Kotimaan politiikka

[Joku_242]

Ei se markka mitään joustoa tuo työmarkkinoille. Samat rakenteet siellä työmarkkinoilla olisi markankin kanssa.
Jos devalvaatiolla paskotaan työntekijöiden ostovoima, niin kyllä ne osaavat lakkoilla kunnes saavat riittävät palknakorotukset oli siellä markka tai euro. Eikä se markka yhtään auttaisi niiden paikallisten joustojenkaan kanssa, vaan tilanne olisi tasan tarkkaan sama.

Devalvaatiolla ajetaan sitä köyhempää kansaa vielä paskempaan asemaan rikkaiden saadessa lyhytaikaista etua. Poliitikot ostavat aikaa, sen sijaan, että oikeasti korjaisivat asioita. Valtiontaloudellista housuihin kusemista pakkasella.

Tämä on kyllä täyttä paskapuhetta. Sisäinen devalvaatio eli palkkojen alentaminen on paljon hankalampaa ja hitaampaa kuin valuutan devalvointi, jossa samalla myös iso osa kuluista laskee.

 

[JCSH]

Tämä on kyllä täyttä paskapuhetta. Sisäinen devalvaatio eli palkkojen alentaminen on paljon hankalampaa ja hitaampaa kuin valuutan devalvointi, jossa samalla myös iso osa kuluista laskee.

Siinä olet oikeassa, että devalvaatio on nopeampaa. Vähän kuin se housuihin kuseminen pakkasella on nopeampaa kuin nuotion rakentaminen. Mutta ei se nopeus tee siitä mitenkään fiksua.

Muutenkin ajatus devalvaatiosta jonain taikakeinona korjata Suomen taloutta on jumissa jossain 60-80-lukujen maailmassa. Aikana, jolloin suomalaiset kuluttivat Suomessa tehtyjä tuotteita, metsäteollisuus oli kiistaton Suomen talouden kuningas ja massiivinen työllistäjä, merkittävä osa energiamarkkinoista oli suljettua ja muutenkin ulkomaankaupassa oli ties mitä protektionistisia rajoituksia, se devalvaatio voi jopa olla ihan toimiva ratkaisu.
Mutta nyt me eletään 2020-lukua. Kulutustuotteet tulee ulkomailta, metsäteollisuuden merkitys Suomelle on laskenut radikaalisti ja me kuulutaan 450 miljoonan ihmisen yhteismarkkinoille. Jos nyt lähdet devalvoimaan, niin lopputulos on:
1. Devalvoi
2. Pasko kansalaisten ostovoima
3. ????
4. Profit?

 

[Joku_242]

Siinä olet oikeassa, että devalvaatio on nopeampaa. Vähän kuin se housuihin kuseminen pakkasella on nopeampaa kuin nuotion rakentaminen. Mutta ei se nopeus tee siitä mitenkään fiksua.

Muutenkin ajatus devalvaatiosta jonain taikakeinona korjata Suomen taloutta on jumissa jossain 60-80-lukujen maailmassa. Aikana, jolloin suomalaiset kuluttivat Suomessa tehtyjä tuotteita, metsäteollisuus oli kiistaton Suomen talouden kuningas ja massiivinen työllistäjä, merkittävä osa energiamarkkinoista oli suljettua ja muutenkin ulkomaankaupassa oli ties mitä protektionistisia rajoituksia, se devalvaatio voi jopa olla ihan toimiva ratkaisu.
Mutta nyt me eletään 2020-lukua. Kulutustuotteet tulee ulkomailta, metsäteollisuuden merkitys Suomelle on laskenut radikaalisti ja me kuulutaan 450 miljoonan ihmisen yhteismarkkinoille. Jos nyt lähdet devalvoimaan, niin lopputulos on:
1. Devalvoi
2. Pasko kansalaisten ostovoima
3. ????
4. Profit?

Paskapuhetta tuo silti on. Toinen vaihtoehto on hidas nitkutus ja 15 vuotta nollakasvua, mikä on vielä paljon huonompi tilanne.

Devalvaatio on toki huono juttu kuluttajille, mutta vientiyrityksille se on oikein hyvä asia. Samoin se lisää kotimaisten tuotteiden kysyntää, kun niiden hinta laskee suhteessa tuontitavaraan.

 

[JCSH]

Paskapuhetta tuo silti on. Toinen vaihtoehto on hidas nitkutus ja 15 vuotta nollakasvua, mikä on vielä paljon huonompi tilanne.

Devalvaatio on toki huono juttu kuluttajille, mutta vientiyrityksille se on oikein hyvä asia. Samoin se lisää kotimaisten tuotteiden kysyntää, kun niiden hinta laskee suhteessa tuontitavaraan.

