Ei täysin nolla jos niillä rahoilla ostaa Suomesta palveluita tai alvillisia
No joo tämä on toki totta, mutta en silti usko, että suojaosa poistettiin siksi, että jengi aikoo tehdä enemmän töitä pimeänä.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Ei täysin nolla jos niillä rahoilla ostaa Suomesta palveluita tai alvillisia
Ja lisäksi kotitalousvähennyksen leikkaaminen vähentää kysyntää eli työmahdollisuuksia."ÖYHM, miksei työttömät vain ala tekemään lumitöitä!"
Kun se tosiaan olisikin noin yksinkertaista. Käytännössähän tuo tarkoittaa sitä, että pitää alkaa yrittäjäksi, ellei hommaa tosiaan aio hoitaa pimeästi. Ja siitä päästäänkin siihen, että kuvioihin tulee äkkiä mukaan YEL maksut, ja palvelun hintaan tulee ALV ja mitä lie. Ja sitten sillä lumityöpalvelulla onkin äkkiä niin paljon hintaa, ettei sille enää ole juurikaan kysyntää.
"ÖYHM, miksei työttömät vain ala tekemään lumitöitä!"
Kun se tosiaan olisikin noin yksinkertaista. Käytännössähän tuo tarkoittaa sitä, että pitää alkaa yrittäjäksi, ellei hommaa tosiaan aio hoitaa pimeästi. Ja siitä päästäänkin siihen, että kuvioihin tulee äkkiä mukaan YEL maksut, ja palvelun hintaan tulee ALV ja mitä lie. Ja sitten sillä lumityöpalvelulla onkin äkkiä niin paljon hintaa, ettei sille enää ole juurikaan kysyntää.
Aika toivoton maailmankuva jos osapäivätyö nähdään sellaisena toivottomana kohtalona, mistä kenelläkään ei ole mahdollisuutta siirtyä kokopäivätyöhön.Suuri osa osapäivätöissä olevista ottaisi heti vastaan kokopäivätöitä, jos niitä olisi tarjolla. Kyse ei ole siis siitä, etteikö niitä haettaisi, vaan siitä, ettei niitä saa.
Nyt heikennettiin niiden henkilöiden työllistymistä, jotka nimenomaan pitäisi saada työttömyydestä takaisin työelämään. Aika monelle kokoaikatyö samantien on epärealistinen mahdollisuus + työttömissä (ja etenkin pitkäaikaistyöttömissä) on paljon niitä, jotka eivät kokopäivätyöhön edes kykene.
Eka steppi voisi olla että valtio panostaisi työnvälitystoimintaan, määrää työttömälle työpaikan työvälityksen kautta ja katsoo että se menee sinne. Tämä toki sen jälkeen kun ne työkyvyttömät on siirretty oikealle luukulle."ÖYHM, miksei työttömät vain ala tekemään lumitöitä!"
Kun se tosiaan olisikin noin yksinkertaista. Käytännössähän tuo tarkoittaa sitä, että pitää alkaa yrittäjäksi, ellei hommaa tosiaan aio hoitaa pimeästi. Ja siitä päästäänkin siihen, että kuvioihin tulee äkkiä mukaan YEL maksut, ja palvelun hintaan tulee ALV ja mitä lie. Ja sitten sillä lumityöpalvelulla onkin äkkiä niin paljon hintaa, ettei sille enää ole juurikaan kysyntää.
Niin, sitten kun tulee nousukausi, niin historiasta olisi kaivettavissa vaikkapa Lex Leppänen.Eka steppi voisi olla että valtio panostaisi työnvälitystoimintaan, määrää työttömälle työpaikan työvälityksen kautta ja katsoo että se menee sinne. Tämä toki sen jälkeen kun ne työkyvyttömät on siirretty oikealle luukulle.
Nykyaikana tämmäsestä ei enää keskustella, vaan jotain "lähetä x määrä hakemuksia" itseohjautuvuusshittiä, niinkun se määrä jotenkin olisi oleellinen.
Ne puolityökykysetkin voi vaikka tehdä lumitöitä valtion virastojen edustalla, hiekottaa julkisia tiloja jne. mutta tääkin poissuljettua kun jonkun turhakeyrittäjän ylihinnoteltu ja verovaroista maksettu bisnes menee pois alta. Parempi maksaa talouspuolueen opeilla työttömille kotiin ja vielä moninkertasesti jollekkin yksityiselle.
