Kotimaan politiikka

[Gespard]

Verotetaan vähemmän ja jaetaan tukia vähemmän. Ostakoot ihmiset itse rahoillansa pyöriä tai viinaa. Mitä haluavatkaan.

Vähän niinkuin USAssa, mut miksi siellä on kaikki lihavia sitten?

 

[asddsa]

Mistä tullaankin siihen, että työnteolla ei rikastu.

Riippuu toki siitä mitä rikkaalla tarkoitetaan. Omasta mielestä pitää olla ainakin paljon keskivertoa enemmän varallisuutta, että voidaan sanoa rikkaaksi. Varakkaaksi voidaan ehkä kutsua vähän vähemmälläkin.

 

[draco76]

Riippuu toki siitä mitä rikkaalla tarkoitetaan. Omasta mielestä pitää olla ainakin paljon keskivertoa enemmän varallisuutta, että voidaan sanoa rikkaaksi. Varakkaaksi voidaan ehkä kutsua vähän vähemmälläkin.

Rikkaalle on monta määritelmää. Yksi on, että pystyy elämään pelkillä sijoitustuotoilla. Sitten toinen kysymys on, millainen elämäntyyli tuo 'pystyy' on. Ainakin toimeentulotuen rajan yli, jos ei muuta.

 

[Paapaa]

No en sanoisi kyllä tänä päivänä 4700€/kk rikkaaksi tai erittäin surullista jos tuollainen kuukausipalkalla luetaan rikkaiden kastiin.

Tässä on tämä tyhmä termistöongelma. Musta rikas/köyhä liittyy vain varallisuuteen. Suurituloinen ja pienituloinen kuvaa taas tulojen määrä eikä lainkaan varallisuutta. Jostain syystä Suomessa kun puhutaan köyhyydestä, ei tarkoiteta köyhyyttä, vaan matalaa tulotasoa. Ja triggeröidyn tästä aina

Mutta selkeämpää puhua niistä euroista tai tulodesiileistä eikä "rikkaista" tai "köyhistä", joille meillä jokaisella on oma määritelmämme.

Mustakin kertoo vähän surullista tarinaa, jos monen mielestä 4700e ansaitseva on poikkeuksellisen suurituloinen. Näin tapahtuu maassa, jossa bruttotuloerot ovat poikkeuksellisen pienet, kuten Suomessa.

 

[Jees]

Mistä tullaankin siihen, että työnteolla ei rikastu.

Joo rikkaus pitää määritellä, mutta minun mielestä tämä yleinen väite on väärä. Työtä tekemällä voi Suomessa rikastua ihan hyvin. Esimerkiksi yksi hyvä tuttu 49v, likvidi omaisuus noin 700 te plus päälle noin 700 te omakotitalo ja velkaa ei ole ja autojakin löytyy kolme. Ei ole saanut merkittäviä perintöjä eikä poikkeuksellisia sijoitustuottoja. Valmistui nopeasti ilman välivuosia hyvään ammattiin, tehnyt aina töitä ahkerasti ja vaihtanut paikkaa jos parempaa palkkaa ollut tarjolla. Eikä ole mikään kitupiikki erakko.

 

[draco76]

Joo rikkaus pitää määritellä, mutta minun mielestä tämä yleinen väite on väärä. Työtä tekemällä voi Suomessa rikastua ihan hyvin. Esimerkiksi yksi hyvä tuttu 49v, likvidi omaisuus noin 700 te plus päälle noin 700 te omakotitalo ja velkaa ei ole ja autojakin löytyy kolme. Ei ole saanut merkittäviä perintöjä eikä poikkeuksellisia sijoitustuottoja. Valmistui nopeasti ilman välivuosia hyvään ammattiin, tehnyt aina töitä ahkerasti ja vaihtanut paikkaa jos parempaa palkkaa ollut tarjolla. Eikä ole mikään kitupiikki erakko.

Poikkeuksia toki on.

5% tuotolla tuo olisi 35.000e vuodessa, josta verot pois. Taitaisi jäädä noin 25.000 euroa, niin kyllähän tuolla elää kun asunto velaton.

