Kotimaan politiikka

[Joku_242]

Ei se markka mitään joustoa tuo työmarkkinoille. Samat rakenteet siellä työmarkkinoilla olisi markankin kanssa.
Jos devalvaatiolla paskotaan työntekijöiden ostovoima, niin kyllä ne osaavat lakkoilla kunnes saavat riittävät palknakorotukset oli siellä markka tai euro. Eikä se markka yhtään auttaisi niiden paikallisten joustojenkaan kanssa, vaan tilanne olisi tasan tarkkaan sama.

Devalvaatiolla ajetaan sitä köyhempää kansaa vielä paskempaan asemaan rikkaiden saadessa lyhytaikaista etua. Poliitikot ostavat aikaa, sen sijaan, että oikeasti korjaisivat asioita. Valtiontaloudellista housuihin kusemista pakkasella.

Tämä on kyllä täyttä paskapuhetta. Sisäinen devalvaatio eli palkkojen alentaminen on paljon hankalampaa ja hitaampaa kuin valuutan devalvointi, jossa samalla myös iso osa kuluista laskee.

 

[JCSH]

Tämä on kyllä täyttä paskapuhetta. Sisäinen devalvaatio eli palkkojen alentaminen on paljon hankalampaa ja hitaampaa kuin valuutan devalvointi, jossa samalla myös iso osa kuluista laskee.

Siinä olet oikeassa, että devalvaatio on nopeampaa. Vähän kuin se housuihin kuseminen pakkasella on nopeampaa kuin nuotion rakentaminen. Mutta ei se nopeus tee siitä mitenkään fiksua.

Muutenkin ajatus devalvaatiosta jonain taikakeinona korjata Suomen taloutta on jumissa jossain 60-80-lukujen maailmassa. Aikana, jolloin suomalaiset kuluttivat Suomessa tehtyjä tuotteita, metsäteollisuus oli kiistaton Suomen talouden kuningas ja massiivinen työllistäjä, merkittävä osa energiamarkkinoista oli suljettua ja muutenkin ulkomaankaupassa oli ties mitä protektionistisia rajoituksia, se devalvaatio voi jopa olla ihan toimiva ratkaisu.
Mutta nyt me eletään 2020-lukua. Kulutustuotteet tulee ulkomailta, metsäteollisuuden merkitys Suomelle on laskenut radikaalisti ja me kuulutaan 450 miljoonan ihmisen yhteismarkkinoille. Jos nyt lähdet devalvoimaan, niin lopputulos on:
1. Devalvoi
2. Pasko kansalaisten ostovoima
3. ????
4. Profit?

 

[Joku_242]

Siinä olet oikeassa, että devalvaatio on nopeampaa. Vähän kuin se housuihin kuseminen pakkasella on nopeampaa kuin nuotion rakentaminen. Mutta ei se nopeus tee siitä mitenkään fiksua.

Muutenkin ajatus devalvaatiosta jonain taikakeinona korjata Suomen taloutta on jumissa jossain 60-80-lukujen maailmassa. Aikana, jolloin suomalaiset kuluttivat Suomessa tehtyjä tuotteita, metsäteollisuus oli kiistaton Suomen talouden kuningas ja massiivinen työllistäjä, merkittävä osa energiamarkkinoista oli suljettua ja muutenkin ulkomaankaupassa oli ties mitä protektionistisia rajoituksia, se devalvaatio voi jopa olla ihan toimiva ratkaisu.
Mutta nyt me eletään 2020-lukua. Kulutustuotteet tulee ulkomailta, metsäteollisuuden merkitys Suomelle on laskenut radikaalisti ja me kuulutaan 450 miljoonan ihmisen yhteismarkkinoille. Jos nyt lähdet devalvoimaan, niin lopputulos on:
1. Devalvoi
2. Pasko kansalaisten ostovoima
3. ????
4. Profit?

Paskapuhetta tuo silti on. Toinen vaihtoehto on hidas nitkutus ja 15 vuotta nollakasvua, mikä on vielä paljon huonompi tilanne.

Devalvaatio on toki huono juttu kuluttajille, mutta vientiyrityksille se on oikein hyvä asia. Samoin se lisää kotimaisten tuotteiden kysyntää, kun niiden hinta laskee suhteessa tuontitavaraan.

 

[JCSH]

Paskapuhetta tuo silti on. Toinen vaihtoehto on hidas nitkutus ja 15 vuotta nollakasvua, mikä on vielä paljon huonompi tilanne.

Devalvaatio on toki huono juttu kuluttajille, mutta vientiyrityksille se on oikein hyvä asia. Samoin se lisää kotimaisten tuotteiden kysyntää, kun niiden hinta laskee suhteessa tuontitavaraan.