Ja sulla on näyttöä että ihmiset laajemminkin teki omasta tahdosta osa-aikaista, eikä kokopäivästä, kun puhutaan pienituloisista?Aika toivoton maailmankuva jos osapäivätyö nähdään sellaisena toivottomana kohtalona, mistä kenelläkään ei ole mahdollisuutta siirtyä kokopäivätyöhön.
Aika toivoton maailmankuva jos osapäivätyö nähdään sellaisena toivottomana kohtalona, mistä kenelläkään ei ole mahdollisuutta siirtyä kokopäivätyöhön.
Tosiasia on myös se, että tehtyjen työtuntien määrä ei olennaisesti lisääntynyt edellisellä yrittämällä, ts. sen taloudelliset vaikutukset eivät olleet silloin järin merkittäviä. Joten jos tehtyjen tuntien määrää halutaan kasvattaa, pitää yrittää jotain muuta. Se on sitten oma lukunsa jos ajatellaan että työtä voi tehdä sillä yhdellä ainoalla alalla millä ei saa kokopäivätyötä, eikä muuta vaihtoehtoa voi olla olemassakaan. Silloin on aikalailla yhdentekevää mitä tehdään.Kukaan ei ole tässä keskustelussa väittänyt yhtään mitään tuollaista.
Ihan tosiasia on, että monelle pitkäaikaistyöttömälle se ensimmäinen askel työelämään ole kokopäivätyö. Lisäksi, kuten tässäkin keskustelussa on todettu, työttöminä on henkilöitä, jotka eivät edes kykene kokopäivätyöhön. Tosiasia on myös se, että moni osapäivätyössä oleva haluaisi kokopäivätyötä, mutta sitä ei ole tarjolla.
Tosiasia on myös se, että tehtyjen työtuntien määrä ei olennaisesti lisääntynyt edellisellä yrittämällä, ts. sen taloudelliset vaikutukset eivät olleet silloin järin merkittäviä. Joten jos tehtyjen tuntien määrää halutaan kasvattaa, pitää yrittää jotain muuta. Se on sitten oma lukunsa jos ajatellaan että työtä voi tehdä sillä yhdellä ainoalla alalla millä ei saa kokopäivätyötä, eikä muuta vaihtoehtoa voi olla olemassakaan. Silloin on aikalailla yhdentekevää mitä tehdään.
Riippuu mitä ongelmia halutaan ratkaista ja miten - riittääkö että saadaan jonkinlaista työtä jokunen tunti, jotta saadaan tilasto siivottua ja ollaan tyytyväisiä? Vai yritetäänkö ratkaista sitä ongelmaa, että valtion juoksevat kulut ovat liian suuret, eikä niitä pystytä kattamaan edes maailman korkeimpiin kuuluvalla veroasteella, jolloin on täysin väistämätöntä että nimenomaan tehtyjen tuottavien työtuntien määrä pitäisi saada kasvamaan. Toinen vaihtoehto olisi toki sitten priorisoida julkisella rahalla tuotettavia palveluja ja ryhtyä karsimaan niistä, mutta kaikki tietävät jo sen olevan betonibyroslaviassamme jotakuinkin mahdotonta vaikka vastoin todennäköisyyksiä Arkadianmäelle saataisiin eduskunta, missä idealle olisi kannatusta.Eli työtuntien määrä ratkaisee, ei se, että työttömiä saataisiin töihin?
Kyllä minusta on aika oleellista se, että etenkin pitkäaikaistyöttömyyttä saataisiin vähennettyä. Silloin ensimmäinen työpaikka on usein nimenomaan osaaikainen ja määräaikainen tai kyse on keikkatyöstä. Nyt byrokratian ja sen, että työtulo leikkaa heti ensimmäisestä eurosta tukia, vuoksi on jopa taloudellisesti kannattavaa olla ennemmin työtön kuin tehdä vaikka keikkatöitä.
En tiedä mitä alaa tarkoitat ainoana, jossa on paljon osa-aikatöitä, minä tiedän aika monta.
Ei se ihan noinkaan ole. Itse näin ennusteen, että velkasuhde tasapainottuu n. 3v kuluessa, jos nykyiset toimenpiteet viedään läpi.Mehän olemme käytännössä matkalla kohti defaulttia, eikä kukaan näytä voivan sille oikein mitään.