 

[Malovis]

En siltikään sanoisi henkilöä rikkaaksi. Tuo on muutenkin Suomen mittapuulla melkeinpä paras värisuora minkä voisi saada palkansaajana.

Tässä myös pari muutakin tekijää kuten poikkeuksellinen talouskasvu heti 90-laman jälkeen mitä siihen aikaan töissä olevilla oli mahdollisuus hyödyntää.

2008 jälkeen meno on taas lähinnä ollut prööt, jos ei huomioida kämppien kasvanutta arvostusta. Joskin sekin on tässä poksahtamassa.

 

[Paapaa]

En siltikään sanoisi henkilöä rikkaaksi.

Eli ketä et sanoisi? Tuota 700k omistavaa? Suomessa varakkaimpaan 10%:iin kuuluu 550k nettovarallisuudella eli varat (mukana reaali- ja rahoitusvarallisus, eli kämpät, autot, metsät, osakkeet jne. ja käteinen) miinus velat. Vai tarkoititko sitä 4700e/kk tienaavaa, jonka varallisuudesta tai rikkaudesta emme kai tiedä mitään?

 

[Malovis]

Eli ketä et sanoisi? Tuota 700k omistavaa? Suomessa varakkaimpaan 10%:iin kuuluu 550k nettovarallisuudella eli varat (mukana reaali- ja rahoitusvarallisus, eli kämpät, autot, metsät, osakkeet jne. ja käteinen) miinus velat. Vai tarkoititko sitä 4700e/kk tienaavaa, jonka varallisuudesta tai rikkaudesta emme kai tiedä mitään?

En kumpaakaan.

Muutenkin kiva juttu Kaleville sekä Anterolle, että pääsi vyyhtiin mukaan mutta eipä tässä ole mitään makoisia aikoja luvassa milleniaaleille. Puhumattakaan Z- ja alfa-sukupolvesta.

 

[Paapaa]

Muutenkin kiva juttu Kaleville sekä Anterolle, että pääsi vyyhtiin mukaan

Mihis tää liittyy, keitä ovat Kalevi ja Antero ja mihin niillä viittaat?

 

[Malovis]

Mihis tää liittyy, keitä ovat Kalevi ja Antero ja mihin niillä viittaat?

Varallisuutta kerryttäneet sukupolvet. Se on hieman kyseenalaista tehdä esimerkin 49v olevasta henkilöstä kuka on päässyt hyödyntämään 90-luvun lamana jälkeistä ja ennen 2008 olevaa aikaa.

Jos ei mitään muuta niin näillä on edelleen ikuinen opiskeluoikeus ja voivat halutessaan sitäkin hyödyntää. Tunnen itse yhden sellaisen sankarin joka ottaa ilon irti Hoas kämpistä ja säästää siten ihan mukavia summia.

 

[Jees]

49v on valmistunut korkeakoulusta nopeasti opiskelleenakin vasta ihan 90 luvun lopussa. Ja kyllä Suomessa työteliäs osaaja on aina voinut tehdä rahaa.

 

[Jees]

...

 

[Malovis]

49v on valmistunut korkeakoulusta nopeasti opiskelleenakin vasta ihan 90 luvun lopussa. Ja kyllä Suomessa työteliäs osaaja on aina voinut tehdä rahaa.

Katsoppa varallisuuden kasvu Ruotsi vs Suomi. 2008 oli tilanne aika tasan. Nyt Ruotsi on aika mukavasti edellä.

Mitä tämä mielestäsi kertoo?

 

[draco76]

Katsoppa varallisuuden kasvu Ruotsi vs Suomi. 2008 oli tilanne aika tasan. Nyt Ruotsi on aika mukavasti edellä.

Mitä tämä mielestäsi kertoo?

2023 Suomi oli edellä mediaanivarallisuudessa.

 

[Malovis]

2023 Suomi oli edellä mediaanivarallisuudessa.

Ei toi tue vastakkaista argumenttia. Mites se ikärakenne sitten Suomi vs Ruotsi? Mihin suuntaan veikkaat kallistuvan?

Lopputuloksena nuoret ovat paljon huonommassa asemassa. Täytyy olla aikamoinen taikuri lähteä kiistämään tätä.