Sä oletat, että tuo devalvaatio sitten muka jotenkin korjaisi sen Suomen talouskasvun. Mutta sulla ei ole tuohon juurikaan mitään perusteita. Voit saada jonkun lyhytaikaisen piikin vientiteollisuuden kannattavuudessa, mutta se ei mitenkään korjaa niitä Suomen talouden rakenteellisia ongelmia. Joten olet sitten taas muutaman vuoden päästä uudestaan devalvoimassa.

Lisäksi devalvaatio ei ole automaattisesti vientiyrityksille hyvä juttu. Se on hyvä juttu tietynlaisille vientiyrityksille. Sellaisille, joiden kulut ovat sidottu pääasiassa kotimaiseen työvoimaan ja kotimaisiin raaka-aineisiin. Lisäksi työvoiman pitää olla sellaista, että niillä ei ole kovin hyviä mahdollisuuksia neuvotella itselleen uutta palkkaa (joko työpaikan sisäisesti tai vaihtamalla työpaikkaa).
Tuon takia devalvaatio "toimi" valtiontalouden kannalta silloin 60-80-luvuilla. Metsäteollisuus oli se ylivoimainen kuningas Suomen taloudessa, niiden raaka-aineet olivat kotimaisia ja työvoimalla ei juurikaan ollut muita vaihtoehtoja, kuin jatkaa kotimaan paperiteollisuudessa.

Lisäksi kuten tuolla tuli jo aiemmin todettua, niihin kotimaisiin kuluttajantuotteisiin osuu lähes sama hintojen nousu kuin ulkomaalaisiin. Koska jos Ruotsissa siitä tuotteesta saa 1,0x niin ei sitä Suomessa myydä hinnalla 0,8x.

 

[Joku_242]

Sä oletat, että tuo devalvaatio sitten muka jotenkin korjaisi sen Suomen talouskasvun. Mutta sulla ei ole tuohon juurikaan mitään perusteita. Voit saada jonkun lyhytaikaisen piikin vientiteollisuuden kannattavuudessa, mutta se ei mitenkään korjaa niitä Suomen talouden rakenteellisia ongelmia. Joten olet sitten taas muutaman vuoden päästä uudestaan devalvoimassa.

Lisäksi devalvaatio ei ole automaattisesti vientiyrityksille hyvä juttu. Se on hyvä juttu tietynlaisille vientiyrityksille. Sellaisille, joiden kulut ovat sidottu pääasiassa kotimaiseen työvoimaan ja kotimaisiin raaka-aineisiin. Lisäksi työvoiman pitää olla sellaista, että niillä ei ole kovin hyviä mahdollisuuksia neuvotella itselleen uutta palkkaa (joko työpaikan sisäisesti tai vaihtamalla työpaikkaa).
Tuon takia devalvaatio "toimi" valtiontalouden kannalta silloin 60-80-luvuilla. Metsäteollisuus oli se ylivoimainen kuningas Suomen taloudessa, niiden raaka-aineet olivat kotimaisia ja työvoimalla ei juurikaan ollut muita vaihtoehtoja, kuin jatkaa kotimaan paperiteollisuudessa.

Lisäksi kuten tuolla tuli jo aiemmin todettua, niihin kotimaisiin kuluttajantuotteisiin osuu lähes sama hintojen nousu kuin ulkomaalaisiin. Koska jos Ruotsissa siitä tuotteesta saa 1,0x niin ei sitä Suomessa myydä hinnalla 0,8x.

Ei vientifirman tarvi tehdä kaikkea kotimaisista raaka-aineista, että se saisi devalvaatiosta hyötyä. Ihan sama jos tuotujen raaka-aineiden hinta nousee kun lopputuotteen hinta nousee saman verran. Siltikin kannattavuus nousee kun kotimaassa tehty osuus halpenee.

Samoin esim. elintarvikkeiden yms. rahtaaminen ulkomaille maksaa, ja jos kysyntä Ruotsissa kasvaa devalvaation takia, niin sitten kannattaa nostaa tuotantoa että voidaan myydä sekä kotimaahan että sinne.

Tietenkään devalvaatio ei korjaa KAIKKEA, mutta siitä on paljon apua, vaikka se sattuukin kuluttajiin joilla on hyvä suojatyöpaikka. Mutta mitkä ne rakenneongelmat on sitten sun mielestä?

 

[kaarlos]

Siinä olet oikeassa, että devalvaatio on nopeampaa. Vähän kuin se housuihin kuseminen pakkasella on nopeampaa kuin nuotion rakentaminen. Mutta ei se nopeus tee siitä mitenkään fiksua.

Sähköpörssi on hyvä esimerkki keissistä jossa kuluttajien intressit jäisivät jalkoihin devalvaatiossa. Käytännössä tuottajat saavat aina rahansa sähköstä pois, mutta kuluttajille hinnat nousisivat palkan ostovoiman laskiessa.