Olettaen ettei seuraava hallitus (missä oletettavasti on taas demarit, jos ei suurempaa ihmettä tapahdu) päätä taas että "rahaa on" ja pasko sitäkin orastavaa kehitystä kasvattamalla menoja ja säätämällä muutaman lakisääteiden julkisrahoitteisen tehtävän lisää.Ei se ihan noinkaan ole. Itse näin ennusteen, että velkasuhde tasapainottuu n. 3v kuluessa, jos nykyiset toimenpiteet viedään läpi.
Riippuu mitä ongelmia halutaan ratkaista ja miten - riittääkö että saadaan jonkinlaista työtä jokunen tunti, jotta saadaan tilasto siivottua ja ollaan tyytyväisiä? Vai yritetäänkö ratkaista sitä ongelmaa, että valtion juoksevat kulut ovat liian suuret, eikä niitä pystytä kattamaan edes maailman korkeimpiin kuuluvalla veroasteella, jolloin on täysin väistämätöntä että nimenomaan tehtyjen tuottavien työtuntien määrä pitäisi saada kasvamaan. Toinen vaihtoehto olisi toki sitten priorisoida julkisella rahalla tuotettavia palveluja ja ryhtyä karsimaan niistä, mutta kaikki tietävät jo sen olevan betonibyroslaviassamme jotakuinkin mahdotonta vaikka vastoin todennäköisyyksiä Arkadianmäelle saataisiin eduskunta, missä idealle olisi kannatusta.
Se mitä tarkoitan on se, että ammatin valinta ei ole sillä tavalla kiveen hakattu että kun kerran on alkanut tekemään jotain niin siinä sitten pysytään hamaan eläkeikään tai hautaan asti, oli alalla töitä tai ei.
Toisaalta, en tiedä miten hedelmällistä asiasta on täällä rutista. Mehän olemme käytännössä matkalla kohti defaulttia, eikä kukaan näytä voivan sille oikein mitään.
Ne pykälät missä menot ovat kasvaneet eniten lienevät velanhoitokulut korkotason kasvettua (ja hölmöjen byrokraattiemme vaihdettua nollakorkoisia lainoja kalliisiin jonkun pykälän takia käyttämättä aivojaan lainkaan, unohtamatta toisia hölmöjä jotka kasvattivat pysyviä julkisia menoja tilanteessa missä olemassa oleviakaan ei kyetty rahoittamaan ilman velkaa), sekä puolustusmenot joiden tarpeellisuutta ihan hirveän moni ei kyseenalaista - kun huomioidaan että viimeisen 20 vuoden aikana puolustus on ollut se, mistä on melkein herkimmin leikattu silläkin riskillä, että se muodostaisi suorastaan eksistentiaalisen uhan/riskin. Työttömyysturvan suora kulu ei ole tässä se ainoa merkitsevä asia, vaan se mitä tehty työ tuottaa - jos tehdyt työtunnit eivät kasva, myöskään talous ja sitä kautta mm. verotulot eivät kasva. Edelleen, se mainostettu osa-aikatyö ei ole kasvattanut tehtyjen työtuntien määrää toivotulla tavalla.Niin, täällä nyt keskustellaan työttömyysturvan miljoonien leikkauksista kun muualla kulut ovat kasvaneet miljardeja. Työttömyysturvan kulut ovat pysyneet aika tasaisina viimeiset 20 vuotta. Menolisäykset ovat ihan muualla.
Eikä kukaan ole tässä nyt esittänyt, etteikö alaa voisi vaihtaa. Vaan sitä, että pitkään työttömänä olevalle osa-aikatyö on todennäköisempi tapa työllistyä kuin, että kaikilla pitäisi heti olla kokopäivätyö. Hallituksen leikkaukset ja niihin liittyvä byrokratia on vaan johtanut siihen, että vaikka keikkatöiden vastaanottaminen muuttuu helposti paperisodaksi ja jopa taloudellisesti tappiolliseksi, jos vaikka töihin pitää matkustaa jonkin verran.
Eikä sitä suojaosan poistokaan kasvata, todennäköisesti vähentää.Edelleen, se mainostettu osa-aikatyö ei ole kasvattanut tehtyjen työtuntien määrää toivotulla tavalla.