Lisätään nyt vielä konkreettiset muutokset mitkä ovat tulleet siinä 2008 paikkeilla ja jälkeen. Opiskeluoikeuden rajaus, opintolainan täysmittaisen vähennyksen supistus ja asuntolainakorkojen vähennysoikeuden poisto.

Nämä ehkä hieman vaikuttavat varallisuuden kasvattamiseen?

 

[Jan11]

Ei toi tue vastakkaista argumenttia. Mites se ikärakenne sitten Suomi vs Ruotsi? Mihin suuntaan veikkaat kallistuvan?

Lopputuloksena nuoret ovat paljon huonommassa asemassa. Täytyy olla aikamoinen taikuri lähteä kiistämään tätä.

Lisätään nyt vielä konkreettiset muutokset mitkä ovat tulleet siinä 2008 paikkeilla ja jälkeen. Opiskeluoikeuden rajaus, opintolainan täysmittaisen vähennyksen supistus ja asuntolainakorkojen vähennysoikeuden poisto.

Nämä ehkä hieman vaikuttavat varallisuuden kasvattamiseen?

Tässä nyt katsotaan vissiin historiattomasti vain omaa nokkaa. Kyllä sen eron teki ensin positiivisesti Nokian nousu ja sen jälkeen negatiivisesti romahdus. Josta toipumiseen taisi lopulta mennä melkein vuosikymmen.

Toki nuo luettelemasi kiristykset on totta, mutta jos olisi sellainen todellisuus, jossa olisi uusi Nokia tai kuten tanskalaisilla Novo Nordisk, niin koko asetelma muuttuisi heti.

Ja kun oikein tarkemmin miettii, niin eihän sitä koko opintolainan vähennysoikeutta oltu vielä keksittykään. Sehän on aika uusi keksintö, tuli joskus tuossa kymmenluvulla, muistaako joku minä vuonna?
Ja oliko suurimmillaan 40 prossaa, mutta vain pari vuotta kunnes alettiin pienentää osuutta.

Sen sijaan me maksettiin aikanaan kaksinumeroista korkoa opintolainastakin.

 

[ikuhappy]

Korkeakoulutetut eivät ansaitse noin paljoa.

Tässä vielä mediaanit lukuina

Spoileri: Iso taulukko

Korkeakoulutetulla viittasin yliopistolaisiin, siis "ylempiin korkeakoulutettuihin" ja ylempiin - en jotenkin edelleenkään osaa laskea "opistolaisia" korkeakoulutetuiksi*. Tällöin mediaani on jo yli 4700e perusmaisterilla 2024, lisensiaatit ja tohtorit sitten hiukan jonkin verran nostaa. Eli voi hyvin sanoa, että suurin osa ansaitsee tuon yli.

* Nyt joku vetää herneen nenään, mutta todellisuudessahan AMK sisältää nykyään hyvin paljon ihan ammattitutkintoja mm. poliisit, hoitajat jne. vaikka sitten osa onkin enemmän "valkokaulussuuntautuneita".

Jos marginaaliveroja laskettaisiin alapäästä, niin kyllähän se hyödyttäisi myös kaikkia paremminkin tienaavia.

Nimenomaan. Ei tietenkään voisi laskea "niin että tuntuu", koska tulisi liian kalliiksi, mutta on se mielestäni hieman epäoikeudenmukaista, että veronalennuksista 33% kohdennetaan top 3% palkansaajille varsinkin kun ottaa huomioon miten ostovoima on tippunut viime vuosina juuri siellä alemmissa ja keskituloisissa tuloluokissa.

 

[Malovis]

Tässä nyt katsotaan vissiin historiattomasti vain omaa nokkaa. Kyllä sen eron teki ensin positiivisesti Nokian nousu ja sen jälkeen negatiivisesti romahdus. Josta toipumiseen taisi lopulta mennä melkein vuosikymmen.

Toki nuo luettelemasi kiristykset on totta, mutta jos olisi sellainen todellisuus, jossa olisi uusi Nokia tai kuten tanskalaisilla Novo Nordisk, niin koko asetelma muuttuisi heti.

