitään syytä rajoittaa tuon maahanmuuttajan oikeuksia niihin syntyperäisiin verrattuna.

 

[JLM]

Me ollaan demokraattinen yhteiskunta ja demokraattiseen yhteiskuntaan liittyy erittäin oleellisena osana se, että sen yhteiskunnan jäsenet saavat päättää sen yhteiskunnan asioista demokraattisesti. Tuon takia sen kansalaisuuden saamisen pitäisi olla suht suoraviivainen siinä vaiheessa, kun on osoittanut olevansa osa tuota yhteiskuntaa.
Lisäksi me ollaan myös tasa-arvoinen yhteiskunta, eli siinä vaiheessa kun se maahanmuuttaja on osoittanut olevansa osa sitä yhteiskuntaa siinä missä ne keskiverto syntyperäiset suomalaisetkin ovat, ei ole mitään syytä rajoittaa tuon maahanmuuttajan oikeuksia niihin syntyperäisiin verrattuna.

Me olemme myös kansallisvaltio, jolloin olennainen kysymys tulisi olla haluaako tulija olla osa nimenomaan suomalaista yhteiskuntaa vai vaan päästä osalliseksi sen suomista eduista. Esimerkiksi Sveitsissä kansalaisuuden saamisen edellytyksenä on aika vakaa halu olla nimenomaan sveitsiläinen ja siitä pitää pystyä vakuuttamaan myös se oma yhteisö missä on jos kansalaisuutta mielii. Vähän samaa ajatusta pitäisi mielestäni soveltaa myös Suomessa.

 

[timppeli]

Me ollaan demokraattinen yhteiskunta ja demokraattiseen yhteiskuntaan liittyy erittäin oleellisena osana se, että sen yhteiskunnan jäsenet saavat päättää sen yhteiskunnan asioista demokraattisesti. Tuon takia sen kansalaisuuden saamisen pitäisi olla suht suoraviivainen siinä vaiheessa, kun on osoittanut olevansa osa tuota yhteiskuntaa.
Lisäksi me ollaan myös tasa-arvoinen yhteiskunta, eli siinä vaiheessa kun se maahanmuuttaja on osoittanut olevansa osa sitä yhteiskuntaa siinä missä ne keskiverto syntyperäiset suomalaisetkin ovat, ei ole mitään syytä rajoittaa tuon maahanmuuttajan oikeuksia niihin syntyperäisiin verrattuna.

Kivaa sanoilla ja termeillä kikkailua toki. Voisin sanoa olevani kanssasi täysin samaa mieltä, mutta minä ehkä asetan kriteerit sille milloin henkilö on "osoittanut olevansa osa sitä yhteiskuntaa" paljon korkeammalle ja tiukemmiksi kuin sinä. Minulle ei riitä että on asunut Suomessa n vuotta ja tehnyt töitäkin Suomessa ja on opetellut ulkoa Maamme-laulun sanat. Ne eivät riitä todisteeksi siitä ettei halua Suomen passia ns. vääristä syistä. Lisäksi mielestäni perusvaatimuksena kaksoiskansalaisuus ei pitäisi olla mahdollista, henkilöllä ei pitäisi olla sidoksia ja velvollisuuksia kahteen maahan, esim. Suomi ja Venäjä.

Noin yleisesti ottaen näkisin että henkilön pitäisi osoittaa jonkinlaista erityistä kiinnostusta suomalaisuutta kohtaan ja olla nimenomaan suomalainen, tai olla tehnyt jotain aivan ältsin erityistä Suomen ja suomalaisten hyväksi, ennenkuin hän ansaitsisi Suomen kansalaisuuden. Vähän kuten Oskar Schindler joka toimi juutalaisten hyväksi ja haudattiin sen ansiosta kuoltuaan Jerusalemiin Siionin vuorelle, ja sai Israelilta "Righteous Among the Nations"-arvonimen. Veikkaan että olisi heittämällä saanut Israelin kansalaisuudenkin jos olisi sitä pyytänyt.

Se että jompikumpi tai molemmat vanhemmat ovat suomalaisia saattaa olla yksi todiste tästä, vaikka olisi syntynyt ulkomailla, silloin voi pitää uskottavana että henkilöllä on vetoa nimenomaan Suomeen ja suomalaisuuteen. Silloinkin tosin mielestäni pitäisi jotenkin uskottavasti olla irtisanoutunut toisen maan kansalaisuudesta.

 

[timppeli]

Me olemme myös kansallisvaltio, jolloin olennainen kysymys tulisi olla haluaako tulija olla osa nimenomaan suomalaista yhteiskuntaa vai vaan päästä osalliseksi sen suomista eduista. Esimerkiksi Sveitsissä kansalaisuuden saamisen edellytyksenä on aika vakaa halu olla nimenomaan sveitsiläinen ja siitä pitää pystyä vakuuttamaan myös se oma yhteisö missä on jos kansalaisuutta mielii. Vähän samaa ajatusta pitäisi mielestäni soveltaa myös Suomessa.

Sveitsissä lisäksi pitää ensin saada vihreää valoa kansalaisuudelle liittovaltiolta, ja sen jälkeen vielä kantonilta missä asuu.

Monacossa tosin kansalaisuuden saaminen on vieläkin haasteellisempaa, ehkä helpoiten sen voi saada jos menee naimisiin monacolaisen kanssa. Kaksoiskansalaisuus ei ole sallittu kuten ei myöskään se että on velvollinen suorittamaan asevelvollisuutta jossain toisessa maassa, jne. Ja lopulta se on Monacon ruhtinas joka päättää tuleeko sinusta kansalainen vai ei. Monacossa kansalaisuuden voi myös menettää jälkikäteen, jos ottaa toisenkin maan kansalaisuuden.