Tätä epäsuhtaa nyt yritin vähän itsekin tuoda esille aiemmin. Kannattaisi ymmärtää että ihmismieli yrittää aina etsiä syyllistä tilanteelle. Ihmiset kuvittelevat edelleen että tästä ikäluokkaongelmasta ja syntyvyyden laskusta päästään eroon kun esim patistetaan työttömiä lusmuja töihin poistamalla kaikki tuet. Osoittaa valitettavasti täydellistä sokaistumista tilanteesta ja rahavirtojen skaalasta.Niin, täällä nyt keskustellaan työttömyysturvan miljoonien leikkauksista kun muualla kulut ovat kasvaneet miljardeja. Työttömyysturvan kulut ovat pysyneet aika tasaisina viimeiset 20 vuotta. Menolisäykset ovat ihan muualla.
Pointti nyt oli lähinnä, että tällaisia "miksei työttömät vain ala kolaamaan ihmisten pihoja/leikaamaan nurmikkoja/pesemään autoja/jne rahaa vastaan" on aika helppo heitellä jos vain sivuuttaa kaikki nuo asiaan liittyvät realiteetit.Jos työtön on ainoastaan halukas näkemään ongelmia, eikä ollenkaan halukas keksimään ratkaisuja tai edes yrittämään tehdä mitään, niin ehkä siinä kohtaa ei mikään neuvo taida auttaa.
Mielestäni kuitenkaan sellaiselle työttömälle ei yhteiskunnan tarvitsisi kustantaa lähellekään samaa elintasoa, kuin sellaiselle, joka on valmis keksimään ratkaisuja ja edes yrittämään tehdä jotain.
Siitä olen samaa mieltä, että sääntöjä ja byrokratiaa saisi olla vähemmän tekemisen esteenä.
Tämä työttömien syyttäminen kaikista ongelmista nousee aika säännöllisesti pinnalle. Toinen aika vakio tuntuu olevan opiskelijat. Näin se vaan menee, jostain se syyllinen pitää löytää ja johonkin täytyy purkaa omaa raivoa.Tätä epäsuhtaa nyt yritin vähän itsekin tuoda esille aiemmin. Kannattaisi ymmärtää että ihmismieli yrittää aina etsiä syyllistä tilanteelle. Ihmiset kuvittelevat edelleen että tästä ikäluokkaongelmasta ja syntyvyyden laskusta päästään eroon kun esim patistetaan työttömiä lusmuja töihin poistamalla kaikki tuet. Osoittaa valitettavasti täydellistä sokaistumista tilanteesta ja rahavirtojen skaalasta.
5 vuoden päästä harmitellaan kun tilanne pahenee ja rikollisuus lisääntynyt reilusti. Ei ihmisiä oikeastaan kiinnosta edes kerrannaisvaikutukset näin yleensä ottaen. Liian monimutkaisia.
Ihan mielenkiinnosta... näytätkö milloin työttömiä on syytetty kaikista ongelmista? Tai opiskelijoita?Tämä työttömien syyttäminen kaikista ongelmista nousee aika säännöllisesti pinnalle. Toinen aika vakio tuntuu olevan opiskelijat. Näin se vaan menee, jostain se syyllinen pitää löytää ja johonkin täytyy purkaa omaa raivoa.
Tasettahan ei pidä laskea pelkästään työttömyysturvan verran. Jos ihminen siirtyy joltain tuelta palkansaajaksi, eli nettoveronmaksajaksi yksityiselle puolelle, niin valtion kassassa erotus on aika paljon isompi kuin se etuuden määrä.Niin, täällä nyt keskustellaan työttömyysturvan miljoonien leikkauksista kun muualla kulut ovat kasvaneet miljardeja. Työttömyysturvan kulut ovat pysyneet aika tasaisina viimeiset 20 vuotta. Menolisäykset ovat ihan muualla.
Eikä kukaan ole tässä nyt esittänyt, etteikö alaa voisi vaihtaa. Vaan sitä, että pitkään työttömänä olevalle osa-aikatyö on todennäköisempi tapa työllistyä kuin, että kaikilla pitäisi heti olla kokopäivätyö. Hallituksen leikkaukset ja niihin liittyvä byrokratia on vaan johtanut siihen, että vaikka keikkatöiden vastaanottaminen muuttuu helposti paperisodaksi ja jopa taloudellisesti tappiolliseksi, jos vaikka töihin pitää matkustaa jonkin verran.