Ja kun oikein tarkemmin miettii, niin eihän sitä koko opintolainan vähennysoikeutta oltu vielä keksittykään. Sehän on aika uusi keksintö, tuli joskus tuossa kymmenluvulla, muistaako joku minä vuonna?
Ja oliko suurimmillaan 40 prossaa, mutta vain pari vuotta kunnes alettiin pienentää osuutta.

Sen sijaan me maksettiin aikanaan kaksinumeroista korkoa opintolainastakin.

Joo, oli uudempi keksintö.

Joka tapauksessa. En pidä aikaisemmin annettua esimerkkiä mitenkään soveliaana nykyhetkeä ajatellen. Pelikenttä on muuttunut Suomessa huonompaan suuntaan.

 

[Jees]

Katsoppa varallisuuden kasvu Ruotsi vs Suomi. 2008 oli tilanne aika tasan. Nyt Ruotsi on aika mukavasti edellä.

Mitä tämä mielestäsi kertoo?

Vaikka talous supistuisi niin silti on mahdollista työllä rikastua, toki vaikeampaa. Ei yleinen talous yhtä ihmistä määrää.

Ja mikäänhän ei estä menemästä välillä vaikka sinne Ruotsiin töihin.

 

[finWeazel]

Vähän niinkuin USAssa, mut miksi siellä on kaikki lihavia sitten?

Lihavuus liittyy paljon elintasoon ja siihen miten on varaa ja mahdollisuus syödä yli kulutuksen. Suomessa elintaso ja pikaruoka/naksukulttuuri on noussut myöhemmin kansanhuviksi kuin jenkeissä. Laitetaan muutama vuosikymmen lisää ja suomalaiset on texasin mitoissa nykymenolla. Hox, lihavuuden alapuolella ylipainoiset jotka ei siis lainauksen luvuissa mukana. Suomessa on pian normaali ja alipainoisia vähemmän kuin lihavia ja ylipainoisia.

Lihavuuden yleisyys on yli 20-vuotiailla naisilla 30 ja miehillä 27 prosenttia. Lähes joka toisella naisella (48 %) ja miehellä (44 %) on vyötärölihavuutta.

Lihavuuden yleisyys - THL

Lihavuuden yleisyys ikäryhmittäin Suomessa.

thl.fi

 

[Tonnin Seteli]

49v on valmistunut korkeakoulusta nopeasti opiskelleenakin vasta ihan 90 luvun lopussa. Ja kyllä Suomessa työteliäs osaaja on aina voinut tehdä rahaa.

Paras pärjää aina. Hyvinä aikoina rahaa ovat tehneet vähän muutkin kuin työteliäät osaajat.

 

[JLM]

Lihavuus liittyy paljon elintasoon ja siihen miten on varaa ja mahdollisuus syödä yli kulutuksen.

Taitaa liittyä myös siihen että ne lihottavimmat ruuat ovat sitä halvempaa kuraa mitä kaupassa on.

 

[jarskii-]

Lihavuus liittyy paljon elintasoon ja siihen miten on varaa ja mahdollisuus syödä yli kulutuksen. Suomessa elintaso ja pikaruoka/naksukulttuuri on noussut myöhemmin kansanhuviksi kuin jenkeissä. Laitetaan muutama vuosikymmen lisää ja suomalaiset on texasin mitoissa nykymenolla. Hox, lihavuuden alapuolella ylipainoiset jotka ei siis lainauksen luvuissa mukana. Suomessa on pian normaali ja alipainoisia vähemmän kuin lihavia ja ylipainoisia.

Lihavuuden yleisyys - THL

Lihavuuden yleisyys ikäryhmittäin Suomessa.

thl.fi

Väärin. Matalammalla elintasolla on juuri vaikutus ylipainoon.

 

[finWeazel]

Väärin. Matalammalla elintasolla on juuri vaikutus ylipainoon.

Argumentoit eri asiaa kuin minä. Verrataan suomea 1970-luvulla ja tänään. Miten on ruokailutottumukset ja elintaso muuttuneet? Suomalaiset seuraa jenkkien perässä, mutta vain jonku 20-30v perässä kun suomessa roskaruuan, tiheäenergiset naksut yms. tulleet elämään mukaan myöhemmin kuin amerikassa.

