• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Hulluintahan on että näitä veronhelpotuksia on nykyään kaikkeen: kuntosaliin, kulttuuriin, lounaaseen, työmatkoihin, autoetuihin, kotitalousvähennys jne jne. Mitä järkeä verottaa ensin ja palauttaa sitten? Sitten näiden ympärille muodostuu kauhea byrokratia: leasing-firmoja ja Epassia ja khulttuur-seteleitä ja tuo byrokratia vie vielä välistä osan ja on kokonaisuutena katsottuna ihan tuottamatonta byrokratiatyötä. TÄYSIN JÄRJETÖNTÄ.
 
Viimeksi muokattu:
Hallitus tekee erittäin järkevän ja odotetun muutoksen ja palauttaa 10 vuoden passit. Miten HS uutisoi tämän hyvän asian? Löytää valokuvaajan valittamaan. Ei voi muuta kuin ihmetellä.
Eihän nostamassasi jutussa uutisoitu itse uudistuksesta, josta löytyy oma uutisensa kyllä. Lehti teki vain myös jutun toisesta näkökulmasta, mikä ei ole keneltäkään pois.
 
Eihän nostamassasi jutussa uutisoitu itse uudistuksesta, josta löytyy oma uutisensa kyllä. Lehti teki vain myös jutun toisesta näkökulmasta, mikä ei ole keneltäkään pois.
Luemmeko samaa juttua?
Minä näen ingressissä tekstin:
"Päätökset | Hallitus päätti palauttaa passien enimmäisvoimassaoloajan takaisin kymmeneen vuoteen."
 
Terveydelliset hyödyt sivuuttaen itse kyllä pidän tällaisia valikoivia veroetuja ja muita tukia muutenkin vähän kyseenalaisina. Esimerkiksi minulla ei ainakaan tällä hetkellä ole minkäänlaista mielenkiintoa hankkia uutta pyörää, ja silloinkin se olisi luultavasti jokin suhteellisen edullinen tavallinen citypyörä. Liikun kaupungissa paljon kävellen ja julkisilla, ja satunnaisesti pyöräilen vanhalla pyörällä. Liikuntana tykkään enemmän esimerkiksi juoksusta. Tällaiset edut aina suosii jotain tiettyä eturyhmää, esimerkiksi tässä tapauksessa niitä jotka haluavat ostaa kalliin pyörän.

Tuntuu vähän absurdilta että ensin verotetaan hulluna ja sitten pitää keksiä tällaisia valikoivia verovähennyksiä. Muutenkin tällainen mahdollistaa kummallista välistävetoa, esimerkiksi tässä tapauksessa suurimmat hyötyjät ovat varmaan olleet nuo pyörien leasingfirmat, jotka ovat tämän verovähennyksen ansiosta päässeet myymään paljon pyöriä kalliilla leasing sopimuksilla.

Onhan se hienoa, jos joku on alkanut liikkumaan tämän takia, mutta henkilökohtaisesti en näe tällaista kovin järkevänä. Jos liikunta on perusteena, niin pitäisikö sitten vaikka minunkin saada verovähennystä uusista juoksulenkkareista ja hiihtovälineistä?
Kuten yritin täällä aiemmin kirjoittaa, niin minusta tämän työsuhdepyörä-verovähennyksen kaltaisten etujen suurin ongelma on se, että ne eivät ole neutraaleja ja hyödyttävät pääasiassa tiettyjä eturyhmiä.

Aika paljon tätä pyörävähennystä ilmeisesti perustellaan lisääntyneen liikunnan ja sen tuomien kansanterveydellisten hyötyjen kautta. Tästä ei kuitenkaan hyödy ollenkaan sellainen ihminen joka vaikkapa pyöräilee töihin vanhalla mummokonkelilla tai kävelee, vaikka näissä liikuntaa voi tulla jopa enemmän kuin jossain sähköavusteisessa pyörässä jossa sähkövoima tekee raskaimman työn. Ja enhän minäkään saa mitään verovähennystä jos ostan vaikka uudet juoksukengät tai hiihtosukset, joten tämä siinäkin mielessä hyödyttää pääasiassa niitä, jotka haluavat harrastaa pyöräilyä.

Toinen peruste vaikuttaa olevan fossilisten polttoaineden käytön väheneminen. Tähänkin vain järkevämpi ratkaisu voisi olla, että verotetaan sitten vaikka enemmän niitä fossiilisia polttoaineita.

Noin ylipäätään verotusta voisi ehkä pyrkiä siirtämään enemmän ns. haittaverojen suuntaan. Ymmärrän kyllä, että miksi moni vastustaa näitä, ja se että mitkä kaikki asiat ovat "haittoja" on kai osittain mielipide- ja näkemyskysymys. Todellisuus kuitenkin on se, että valtion pitäisi kerätä veroja toimintansa pyörittämiseen, ja näitä veroja voidaan kohdistaa monella eri tavalla. Jos meidän pitää valita, että verotammeko enemmän tuottavaa tekemistä kuten työntekoa, vai verotammeko enemmän vaikkapa alkoholia, tupakkaa ja fossiilisia polttoaineita, niin uskoisin jälkimmäisen olevan yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti huomattavasti järkevämpi vaihtoehto.
 