Ne pykälät missä menot ovat kasvaneet eniten lienevät velanhoitokulut korkotason kasvettua (ja hölmöjen byrokraattiemme vaihdettua nollakorkoisia lainoja kalliisiin jonkun pykälän takia käyttämättä aivojaan lainkaan, unohtamatta toisia hölmöjä jotka kasvattivat pysyviä julkisia menoja tilanteessa missä olemassa oleviakaan ei kyetty rahoittamaan ilman velkaa), sekä puolustusmenot joiden tarpeellisuutta ihan hirveän moni ei kyseenalaista - kun huomioidaan että viimeisen 20 vuoden aikana puolustus on ollut se, mistä on melkein herkimmin leikattu silläkin riskillä, että se muodostaisi suorastaan eksistentiaalisen uhan/riskin. Työttömyysturvan suora kulu ei ole tässä se ainoa merkitsevä asia, vaan se mitä tehty työ tuottaa - jos tehdyt työtunnit eivät kasva, myöskään talous ja sitä kautta mm. verotulot eivät kasva. Edelleen, se mainostettu osa-aikatyö ei ole kasvattanut tehtyjen työtuntien määrää toivotulla tavalla.
Mutta kuten todettua, me kuljemme todennäköisesti kohti defaulttia, eikä kenelläkään näytä olevan sen enempää keinoja kuin haluakaan sen estämiseen.
Harvemmin nettoveronmaksajaksi siirrytään peruspäivärahalla tai työmarkkinatuelta suoraan. Niiltä työllistytään koulutuksen, työpajojen, tuetun tai osa-aikatyöhön kautta ja sittenkin usein yhteiskunnan järjestämiin paikkoihin tai matalapalkka-aloille, jolloin edelleen ne yhteiskunnan tuet on verokertymää suuremmat. Matalapalkka-aloilla se verosumma kun jää hyvin pieneksi.Tasettahan ei pidä laskea pelkästään työttömyysturvan verran. Jos ihminen siirtyy joltain tuelta palkansaajaksi, eli nettoveronmaksajaksi yksityiselle puolelle, niin valtion kassassa erotus on aika paljon isompi kuin se etuuden määrä.
Älä jaksa leikkiä tyhmää, tiedät varmaan mistä puhutaan. Työttömät ja niiden tuet aika tyypillisesti nousee näissä keskusteluissa päällimmäiseksi ongelmaksi.Ihan mielenkiinnosta... näytätkö milloin työttömiä on syytetty kaikista ongelmista? Tai opiskelijoita?
Sulla on varmaan sit jotain näyttöä tuosta kun noin varmaksi asian esität. Minä ainakin siirryin työkkärin rahoilta suoraan nettoveronmaksajaksi yksityiselle puolelle.Harvemmin nettoveronmaksajaksi siirrytään peruspäivärahalla tai työmarkkinatuelta suoraan. Niiltä työllistytään koulutuksen, työpajojen, tuetun tai osa-aikatyöhön kautta ja sittenkin usein yhteiskunnan järjestämiin paikkoihin tai matalapalkka-aloille, jolloin edelleen ne yhteiskunnan tuet on verokertymää suuremmat. Matalapalkka-aloilla se verosumma kun jää hyvin pieneksi.
Sen sijaan ansiosidonnaiselta työllistyvät on sitten kokonaan eri asia.
Aivan täysin sama juttu täällä.Sulla on varmaan sit jotain näyttöä tuosta kun noin varmaksi asian esität. Minä ainakin siirryin työkkärin rahoilta suoraan nettoveronmaksajaksi yksityiselle puolelle.
Tämän vuosituhannen aikana ylivoimaisesti eniten ovat kasvaneet sairauteen ja terveyteen sekä ikääntymiseen liittyvät menot (liittyvät toisiinsa). Puolustusmenot sekä velanhoidon menot ovat ihan pipanoita noihin verrattuna. Esimerkiksi sairauteen ja terveyteen liittyvät menot olivat käyvin hinnoin vuonna 2000 7,6 miljardia ja vuonna 2023 19,7 miljardia. Ikääntymisen menot (eläkkeet ja palvelut) olivat vuonna 2000 10,3 miljardia euroa ja vuonna 2023 37,5 miljardia euroa. Työttömyyteen liittyvät kulut oli vuonna 2000 3,3 miljardia ja vuonna 2023 4,2 miljardia (vuonna 2016 5,5 miljardia, joten ne ovat laskeneet).
Eli todellinen kasvu on ihan muualla kuin korkomenoissa, puolustusmenoissa tai työttömyysturvassa.