Elintaso on noussut tasolle missä köyhinkin voi vetää niin paljon kaloreita, että syö itseänsä pyöreäksi. Asiaa ei kauheasti auta se, että halvimmat moskat on suunniteltu erittäin hyvänmakuisiksi ja nehän kelpaa massoille.

Politiikalla tuntuu olevan hyvin vähän ohjausvoimaa kansan lihomisen suhteen. Joten tämä ketju lienee täysin väärä paikka suomalaisten lihomiskeskustelulle. Ei makeisveroilla yms. saada ratkaistua suomalaisten lihomisongelmaa. Ongelma on hyvin konkreettinen ja muuttuu pahemmaksi vuosi vuodelta. Linkki mistä pääsee ongelmaa tutkimaan mun edellisessä postauksessa.

 

[jarskii-]

Argumentoit eri asiaa kuin minä. Verrataan suomea 1970-luvulla ja tänään. Miten on ruokailutottumukset ja elintaso muuttuneet? Suomalaiset seuraa jenkkien perässä, mutta vain jonku 20-30v perässä kun suomessa roskaruuan, tiheäenergiset naksut yms. tulleet elämään mukaan myöhemmin kuin amerikassa.

Elintaso on noussut tasolle missä köyhinkin voi vetää niin paljon kaloreita, että syö itseänsä pyöreäksi. Asiaa ei kauheasti auta se, että halvimmat moskat on suunniteltu erittäin hyvänmakuisiksi ja nehän kelpaa massoille.

Politiikalla tuntuu olevan hyvin vähän ohjausvoimaa kansan lihomisen suhteen. Joten tämä ketju lienee täysin väärä paikka suomalaisten lihomiskeskustelulle. Ei makeisveroilla yms. saada ratkaistua suomalaisten lihomisongelmaa. Ongelma on hyvin konkreettinen ja muuttuu pahemmaksi vuosi vuodelta. Linkki mistä pääsee ongelmaa tutkimaan mun edellisessä postauksessa.

Tulotaso vaikuttaa ihan suoraan siihen miten terveellisesti ihminen voi esim syödä ja se on muutaki kuin pelkkää kalorien tuijottamista. Elintaso vaikuttaa myös muihinki asioihin kuin pelkkään syömiseen eli matalatuloiset ei myöskään pysty harrastamaan urheilua samalla tavoin kuin hyvätuloiset joka vaikuttaa myös olennaisesti.

 

[finWeazel]

Tulotaso vaikuttaa ihan suoraan siihen miten terveellisesti ihminen voi esim syödä ja se on muutaki kuin pelkkää kalorien tuijottamista. Elintaso vaikuttaa myös muihinki asioihin kuin pelkkään syömiseen eli matalatuloiset ei myöskään pysty harrastamaan urheilua samalla tavoin kuin hyvätuloiset joka vaikuttaa myös olennaisesti.

Mun argumentti ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa mitä kirjoitat. Suomalaiset seuraa jenkkien perässä lihomisen kanssa. Jenkeillä vain 20-30v etumatka sen kanssa millon lihominen alkoi. Asia näyttää erilaiselta kun miettii 50v aikajännettä ja tätä päivää. Esim. ne thl:n trendit antais olettaa, että suomalaisten lihominen tulee jatkumaan. Lihavia ja ylipainoisia melkein puolet jo nyt suomalaisista. Jos jokin ei muutu isosti niin tilanne 20v päästä suomessa on sama kuin tänään jenkeissä.

 

[Sikatiiker]

Sitä voi toki kutsua koulutusvienniksikin, mutta ulkomaalaisten opiskeluperusteisen oleskeluluvan helpotuksella Marinin hallitus toi lisää elätettäviä meidän leipäjonoihimme ja nyt se on ääneen sanottu julkisesti.

Tuontia tämä on, ei vientiä. Nettovaikutus miinusmerkkistä, ei missään nimessä plusmerkkistä. Jälleen faktat ovat ristiriidassa Marinin hallituksen sanoman kanssa heidän tekemisistään ja niiden vaikutuksista. Kuten arvata saattoi, köyhistä maista Suomeen roudatut ihmiset lisäävät yhteiskunnan kuluja. Noh, toivotaan että osa näistä ihmisistä tulee työllistymään ja muuttamaan omakohtaisen kansantaloudellisen vaikutuksensa positiiviseksi ettei tämäkin mennyt silkasta hyväntekeväisyydestä.