SDP:n Lindtman Uutisextrassa: Orpon hallituksen jäljiltä riittää korjattavaa -mtv3

Kasvutoimet ovat jääneet hallitukselta täysin tekememättä, joten helppo yhtyä Lindmanin kertomaan. Suorastaan kauhulla seurannut nykyhallituksen toimia jossa myös esim . ulkomaalaisen työvoiman kannalta Suomesta tehdään erittäin epähoukutteleva ihan vain persujen ideologisista syistä.

Mutta ajatellaanpas eteenpäin. Kaksi vuotta menee lopulta nopeasti eli vaalit lähestyvät. Itseasiassa en olisi yllättynyt mikäli hallitus jopa hajoaisi johinkin asiallisesti muotoiltuun välikysymykseen, sillä jo kaksien käytyjen vaalien perusteella ( euro + kuntavaalit ) persujohto ei enää nauti kansan luottamusta.

Kuitenkin vaalit tulevat, niin tai näin ja nyt voidaan jo hahmotella seuraavaa hallituskokoonpanoa. Tuleeko olemaan SDP + Kesk + Kok? Vai SDP+ Kesk + Vihr ?

Mulle mieluisampi olisi ensimmäinen vaihtoehto, Kokoomus olisi hyvä pitää hallituksessa mukana ihan jo siitä syystä että repivä ja ailahteleva politiikka ei tuo pitkäjänteisyyttä Suomen taloudelle. Ja pitkäjänteisyys on se mitä nyt kaivattaisiin. Ja tietenkin muutamien nykyhallituksen toimien korjaaminen/peruminen.
 

SDP:n Lindtman Uutisextrassa: Orpon hallituksen jäljiltä riittää korjattavaa -mtv3

Kasvutoimet ovat jääneet hallitukselta täysin tekememättä, joten helppo yhtyä Lindmanin kertomaan. Suorastaan kauhulla seurannut nykyhallituksen toimia jossa myös esim . ulkomaalaisen työvoiman kannalta Suomesta tehdään erittäin epähoukutteleva ihan vain persujen ideologisista syistä.

Mutta ajatellaanpas eteenpäin. Kaksi vuotta menee lopulta nopeasti eli vaalit lähestyvät. Itseasiassa en olisi yllättynyt mikäli hallitus jopa hajoaisi johinkin asiallisesti muotoiltuun välikysymykseen, sillä jo kaksien käytyjen vaalien perusteella ( euro + kuntavaalit ) persujohto ei enää nauti kansan luottamusta.

Kuitenkin vaalit tulevat, niin tai näin ja nyt voidaan jo hahmotella seuraavaa hallituskokoonpanoa. Tuleeko olemaan SDP + Kesk + Kok? Vai SDP+ Kesk + Vihr ?

Mulle mieluisampi olisi ensimmäinen vaihtoehto, Kokoomus olisi hyvä pitää hallituksessa mukana ihan jo siitä syystä että repivä ja ailahteleva politiikka ei tuo pitkäjänteisyyttä Suomen taloudelle. Ja pitkäjänteisyys on se mitä nyt kaivattaisiin. Ja tietenkin muutamien nykyhallituksen toimien korjaaminen/peruminen.
Ei kyllä seuraavakaan korjaa mitään. Ei ainakaan ennen kuin Kokoomuksen johto vaihtuu. Nykyisistä eduskuntapuolueista kukaan ei ole valmis pysäyttämään velkaantumista. Erona on vain, että Kokoomus lupasi, muut eivät ole tainneet edes luvata.

Sinipuna olisi mieluisin, mutta nykysillä puolueilla se ei ole tarpeeksi. RKP voisi olla mukana kanssa.
 
Tuossa vielä mietin lisää verotusta. Nythän noita marginaaliveroprosentteja ollaan madaltamassa yläpäästä, mutta voisi olla hyvä jos niitä saataisiin hieman alennettua myös alapäästä. Tuloveron progressio on kuitenkin melko jyrkkää jo suhteellisen matalilla tuloilla (selvästi alle mediaanin).

Tuskin tämän maan taloutta saadaan nousuun vain verottamalla lisää kaikkea tuottavaa tekemistä.

 
Tuossa vielä mietin lisää verotusta. Nythän noita marginaaliveroprosentteja ollaan madaltamassa yläpäästä, mutta voisi olla hyvä jos niitä saataisiin hieman alennettua myös alapäästä. Tuloveron progressio on kuitenkin melko jyrkkää jo suhteellisen matalilla tuloilla (selvästi alle mediaanin).