"Näissä keskusteluissa" nousee esiin aika monia muitakin syyllisiä ja ongelmia. Edelleen huomautan, että jos taloustilannetta halutaan parantaa, jotta juoksevia kuluja ei tarvitse yrittää rahoittaa velkarahalla hamaan defaulttiin asti, niin se tarkoittaa että tehtyjen tuottavien työtuntien määrän pitää kasvaa ja mielellään myös tuottavuuden nousta tavalla tai toisella. Onko se sitten työttömien "syyllistämistä" riippunee paljon näkökulmasta - nähdäänkö työtön lähtökohtaisesti jonkinlaisena järjestelmän uhrina vai aktiivisena toimijana, joka pystyy vaikuttamaan omaan tekemiseensä.Älä jaksa leikkiä tyhmää, tiedät varmaan mistä puhutaan. Työttömät ja niiden tuet aika tyypillisesti nousee näissä keskusteluissa päällimmäiseksi ongelmaksi.
Minä otin kantaa enemmänkin tämän hallituskauden aikaisiin muutoksiin. Onko tästä nyt sitten pääteltävissä, että työttömyyden kustannuksiin ei kannata tehdä muutoksia koska menot paisuvat muutenkin? Se on kuitenkin edelleen niin, että työttömyyden lasku siten, että tehtyjen työtuntien määrä/kokoaikatyön lisääntyminen vaikuttaa myös sisään tulevien verojen määrään, jolloin vaikutus on suurempi kuin pelkkien työttömyyden hoitoon kuluvien menojen määrä. Riittääkö se, niin lyhyellä aikavälillä todennäköisesti ei riitä - demografia on jo perseellään, eikä sitä ole mahdollista korjata millään järkevällä tavalla ainakaan ilman että synnytetään muita ongelmia.Tämän vuosituhannen aikana ylivoimaisesti eniten ovat kasvaneet sairauteen ja terveyteen sekä ikääntymiseen liittyvät menot (liittyvät toisiinsa). Puolustusmenot sekä velanhoidon menot ovat ihan pipanoita noihin verrattuna. Esimerkiksi sairauteen ja terveyteen liittyvät menot olivat käyvin hinnoin vuonna 2000 7,6 miljardia ja vuonna 2023 19,7 miljardia. Ikääntymisen menot (eläkkeet ja palvelut) olivat vuonna 2000 10,3 miljardia euroa ja vuonna 2023 37,5 miljardia euroa. Työttömyyteen liittyvät kulut oli vuonna 2000 3,3 miljardia ja vuonna 2023 4,2 miljardia (vuonna 2016 5,5 miljardia, joten ne ovat laskeneet).
Eli todellinen kasvu on ihan muualla kuin korkomenoissa, puolustusmenoissa tai työttömyysturvassa.
Minä otin kantaa enemmänkin tämän hallituskauden aikaisiin muutoksiin. Onko tästä nyt sitten pääteltävissä, että työttömyyden kustannuksiin ei kannata tehdä muutoksia koska menot paisuvat muutenkin? Se on kuitenkin edelleen niin, että työttömyyden lasku siten, että tehtyjen työtuntien määrä/kokoaikatyön lisääntyminen vaikuttaa myös sisään tulevien verojen määrään, jolloin vaikutus on suurempi kuin pelkkien työttömyyden hoitoon kuluvien menojen määrä. Riittääkö se, niin lyhyellä aikavälillä todennäköisesti ei riitä - demografia on jo perseellään, eikä sitä ole mahdollista korjata millään järkevällä tavalla ainakaan ilman että synnytetään muita ongelmia.
Pointti oli ja on edelleen se, että työttömyysturvan kulut (jotka ovat laskeneet viimeisen kahdeksan vuoden aikana yli miljardilla) eivät ratkaise Suomen taloutta
...suojaosat tekevät pienten työmäärien tekemisen työn ohella kannattavammaksi, mutta toisaalta suojaosat kannustavat myös vähentämään työn teon määrää korkeammilla ansiotasoilla tai korvaamaan kokoaikatyötä osa-aikatyöllä
Ja pointti on edelleen se, että se aiempi systeemi ei edelleenkään lisännyt tehtyjen työtuntien määrää toivotulla tavalla, jolloin se ei ollut taloudellisessa mielessä menestynyt kokeilu. Tuossa VM:n dokussa on sitten vähän lisää.Pointti oli ja on edelleen se, että työttömyysturvan kulut (jotka ovat laskeneet viimeisen kahdeksan vuoden aikana yli miljardilla) eivät ratkaise Suomen taloutta. Ja nyt kun työttömyysturvan muutokset tekevät työtulojen hankinnasta verrattuna työttömyyteen monella tavalla kannattamattomampaa, ne itseasiassa saattavat toimia juuri päinvastoin kuin ajateltiin. Työllä kun on ihmisestä johtuville yhteiskunnan kuluille muutakin merkitystä kuin vain työstä johtuva verokertymä.
