Tässä on monella työnantajallekin mielenkiintoinen tilanne, kun toimitilat on skaalattu alas nykyiseen tarpeeseen ja joutuu miettimään, kuinka moni haluaa palata takaisin työpisteelle. Esim. me todennäköisesti joudumme skaalaamaan ainakin jonkin verran ylös, vaikka uskoisin, että meidän kohdalla rajatut ja maksulliset pysäköintimahdollisuudet pitävät ihmisiä etätyössä enemmän, kuin jollain toisella yrityksellä.
Tällaisessa vaikeasti ennakoitavassa ja pomppivassa veropolitiikassa on kyllä paljon vaaroja. Voi olla, että lainauksen konkurssiaalto on kärjistettyä kieltä ja yritykset vaan lopettavat, mutta kun pyörien kasaaminen ja huolto on käsityötä, niin kyllä n. sadalla tuhannella työsuhdepyörällä on jo iso merkitys kansanterveyden lisäksi myös kansantalouteen. Eikä vähiten yritysten ja työpaikkojen osalta.
”Useissa pyöräliikkeissä 80 prosenttia myynnistä tulee työsuhdepyöristä. Jos heiltä häviää 80 prosenttia liiketoiminnasta, voi tämä johtaa konkurssiaaltoon.”
Walkerin mukaan pyörissä ei ole niin isot katteet, että niitä olisi varaa seisottaa varastossa.
”Jos ne eivät liiku, on se iso taakka yrittäjille, jotka myyvät niitä eteenpäin.”
Walker pelkää myös sitä, että veroedun poistosta tulee dominoefekti, jossa työpaikka lähtee muiltakin kuin vain pyöriä myyviltä tai liisaavilta yrityksiltä.
”Matti Koistinen (Pyöräliiton entinen toiminnanjohtaja) sanoi juuri, että tässä on sellutehtaan verran ihmisiä, joiden työpaikka on vaakalaudalla.”
Pyöräliikkeet pelkäävät, että hallituksen leikkaukset voivat johtaa konkursseihin ja työpaikkojen menetyksiin. Vaikuttaako hallituksen päätös sinuun? Vastaa jutun lopussa HS:n kyselyyn.
www.hs.fi