Sä oletat, että tuo devalvaatio sitten muka jotenkin korjaisi sen Suomen talouskasvun. Mutta sulla ei ole tuohon juurikaan mitään perusteita. Voit saada jonkun lyhytaikaisen piikin vientiteollisuuden kannattavuudessa, mutta se ei mitenkään korjaa niitä Suomen talouden rakenteellisia ongelmia. Joten olet sitten taas muutaman vuoden päästä uudestaan devalvoimassa.

Lisäksi devalvaatio ei ole automaattisesti vientiyrityksille hyvä juttu. Se on hyvä juttu tietynlaisille vientiyrityksille. Sellaisille, joiden kulut ovat sidottu pääasiassa kotimaiseen työvoimaan ja kotimaisiin raaka-aineisiin. Lisäksi työvoiman pitää olla sellaista, että niillä ei ole kovin hyviä mahdollisuuksia neuvotella itselleen uutta palkkaa (joko työpaikan sisäisesti tai vaihtamalla työpaikkaa).
Tuon takia devalvaatio "toimi" valtiontalouden kannalta silloin 60-80-luvuilla. Metsäteollisuus oli se ylivoimainen kuningas Suomen taloudessa, niiden raaka-aineet olivat kotimaisia ja työvoimalla ei juurikaan ollut muita vaihtoehtoja, kuin jatkaa kotimaan paperiteollisuudessa.

Lisäksi kuten tuolla tuli jo aiemmin todettua, niihin kotimaisiin kuluttajantuotteisiin osuu lähes sama hintojen nousu kuin ulkomaalaisiin. Koska jos Ruotsissa siitä tuotteesta saa 1,0x niin ei sitä Suomessa myydä hinnalla 0,8x.

 

[Joku_242]

Sä oletat, että tuo devalvaatio sitten muka jotenkin korjaisi sen Suomen talouskasvun. Mutta sulla ei ole tuohon juurikaan mitään perusteita. Voit saada jonkun lyhytaikaisen piikin vientiteollisuuden kannattavuudessa, mutta se ei mitenkään korjaa niitä Suomen talouden rakenteellisia ongelmia. Joten olet sitten taas muutaman vuoden päästä uudestaan devalvoimassa.

Lisäksi devalvaatio ei ole automaattisesti vientiyrityksille hyvä juttu. Se on hyvä juttu tietynlaisille vientiyrityksille. Sellaisille, joiden kulut ovat sidottu pääasiassa kotimaiseen työvoimaan ja kotimaisiin raaka-aineisiin. Lisäksi työvoiman pitää olla sellaista, että niillä ei ole kovin hyviä mahdollisuuksia neuvotella itselleen uutta palkkaa (joko työpaikan sisäisesti tai vaihtamalla työpaikkaa).
Tuon takia devalvaatio "toimi" valtiontalouden kannalta silloin 60-80-luvuilla. Metsäteollisuus oli se ylivoimainen kuningas Suomen taloudessa, niiden raaka-aineet olivat kotimaisia ja työvoimalla ei juurikaan ollut muita vaihtoehtoja, kuin jatkaa kotimaan paperiteollisuudessa.

Lisäksi kuten tuolla tuli jo aiemmin todettua, niihin kotimaisiin kuluttajantuotteisiin osuu lähes sama hintojen nousu kuin ulkomaalaisiin. Koska jos Ruotsissa siitä tuotteesta saa 1,0x niin ei sitä Suomessa myydä hinnalla 0,8x.

Ei vientifirman tarvi tehdä kaikkea kotimaisista raaka-aineista, että se saisi devalvaatiosta hyötyä. Ihan sama jos tuotujen raaka-aineiden hinta nousee kun lopputuotteen hinta nousee saman verran. Siltikin kannattavuus nousee kun kotimaassa tehty osuus halpenee.

Samoin esim. elintarvikkeiden yms. rahtaaminen ulkomaille maksaa, ja jos kysyntä Ruotsissa kasvaa devalvaation takia, niin sitten kannattaa nostaa tuotantoa että voidaan myydä sekä kotimaahan että sinne.

Tietenkään devalvaatio ei korjaa KAIKKEA, mutta siitä on paljon apua, vaikka se sattuukin kuluttajiin joilla on hyvä suojatyöpaikka. Mutta mitkä ne rakenneongelmat on sitten sun mielestä?

 

[kaarlos]

Siinä olet oikeassa, että devalvaatio on nopeampaa. Vähän kuin se housuihin kuseminen pakkasella on nopeampaa kuin nuotion rakentaminen. Mutta ei se nopeus tee siitä mitenkään fiksua.