Tää on vähän hassu kommentti. Mikään yksittäinen leikkauskohde ei "ratkaise Suomen taloutta", mutta se ei tietenkään ole mikään perustelu olla leikkaamatta. Jokainen valtion kulujen vähentäminen vähentää niitä kuluja omalta osaltaan ja siksi niitä tehdään. Ja sitä kulujen vähentämistä on niin loputtomasti, että sitä on tehtävä lukemattomiin kohteisiin, joista työttömyysetuudet ovat yksi kohde muiden joukossa.
Mäkään en ole siitä varma, onko se suojaosan poistaminen järkevä temppu. Mutta lakiesityksen muistiossa todettiin aikoinaan näin:
En tiedä, mikä on nettovaikutus mutta tuo oli yksi perustelu.
Ja pointti on edelleen se, että se aiempi systeemi ei edelleenkään lisännyt tehtyjen työtuntien määrää toivotulla tavalla, jolloin se ei ollut taloudellisessa mielessä menestynyt kokeilu. Tuossa VM:n dokussa on sitten vähän lisää.
...ja se ei tuottanut haluttua tulosta.Se aiempi systeemi mahdollisti sen, että työnteko on heti kannattavampaa kuin työttömyys.
...ja se ei tuottanut haluttua tulosta.
Tehtyjen työtuntien kokonaismäärä ei kasvanut. Se mitä tuolla saavutettiin oli lähinnä tilasojen siivous, mitä voi käyttää poliittisena keppihevosena. Ts. lopputulos (minkä oletettavasti pitäisi olla se merkitsevä asia) ei ollut juuri tavanomaisia tempputyöllistämisprojekteja kummempi. Se on sitten oma juttunsa jos on sitä mieltä että pääasia on että saadaan tilasto näyttämään poliittisesti kivalta.Mikä oli haluttu tulos? Jos haluttu tulos oli se, että ihmiset olivat vähemmän kokonaan työttöminä, niin se tuloshan saavutettiin. Ja se on aika oleellinen juttu sen suhteen, että henkilöt jatkossa myös työllistyisivät.
Enempää kokoaikatöitä ei saavutettu, mutta toisaalta niitä ei myöskään ollut vähempää.
Itsekkin olen miettinyt tätä. Perusturva vois olla vaik se kuuluisa TTT - 40 %, jonka saa muutenkin aina, jos ei ole käteisomaisuutta. Tulisko siitä sit liian houkutteleva downshiftaus jollekkin, joka on jo kerännyt likvidiä varallisuutta? En tiedä. Mut toi on mun ainut pelko tossa.Eiköhän olisi paras , että työntekeminen kannattaisi aina: perusturva sen verran alhainen, että vähäisilläkin tunneilla töihin kykenevä saisi kohennusta taloudelliseen tilanteeseen ilman elintason laskua(ts. Tukien laskiessa).
Tehtyjen työtuntien kokonaismäärä ei kasvanut. Se mitä tuolla saavutettiin oli lähinnä tilasojen siivous, mitä voi käyttää poliittisena keppihevosena. Ts. lopputulos (minkä oletettavasti pitäisi olla se merkitsevä asia) ei ollut juuri tavanomaisia tempputyöllistämisprojekteja kummempi. Se on sitten oma juttunsa jos on sitä mieltä että pääasia on että saadaan tilasto näyttämään poliittisesti kivalta.
En nyt viitsisi ihan hirveän paljoa enempää tuhlata ratakiskoa hedelmättömään vänkäämiseen, kun kerran ei näytä olevan mitään yritystäkään ymmärtää kokonaisuutta. Mutta yritetään nyt vielä kerran:Eli on "tilastojen siivousta" jos ihmiset tekevät töitä, eivätkä ole kokonaan työttöminä? Ja että vähäinenkin työnteko on kannattavampaa kuin kokonaan työttömänä oleminen?