Jatkossa on sitten lähes jokainen korkeakoulutettu "rikas" kun kuuluu ylimpään marginaaliveroryhmään (4700€/kk). Ja juuri tälle luokallehan progressio päinvastoin kasvoi näillä päätöksillä, kun veroalea tuli 0,4% siinä missä pienituloisemmat ja etenkin suurituloisemmat sai moninkertaisia alennuksia.
 

SDP:n Lindtman Uutisextrassa: Orpon hallituksen jäljiltä riittää korjattavaa -mtv3

Kasvutoimet ovat jääneet hallitukselta täysin tekememättä, joten helppo yhtyä Lindmanin kertomaan. Suorastaan kauhulla seurannut nykyhallituksen toimia jossa myös esim . ulkomaalaisen työvoiman kannalta Suomesta tehdään erittäin epähoukutteleva ihan vain persujen ideologisista syistä.

Mutta ajatellaanpas eteenpäin. Kaksi vuotta menee lopulta nopeasti eli vaalit lähestyvät. Itseasiassa en olisi yllättynyt mikäli hallitus jopa hajoaisi johinkin asiallisesti muotoiltuun välikysymykseen, sillä jo kaksien käytyjen vaalien perusteella ( euro + kuntavaalit ) persujohto ei enää nauti kansan luottamusta.

Kuitenkin vaalit tulevat, niin tai näin ja nyt voidaan jo hahmotella seuraavaa hallituskokoonpanoa. Tuleeko olemaan SDP + Kesk + Kok? Vai SDP+ Kesk + Vihr ?

Mulle mieluisampi olisi ensimmäinen vaihtoehto, Kokoomus olisi hyvä pitää hallituksessa mukana ihan jo siitä syystä että repivä ja ailahteleva politiikka ei tuo pitkäjänteisyyttä Suomen taloudelle. Ja pitkäjänteisyys on se mitä nyt kaivattaisiin. Ja tietenkin muutamien nykyhallituksen toimien korjaaminen/peruminen.
Persut ei vaikuta siihen, että Suomi on mm. huomattavasti "huonontuneen" sijaintinsa ja matalan palkkatasonsa vuoksi erittäin epähoukutteleva paikka ulkomaalaisen työvoiman kannalta. Jotain marjanpoimijoita tms. ei juurikaan täällä tarvita. Kasvutoimet on aina aika iso kysymysmerkki, kaikki niitä on tekevinään mutta lopputulemana on aina lisää velkaa. Pitäisi varmaan lopettaa niiden tekeminen.
 
Jatkossa on sitten lähes jokainen korkeakoulutettu "rikas" kun kuuluu ylimpään marginaaliveroryhmään (4700€/kk). Ja juuri tälle luokallehan progressio päinvastoin kasvoi näillä päätöksillä, kun veroalea tuli 0,4% siinä missä pienituloisemmat ja etenkin suurituloisemmat sai moninkertaisia alennuksia.
Korkeakoulutetut eivät ansaitse noin paljoa.
1745814201830.jpeg


Tässä vielä mediaanit lukuina
Screenshot_20250428_073906_Chrome.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Jatkossa on sitten lähes jokainen korkeakoulutettu "rikas" kun kuuluu ylimpään marginaaliveroryhmään (4700€/kk). Ja juuri tälle luokallehan progressio päinvastoin kasvoi näillä päätöksillä, kun veroalea tuli 0,4% siinä missä pienituloisemmat ja etenkin suurituloisemmat sai moninkertaisia alennuksia.
Jos marginaaliveroja laskettaisiin alapäästä, niin kyllähän se hyödyttäisi myös kaikkia paremminkin tienaavia.
 
Jatkossa on sitten lähes jokainen korkeakoulutettu "rikas" kun kuuluu ylimpään marginaaliveroryhmään (4700€/kk). Ja juuri tälle luokallehan progressio päinvastoin kasvoi näillä päätöksillä, kun veroalea tuli 0,4% siinä missä pienituloisemmat ja etenkin suurituloisemmat sai moninkertaisia alennuksia.
Korkeakoulutettujen työttömyys on ennätyslukemissa. En ole koskaan tienannut noin paljon. Onhan tuo jo erittäin rikas jos noin paljon tienaa.
 
Korkeakoulutettujen työttömyys on ennätyslukemissa. En ole koskaan tienannut noin paljon. Onhan tuo jo erittäin rikas jos noin paljon tienaa.

No en sanoisi kyllä tänä päivänä 4700€/kk rikkaaksi tai erittäin surullista jos tuollainen kuukausipalkalla luetaan rikkaiden kastiin.
15v sitten tuo olisi ollut jo todella kova palkka, mutta ei nykyisellä hintatasolla.

Mitä tuo tekee, reilu 3000€ nettona karkeasti.
 
Ei tulot muutenkaan kerro henkilön rikkaudesta, toisin sanoen varakkuudesta. Omaisuuden määrä erottelee rikkaat köyhistä. Tulot ovat vain väline, jos perintöä tms. lottovoittoa ei ole odotettavissa.

4 700 e/kk tuloilla vaaditaan hyvin pitkäjänteistä työtä rikkaiden kerhoon pääsemiseen.
 