Sähköpörssi on hyvä esimerkki keissistä jossa kuluttajien intressit jäisivät jalkoihin devalvaatiossa. Käytännössä tuottajat saavat aina rahansa sähköstä pois, mutta kuluttajille hinnat nousisivat palkan ostovoiman laskiessa.

 

[Timo 2]

Vilkaise huviksesi, että minkälaisia esim. asuntolainakorot olivat Suomessa tuolloin "uskottavan markan" aikoina. Ne kertovat kyllä aika karua kieltä siitä, että siihen markkaan ei todellakaan uskottu.

Ne korkeat korot johtui sekä erilaisesta maailman ajasta, sekä että markka ei saanut kellua vapaasti ja sitä markan arvoa puolustettiin korkeilla koroilla.

 

[3dfx]

Valuutan arvio vaikuttaa kaikkien palkkoihin. Suomen ongelma ei ole se, että kaikkien palkat ovat liian korkeat. Päinvastoin, meillä on paljon sellaisia tahoja, joiden palkat ovat suhteessa liian alhaiset Suomen kilpailukyvyn kannalta (tai siis tarkemmin meillä on Suomessa liian huono ostovoima).
Suomen ongelma on se, että meillä ei ole niitä yritys- tai alakohtaisia joustoja. Jos tietyllä yrityksellä tai alalla menee huonosti, niin nuo tarvitsevat niitä joustoja sinne palkkakuluihin. Mutta se devalvaatio ei kohdista sitä "joustoa" sinne, minne sitä tarvitaan, vaan se vaikuttaa kaikkiin. Joihinkin positiivisesti, todella moniin myös negatiivisesti.

Suomen ongelma on universaalisti korkeat vientihinnat. Suomeen on koko ajan ainakin 20 vuotta lisätty järjestelmällisesti ala ja yrityskohtaista joustoa. Missä vaiheessa tän politiikan hedelmät alkaa näkymään? Mun nähdäkseni tuo tie on käyty loppuun ja se ei ole tuonut sitä mitä on haluttu. Devalvaatio kohdistaa jouston juuri sinne minne se pitääkin kohdistaa, eli vientihintoihin.

Joo, sulla taitaa olla joku aivojumitus. Totta hemmetissä se yleinen ostovoima laskee, kun kaikkien tuontituotteiden hinnat nousevat suhteessa reaalituloihin.

Nyt menee mielestäni nimelliset ja reaaliset suureet sekasin sulla.

Lisäksi ei ne kotimaiset tuotteet muutu yhtään halvemmiksi, kerta ne kotimaiset tuotteet voidaan myydä ulkomaille paremmalla hinnalla kuin kotimaassa. Joten niidenkin hinnat nousevat. Aikalailla ainoat asiat, joiden hinnat eivät nouse automaattisesti devalaation myötä, ovat palvelut ja kiinteistöt. Toisin palvelujen hinnat nousevat sitten, kun niiden tarjoajat alkavat kirimään tuota omaa ostovoimansa laskua. Kiinteistöjä ei pysty myymään ulkomaille, mutta lainojen hinnat nousevat radikaalisti devalvaation myötä.

Kotimaiset tuotteet muuttuu halvemmaksi suhteessa ulkomaalaisiin, eli vientihinnat laskee tuontihinnat nousee. Mitään "automaattista hinnannousua" ei ole kuin tuontitavaralla, mikä on devalvaation tarkoitus. Lainojen hinnat eivät nouse ellei puhuta valuuttalainasta...

Vilkaise huviksesi, että minkälaisia esim. asuntolainakorot olivat Suomessa tuolloin "uskottavan markan" aikoina. Ne kertovat kyllä aika karua kieltä siitä, että siihen markkaan ei todellakaan uskottu.

Kerrotko mitä korot olivat tuolloin?

Muutenkin ajatus devalvaatiosta jonain taikakeinona korjata Suomen taloutta on jumissa jossain 60-80-lukujen maailmassa. Aikana, jolloin suomalaiset kuluttivat Suomessa tehtyjä tuotteita, metsäteollisuus oli kiistaton Suomen talouden kuningas ja massiivinen työllistäjä, merkittävä osa energiamarkkinoista oli suljettua ja muutenkin ulkomaankaupassa oli ties mitä protektionistisia rajoituksia, se devalvaatio voi jopa olla ihan toimiva ratkaisu.
Mutta nyt me eletään 2020-lukua. Kulutustuotteet tulee ulkomailta, metsäteollisuuden merkitys Suomelle on laskenut radikaalisti ja me kuulutaan 450 miljoonan ihmisen yhteismarkkinoille. Jos nyt lähdet devalvoimaan, niin lopputulos on:

Oma valuutta ei ole mikään menneisyyden jumitus. On taas tässäkin keskustelussa melko käsittämätöntä, että vaadit joustoja yrityskohtaisesti ja alakohtaisesti lähinnä kaikkialle, mutta taas valuuttajoustot on automaattisesti pahasta ja tälläinen lähinnä kultakantaan joustamattomuudessaan vertaantuva järjestelmä on olevinaan hyvä. Tälläsen joustamattomuuden aiheuttamia asioita voi lukea vaikka brittien sotien välisestä taloushistoriasta, mikä kuvastaa jossain määrin suomen nykytilannetta kun jostain periaatteellisista syistä oma valuutta halutaan yliarvottaa ja juostoja ei löydy. Sun skenaario myös devalvaatiosta on ihan paskapuhetta ja ylipäätään devalvaation korostaminen jonain pääjuttuna omassa valuutassa ohjaa keskustelua pahasti sivuun oleellisimmista asioita. Edelleen suuntaisin katseen Tanskaan (mikä ei ole joutunut devalvoimaan tai revalvoimaan 20 vuoteen...) ja Ruotsiin. Kaks erilaista omaa valuuttaregiimiä, missä molemmissa oman valuutan uskottavuuden yläpitäminen on luonut vahvan kannusteen poliitikoille pitää taloudesta huolta ja sen pohjalle on rakennettu raamit missä poliitikot saa toimia. Suomessa taas toimitaan eurojärjestelmän mukaisesti eli pyritään velkaantumaan nopeiten koko maanosassa, koska kaikki velat olivatkin yllättäen yhteisiä.

En todellakaan keksi yhtään perustetta Suomen eurojäsenyydelle vrt. verrokkimaat missä oma valuutta, vai onko yhtäkään sellaista asiaa mihin liittyy valuutta, ja missä suomi olisi pärjännyt näitä verrokkimaita paremmin?

 

[3dfx]

Paskapuhetta tuo silti on. Toinen vaihtoehto on hidas nitkutus ja 15 vuotta nollakasvua, mikä on vielä paljon huonompi tilanne.

Britit harrasti ensimmäisen maailmansodan jälkeen tätä suomihommaa samoin tuloksin. Tätä samaa yliarvottamista harrastettiin suomessa myös 80- luvun lopulla eikä sekään kovin hyvin mennyt niin kauan kun ei joustoa löytynyt. Lama loppui käytännössä heti kun alkoi tulemaan valuuttapuolelta joustoa...yleensä vaan suomalaiset ei tunnu uskovan mitään järkipuhetta ennen kun on vedetty täysillä päin seinää ja on kerrassaan pakko tehdä muutoksia.

 

[JCSH]

Ne korkeat korot johtui sekä erilaisesta maailman ajasta, sekä että markka ei saanut kellua vapaasti ja sitä markan arvoa puolustettiin korkeilla koroilla.

Markkaa puolustettiin korkeilla koroilla. Miksi? No siksi, koska markkinoilla ei ollut luottamusta markan kykyyn pitää arvoaan. Joten torjuakseen inflaatiota, i.e. markan arvon laskua, Suomen pankin tarvi pitää korot korkealla.
Jos sulla on valuutta, johon luotetaan markkinoilla, niin sitten sun ei tarvi nostaa niitä korkoja suojatakseen sitä valuutan arvoa.

 

[Cluuduli]

1990-luvun asuntolainoista:

Muistatko vielä 90-luvun asuntolainojen korot? Näin jopa 20 prosentin asuntolainaa lyhennettiin

Inflaation kiihtymistä on aina seurannut korkojen nousu ja niin käy myös tulevana syksynä, ennakoivat OP Ryhmän ekonomistit. 90-luvulla korot olivat niin hurjia, että 13 prosentin asuntolainaa mainostettiin edullisena. Suurin osa suomalaisista pystyi kuitenkin hoitamaan asuntolainansa säntillisesti.

www.op-media.fi

 

[JCSH]

Suomen ongelma on universaalisti korkeat vientihinnat. Suomeen on koko ajan ainakin 20 vuotta lisätty järjestelmällisesti ala ja yrityskohtaista joustoa. Missä vaiheessa tän politiikan hedelmät alkaa näkymään? Mun nähdäkseni tuo tie on käyty loppuun ja se ei ole tuonut sitä mitä on haluttu. Devalvaatio kohdistaa jouston juuri sinne minne se pitääkin kohdistaa, eli vientihintoihin.