En nyt viitsisi ihan hirveän paljoa enempää tuhlata ratakiskoa hedelmättömään vänkäämiseen, kun kerran ei näytä olevan mitään yritystäkään ymmärtää kokonaisuutta. Mutta yritetään nyt vielä kerran:
- sillä mikä se taustalla oleva idea on ei ole mitään merkitystä, jos se ei tuota säästöjä julkiseen talouteen ja tuota lisää veroeuroja
- jos se systeemi ei tuota lainkaan, tai tuottaa merkityksettömän vähän tehtyjä työtunteja lisää kokonaisuuteen, se ei silloin ratkaise eikä edes helpota talouden ongelmia
- sillä merkitäänkö esimerkiksi tunnin viikossa työtä tehnyt työlliseksi ei ole sen siunaaman vertaa merkitystä julkiselle taloudelle
- sillä on silloin merkitystä ainoastana poliittiseen hevonpaskaan, mitä voidaan tuottaa poliittisia tarkoitusperiä varten ja millä äänestäjiä sitten voidaan kusettaa kun kalastellaan kannatusta
- se mitä se tekee jossain yksittäisessä tapauksessa tai skenaariossa on merkityksetöntä, se mitä tapahtuu isommassa mittakaavassa merkitsee jotain
- isommassa mittakaavassa se kokeilu ei tuottanut talouden kokonaisuuden kannalta toivottuja tuloksia
Jos rahaa julkisessa taloudessa olisi niin ettei edes tiedettäisi mihin kaikkeen sitä pitäisi tunkea niin asialla ei olisi niin väliä. Mutta nyt on vedetty toistakymmentä vuodda alijäämällä ja välissä vielä kiihdytetty vauhtia kun joku puupää keksi että "rahaa on", niin se on ihan vähäsen erilainen tilanne. Sikäli kun se nyt ketään edes kiinnostaa ennen defaulttia.
Paljonko tolla suojaosan poistolla uskotiin saavan säästöjä? Itse voisin heittää puhtaalla mutulla perustoimeentulotuen lasku 100 € (ainakin yksineläviltä) tuo enemmän säästöjä ja sen pitäisi riittää (ainakin yksinasuvilla) elämiseen.Kuten aikaisemmin totesin, ne miljardien kulut tulevat ihan muualta kuin tästä. Mutta helpompaa on keskustella lillukanvarsista.
Aika harhaanjohtavaa ottaa työeläkejärjestelmän menot mukaan kun puhutaan budjettimenoista.Tämän vuosituhannen aikana ylivoimaisesti eniten ovat kasvaneet sairauteen ja terveyteen sekä ikääntymiseen liittyvät menot (liittyvät toisiinsa). Puolustusmenot sekä velanhoidon menot ovat ihan pipanoita noihin verrattuna. Esimerkiksi sairauteen ja terveyteen liittyvät menot olivat käyvin hinnoin vuonna 2000 7,6 miljardia ja vuonna 2023 19,7 miljardia. Ikääntymisen menot (eläkkeet ja palvelut) olivat vuonna 2000 10,3 miljardia euroa ja vuonna 2023 37,5 miljardia euroa. Työttömyyteen liittyvät kulut oli vuonna 2000 3,3 miljardia ja vuonna 2023 4,2 miljardia (vuonna 2016 5,5 miljardia, joten ne ovat laskeneet).
Eli todellinen kasvu on ihan muualla kuin korkomenoissa, puolustusmenoissa tai työttömyysturvassa.
Miksi juuri kansanedustajille? Eduskuntatalolla on paljon muitakin ihmisiä töissä ja vierailemassa kuin vain kansanedustajia. Kuten esim. suomalaisia journalisteja.![]()
Yle löysi huumejäämiä eduskunnasta
Yle teki testiin iltana, jolloin eduskunnassa vietettiin pikkujouluja.www.iltalehti.fi
Nyt sitten vaan kaikki kkansanedustajat testeihin ja jos näyttää negaa niin tukasta näyte.
Eikös tätä Sannulillekkin ehdotettu ilman kunnon näyttöä, nyt on sentään testattu näyttö että kamaa on käytetty eikä vaan kuva josta tulkita.
Olishan se mukavaa kuunnella viralliset selitykset kun käry käy.
Aika harhaanjohtavaa ottaa työeläkejärjestelmän menot mukaan kun puhutaan budjettimenoista.