No en sanoisi kyllä tänä päivänä 4700€/kk rikkaaksi tai erittäin surullista jos tuollainen kuukausipalkalla luetaan rikkaiden kastiin.
15v sitten tuo olisi ollut jo todella kova palkka, mutta ei nykyisellä hintatasolla.

Mitä tuo tekee, reilu 3000€ nettona karkeasti.
3160e kuussa ton taulukon mukaan.

Suurituloiselle on monta sääntöä, joissakin tuo menee ja joissakin ei suurituloiseksi.

OECD:n määritelmässä raja on 6.630e bruttona kuussa (käytettävissä olevat tulot kaksinkertaiset mediaanista).

 
Ei tulot muutenkaan kerro henkilön rikkaudesta, toisin sanoen varakkuudesta. Omaisuuden määrä erottelee rikkaat köyhistä. Tulot ovat vain väline, jos perintöä tms. lottovoittoa ei ole odotettavissa.

4 700 e/kk tuloilla vaaditaan hyvin pitkäjänteistä työtä rikkaiden kerhoon pääsemiseen.
Jep. Periaatteessa voi olla rikas ja pienituloinen, tai köyhä ja suurituloinen.

Jos lähtee liikkeelle nollasta, niin 4700€/kk palkalla saa vaikka sijoittaa ja lyhentää asuntolainaa aika kauan, että voidaan puhua "rikkaasta".
 
Jep. Periaatteessa voi olla rikas ja pienituloinen, tai köyhä ja suurituloinen.

Jos lähtee liikkeelle nollasta, niin 4700€/kk palkalla saa vaikka sijoittaa ja lyhentää asuntolainaa aika kauan, että voidaan puhua "rikkaasta".
Mistä tullaankin siihen, että työnteolla ei rikastu.
 
Mistä tullaankin siihen, että työnteolla ei rikastu.
Riippuu toki siitä mitä rikkaalla tarkoitetaan. Omasta mielestä pitää olla ainakin paljon keskivertoa enemmän varallisuutta, että voidaan sanoa rikkaaksi. Varakkaaksi voidaan ehkä kutsua vähän vähemmälläkin.
 
Riippuu toki siitä mitä rikkaalla tarkoitetaan. Omasta mielestä pitää olla ainakin paljon keskivertoa enemmän varallisuutta, että voidaan sanoa rikkaaksi. Varakkaaksi voidaan ehkä kutsua vähän vähemmälläkin.
Rikkaalle on monta määritelmää. Yksi on, että pystyy elämään pelkillä sijoitustuotoilla. Sitten toinen kysymys on, millainen elämäntyyli tuo 'pystyy' on. Ainakin toimeentulotuen rajan yli, jos ei muuta.
 
No en sanoisi kyllä tänä päivänä 4700€/kk rikkaaksi tai erittäin surullista jos tuollainen kuukausipalkalla luetaan rikkaiden kastiin.

Tässä on tämä tyhmä termistöongelma. Musta rikas/köyhä liittyy vain varallisuuteen. Suurituloinen ja pienituloinen kuvaa taas tulojen määrä eikä lainkaan varallisuutta. Jostain syystä Suomessa kun puhutaan köyhyydestä, ei tarkoiteta köyhyyttä, vaan matalaa tulotasoa. Ja triggeröidyn tästä aina :rofl2:

Mutta selkeämpää puhua niistä euroista tai tulodesiileistä eikä "rikkaista" tai "köyhistä", joille meillä jokaisella on oma määritelmämme.

Mustakin kertoo vähän surullista tarinaa, jos monen mielestä 4700e ansaitseva on poikkeuksellisen suurituloinen. Näin tapahtuu maassa, jossa bruttotuloerot ovat poikkeuksellisen pienet, kuten Suomessa.
 
Mistä tullaankin siihen, että työnteolla ei rikastu.
Joo rikkaus pitää määritellä, mutta minun mielestä tämä yleinen väite on väärä. Työtä tekemällä voi Suomessa rikastua ihan hyvin. Esimerkiksi yksi hyvä tuttu 49v, likvidi omaisuus noin 700 te plus päälle noin 700 te omakotitalo ja velkaa ei ole ja autojakin löytyy kolme. Ei ole saanut merkittäviä perintöjä eikä poikkeuksellisia sijoitustuottoja. Valmistui nopeasti ilman välivuosia hyvään ammattiin, tehnyt aina töitä ahkerasti ja vaihtanut paikkaa jos parempaa palkkaa ollut tarjolla. Eikä ole mikään kitupiikki erakko.
 
Joo rikkaus pitää määritellä, mutta minun mielestä tämä yleinen väite on väärä. Työtä tekemällä voi Suomessa rikastua ihan hyvin. Esimerkiksi yksi hyvä tuttu 49v, likvidi omaisuus noin 700 te plus päälle noin 700 te omakotitalo ja velkaa ei ole ja autojakin löytyy kolme. Ei ole saanut merkittäviä perintöjä eikä poikkeuksellisia sijoitustuottoja. Valmistui nopeasti ilman välivuosia hyvään ammattiin, tehnyt aina töitä ahkerasti ja vaihtanut paikkaa jos parempaa palkkaa ollut tarjolla. Eikä ole mikään kitupiikki erakko.
Poikkeuksia toki on.