Paitsi että se ei kohdista niitä sinne. Tai se kohdistaa ne siihen asti, kunnes on seuraava palkkakierros, ja liitot vaativat sen inflaatiokorjauksen palkankorotuksiin. Kuten ovat vaatineet jokaisessa niissä about puolessa tusinassa palkkakierroksia tuon sun 20 vuoden aikana.
Miksi oletat, että devalvaatio jotenkin muuttaisi tuota kaavaa?
Niin kauan kun se asenne noissa palkkaneuvotteluissa on "Vähintään inflaatiokorjaus", niin devalvaatiosta ei ole juurikaan iloa.

Kotimaiset tuotteet muuttuu halvemmaksi suhteessa ulkomaalaisiin, eli vientihinnat laskee tuontihinnat nousee. Mitään "automaattista hinnannousua" ei ole kuin tuontitavaralla, mikä on devalvaation tarkoitus. Lainojen hinnat eivät nouse ellei puhuta valuuttalainasta...

Katso nyt oikeasti ympärillesi, kuinka paljon näet "kotimaisia tuotteita"? Kirjoitatko näitä viestejä kotimaisella tietokoneella? Onko sulla päällä kotimaisesta puuvillasta valmistetut kotimaiset vaatteet? Ajatko töihin kotimaisella autolla johon tankkaat kotimaista bensaa? Sun käyttämä sähkö voi olla kotimaista, mutta senkin hinta määräytyy Euroopan yhteisessä pörssissä, joten sen hinta nousee siinä missä kaikkien tuontituotteidenkin.
Kuten tuolla aiemmin totesin, sellaiset tuotteet, joiden hintaan devalvaatio ei vaikuttaisi, ovat todella vähäisiä. Pitää olla sellaista, joka tuotetaan raaka-aineista lähtien kotimaassa ja joille ei ole kysyntää vientimarkkinoilla.

Me ei eletä siellä 70-luvulla, jolloin kulutettiin kotimaista tavaraa. Nykyään kulutetaan tuontitavaraa.

Kerrotko mitä korot olivat tuolloin?

Sellaista jotain yli 8%.

Oma valuutta ei ole mikään menneisyyden jumitus. On taas tässäkin keskustelussa melko käsittämätöntä, että vaadit joustoja yrityskohtaisesti ja alakohtaisesti lähinnä kaikkialle, mutta taas valuuttajoustot on automaattisesti pahasta ja tälläinen lähinnä kultakantaan joustamattomuudessaan vertaantuva järjestelmä on olevinaan hyvä. Tälläsen joustamattomuuden aiheuttamia asioita voi lukea vaikka brittien sotien välisestä taloushistoriasta, mikä kuvastaa jossain määrin suomen nykytilannetta kun jostain periaatteellisista syistä oma valuutta halutaan yliarvottaa ja juostoja ei löydy. Sun skenaario myös devalvaatiosta on ihan paskapuhetta ja ylipäätään devalvaation korostaminen jonain pääjuttuna omassa valuutassa ohjaa keskustelua pahasti sivuun oleellisimmista asioita. Edelleen suuntaisin katseen Tanskaan (mikä ei ole joutunut devalvoimaan tai revalvoimaan 20 vuoteen...) ja Ruotsiin. Kaks erilaista omaa valuuttaregiimiä, missä molemmissa oman valuutan uskottavuuden yläpitäminen on luonut vahvan kannusteen poliitikoille pitää taloudesta huolta ja sen pohjalle on rakennettu raamit missä poliitikot saa toimia. Suomessa taas toimitaan eurojärjestelmän mukaisesti eli pyritään velkaantumaan nopeiten koko maanosassa, koska kaikki velat olivatkin yllättäen yhteisiä.

En todellakaan keksi yhtään perustetta Suomen eurojäsenyydelle vrt. verrokkimaat missä oma valuutta, vai onko yhtäkään sellaista asiaa mihin liittyy valuutta, ja missä suomi olisi pärjännyt näitä verrokkimaita paremmin?

Tässä oli puhe devalvaatiosta, ei omasta valuutasta. Älä nyt lähde siirtämään niitä maalitolppia. Oma valuutta voisi olla hyvä idea, mutta se ei tarkoita, että devalvaatio olisi hyvä idea.

*edit* Niin juu, ja jos nyt hehkutat Tanskan kruunua, niin muistutuksena pitää sanoa, että se on sidottu Euron kurssiin 2,25% vaihteluvälillä.