Ja tietty sitten on Japanit, Thaimaat jne. joissa kansalaisuuden saaminen ulkomaalaisille on varsin harvinaista, paitsi jos on perhesiteitä maahan esim. toisen vanhemman kautta. Eikä siinä mielestäni ole mitään väärää että kyseiset maat eivät jakele kansalaisuutta helposti, ei se tee niistä minun silmissäni yhtään sen vähemmän demokraattisia maita.

 

[Tuomi0]

Me ollaan demokraattinen yhteiskunta ja demokraattiseen yhteiskuntaan liittyy erittäin oleellisena osana se, että sen yhteiskunnan jäsenet saavat päättää sen yhteiskunnan asioista demokraattisesti. Tuon takia sen kansalaisuuden saamisen pitäisi olla suht suoraviivainen siinä vaiheessa, kun on osoittanut olevansa osa tuota yhteiskuntaa.
Lisäksi me ollaan myös tasa-arvoinen yhteiskunta, eli siinä vaiheessa kun se maahanmuuttaja on osoittanut olevansa osa sitä yhteiskuntaa siinä missä ne keskiverto syntyperäiset suomalaisetkin ovat, ei ole mitään syytä rajoittaa tuon maahanmuuttajan oikeuksia niihin syntyperäisiin verrattuna.

Suomen laissa tasa-arvo tarkoittaa naisen ja miehen välistä tasa-arvoa. Demokratia ei tarkoita, että yhteiskunnan jäsenet päättävät yhteiskunnan asioista. Eli olet 100% väärässä.

 

[JCSH]

Kivaa sanoilla ja termeillä kikkailua toki. Voisin sanoa olevani kanssasi täysin samaa mieltä, mutta minä ehkä asetan kriteerit sille milloin henkilö on "osoittanut olevansa osa sitä yhteiskuntaa" paljon korkeammalle ja tiukemmiksi kuin sinä. Minulle ei riitä että on asunut Suomessa n vuotta ja tehnyt töitäkin Suomessa ja on opetellut ulkoa Maamme-laulun sanat. Ne eivät riitä todisteeksi siitä ettei halua Suomen passia ns. vääristä syistä. Lisäksi mielestäni perusvaatimuksena kaksoiskansalaisuus ei pitäisi olla mahdollista, henkilöllä ei pitäisi olla sidoksia ja velvollisuuksia kahteen maahan, esim. Suomi ja Venäjä.

Noin yleisesti ottaen näkisin että henkilön pitäisi osoittaa jonkinlaista erityistä kiinnostusta suomalaisuutta kohtaan ja olla nimenomaan suomalainen, tai olla tehnyt jotain aivan ältsin erityistä Suomen ja suomalaisten hyväksi, ennenkuin hän ansaitsisi Suomen kansalaisuuden. Vähän kuten Oskar Schindler joka toimi juutalaisten hyväksi ja haudattiin sen ansiosta kuoltuaan Jerusalemiin Siionin vuorelle, ja sai Israelilta "Righteous Among the Nations"-arvonimen. Veikkaan että olisi heittämällä saanut Israelin kansalaisuudenkin jos olisi sitä pyytänyt.

Se että jompikumpi tai molemmat vanhemmat ovat suomalaisia saattaa olla yksi todiste tästä, vaikka olisi syntynyt ulkomailla, silloin voi pitää uskottavana että henkilöllä on vetoa nimenomaan Suomeen ja suomalaisuuteen. Silloinkin tosin mielestäni pitäisi jotenkin uskottavasti olla irtisanoutunut toisen maan kansalaisuudesta.

Niin ja mä pidän noita sun kriteereitä absurdin korkeina.

Jos joku on vuosikausia elänyt Suomessa, tehnyt töitä ja maksanut veronsa tänne ja vaivautunut oppimaan kielenkin, niin tuollainen henkilö on kyllä ehdottomasti tehnyt tarpeeksi ansaitakseen sellaisen asian, jonka syntyperäiset suomalaiset saavat tekemättä mitään sen eteen.

Oikeastaan sanoisin, että kun otetaan huomioon ne arvot, joiden päälle suomalainen yhteiskunta on rakennettu, ja jotka näkyvät muun muassa Suomen perustuslaissa, niin tuollaisten henkilöiden roikottaminen jonain kakkosluokan väkenä on suorastaan epäsuomalaista.

 

[JCSH]

Suomen laissa tasa-arvo tarkoittaa naisen ja miehen välistä tasa-arvoa. Demokratia ei tarkoita, että yhteiskunnan jäsenet päättävät yhteiskunnan asioista. Eli olet 100% väärässä.

Kannattaa lukaista se Suomen perustuslaki, niin näet, että se tasa-arvo tarkoittaa paljon muutakin kuin vain miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

 

[Tuomi0]

Kannattaa lukaista se Suomen perustuslaki, niin näet, että se tasa-arvo tarkoittaa paljon muutakin kuin vain miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.

Kannattaa tosiaan ymmärtää myös lukemansa, en puhunut yhdenvertaisuudesta mitään. Jos oletetaan että puhuit laista yleensä, niin siinä ei mitenkään rajata pois sitä että voitaisiin potkaista helvettiin ihminen jos näin on ennalta sovittu. Se ettei moisesta sovita on vain yksi rasti ruudussa Suomalaisen finanssipolitiikan kysymysluetteloon "Kyllä" otsikolla "Oletko huono raha-asioissa?".