 

[asddsa]

Tulotaso vaikuttaa ihan suoraan siihen miten terveellisesti ihminen voi esim syödä ja se on muutaki kuin pelkkää kalorien tuijottamista. Elintaso vaikuttaa myös muihinki asioihin kuin pelkkään syömiseen eli matalatuloiset ei myöskään pysty harrastamaan urheilua samalla tavoin kuin hyvätuloiset joka vaikuttaa myös olennaisesti.

Ei voi kyllä tehdä tällaista yleistystä. Terveellinen ruoka on ehkä kalliimpaa valmisruokien ja ravintoloiden tapauksessa, mutta terveellisesti voi syödä halvallakin jos osaa vähän katsoa mitä kaupasta ostaa.

Liikunnan/urheilun kanssa pitää ainakin osittain paikkansa. Kaikki kuntoliikunta ei kuitenkaan vaadi kovin kalliita välineitä.

 

[Kalalla]

Sitä voi toki kutsua koulutusvienniksikin, mutta ulkomaalaisten opiskeluperusteisen oleskeluluvan helpotuksella Marinin hallitus toi lisää elätettäviä meidän leipäjonoihimme ja nyt se on ääneen sanottu julkisesti.

Tuontia tämä on, ei vientiä. Nettovaikutus miinusmerkkistä, ei missään nimessä plusmerkkistä. Jälleen faktat ovat ristiriidassa Marinin hallituksen sanoman kanssa heidän tekemisistään ja niiden vaikutuksista. Kuten arvata saattoi, köyhistä maista Suomeen roudatut ihmiset lisäävät yhteiskunnan kuluja. Noh, toivotaan että osa näistä ihmisistä tulee työllistymään ja muuttamaan omakohtaisen kansantaloudellisen vaikutuksensa positiiviseksi ettei tämäkin mennyt silkasta hyväntekeväisyydestä.

On myös tuttuja, ketkä noita opiskelijoina tulleita. Iso syy, että lapset pääsee ilmaiseksi kouluun. Kuten tuossakin sanottu niin myös aviovaimo/mies saa kelalta tukia. Omituiseksi kyllä tehty, että pitäisi itse rahoittaa aika, mutta kuitenkin valtio sitten kustantaa ison osan kuluista.

 

[Ninjin]

Suomen kansalaisuus oli myös erittäin helppo saada taloudellisiin kriteereihin nähden, ei vaadittu omaa toimeentuloa vaan riitti että liitteksi löi kelan päätöksen, tätä olen myös nähnyt että haetaan juurikin taustasyynä tuo Suomen kansalaisuus, on monia kolmansienmaiden asukkaita jotka haluavat länsimaiden passin.

 

[Sikatiiker]

Suomen kansalaisuus oli myös erittäin helppo saada taloudellisiin kriteereihin nähden, ei vaadittu omaa toimeentuloa vaan riitti että liitteksi löi kelan päätöksen, tätä olen myös nähnyt että haetaan juurikin taustasyynä tuo Suomen kansalaisuus, on monia kolmansienmaiden asukkaita jotka haluavat länsimaiden passin.

Paljon myös aina huudetaan ettei koulutuksesta saa leikata. Totuus on, että siinä koulutuksessakin menoja pitäisi kohdentaa järkevämmin. AMK-aikana katsoin vierestä kun joka vuosikurssille tuli kymmenittäin venäläisiä ja afrikkalaisia suorittamaan insinööritutkinnon Suomessa.

En usko että niin iso joukko tulijoita jää vuosittain Suomeen insinöörin hommiin (vajaan 10 vuoden aikana olen alalla tavannut ainoastaan pari venäläistä alan insinööriä enkä yhtäkään afrikkalaista) eli hakevat täältä halvalla sen koulutuksen ja painuvat jonnekin muualle / takaisin.