 

[Timo 2]

Markkaa puolustettiin korkeilla koroilla. Miksi? No siksi, koska markkinoilla ei ollut luottamusta markan kykyyn pitää arvoaan. Joten torjuakseen inflaatiota, i.e. markan arvon laskua, Suomen pankin tarvi pitää korot korkealla.
Jos sulla on valuutta, johon luotetaan markkinoilla, niin sitten sun ei tarvi nostaa niitä korkoja suojatakseen sitä valuutan arvoa.

Ja tämä oli se virhe. Markan arvo olisi pitänyt vapaasti laskea markkinoiden mukaan. Korkeintaan olisi pitänyt hidastaa laskua, mutta muuten antaa sen laskea. Kun markan arvo saa laskea, se parantaa kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Suomi elää viennistä.

 

[blueowl]

Ja tämä oli se virhe. Markan arvo olisi pitänyt vapaasti laskea markkinoiden mukaan. Korkeintaan olisi pitänyt hidastaa laskua, mutta muuten antaa sen laskea. Kun markan arvo saa laskea, se parantaa kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Suomi elää viennistä.

Mikä sinusta on sopiva inflaation taso?

 

[3dfx]

Paitsi että se ei kohdista niitä sinne. Tai se kohdistaa ne siihen asti, kunnes on seuraava palkkakierros, ja liitot vaativat sen inflaatiokorjauksen palkankorotuksiin.

Edelleenkään tää ei ole kovinkaan relevantti pointti, koska tämä sama tapahtuu nykyisessäkin järjestelmässä, tosin se ensimmäinen korjausliike tulee aivan hitosti byrokraattisemmin ja hitaammin. Eli toisinsanoen vuosia myöhässä.

Katso nyt oikeasti ympärillesi, kuinka paljon näet "kotimaisia tuotteita"? Kirjoitatko näitä viestejä kotimaisella tietokoneella? Onko sulla päällä kotimaisesta puuvillasta valmistetut kotimaiset vaatteet? Ajatko töihin kotimaisella autolla johon tankkaat kotimaista bensaa? Sun käyttämä sähkö voi olla kotimaista, mutta senkin hinta määräytyy Euroopan yhteisessä pörssissä, joten sen hinta nousee siinä missä kaikkien tuontituotteidenkin.
Kuten tuolla aiemmin totesin, sellaiset tuotteet, joiden hintaan devalvaatio ei vaikuttaisi, ovat todella vähäisiä. Pitää olla sellaista, joka tuotetaan raaka-aineista lähtien kotimaassa ja joille ei ole kysyntää vientimarkkinoilla.

Me ei eletä siellä 70-luvulla, jolloin kulutettiin kotimaista tavaraa. Nykyään kulutetaan tuontitavaraa.

Melko epärelevanttia tämäkin. Suurin osa ihmisten kuluttamasta hyödykkeistä on päivittäisruokamenot ja asuminen, näissä kotimaisuusaste on melko suuri ja asumisen osuus päivittäismenoista on käsittääkseni koko ajan kasvanut. Eli katso vaan itse nyt ympärillesi mistä ihmisten menot koostuu, ne ei koostu pääasiallisesti vaatteista tai tietokoneista tai muusta kiinan krääsästä.

Sellaista jotain yli 8%.

Reaalikorkoko?

Tässä oli puhe devalvaatiosta, ei omasta valuutasta. Älä nyt lähde siirtämään niitä maalitolppia. Oma valuutta voisi olla hyvä idea, mutta se ei tarkoita, että devalvaatio olisi hyvä idea.

Siis sinä puhut devalvaatiosta. Minä puhun omasta valuutasta. Älä itse siirrä maalitolppia jos kyse on eurosta eroamisesta ja oman valuutan käyttöönotosta. Siinä on kyse muustakin vaikka jostain syystä haluat keskustella vain devalvaatiosta mikä on yksi osa koko asiaa.

Markkaa puolustettiin korkeilla koroilla. Miksi? No siksi, koska markkinoilla ei ollut luottamusta markan kykyyn pitää arvoaan. Joten torjuakseen inflaatiota, i.e. markan arvon laskua, Suomen pankin tarvi pitää korot korkealla.
Jos sulla on valuutta, johon luotetaan markkinoilla, niin sitten sun ei tarvi nostaa niitä korkoja suojatakseen sitä valuutan arvoa.

Markkan yliarvostusta, eli toisinsanoen ulkomaanvaluuttavarantoa, puolustettiin korkealla reaalikorolla 90- luvun alussa. Inflaatiota ei nyt kannata tähän sotkea kun kyse on valuuttavarannosta eikä inflaatiosta. Sen verran olet oikeassa, ettei kukaan luottanu mihinkään vahvan markan paskapolitiikkaan, siksi sitä valuuttavarannon ehtymistä piti pyrkiä rajoittamaan valtavilla reaalikoroilla. Tässäkin asiassa piti Suomen ajaa täysillä päin seinään ennen kun katastrofaalisesta politiikasta luovuttiin...kuten tässä euro+velkaantuminen hommassakin tulee käymään. Mitään ennaltaehkäisevää ei voi tehdä tässä maassa ennen kun on totaalikatastrofi päällä.