5% tuotolla tuo olisi 35.000e vuodessa, josta verot pois. Taitaisi jäädä noin 25.000 euroa, niin kyllähän tuolla elää kun asunto velaton.
 
En siltikään sanoisi henkilöä rikkaaksi. Tuo on muutenkin Suomen mittapuulla melkeinpä paras värisuora minkä voisi saada palkansaajana.

Tässä myös pari muutakin tekijää kuten poikkeuksellinen talouskasvu heti 90-laman jälkeen mitä siihen aikaan töissä olevilla oli mahdollisuus hyödyntää.

2008 jälkeen meno on taas lähinnä ollut prööt, jos ei huomioida kämppien kasvanutta arvostusta. Joskin sekin on tässä poksahtamassa.
 
En siltikään sanoisi henkilöä rikkaaksi.

Eli ketä et sanoisi? Tuota 700k omistavaa? Suomessa varakkaimpaan 10%:iin kuuluu 550k nettovarallisuudella eli varat (mukana reaali- ja rahoitusvarallisus, eli kämpät, autot, metsät, osakkeet jne. ja käteinen) miinus velat. Vai tarkoititko sitä 4700e/kk tienaavaa, jonka varallisuudesta tai rikkaudesta emme kai tiedä mitään?
 
Eli ketä et sanoisi? Tuota 700k omistavaa? Suomessa varakkaimpaan 10%:iin kuuluu 550k nettovarallisuudella eli varat (mukana reaali- ja rahoitusvarallisus, eli kämpät, autot, metsät, osakkeet jne. ja käteinen) miinus velat. Vai tarkoititko sitä 4700e/kk tienaavaa, jonka varallisuudesta tai rikkaudesta emme kai tiedä mitään?

En kumpaakaan.

Muutenkin kiva juttu Kaleville sekä Anterolle, että pääsi vyyhtiin mukaan mutta eipä tässä ole mitään makoisia aikoja luvassa milleniaaleille. Puhumattakaan Z- ja alfa-sukupolvesta.
 
Mihis tää liittyy, keitä ovat Kalevi ja Antero ja mihin niillä viittaat?

Varallisuutta kerryttäneet sukupolvet. Se on hieman kyseenalaista tehdä esimerkin 49v olevasta henkilöstä kuka on päässyt hyödyntämään 90-luvun lamana jälkeistä ja ennen 2008 olevaa aikaa.

Jos ei mitään muuta niin näillä on edelleen ikuinen opiskeluoikeus ja voivat halutessaan sitäkin hyödyntää. Tunnen itse yhden sellaisen sankarin joka ottaa ilon irti Hoas kämpistä ja säästää siten ihan mukavia summia.
 
49v on valmistunut korkeakoulusta nopeasti opiskelleenakin vasta ihan 90 luvun lopussa. Ja kyllä Suomessa työteliäs osaaja on aina voinut tehdä rahaa.
 
2023 Suomi oli edellä mediaanivarallisuudessa.

Ei toi tue vastakkaista argumenttia. Mites se ikärakenne sitten Suomi vs Ruotsi? Mihin suuntaan veikkaat kallistuvan?

Lopputuloksena nuoret ovat paljon huonommassa asemassa. Täytyy olla aikamoinen taikuri lähteä kiistämään tätä.

Lisätään nyt vielä konkreettiset muutokset mitkä ovat tulleet siinä 2008 paikkeilla ja jälkeen. Opiskeluoikeuden rajaus, opintolainan täysmittaisen vähennyksen supistus ja asuntolainakorkojen vähennysoikeuden poisto.

Nämä ehkä hieman vaikuttavat varallisuuden kasvattamiseen?
 
Viimeksi muokattu:
Ei toi tue vastakkaista argumenttia. Mites se ikärakenne sitten Suomi vs Ruotsi? Mihin suuntaan veikkaat kallistuvan?

Lopputuloksena nuoret ovat paljon huonommassa asemassa. Täytyy olla aikamoinen taikuri lähteä kiistämään tätä.

Lisätään nyt vielä konkreettiset muutokset mitkä ovat tulleet siinä 2008 paikkeilla ja jälkeen. Opiskeluoikeuden rajaus, opintolainan täysmittaisen vähennyksen supistus ja asuntolainakorkojen vähennysoikeuden poisto.

Nämä ehkä hieman vaikuttavat varallisuuden kasvattamiseen?
Tässä nyt katsotaan vissiin historiattomasti vain omaa nokkaa. Kyllä sen eron teki ensin positiivisesti Nokian nousu ja sen jälkeen negatiivisesti romahdus. Josta toipumiseen taisi lopulta mennä melkein vuosikymmen.