Koulutusvienniksihän tätä voisi kutsua jos koulutettaisiin kohdemaissa ja vietäisiin sitä osaamista oikeasti. Silloin myös tästä koulutusviennistä virtaisi luultavimmin rahaa Suomeen päin kouluttajille, mutta tässä mallissa maksetaan vuosien opintotuet ja asumistuet ja kustannetaan edullinen reilun parin euron kouluravintolalounas päivittäin (en tiedä hintoja nykyään). Eli raha virtaa ihan suoraan Suomesta ulos, pieniä sivuvirtoja tulee sitten vuokranantajille ja paikallisille yrittäjille ainakin kaupan alalla. Silti, ne ovat yhteiskunnan varoja joten tulonsiirroista pääasiassa kyse.

 

[Jage]

Muistan elävästi ulinan siitä kuinka yhdenvertaisuusvaltuutettu (kuka, miksi?) itki vuolaasti kuinka Mari Rantanen ja sisäministeriö toimi hänen mukaansa väärin kun suosi kristittyjä turvapaikanhakijoita. Taisipa jotkut kiireisimmät olla syyttämässä sisäministeriötä ja ministeriä lain rikkomisesta.

Viranomainen: Poliittinen johto halusi suosia kristittyjä – Tapahtui syrjintää

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman: perussuomalaiset on ”islamofobinen” puolue.

www.iltalehti.fi

Lo and behold ei rikosta tai väärinkäytöstä.

Nyt tuli oikeuskanslerin ratkaisu Mari Rantasen tapauksessa

Eduskunnan oikeuskansleri on antanut ratkaisunsa sisäministeri Mari Rantasta koskeneessa asiassa.

www.iltalehti.fi

Ministeri Rantasen ja ministeri Lulu Ranteen (ps) osalta oikeuskansleri katsoi tiedotteensa mukaan, ettei hänellä ollut käytettävissään olevan aineiston perusteella aihetta epäillä ministeri Rantasta tai ministeri Rannetta lainvastaisesta menettelystä ministerin virkatoimessa tai virkavelvollisuuden laiminlyömisestä.

 

[sahaaja]

Muistan elävästi ulinan siitä kuinka yhdenvertaisuusvaltuutettu (kuka, miksi?) itki vuolaasti kuinka Mari Rantanen ja sisäministeriö toimi hänen mukaansa väärin kun suosi kristittyjä turvapaikanhakijoita. Taisipa jotkut kiireisimmät olla syyttämässä sisäministeriötä ja ministeriä lain rikkomisesta.

Lo and behold ei rikosta tai väärinkäytöstä.

Jos vuolaasti itkemisellä tarkoitat sitä, että teki selvityksen epäilystä, että sisäministeriö oli antanut yhdenvertaisuuslain vastaisen ohjeistuksen, niin yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanoton ovat allekirjoittaneet Kristina Stenman ja yksikön päällikkö Robin Harms. Luettavissa tästä: Sisäministeriön poliittinen johto syrji pakolaiskiintiön kohdentamisen valmistelussa

Tuo siis kuuluu ihan yhdenvertaisuuvaltuutetun tehtäviin. Voit lukea niistä lisää tuolta kyseisen viranomaisen nettisivulta: Tehtävämme - Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Oikeuskanslerin päätös: Sisäministeriön ja sen poliittisen johdon menettely vuoden 2025 pakolaiskiintiön valmistelussa

Itse päätöksestä lainattuna:

Pidän tämän päätökseni kohteena olevaa 29.5.2024–21.11.2024 välisenä aikana
tehtyä vuoden 2025 pakolaiskiintiön valmistelua epäonnistuneena. Tästä on osoituksena yh-
denvertaisuusvaltuutetun perusteltu kannanotto asiaan liittyen.

Siksi selvyyden vuoksi totean,
ettei käytettävissäni olevan aineiston perusteella mielestäni ministeri Rantasen tai ministeri
Ranteen toiminnassa ole ilmennyt sellaista tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta kuin pe-
rustuslain 116 §:ssä edellytetään, jotta syyte ministeriä vastaan voitaisiin päättää nostettavaksi.

Korostan myös, että ministereiden sekä heidän poliittisten ja virkamiesavustajien tulee varmis-
taa, ettei heidän antamansa poliittinen ohjaus sisällä suoraan tai välillisesti syrjiviä elementtejä
sekä varmistua siitä, ettei se myöskään synnytä epäilyjä syrjinnän mahdollisuudesta.