*edit* Niin juu, ja jos nyt hehkutat Tanskan kruunua, niin muistutuksena pitää sanoa, että se on sidottu Euron kurssiin 2,25% vaihteluvälillä.

Noin toimii kiinteäkurssinen valuutta, joten mikä pointti on tämän selviön ilmaisemisessa?

 

[JCSH]

Ja tämä oli se virhe. Markan arvo olisi pitänyt vapaasti laskea markkinoiden mukaan. Korkeintaan olisi pitänyt hidastaa laskua, mutta muuten antaa sen laskea. Kun markan arvo saa laskea, se parantaa kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Suomi elää viennistä.

Juu se parantaa kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Se myös paskoo suomalaisen duunarit ostovoimaa ja siten elintasoa.
En mitenkään tajua, että miksi ihmisillä on noin hemmetin suuri hinku paskoa sitä suomalaisten elintasoa "koska kilpailukyky". Mikä on se teidän endgame, mitä te haluatte tuolla? Tavoitteena pitäisi kuitenkin olla tehdä kansalaisista varakkaampi, ei köyhempiä.

 

[namlepo]

Kyllähän suurin ongelma nykyään on sosiaalipuolen menot ja kolmannen maailman ihmisille pankkina toiminen. Pakolaiset kuulemma kutsuvat sossua pankiksi. Ihan hyvin pärjättäisiin euroillakin jos ei aina tyhmimpiä äänestettäisi eduskuntaan. Turha se on markan perään itkeä.

 

[3dfx]

Juu se parantaa kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Se myös paskoo suomalaisen duunarit ostovoimaa ja siten elintasoa.
En mitenkään tajua, että miksi ihmisillä on noin hemmetin suuri hinku paskoa sitä suomalaisten elintasoa "koska kilpailukyky". Mikä on se teidän endgame, mitä te haluatte tuolla? Tavoitteena pitäisi kuitenkin olla tehdä kansalaisista varakkaampi, ei köyhempiä.

Halutaan ehkäpä politiikkaa, mikä ei ole sitä nykyistä housuihin kusemista. 90- luvun lama antaa aika hyvän esimerkin siitä, miten pitkällä aikavälillä saadaan isojakin hyötyjä jos tehdään se vientihintoja alentava päätös, mikä hetkellisesti asettaa tuontihinnat korkeiksi. Tavoitteena on tehdä kansalaisesta varakkaampi pitkällä aikavälillä, mitä nää sun teesit jostain alakohtaisten joustojen ja yrityskohtaisten joustojen lisäämisestä ei ole pystyneet tekemään.

Ihan samoin korostan edelleen vertailua verrokkimaihin, eli Ruotsiin ja Tanskaan ja niiden taloudenpitoon. Sielläkin on sitä end gamea, mihin pyrkiä eli matala julkinen velka. Euro kannustaa velkaantumiseen, oman valuutan uskottavuuden säilyttäminen kannustaa vastuulliseen taloudenpitoon.

 

[Timo 2]

Juu se parantaa kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Se myös paskoo suomalaisen duunarit ostovoimaa ja siten elintasoa.

Kuten tekee sisäinen devalvaatiot, jotka ei ole olleet riittäviä.

En mitenkään tajua, että miksi ihmisillä on noin hemmetin suuri hinku paskoa sitä suomalaisten elintasoa "koska kilpailukyky". Mikä on se teidän endgame, mitä te haluatte tuolla? Tavoitteena pitäisi kuitenkin olla tehdä kansalaisista varakkaampi, ei köyhempiä.

Kyllä, mutta työttömyyskö on parempi vaihtoehto?

Mikä sinusta on sopiva inflaation taso?

2% on vissiin se sopiva tavoite arvo, mutta se on ihan yhtätyhjän kanssa, jos ei ole vientiä, eikä työpaikkoja. Mutta sitä inflaatiota voidaan hidastaa erilaisilla toimilla. Kun markka on oikein arvosettu, ei inflaatiokaan ole ongelma.

 

[JCSH]

Edelleenkään tää ei ole kovinkaan relevantti pointti, koska tämä sama tapahtuu nykyisessäkin järjestelmässä, tosin se ensimmäinen korjausliike tulee aivan hitosti byrokraattisemmin ja hitaammin. Eli toisinsanoen vuosia myöhässä.