Toki nuo luettelemasi kiristykset on totta, mutta jos olisi sellainen todellisuus, jossa olisi uusi Nokia tai kuten tanskalaisilla Novo Nordisk, niin koko asetelma muuttuisi heti.

Ja kun oikein tarkemmin miettii, niin eihän sitä koko opintolainan vähennysoikeutta oltu vielä keksittykään. Sehän on aika uusi keksintö, tuli joskus tuossa kymmenluvulla, muistaako joku minä vuonna?
Ja oliko suurimmillaan 40 prossaa, mutta vain pari vuotta kunnes alettiin pienentää osuutta.

Sen sijaan me maksettiin aikanaan kaksinumeroista korkoa opintolainastakin.
 
Viimeksi muokattu:
Korkeakoulutetut eivät ansaitse noin paljoa.

Tässä vielä mediaanit lukuina

Korkeakoulutetulla viittasin yliopistolaisiin, siis "ylempiin korkeakoulutettuihin" ja ylempiin - en jotenkin edelleenkään osaa laskea "opistolaisia" korkeakoulutetuiksi*. Tällöin mediaani on jo yli 4700e perusmaisterilla 2024, lisensiaatit ja tohtorit sitten hiukan jonkin verran nostaa. Eli voi hyvin sanoa, että suurin osa ansaitsee tuon yli.

* Nyt joku vetää herneen nenään, mutta todellisuudessahan AMK sisältää nykyään hyvin paljon ihan ammattitutkintoja mm. poliisit, hoitajat jne. vaikka sitten osa onkin enemmän "valkokaulussuuntautuneita".

Jos marginaaliveroja laskettaisiin alapäästä, niin kyllähän se hyödyttäisi myös kaikkia paremminkin tienaavia.

Nimenomaan. Ei tietenkään voisi laskea "niin että tuntuu", koska tulisi liian kalliiksi, mutta on se mielestäni hieman epäoikeudenmukaista, että veronalennuksista 33% kohdennetaan top 3% palkansaajille varsinkin kun ottaa huomioon miten ostovoima on tippunut viime vuosina juuri siellä alemmissa ja keskituloisissa tuloluokissa.
 
Tässä nyt katsotaan vissiin historiattomasti vain omaa nokkaa. Kyllä sen eron teki ensin positiivisesti Nokian nousu ja sen jälkeen negatiivisesti romahdus. Josta toipumiseen taisi lopulta mennä melkein vuosikymmen.

Toki nuo luettelemasi kiristykset on totta, mutta jos olisi sellainen todellisuus, jossa olisi uusi Nokia tai kuten tanskalaisilla Novo Nordisk, niin koko asetelma muuttuisi heti.

Ja kun oikein tarkemmin miettii, niin eihän sitä koko opintolainan vähennysoikeutta oltu vielä keksittykään. Sehän on aika uusi keksintö, tuli joskus tuossa kymmenluvulla, muistaako joku minä vuonna?
Ja oliko suurimmillaan 40 prossaa, mutta vain pari vuotta kunnes alettiin pienentää osuutta.

Sen sijaan me maksettiin aikanaan kaksinumeroista korkoa opintolainastakin.


Joo, oli uudempi keksintö.

Joka tapauksessa. En pidä aikaisemmin annettua esimerkkiä mitenkään soveliaana nykyhetkeä ajatellen. Pelikenttä on muuttunut Suomessa huonompaan suuntaan.
 
Katsoppa varallisuuden kasvu Ruotsi vs Suomi. 2008 oli tilanne aika tasan. Nyt Ruotsi on aika mukavasti edellä.

Mitä tämä mielestäsi kertoo?
Vaikka talous supistuisi niin silti on mahdollista työllä rikastua, toki vaikeampaa. Ei yleinen talous yhtä ihmistä määrää.

Ja mikäänhän ei estä menemästä välillä vaikka sinne Ruotsiin töihin.
 
Vähän niinkuin USAssa, mut miksi siellä on kaikki lihavia sitten?
Lihavuus liittyy paljon elintasoon ja siihen miten on varaa ja mahdollisuus syödä yli kulutuksen. Suomessa elintaso ja pikaruoka/naksukulttuuri on noussut myöhemmin kansanhuviksi kuin jenkeissä. Laitetaan muutama vuosikymmen lisää ja suomalaiset on texasin mitoissa nykymenolla. Hox, lihavuuden alapuolella ylipainoiset jotka ei siis lainauksen luvuissa mukana. Suomessa on pian normaali ja alipainoisia vähemmän kuin lihavia ja ylipainoisia.

Lihavuuden yleisyys on yli 20-vuotiailla naisilla 30 ja miehillä 27 prosenttia. Lähes joka toisella naisella (48 %) ja miehellä (44 %) on vyötärölihavuutta.
 