 

[timppeli]

Jos joku on vuosikausia elänyt Suomessa, tehnyt töitä ja maksanut veronsa tänne ja vaivautunut oppimaan kielenkin, niin tuollainen henkilö on kyllä ehdottomasti tehnyt tarpeeksi ansaitakseen sellaisen asian, jonka syntyperäiset suomalaiset saavat tekemättä mitään sen eteen.

Mihin hän tarvitsee Suomen kansalaisuutta?

Vertailusi syntyperäisiin suomalaisiin ei toimi koska kantasuomalaisilla ei vastaavasti ole sen valtion kansalaisuutta mikä maahanmuuttajalla on, ja jonka hän on vastaavasti saanut "tekemättä mitään sen eteen". Eli vaikka asuisin ja työskentelisin vuosikausia Japanissa, Monacossa, Sveitsissä tai Thaimaassa saamatta ko. maiden kansalaisuuksia, en koe sitä vääryydeksi koska minähän olen edelleen Suomen kansalainen joka sattuu elämään ja työskentelemään ainakin sillä hetkellä jossain toisessa maassa. Ehkä eri asia jos olisin jostain syystä irtisanonut lopullisesti Suomen kansalaisuuteni ja osoittanut erityistä halua olla jonkun tietyn maan kansalainen.

Viedään ajatustasi vielä hieman eteenpäin. Entä jos asun ja työskentelen vuosia viidessä eri maassa elämäni aikana? Pitäisikö minun saada niiden kaikkien maiden kansalaisuus? Siinä vaiheessa voisi kyseenalaistaa koko kansalaisuuden merkityksen, jos esim. voisin äänestää viiden eri maan parlamenttivaaleissa, ehkä olisin asevelvollinen kaikissa viidessä maassa jne.

Oikeastaan sanoisin, että kun otetaan huomioon ne arvot, joiden päälle suomalainen yhteiskunta on rakennettu, ja jotka näkyvät muun muassa Suomen perustuslaissa, niin tuollaisten henkilöiden roikottaminen jonain kakkosluokan väkenä on suorastaan epäsuomalaista.

Tyhjänä kumisevaa korulauseilua. Vai että vielä "epäsuomalaista", hoh hoh hoo. Kansalaisuuden jakaminen kuin leipää sellaisille jotka haluavat sen vain hyvämaineisen passin takia, ei ole suomalaista.

 

[Ninjin]

Itse asun Singaporessa ja kansalaisuuden saamiseksi joutuu aina luopumaan edellisestä kansalaisuudestaan, tuo ainakin omasta mielestä on hyvä koska se juurikin laittaa henkilön punnitsemaan sitä että haluaako oikeasti olla osa tätä maata ja yhteiskuntaa vai haluaako vain sen paremman lapun jolla pääsee matkustelemaan helpommin? Lähes kaikkissa Aasian maissa edellisestä kansalaisuudesta joutuu luopumaan, tunnen henkilöitä jotka ovat tehneet sen Hong Kongissa, Japanissa, Taiwanissa ja täällä Singaporessa. Kyllä näissä maissa voi saada kansalaisuuden ei edes niin vaikeasti mutta tosiaan suurin osa tyytyy pysyvään oleskelulupaan juurikin tuon luopumisvaatimuksen takia, etenkin länsimaalaiset. Tuo jo sinänsä paljastaa että he lähinnä halusivat vain edut päältä eli valtio todennäköisesti teki oikein vaatiessaan tuota.

Jos ajatellaan myös että yhteiskunnassa on paljon henkilöitä joilla on se 2+ passia taskussa, niin onko heidän intressit todella samat kuin niiden muiden jotka on lähinnä selkä seinää vasten? Ei näitä 2+ passi tyyppejä haittaa vaikka kaikki menisi vituilleen koska on aina paikka jonne juosta.

Suomi muistaakseni 2003 hyväksyi kaksoiskansalaisuuden joka oli mielestäni paha virhe mutta toisaalta kuvastaa Suomalaisia poliitikkoja jotka tykkäävät tehdä "kivoja" päätöksiä ja olla kilttejä kaikille mutta ei juuri miettiä maan pidempää etua.

Sitten on esim. persianlahden maat kuten UAE, Bahrain, Qatar etc. jotka ei lähtökohtaisesti anna kenellekkään ulkopuoliselle kansalaisuutta koskaan, jotkut maat ei edes pysyvää oleskelulupaa. Silti näihin maihin muuttaa paljon ihmisiä töihin yhä enenemissä määrin.

 

[timppeli]

Itse asun Singaporessa ja kansalaisuuden saamiseksi joutuu aina luopumaan edellisestä kansalaisuudestaan, tuo ainakin omasta mielestä on hyvä koska se juurikin laittaa henkilön punnitsemaan sitä että haluaako oikeasti olla osa tätä maata ja yhteiskuntaa vai haluaako vain sen paremman lapun jolla pääsee matkustelemaan helpommin?

Olen samaa mieltä, mutta miten käytännössä voidaan todentaa että henkilö on luopunut muista mahdollisista kansalaisuuksistaan, tai että hän on sillä hetkellä ilman mitään kansalaisuutta? Kysyn siis ihan mielenkiinnosta, en tiedä onko tuohon joku prosessi tai tapa tarkistaa asia suht suurella varmuudella.

Mietin vaan kun Eurooppaan ja Suomeen pyrkii nimenomaan paperittomia turvapaikanhakijoita jotka ovat sopivasti ns. kadottaneet passinsa tullessaan EU:hun/Suomeen, ja se yllättäen saattaa löytyäkin sen jälkeen kun on saanut vähintään oleskeluluvan. Saatetaan myös valehdella suoraan mistä maasta on kotoisin jne.