Melko epärelevanttia tämäkin. Suurin osa ihmisten kuluttamasta hyödykkeistä on päivittäisruokamenot ja asuminen, näissä kotimaisuusaste on melko suuri ja asumisen osuus päivittäismenoista on käsittääkseni koko ajan kasvanut. Eli katso vaan itse nyt ympärillesi mistä ihmisten menot koostuu, ne ei koostu pääasiallisesti vaatteista tai tietokoneista tai muusta kiinan krääsästä.

Reaalikorkoko?

Ruuan hinta nousee myös. Ei siinä auta se, että se on kotimaista, koska ruokaa on helppo viedä ulkomaille. Lisäksi se ruuan tuottamisen hinta Suomessa nousee. Koska lannoitteiden, polttoaineen ja laitteiden hinnat nousevat.
Asumisen hinnat nousevat, koska rakentaminen nojaa paljon ulkomaalaiseen työvoimaan ja niille pitää pystyä maksamaan kilpailukykyistä hintaa. Rakentamisen tarvitsemien raaka-aineiden hinnat nousevat myös.
Lämmityksen ja sähkön hinnat nousevat. Remonttikustannukset nousevat siinä missä uuden rakentaminenkin.
Vanhat kiinteistöt ovat se yksi asia, joiden hinnat eivät tuossa nouse. Mutta laskeva valuutan arvo tarkoittaa, että korot alkavat nousemaan.

Kaikki nuo tarkoittavat, että joko työntekijät neuvottelevat itselleen nuo inflaatiokorjaukset palkkoihin, joka kumoaa lähes täysin tuon devalvaation tuoman kilpailuedun, tai sitten kansan reaaliansiot, eli ostovoima, laskee.

Siis sinä puhut devalvaatiosta. Minä puhun omasta valuutasta. Älä itse siirrä maalitolppia jos kyse on eurosta eroamisesta ja oman valuutan käyttöönotosta. Siinä on kyse muustakin vaikka jostain syystä haluat keskustella vain devalvaatiosta mikä on yksi osa koko asiaa.

Sanoin:
"Muutenkin ajatus devalvaatiosta jonain taikakeinona korjata Suomen taloutta on jumissa jossain 60-80-lukujen maailmassa. "
johon sä vastasit:
"Oma valuutta ei ole mikään menneisyyden jumitus."

Markkan yliarvostusta, eli toisinsanoen ulkomaanvaluuttavarantoa, puolustettiin korkealla reaalikorolla 90- luvun alussa. Inflaatiota ei nyt kannata tähän sotkea kun kyse on valuuttavarannosta eikä inflaatiosta. Sen verran olet oikeassa, ettei kukaan luottanu mihinkään vahvan markan paskapolitiikkaan, siksi sitä valuuttavarannon ehtymistä piti pyrkiä rajoittamaan valtavilla reaalikoroilla. Tässäkin asiassa piti Suomen ajaa täysillä päin seinään ennen kun katastrofaalisesta politiikasta luovuttiin...kuten tässä euro+velkaantuminen hommassakin tulee käymään. Mitään ennaltaehkäisevää ei voi tehdä tässä maassa ennen kun on totaalikatastrofi päällä.

Siis mitä ihmettä? Sä olet puhunut devalvaatiosta ja siitä miten haetaan kilpailukykyä valuutan arvon tiputtamisella. Mitä hittoa sä luulet, että se inflaatio sitten on jos ei juurikin tuota? Jos valuutan arvo laskee, alentaen kansan ostovoimaa, niin se on juurikin sitä inflaatiota.

Noin toimii kiinteäkurssinen valuutta, joten mikä pointti on tämän selviön ilmaisemisessa?

Se, että Suomen talouden kannalta olisi käytännössä yksi hailee, että onko meillä euro vai Tanskan kruunun tavalla toimiva markka.

 

[draco76]

Kelan tiedot: Vain harva on siirtynyt yksityiselle sen jälkeen, kun hallitus nosti lääkärikäyntien Kela-korvausta

”Muutokset ovat vähäisiä, mutta eivät odotuksetkaan kovin suuria olleet”, sanoo Kelan tutkimusprofessori.

yle.fi

Yksityisten lääkärikäyntien kelakorvauksen nosto ei ole nerkittäväst saanut ihmisiä menemään yksiyiselle. Vain noin prosentin kasvu. Silti hallitus tuhlaa siihen puoli miljardia, valtion osuus 335 miljoonaa. Vain jotta ovat saaneet yrityksille rahaa, käytännössä velkarahalla.