Lihavuus liittyy paljon elintasoon ja siihen miten on varaa ja mahdollisuus syödä yli kulutuksen. Suomessa elintaso ja pikaruoka/naksukulttuuri on noussut myöhemmin kansanhuviksi kuin jenkeissä. Laitetaan muutama vuosikymmen lisää ja suomalaiset on texasin mitoissa nykymenolla. Hox, lihavuuden alapuolella ylipainoiset jotka ei siis lainauksen luvuissa mukana. Suomessa on pian normaali ja alipainoisia vähemmän kuin lihavia ja ylipainoisia.


Väärin. Matalammalla elintasolla on juuri vaikutus ylipainoon.
 
Väärin. Matalammalla elintasolla on juuri vaikutus ylipainoon.
Argumentoit eri asiaa kuin minä. Verrataan suomea 1970-luvulla ja tänään. Miten on ruokailutottumukset ja elintaso muuttuneet? Suomalaiset seuraa jenkkien perässä, mutta vain jonku 20-30v perässä kun suomessa roskaruuan, tiheäenergiset naksut yms. tulleet elämään mukaan myöhemmin kuin amerikassa.

Elintaso on noussut tasolle missä köyhinkin voi vetää niin paljon kaloreita, että syö itseänsä pyöreäksi. Asiaa ei kauheasti auta se, että halvimmat moskat on suunniteltu erittäin hyvänmakuisiksi ja nehän kelpaa massoille.

Politiikalla tuntuu olevan hyvin vähän ohjausvoimaa kansan lihomisen suhteen. Joten tämä ketju lienee täysin väärä paikka suomalaisten lihomiskeskustelulle. Ei makeisveroilla yms. saada ratkaistua suomalaisten lihomisongelmaa. Ongelma on hyvin konkreettinen ja muuttuu pahemmaksi vuosi vuodelta. Linkki mistä pääsee ongelmaa tutkimaan mun edellisessä postauksessa.
 
Argumentoit eri asiaa kuin minä. Verrataan suomea 1970-luvulla ja tänään. Miten on ruokailutottumukset ja elintaso muuttuneet? Suomalaiset seuraa jenkkien perässä, mutta vain jonku 20-30v perässä kun suomessa roskaruuan, tiheäenergiset naksut yms. tulleet elämään mukaan myöhemmin kuin amerikassa.

Elintaso on noussut tasolle missä köyhinkin voi vetää niin paljon kaloreita, että syö itseänsä pyöreäksi. Asiaa ei kauheasti auta se, että halvimmat moskat on suunniteltu erittäin hyvänmakuisiksi ja nehän kelpaa massoille.

Politiikalla tuntuu olevan hyvin vähän ohjausvoimaa kansan lihomisen suhteen. Joten tämä ketju lienee täysin väärä paikka suomalaisten lihomiskeskustelulle. Ei makeisveroilla yms. saada ratkaistua suomalaisten lihomisongelmaa. Ongelma on hyvin konkreettinen ja muuttuu pahemmaksi vuosi vuodelta. Linkki mistä pääsee ongelmaa tutkimaan mun edellisessä postauksessa.
Tulotaso vaikuttaa ihan suoraan siihen miten terveellisesti ihminen voi esim syödä ja se on muutaki kuin pelkkää kalorien tuijottamista. Elintaso vaikuttaa myös muihinki asioihin kuin pelkkään syömiseen eli matalatuloiset ei myöskään pysty harrastamaan urheilua samalla tavoin kuin hyvätuloiset joka vaikuttaa myös olennaisesti.
 
Tulotaso vaikuttaa ihan suoraan siihen miten terveellisesti ihminen voi esim syödä ja se on muutaki kuin pelkkää kalorien tuijottamista. Elintaso vaikuttaa myös muihinki asioihin kuin pelkkään syömiseen eli matalatuloiset ei myöskään pysty harrastamaan urheilua samalla tavoin kuin hyvätuloiset joka vaikuttaa myös olennaisesti.
Mun argumentti ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa mitä kirjoitat. Suomalaiset seuraa jenkkien perässä lihomisen kanssa. Jenkeillä vain 20-30v etumatka sen kanssa millon lihominen alkoi. Asia näyttää erilaiselta kun miettii 50v aikajännettä ja tätä päivää. Esim. ne thl:n trendit antais olettaa, että suomalaisten lihominen tulee jatkumaan. Lihavia ja ylipainoisia melkein puolet jo nyt suomalaisista. Jos jokin ei muutu isosti niin tilanne 20v päästä suomessa on sama kuin tänään jenkeissä.
 
Sitä voi toki kutsua koulutusvienniksikin, mutta ulkomaalaisten opiskeluperusteisen oleskeluluvan helpotuksella Marinin hallitus toi lisää elätettäviä meidän leipäjonoihimme ja nyt se on ääneen sanottu julkisesti.