Pidän tärkeänä, että tulevien vuosien pakolaiskiintiön valmistelussa ja ulkomaalaislain uudista-
mistyössä otetaan huomioon tässä päätöksessäni esiintuodut sekä yhdenvertaisuuslainsää-
dännön soveltamiseen liittyvät näkökohdat. Vastuusuhteiden selkeyden kannalta olisi perustel-
tua, että valtioneuvoston yleisistunto tekisi linjauksen pakolaiskiintiön kohdentamisesta, jolloin
linjaus dokumentoitaisiin ja tehtäisiin vakiintunein muodoin.

Ja tämä vuolaan itkemisen siis suoritti Tuomas Pöysti ja mukana allekirjoittamassa oli vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Paula Laine-Nordström.

 

[Jage]

Ei laittomuuksia, joten pulinat pois.

Eikös se näin pitänyt mennä?

 

[sahaaja]

Ei laittomuuksia, joten pulinat pois.

Eikös se näin pitänyt mennä?

Paska päätös voi olla paska päätös. Ja huono ja epäselvä ohjeistus voi olla huono ja epäselvä ilman, että lain rikkomisen kynnys ylittyy. Varsinkin, kun ministereillä se kynnys on korkeampi.

Tulee mieleen esim. Haaviston tapaus, jossa toimittiin moitittavasti, vaikka syytekynnys ei täyttynytkään. Tämä tapaus on ehkä Haaviston tapaukseen verrattuna asteen lievempi. Mutta varsinkin kun lukee tuon oikeuskanslerin päätöksen kokonaisuudessaan, niin antaa kyllä ehkä vähän osaamattoman kuvan arvon ministereistä. Pöysti kritisoi tuolla myös sitä, että ministerin ohjaus oli joka tapauksessa riittämätöntä, ja siellä on erityisavustaja itsenäisesti muokannut noita pakolaisryhmien kohdentamisia ilman selkeää ohjeistusta tai linjausta.

Sen osalta tietenkin pulinat pois, että rikosoikeudellinen kynnys toimista ei ylity.

 

[Jage]

Paska päätös voi olla paska päätös. Ja huono ja epäselvä ohjeistus voi olla huono ja epäselvä ilman, että lain rikkomisen kynnys ylittyy. Varsinkin, kun ministereillä se kynnys on korostetumpi.

Tulee mieleen esim. Haaviston tapaus, jossa toimittiin moitittavasti, vaikka syytekynnys ei täyttynytkään.

Tartutaan nyt noihin lainauksiisi tarkemmin:

"Pidän tämän päätökseni kohteena olevaa 29.5.2024–21.11.2024 välisenä aikana tehtyä vuoden 2025 pakolaiskiintiön valmistelua epäonnistuneena. Tästä on osoituksena yhdenvertaisuusvaltuutetun perusteltu kannanotto asiaan liittyen."

Olisikin suoranainen ihme, jos yhdenvertaisuusvaltuutettu, RKP:n (entisellä) jäsenkirjalla varustettu entinen Pakolaisavun jäsen ei kritisoisi päätöstä joka suosii jotain muuta ryhmää kuin lähi-idän ihmeitä...

"Korostan myös, että ministereiden sekä heidän poliittisten ja virkamiesavustajien tulee varmistaa, ettei heidän antamansa poliittinen ohjaus sisällä suoraan tai välillisesti syrjiviä elementtejä sekä varmistua siitä, ettei se myöskään synnytä epäilyjä syrjinnän mahdollisuudesta.
Pidän tärkeänä, että tulevien vuosien pakolaiskiintiön valmistelussa ja ulkomaalaislain uudistamistyössä otetaan huomioon tässä päätöksessäni esiintuodut sekä yhdenvertaisuuslainsäädännön soveltamiseen liittyvät näkökohdat. Vastuusuhteiden selkeyden kannalta olisi perusteltua, että valtioneuvoston yleisistunto tekisi linjauksen pakolaiskiintiön kohdentamisesta, jolloin linjaus dokumentoitaisiin ja tehtäisiin vakiintunein muodoin."

Yllä oleva voidaan ottaa yleisesti, ei niinkään kannanottona tähän tapaukseen.