Jos suomalaisviranomaiset eivät pysty edes varmentamaan mistä maasta joku henkilö on kotoisin, noinko pystyvät myöskään varmistamaan onko joku luopunut kansalaisuudestaan?

Erikseen tietty Venäjät jne. joiden kansalaisuutta ei kai voi edes perua? No, lähtökohtaisesti ko. maista oleville ei uutta kansalaisuuttakaan myönnettäisi, tai enintään erikoistapauksissa kuten että on oppositiojohtaja jonka oikeasti on mahdotonta palata kotimaahansa vaikka passi on.

 

[JCSH]

Kannattaa tosiaan ymmärtää myös lukemansa, en puhunut yhdenvertaisuudesta mitään. Jos oletetaan että puhuit laista yleensä, niin siinä ei mitenkään rajata pois sitä että voitaisiin potkaista helvettiin ihminen jos näin on ennalta sovittu. Se ettei moisesta sovita on vain yksi rasti ruudussa Suomalaisen finanssipolitiikan kysymysluetteloon "Kyllä" otsikolla "Oletko huono raha-asioissa?".

Tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus ovat synonyymejä.

 

[JCSH]

Mihin hän tarvitsee Suomen kansalaisuutta?

Enkö mä juuri aiemmin vastannut tuohon? Äänioikeus on nyt aika olennainen osa sitä kansalaisuutta.

Vertailusi syntyperäisiin suomalaisiin ei toimi koska kantasuomalaisilla ei vastaavasti ole sen valtion kansalaisuutta mikä maahanmuuttajalla on, ja jonka hän on vastaavasti saanut "tekemättä mitään sen eteen". Eli vaikka asuisin ja työskentelisin vuosikausia Japanissa, Monacossa, Sveitsissä tai Thaimaassa saamatta ko. maiden kansalaisuuksia, en koe sitä vääryydeksi koska minähän olen edelleen Suomen kansalainen joka sattuu elämään ja työskentelemään ainakin sillä hetkellä jossain toisessa maassa. Ehkä eri asia jos olisin jostain syystä irtisanonut lopullisesti Suomen kansalaisuuteni ja osoittanut erityistä halua olla jonkun tietyn maan kansalainen.

Ei sillä, että on jonkun muun maan kansalainen, ole tuossa merkitystä Suomen yhteiskunnan näkökulmasta. Kun se maahanmuuttaja elää Suomessa, työskentelee Suomessa, maksaa veronsa Suomeen ja osallistuu siihen suomalaisen yhteiskunnan ylläpitämiseen samalla tapaa kuin ne syntyperäisetkin suomalaiset, niin miksi ihmeessä hänelle ei pitäisi myöntää samoja oikeuksia kuin niille syntyperäisille suomalaisille?

Viedään ajatustasi vielä hieman eteenpäin. Entä jos asun ja työskentelen vuosia viidessä eri maassa elämäni aikana? Pitäisikö minun saada niiden kaikkien maiden kansalaisuus? Siinä vaiheessa voisi kyseenalaistaa koko kansalaisuuden merkityksen, jos esim. voisin äänestää viiden eri maan parlamenttivaaleissa, ehkä olisin asevelvollinen kaikissa viidessä maassa jne.

Tässä on enemmänkin kyse siitä, että milloin se kansalaisuus pitäisi menettää, ei niinkään siitä, että koska sen kansalaisuuden voi saada.
Jos halutaan säätää vaikkapa sellainen laki, että Suomen kansalaisuuden menettää siinä vaiheessa, kun on asunut Suomen ulkopuolella yhtäjaksoisesti vaikkapa 10-15 vuotta ja on myös jonkun toisen maan kansalainen, niin tuo kyllä kelpaisi mulle. Tosin tuon pitäisi koskea niin syntyperäisiä Suomen kansalaisia kuin niitä, jotka ovat saaneet kansalaisuuden myöhemmin.
Noille voitaisiin sitten myös säätää helpoitettu polku sen kansalaisuuden takaisin saamiseen, jos muuttaa takaisin Suomeen.

Tyhjänä kumisevaa korulauseilua. Vai että vielä "epäsuomalaista", hoh hoh hoo. Kansalaisuuden jakaminen kuin leipää sellaisille jotka haluavat sen vain hyvämaineisen passin takia, ei ole suomalaista.

Niin kerta tässä keskustelussa heilutetaan tuota "suomalaisuutta" sellaisena epämääräisenä subjektiivisena asiana, niin aattelin heittää siihen omat mielipiteeni siitä, että mikä lasketaan "suomalaiseksi" ja mikä ei.

 

[timppeli]

Enkö mä juuri aiemmin vastannut tuohon? Äänioikeus on nyt aika olennainen osa sitä kansalaisuutta.

Maahanmuuttajalla on jo kyseinen oikeus oman kotimaansa parlamentti- ja presidentinvaaleissa.
Asuinpaikkansa kunta- ja aluevaaleissa voi äänestää pelkällä oleskeluluvalla, ei tarvita kansalaisuutta. Sen pitäisi riittää päästä päättämään asuinpaikkansa asioista.

Mahdollisuus vaikuttaa äänellään maan parlamenttiin yms. on yksi niistä tärkeistä syistä miksi kansalaisuutta ei tulisi jaella helposti. Eikä kyseinen äänioikeus estä elämää muuten Suomessa, kysy vaikka nukkuvien puolueelta.

Ei sillä, että on jonkun muun maan kansalainen, ole tuossa merkitystä Suomen yhteiskunnan näkökulmasta.

Totta ihmeessä on. Otetaan esimerkiksi vaikka Venäjän kansalainen jolle on annettu myös Suomen kansalaisuus. Kumman joukoissa hän taistelisi mahdollisen sodan aikana, ja ilman sotaakin, kummalle maalle olisi enemmän lojaali? Kansalaisuus kun antaa pääsyn myös turvaluokitettuihin virkoihin yms.

Kun se maahanmuuttaja elää Suomessa, työskentelee Suomessa, maksaa veronsa Suomeen ja osallistuu siihen suomalaisen yhteiskunnan ylläpitämiseen samalla tapaa kuin ne syntyperäisetkin suomalaiset, niin miksi ihmeessä hänelle ei pitäisi myöntää samoja oikeuksia kuin niille syntyperäisille suomalaisille?

Edelleen en ole kuullut mitään hyviä perusteluita miksi pelkästään siitä että asuu jossain ja maksaa veroja sinne, pitäisi palkita kyseisen maan kansalaisuudella, ja sillä tavalla estää hänen karkoittamisensa jos hän osoittautuukin turvallisuusuhaksi Suomelle,.

Tässä on enemmänkin kyse siitä, että milloin se kansalaisuus pitäisi menettää, ei niinkään siitä, että koska sen kansalaisuuden voi saada.

Eikö tuossa aiemmin juuri väitelty siitä kuinka lakiesitys siitä että Suomen kansalaisuuden voisi myös menettää on toteuttamiskelvoton ehdotus eikä tulisi koskaan saamaan yli 50% kannatusta suomalaisten keskuudessa koska se olisi ihmisoikeuksien riistämistä ihmisltä tms. korulauseita?

Jos halutaan säätää vaikkapa sellainen laki, että Suomen kansalaisuuden menettää siinä vaiheessa, kun on asunut Suomen ulkopuolella yhtäjaksoisesti vaikkapa 10-15 vuotta ja on myös jonkun toisen maan kansalainen, niin tuo kyllä kelpaisi mulle. Tosin tuon pitäisi koskea niin syntyperäisiä Suomen kansalaisia kuin niitä, jotka ovat saaneet kansalaisuuden myöhemmin.

Teetkö tuossa oletuksen että toisessa maassa asumalla sielläkin saa helposti uuden kansalaisuuden? Jos syntyperäinenkin suomalainen menettää Suomen kansalaisuutensa muuttamalla vuosiksi ulkomaille, on hän nopeasti ilman kansalaisuutta ja passia. Suomen viranomaiset eivät myöskään välttämättä saa helposti tietoa kuinka monta kansalaisuutta jollain henkilöllä mahtaa olla eri puolilla maailmaa.

 

[Ninjin]

Olen samaa mieltä, mutta miten käytännössä voidaan todentaa että henkilö on luopunut muista mahdollisista kansalaisuuksistaan, tai että hän on sillä hetkellä ilman mitään kansalaisuutta? Kysyn siis ihan mielenkiinnosta, en tiedä onko tuohon joku prosessi tai tapa tarkistaa asia suht suurella varmuudella.

Mietin vaan kun Eurooppaan ja Suomeen pyrkii nimenomaan paperittomia turvapaikanhakijoita jotka ovat sopivasti ns. kadottaneet passinsa tullessaan EU:hun/Suomeen, ja se yllättäen saattaa löytyäkin sen jälkeen kun on saanut vähintään oleskeluluvan. Saatetaan myös valehdella suoraan mistä maasta on kotoisin jne.

Jos suomalaisviranomaiset eivät pysty edes varmentamaan mistä maasta joku henkilö on kotoisin, noinko pystyvät myöskään varmistamaan onko joku luopunut kansalaisuudestaan?

Erikseen tietty Venäjät jne. joiden kansalaisuutta ei kai voi edes perua? No, lähtökohtaisesti ko. maista oleville ei uutta kansalaisuuttakaan myönnettäisi, tai enintään erikoistapauksissa kuten että on oppositiojohtaja jonka oikeasti on mahdotonta palata kotimaahansa vaikka passi on.

Mitä itse ymmärrän niin käytännössä se toimii niin että kun henkilö saa sen uuden kansalaisuuden niin hänellä on tyyliin 3kk aikaa käydä omassa lähetystössä suorittamassa siitä kansalaisuudesta luopuminen joka todistetaan suurlähetystön antamalla ja varmentamalla dokumentilla. Sitten kun tuo dokumentti on toimitettu niin kansalaisuudesta tulee pysyvä.

Tuossa on tosiaan se ongelma että miten tiedetään että on luopunut kaikista? Tätä en tiedä mutta olen kuullut että Singaporessa viranomaiset ovat ilmeisesti aika hyviä haistelemaan tuota ja porukkaa on napattu lentokentältä ja kansalaisuuksia peruttu tuon perusteella. Mutta ei tuo sinänsä ole argumentti sitä vastaan, aina näissä järjestelmissä jotkut koittaa huijata ja se on vaan niin.

Omasta mielestä ei voi olla niin että henkilö esimerkiksi nauttii Suomessa sosiaalietuuksista, ilmaisesta terveydenhuollosta ja muista maan tarjoamista eduista mutta silti pitää toista passia takataskussa. Nuo edut mitä Suomi tarjoaa ovat niin merkittäviä että katson että henkilön pitää sitoutua maahan.

 

[JCSH]

Maahanmuuttajalla on jo kyseinen oikeus oman kotimaansa parlamentti- ja presidentinvaaleissa.
Asuinpaikkansa kunta- ja aluevaaleissa voi äänestää pelkällä oleskeluluvalla, ei tarvita kansalaisuutta. Sen pitäisi riittää päästä päättämään asuinpaikkansa asioista.

Mahdollisuus vaikuttaa äänellään maan parlamenttiin yms. on yksi niistä tärkeistä syistä miksi kansalaisuutta ei tulisi jaella helposti. Eikä kyseinen äänioikeus estä elämää muuten Suomessa, kysy vaikka nukkuvien puolueelta.

Mitä hemmetin väliä sillä on, että niillä on äänioikeus siellä omassa kotimaassansa? Ei se anna heille mitään kykyä vaikuttaa demokraattisesti Suomessa, eli siellä maassa, missä he elävät ja minne he maksavat veronsa.

Eikä tässä ole kyse siitä, että "onko mahdollista elää", vaan siitä, että Suomi on demokraattinen yhteiskunta ja se tarkoittaa, että täällä asuville kuuluu se äänioikeus, jotta voivat päättää niistä yhteisistä asioista. Eikä tuohon riitä vain kunta- ja aluevaalit, vaan kaikki muutkin vaalit.
Se, että noilta maahanmuuttajilta riistetään äänioikeus nostamalla kansalaisuuden rajat absurdin korkeiksi on täysin demokratian vastaista toimintaa.

Totta ihmeessä on. Otetaan esimerkiksi vaikka Venäjän kansalainen jolle on annettu myös Suomen kansalaisuus. Kumman joukoissa hän taistelisi mahdollisen sodan aikana, ja ilman sotaakin, kummalle maalle olisi enemmän lojaali? Kansalaisuus kun antaa pääsyn myös turvaluokitettuihin virkoihin yms.

Luuletko, että tuo on kiinni siitä kansalaisuudesta? Kyseinen henkilö taistelee sen puolella, jolle on lojaali. Ei se riipu siitä, että mikä on se kansalaisuus paperilla. Asia, joka ollaan nähty yhä uudelleen ja uudelleen kautta historian.

Edelleen en ole kuullut mitään hyviä perusteluita miksi pelkästään siitä että asuu jossain ja maksaa veroja sinne, pitäisi palkita kyseisen maan kansalaisuudella, ja sillä tavalla estää hänen karkoittamisensa jos hän osoittautuukin turvallisuusuhaksi Suomelle,.

Jos demokraattisuus ja yhdenvertaisuus eivät ole riittävän hyviä perusteluja, niin sitten en kyllä voi enää auttaa sua sen enempää. Itselleni nuo kaksi asiaa ovat niin perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, että ei niiden lisäksi tarvi mitään muita perusteluita.

Eikö tuossa aiemmin juuri väitelty siitä kuinka lakiesitys siitä että Suomen kansalaisuuden voisi myös menettää on toteuttamiskelvoton ehdotus eikä tulisi koskaan saamaan yli 50% kannatusta suomalaisten keskuudessa koska se olisi ihmisoikeuksien riistämistä ihmisltä tms. korulauseita?


Teetkö tuossa oletuksen että toisessa maassa asumalla sielläkin saa helposti uuden kansalaisuuden? Jos syntyperäinenkin suomalainen menettää Suomen kansalaisuutensa muuttamalla vuosiksi ulkomaille, on hän nopeasti ilman kansalaisuutta ja passia. Suomen viranomaiset eivät myöskään välttämättä saa helposti tietoa kuinka monta kansalaisuutta jollain henkilöllä mahtaa olla eri puolilla maailmaa.

Toki tuon toteuttaminen olisi vaikeaa. Kyse on enemmänkin periaatteellisesta näkemyksestä, ei niinkään asiasta, jonka voisi välttämättä toteuttaa kovin kätevästi.
Se, että Suomen viranomaiset eivät välttämättä saa helposti tietoa niistä muista kansalaisuuksista myös vesittää idean siitä, että saadaksesi Suomen kansalaisuuden sun pitäisi luopua siitä vanhasta kansalaisuudesta. Koska vaikka luopuisit siitä, jonka jälkeen saisit Suomen kansalaisuuden, niin mikään ei estäisi sitä, että heti sen jälkeen hommaat tuon vanhan kansalaisuutesi takaisin.

 

[JLM]

Mitä hemmetin väliä sillä on, että niillä on äänioikeus siellä omassa kotimaassansa? Ei se anna heille mitään kykyä vaikuttaa demokraattisesti Suomessa, eli siellä maassa, missä he elävät ja minne he maksavat veronsa.

Maahanmuuttajilla on kyllä äänioikeus kunnallisvaaleissa, jolloin heillä on mahdollisuus vaikuttaa sen asioihin ja toimia esim. valtuutettuna. Edustuntavaalit ovat asia erikseen ja sen pitääkin olla varattu vain kansalaisille.

Eikä tässä ole kyse siitä, että "onko mahdollista elää", vaan siitä, että Suomi on demokraattinen yhteiskunta ja se tarkoittaa, että täällä asuville kuuluu se äänioikeus, jotta voivat päättää niistä yhteisistä asioista. Eikä tuohon riitä vain kunta- ja aluevaalit, vaan kaikki muutkin vaalit.

Se että saa keploteltua itsensä rajan yli ja hommattua jollain verukkeella oleskeluluvan on maailman hölmöin peruste antaa täysi äänioikeus kansallisvaltiossa.

 

[JCSH]

Maahanmuuttajilla on kyllä äänioikeus kunnallisvaaleissa, jolloin heillä on mahdollisuus vaikuttaa sen asioihin ja toimia esim. valtuutettuna. Edustuntavaalit ovat asia erikseen ja sen pitääkin olla varattu vain kansalaisille.

Niin ja koska se äänioikeus eduskuntavaaleissa on varattu vain kansalaisille, sen kansalaisuuden saamisen ei pitäisi olla mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeaa.

Se että saa keploteltua itsensä rajan yli ja hommattua jollain verukkeella oleskeluluvan on maailman hölmöin peruste antaa täysi äänioikeus kansallisvaltiossa.

Ei täällä kukaan ole sanomassa, että se pitäisi saada jos vain onnistuu keplottelemaan itsensä rajan yli.

 

[JLM]

Niin ja koska se äänioikeus eduskuntavaaleissa on varattu vain kansalaisille, sen kansalaisuuden saamisen ei pitäisi olla mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeaa.

Ei ylitsepääsemättömän, mutta sen pitäisi perustua siihen että sen hakijalla on todellinen halu olla osa suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaista kansallisvaltiota, jolloin siinä pitää olla myös sen verran kovat kriteerit ettei kansalaisuuksia jaeta kuin makeisia penkkaripäivänä. Siinä pitäisi pystyä varmistamaan sitä, että hakija tuntee maan historiaa, kulttuuria, osaa mielellään kielen ja on siten integroitunut yhteiskuntaa, jakaa sen olennaiset arvot jne. Esim. Sveitsissä kansalaisuutta hakevalta käytännössä kysytään haluaako hän todella olla sveitsiläinen - ei vain jonkun muun kansan edustaja Sveitsissä. Jos sitä ei halua niin silloin voi olla aika heikot mahdollisuudet saada kansalaisuus. Eli kansalaisuuden saa jos haluaa, mutta sitä täytyy todella haluta.

 

[JCSH]

Ei ylitsepääsemättömän, mutta sen pitäisi perustua siihen että sen hakijalla on todellinen halu olla osa suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaista kansallisvaltiota, jolloin siinä pitää olla myös sen verran kovat kriteerit ettei kansalaisuuksia jaeta kuin makeisia penkkaripäivänä. Siinä pitäisi pystyä varmistamaan sitä, että hakija tuntee maan historiaa, kulttuuria, osaa mielellään kielen ja on siten integroitunut yhteiskuntaa, jakaa sen olennaiset arvot jne. Esim. Sveitsissä kansalaisuutta hakevalta käytännössä kysytään haluaako hän todella olla sveitsiläinen - ei vain jonkun muun kansan edustaja Sveitsissä. Jos sitä ei halua niin silloin voi olla aika heikot mahdollisuudet saada kansalaisuus. Eli kansalaisuuden saa jos haluaa, mutta sitä täytyy todella haluta.

Jos on asunut ja tehnyt töitä Suomessa useiden vuosien ajan (i.e. vaikkapa yli 5 vuotta), noudattanut Suomen lakia ja opetellut kielen (joka itsessään on keskiverto ulkomaalaiselle aika iso urakka), niin kyllä tuossa vaiheessa on riittävästi osoittanut, että haluaa olla osa suomalaista yhteiskuntaa.

 

[JLM]

Jos on asunut ja tehnyt töitä Suomessa useiden vuosien ajan (i.e. vaikkapa yli 5 vuotta), noudattanut Suomen lakia ja opetellut kielen (joka itsessään on keskiverto ulkomaalaiselle aika iso urakka), niin kyllä tuossa vaiheessa on riittävästi osoittanut, että haluaa olla osa suomalaista yhteiskuntaa.

Silloin on todennäköisesti ainakin jollain tasolla integroitunut. Omassa kotikunnassa on jonkin verran maahanmuuttajia, osa ei ymmärrä suomesta hirveästi mitään. Yksi ystäväni taas on nähnyt paljon vaivaa integroituakseen tänne, opetellut kielen, osallistuu paikallispolitiikkaan jne jne. Nauttii laajasti arvostusta. Jos hän haluaisi hakea kansalaisuutta, niin en hänen tapauksessaan näe syytä miksi sitä ei pitäisi myöntää. Sitten on joitakin ketkä periaatteessa tekevät töitä ja maksavat veroja, osaavat vähän kieltäkin mutta muuten suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaisia katsotaan lähinnä nenän vartta pitkin. Enkä keksi mitään erityistä syytä miksi me haluaisimme sen kaltaisen henkilön olevan Suomen kansalainen.

 

[Andymaister]

Kaunis ajatus on varmaan ollut että kansalaisuuden saaminen integroi ja sitouttaa ihmisen Suomeen. Tällöin vaan palkinto tulee monelle ennen työtä ja mahdollistaa sen kansalaisuuden saamisen myös kyseenalaisilla motiiveilla. Joku 5-vuoden oleskelu, työskentely ja verojen maksu (olkoon sitten paljon tai vähän euroissa), ei kuulosta kovinkaan paljoa kysyvän ihmiseltä hänen sitoutumistaan Suomeen ja suomalaisuuteen. Onhan meillä omissakin kotoperäisissä kansalaisissa sen verran pahoja mätämunia että ei ollenkaan haittaisi jos isommista rötöksistä menettäisi vapauden ohella passinsa mutta tämä ei liene realismia.. ei tänne kuitenkaan kannata ottaa yhtään semmoista uus-suomalaista joka ei ihan tosissaan halua olla suomalainen mutta haluaa Suomen kansalaisuuden jonkun sen tuoman edun vuoksi. Liian helppo kansalaisuuden saaminen kusee yhteisiin muroihin.

 

[Ninjin]

Kaunis ajatus on varmaan ollut että kansalaisuuden saaminen integroi ja sitouttaa ihmisen Suomeen. Tällöin vaan palkinto tulee monelle ennen työtä ja mahdollistaa sen kansalaisuuden saamisen myös kyseenalaisilla motiiveilla. Joku 5-vuoden oleskelu, työskentely ja verojen maksu (olkoon sitten paljon tai vähän euroissa), ei kuulosta kovinkaan paljoa kysyvän ihmiseltä hänen sitoutumistaan Suomeen ja suomalaisuuteen. Onhan meillä omissakin kotoperäisissä kansalaisissa sen verran pahoja mätämunia että ei ollenkaan haittaisi jos isommista rötöksistä menettäisi vapauden ohella passinsa mutta tämä ei liene realismia.. ei tänne kuitenkaan kannata ottaa yhtään semmoista uus-suomalaista joka ei ihan tosissaan halua olla suomalainen mutta haluaa Suomen kansalaisuuden jonkun sen tuoman edun vuoksi. Liian helppo kansalaisuuden saaminen kusee yhteisiin muroihin.

Kaikista naurettavinta onkin ollut että tuota työskentelyä tai verojen maksua ei ole vaadittu ennen tätä hallitusta. Eli esim. monelle "turvapaikanhakijalle" on kansalaisuus napsahtanut tuon 5 vuoden oleilun jäljeen ja samoin niille jotka he ovat perheenyhdistäneet. On vaadittu toimeentulon selvitys eli siihen voi laittaa liitteeksi KELA:n päätöksen, tuo sanamuoto on ollut ehkä tarkoituksella vähän hämäävä että tuulipuvut ei ala miettimään liikaa että jakeleeko Suomi oikeasti kansalaisuuksia ilman että henkilö on tehnyt päivääkään töitä, ja vastaus tosiaan oli ennen että KYLLÄ.

Ja tosiaan näiden erittäin fiksujen poliitikkojen taka-ajatus on ollut juurikin tuo että jos kansalaistetaan nopeasti niin henkilö sitoutetaan maahan, mutta tässä ei olla taas mietitty että maailmassa on aika paljon ihmisiä joille KELA:n tuet ja Suomen passi on rinnastettavissa lottovoittoon + vielä perheen elatus. Haluttiin uskoa taas hyvää ja että kaikki on rehellisiä pottunokkia, klassinen virhe Suomalaisessa politiikassa.

Ihmiset ei lähtökohtaisesta hirveästi arvosta asioita joiden eteen ei ole joutunut juurikaan näkemään vaivaa.

 

[timppeli]

Jos on asunut ja tehnyt töitä Suomessa useiden vuosien ajan (i.e. vaikkapa yli 5 vuotta), noudattanut Suomen lakia ja opetellut kielen (joka itsessään on keskiverto ulkomaalaiselle aika iso urakka), niin kyllä tuossa vaiheessa on riittävästi osoittanut, että haluaa olla osa suomalaista yhteiskuntaa.

Osa suomalaista yhteiskuntaa voi olla aivan hyvin vaikka ei olisikaan saanut oikeutta äänestää maan parlamenttinvaaleissa tai ei olisi asevelvollisuuden piirissä.

Maahanmuuttajilla on kuitenkin yleisesti jonkun toisen maan kansalaisuus jo, ja oikeus äänestää ko. maan parlamenttivaaleissa, ja yleisesti sitä käyttävätkin kun ympäri maailman järjestetään ulkomailla asuville kansalaisille mahdollisuus äänestää kotimaansa vaaleissa. Kyseisissä maissa ei lähdetä ajatuksesta että syntymäkansalaisuutensa menettää jos menee edes puolipysyvästi asumaan ulkomaille, tunnen esim. Suomessa asuvia Yhdysvaltain kansalaisia jotka ovat äänestäneet kotimaansa presidentinvaaleissa.

Se että opettelee paikallista kieltä edes auttavasti on perusoletus jotta voi hoitaa päivittäisiä asioitaan ja käydä töissä kohdemaassa. Se ei ole osoitus jostain erityisestä halusta tulla nähdyksi kyseisen maan kansalaisena ja kiinnostuksesta maan kulttuuria ja elämää kohtaan. Vaikka minä expattina opettelisin japanin- tai thaikielisiä fraaseja jotta voin käydä itsenäisesti kaupassa, ei minua tulisi siitä palkita ko. maan kansalaisuudella, ei vaikka hehkuttaisin että kyseiset maat ovat tosi kliffoja paikkoja elää.

Tässä esimerkki 25 vuotta Thaimaassa asuneesta, kieltä oppineesta ja yrityksen sinne perustaneesta suomalaisesta joka kuitenkin omien sanojensa mukaan sai nyt tarpeekseen Thaimaasta ja muutti(?) muualle. Mielestäni on ihan hyvä ettei esim. häntä aikoinaan palkittu Thaimaan kansalaisuudella, vaikka ehkä ulkopuolisen silmin integroitui maahan aivan hyvin eikä tehtaillut rötöksiäkään (toivottavasti).

Oliko sinun mielestäsi jotenkin suuri vääryys ettei hän saanut heittämällä Thaimaan kansalaisuutta? Rikkoiko Thaimaa hänen syvimpiä ihmisoikeuksiaan epäämällä häneltä kansalaisuuden? Vai onko valkoiselle "kolonialistille" eri säännöt, heitä ei tulekaan hyväksyä kansalaisiksi?

HS Thaimaassa | Jouni Ollila on saanut 25 vuoden jälkeen tarpeekseen Thaimaasta, ja syitä on 120

Jouni Ollila on auttanut pinteeseen joutuneita suomalaisia Thaimaassa jo 25 vuotta. Itse hän on saanut paratiisista tarpeekseen.

www.hs.fi