Tuontia tämä on, ei vientiä. Nettovaikutus miinusmerkkistä, ei missään nimessä plusmerkkistä. Jälleen faktat ovat ristiriidassa Marinin hallituksen sanoman kanssa heidän tekemisistään ja niiden vaikutuksista. Kuten arvata saattoi, köyhistä maista Suomeen roudatut ihmiset lisäävät yhteiskunnan kuluja. Noh, toivotaan että osa näistä ihmisistä tulee työllistymään ja muuttamaan omakohtaisen kansantaloudellisen vaikutuksensa positiiviseksi ettei tämäkin mennyt silkasta hyväntekeväisyydestä.
 
Tulotaso vaikuttaa ihan suoraan siihen miten terveellisesti ihminen voi esim syödä ja se on muutaki kuin pelkkää kalorien tuijottamista. Elintaso vaikuttaa myös muihinki asioihin kuin pelkkään syömiseen eli matalatuloiset ei myöskään pysty harrastamaan urheilua samalla tavoin kuin hyvätuloiset joka vaikuttaa myös olennaisesti.
Ei voi kyllä tehdä tällaista yleistystä. Terveellinen ruoka on ehkä kalliimpaa valmisruokien ja ravintoloiden tapauksessa, mutta terveellisesti voi syödä halvallakin jos osaa vähän katsoa mitä kaupasta ostaa.

Liikunnan/urheilun kanssa pitää ainakin osittain paikkansa. Kaikki kuntoliikunta ei kuitenkaan vaadi kovin kalliita välineitä.
 
Sitä voi toki kutsua koulutusvienniksikin, mutta ulkomaalaisten opiskeluperusteisen oleskeluluvan helpotuksella Marinin hallitus toi lisää elätettäviä meidän leipäjonoihimme ja nyt se on ääneen sanottu julkisesti.

Tuontia tämä on, ei vientiä. Nettovaikutus miinusmerkkistä, ei missään nimessä plusmerkkistä. Jälleen faktat ovat ristiriidassa Marinin hallituksen sanoman kanssa heidän tekemisistään ja niiden vaikutuksista. Kuten arvata saattoi, köyhistä maista Suomeen roudatut ihmiset lisäävät yhteiskunnan kuluja. Noh, toivotaan että osa näistä ihmisistä tulee työllistymään ja muuttamaan omakohtaisen kansantaloudellisen vaikutuksensa positiiviseksi ettei tämäkin mennyt silkasta hyväntekeväisyydestä.
On myös tuttuja, ketkä noita opiskelijoina tulleita. Iso syy, että lapset pääsee ilmaiseksi kouluun. Kuten tuossakin sanottu niin myös aviovaimo/mies saa kelalta tukia. Omituiseksi kyllä tehty, että pitäisi itse rahoittaa aika, mutta kuitenkin valtio sitten kustantaa ison osan kuluista.
 
Suomen kansalaisuus oli myös erittäin helppo saada taloudellisiin kriteereihin nähden, ei vaadittu omaa toimeentuloa vaan riitti että liitteksi löi kelan päätöksen, tätä olen myös nähnyt että haetaan juurikin taustasyynä tuo Suomen kansalaisuus, on monia kolmansienmaiden asukkaita jotka haluavat länsimaiden passin.
 
Suomen kansalaisuus oli myös erittäin helppo saada taloudellisiin kriteereihin nähden, ei vaadittu omaa toimeentuloa vaan riitti että liitteksi löi kelan päätöksen, tätä olen myös nähnyt että haetaan juurikin taustasyynä tuo Suomen kansalaisuus, on monia kolmansienmaiden asukkaita jotka haluavat länsimaiden passin.
Paljon myös aina huudetaan ettei koulutuksesta saa leikata. Totuus on, että siinä koulutuksessakin menoja pitäisi kohdentaa järkevämmin. AMK-aikana katsoin vierestä kun joka vuosikurssille tuli kymmenittäin venäläisiä ja afrikkalaisia suorittamaan insinööritutkinnon Suomessa.

En usko että niin iso joukko tulijoita jää vuosittain Suomeen insinöörin hommiin (vajaan 10 vuoden aikana olen alalla tavannut ainoastaan pari venäläistä alan insinööriä enkä yhtäkään afrikkalaista) eli hakevat täältä halvalla sen koulutuksen ja painuvat jonnekin muualle / takaisin.

Koulutusvienniksihän tätä voisi kutsua jos koulutettaisiin kohdemaissa ja vietäisiin sitä osaamista oikeasti. Silloin myös tästä koulutusviennistä virtaisi luultavimmin rahaa Suomeen päin kouluttajille, mutta tässä mallissa maksetaan vuosien opintotuet ja asumistuet ja kustannetaan edullinen reilun parin euron kouluravintolalounas päivittäin (en tiedä hintoja nykyään). Eli raha virtaa ihan suoraan Suomesta ulos, pieniä sivuvirtoja tulee sitten vuokranantajille ja paikallisille yrittäjille ainakin kaupan alalla. Silti, ne ovat yhteiskunnan varoja joten tulonsiirroista pääasiassa kyse.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
285 537
Viestejä
4 903 734
Jäsenet
79 002
Uusin jäsen
cyd

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom